Sote -liikelaitoksen ohjaus ja ohjauksen simulointi

Transkriptio

1 Sote -liikelaitoksen ohjaus ja ohjauksen simulointi Strateginen johtoryhmä ja sotevirkamieskoordinaatioryhmä Suvituulia Taponen, hankejohtaja, tuottajien ohjaus

2 Sote-palvelutuotannon hallinta ja hankinta 2023 Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus Konserni Yhdyspinta: Talousohjaus Järjestäjä Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Omistajaohjaus Strateginen hankintapolitiikka Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hankinta Julkiset suoran valinnan palveluntuottajat Yksityiset suoran valinnan palveluntuottajat AS ja HB -tuottajat Maakunnan liikelaitos Yksityiset tuottajat Markkinaohjaus

3 Järjestäjä Liikelaitoksen ohjaus Maakunta- ja palvelustrategia Talousarvio Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hallintosääntö Kumppanuussitoumus Järjestämissuunnitelma Vuorovaikutusohjaus Markkinaohjaus Maakunnan liikelaitos Hankinta AS ja HB - tuottajat Yksityiset tuottajat

4 Liikelaitoksen ja järjestäjän kumppanuusmalli syntyy neuvottelumenettelyllä Luonnos kumppanuussitoumuksesta valmiina Ohjaus & Talous 6.9. Tiivis vuoropuhelu Palvelutuotanto Simulointi ICT Sopimusjuridiikka

5 Aluksi sovittiin vastuista ja rooleista Järjestäjä toimii strategisten tavoitteiden tulkkina tuotannolle. Liikelaitoksessa on osaaminen ja asiantuntijuus tavoitteiden käytännön saavuttamiseen ja keinojen määrittämiseen.

6 Sitten päästiin palvelu- ja talousohjauksen periaatteisiin Palveluiden ohjaaminen Ongelmatilanteissa (ainakin strategisilla painopistealueilla) järjestäjä muodostaa liikelaitoksen kanssa seurantaryhmän, jossa määritellään korjaavat toimenpiteet. Liikelaitos valmistelee esityksen korjaavista suunnitelmista, mutta järjestäjä hyväksyy/muokkaa. Vuosittain hyväksytään talousarvio, jossa vahvistetaan liikelaitoksen budjetti ja täsmennetään strategian linjauksia. Täsmennykset voivat koskea esim. markkinoiden hyödyntämistä, palveluverkkoa tai palveluiden saatavuutta koskevia asioita. Talousohjaus Vaikka lähtökohtaisesti rahoitus myönnetään liikelaitoksen tasolla (1 momentin) rahoitus, osa rahoituksesta voidaan kuitenkin myöntää palvelukokonaisuuskohtaisesti tai määriteltyihin strategisiin painopisteisiin sidottuna.

7 Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Järjestäjän virkamiehet Järjestäjän virkamiehet Järjestäjän virkamiehet Poliittinen taso Poliittinen taso Poliittinen taso Maakunnan ohjauskokonaisuuden rakenteella on merkittävä vaikutus järjestäjän ja liikelaitoksen yhteistyöhön Uudenmaan suunniteltu malli Tulosohjaus & kumppanuus Tarkempi resurssiohjaus Monituottajaympäristön ohjaus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Järjestäjätoiminto LL:n budjetissa yksi momentti, LL- mammutin ohjaus vahvan tulosseurannan ja syvän yhteistyön kautta Järjestäjätoiminto Järjestäjätoiminto Vahva käyttösuunnitelmaohjaus järjestäjän suora vaikutus ulottuu syvemmälle palvelutuotantoon Lähempänä markkinaohjausta: järjestäjä tilaa liikelaitoksilta ja/tai yhtiöiltä palvelukokonaisuuksia LL Johto LL LL 1 LL 2 LL 3 LL 4 LL 5 LL 6 Järjestäjä ja tuottaja erillään, mutta toimivat kumppaneina, koska väestövastuu käytännössä liikelaitoksella Liikelaitoksella paljon liikkumatilaa, samalla merkittävä kokonaisvastuu ja integraattorirooli Edellyttää toimiakseen syvää ja selkeää yhteistyötä, järjestäjältä vahvaa tavoiteasetantaa ja seurantaa sekä liikelaitoksen operatiiviseen johtamiseen liiketoiminnallista ympäristöä Järjestäjä ulottaa ohjauksen liikelaitoksen eri vastuualueisiin esim. talousarvio määritetty palvelualueittain ja ottaa itselleen suurempaa vastuuta palveluintegraation toteutumisesta Malli kaventaa liikelaitoksen liikkumatilaa ja lisää operatiivisen toiminnan poliittista ohjausta Hyvin selkeä järjestäjän ja tuottajan erottaminen, väestövastuu ja palveluintegraattorin puhtaasti rooli järjestäjällä Järjestäjä tilaa palvelutuotantoa useilta pienemmiltä erikoistuneilta liikelaitoksilta ja/tai yhtiöiltä, fokus tuotannon tehokkuudessa

8 Sote-järjestäjän ja liikelaitoksen valmistelussa harppaus eteenpäin simulointipelin avulla

9 Mikä simulointipeli? Simulointipeli järjestettiin Sote-järjestäjän ja -liikelaitoksen valmisteluroolien- ja vastuiden selkeyttämiseksi käydyn neuvottelumenettelyn I vaiheen huipentumana Käytännössä kyse oli n. 8h pelipäivästä, jossa pureuduttiin roolipelin kautta järjestäjän liikelaitoksen ohjaukseen ja järjestäjän ja liikelaitoksen yhteistyöhön. Pelissä ratkottiin erilaisia yhteistyön ja ohjauksen avainkohtiin liittyviä todellisuuteen pohjautuvia tehtävänantoja (5 kpl). Tehtävät käsittelivät lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa: 1) talouden ohjauksen malleja, 2) valinnanvapautta, ja, 3) integraatiota.

10 Mitkä olivat pelipäivän tavoitteet? Määrittää järjestäjän ohjauksen taso ja intensiteetin tarkentamisen keinot, jos tavoitteisiin pääsyssä havaitaan haasteita tai tavoitteita on tarve tarkentaa Tuottaa havaintoja tarkoituksenmukaiseen talouden ohjauksen malliin

11 Miten pelattiin? Pelaajat jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja edelleen järjestäjän ja liikelaitoksen tiimeihin. Perusajatuksena oli, että tiimien pitää ensin omissa pöydissään ja lopulta yhteistyössä muodostaa näkemys annetussa tilanteessa toimimisesta/etenemisestä ja esitellä tämä tuomaristolle

12 Tehtävä 2. Palveluintegraatio monimomenttiohjauksessa

13 Pelaajien tavoitteena on löytää järjestäjän ja liikelaitoksen yhteiset vastaukset annettuihin kysymyksiin 1.Valmistautuminen omissa pöydissä (20 min) Tilanteeseen perehtyminen ja tiimien oma valmistautuminen 2.Järjestäjän ja liikelaitoksen kohtaaminen (10 min) Yhteisten vastausten muotoilu Pelin kulku 3.Tulosten esittely tuomaristolle (2 min per joukkue + tuomariston kommentit 5 min) Valitut henkilöt (yksi järjestäjältä ja yksi liikelaitokselta) esittelevät yhteiset vastaukset tuomaristolle Tulosten esittelyn jälkeen yhteinen reflektointi pelistä (15 min)

14 Pelattu ohjauksen haaste Miten ja millaisella järjestäjä-liikelaitos työnjaolla toimitaan tilanteessa, jossa käytössä oleva monimomenttiohjaus (jossa rahat on allokoitu tuotantoalueittain) ja liikelaitoksen organisaatiorakenne vaikeuttavat palveluintegraation toteuttamista? Tarkoitus tunnistaa kuinka järjestäjä ja liikelaitos toimivat tilanteessa, jossa on tunnistettu selkeä mahdollisuus parantaa palveluintegraatiota ja aikaansaada kustannussäästöjä, mutta rahoitusmalli ja liikelaitoksen organisaatiomalli eivät täysin tue ratkaisua

15 Tilanteen tarkempi kuvaus Liikelaitoksen ESH-johto on tunnistanut kansallisesta benchmarking-datasta, että liikelaitoksen ikäihmisten kotihoidon asiakkailla on runsaasti akuutteja osastojaksoja suhteessa verrokkimaakuntiin ja myös näiden osastojaksojen kestot ovat huomattavasti pidempiä kuin verrokeilla Tarkemmin dataan porautumalla havaitaan, että ongelma kohdistuu erityisesti kahdelle tuotantoalueelle. Ongelman juurisyyksi on tunnistettu huonosti toimiva kotiutusprosessi Järjestäjä on allokoinut liikelaitoksen rahoituksen tuotantoalueittain (joiden alla kotihoito on) ja erikseen keskitetyille palveluille (joiden alla ensihoito, päivystys ja ESH-osastot ovat) Kaikki tuotantoalueet ja keskitetyt palvelut ovat pysyneet budjeteissaan, mutta kotiutusprosessin kehittämisessä olisi selkeä mahdollisuus parantaa palveluintegraatiota ja saada aikaan kustannussäästöjä k.o. palveluketjussa Kotiutusprosessin kehittäminen vaatisi muutoksia palveluketjuun sekä resurssiallokaatioon, mutta kyseiset kaksi tuotantoaluetta ovat pysyneet omissa budjeteissaan eikä niillä ole halua panostaa asiaan. Myöskään ESH-johto ei ole halukas kehittämään kotiutusprosessia omasta budjetistaan

16 Kansallinen vertailuaineisto: ikäihmisten kotihoidon asiakkaiden akuutit osastojaksot Uudenmaan kunnat: ikäihmisten kotihoidon asiakkaiden akuutit osastojaksot Hoitojaksojen keskim. Pituus Uusimaa Hoitojaksojen keskim. Pituus Uusimaa keskiarvo Koko maa Vuodeosaston hoitojaksojen määrä per asukasta Vuodeosaston hoitojaksojen määrä per asukasta Kotiutusprosessi pitäisi ehdottomasti uudistaa. On toki kotihoidon ensisijaisena vastuuna. Meillä ei ole ylimääräistä budjettia lähteä kehittämään meidän seinien ulkopuolista toimintaa. Vuodeosaston ylilääkäri Kotiutusprosessi ei toimi. Miksi ESH:ssa ei reagoida asiaan? Kotihoidon päällikkö

17 Kotihoito Ensihoito & päivystys ESH Järjestäjä Liikelaitos Järjestäjä on allokoinut liikelaitoksen rahoituksen tuotantoalueittain (joiden alla kotihoito on) ja erikseen keskitetyille palveluille (joiden alla ensihoito, päivystys ja ESH-osastot ovat) Alueet Keskitetyt Lapset, nuoret ja perheet Työikäiset Ikäihmiset Kaikki tuotantoalueet ja keskitetyt palvelut ovat pysyneet budjeteissaan

18 Etenemisvaihtoehdot ja perustelut a) Budjetissa pysytään ei tarvetta reagoida b) Järjestäjä määrittää kotiutusprosessin ja edellyttää sen toteuttamista sisällyttämällä sen osaksi palveluketjua c) Järjestäjä leikkaa valittujen tuotantoalueiden rahoitusta d) Järjestäjä täydentää rahoitusta palvelukokonaisuuden kautta e) Järjestäjä lisää tilapäisesti valittujen tuotantoalueiden rahoitusta f) Liikelaitos ratkaisee kotiutusprosessin kehittämisen itsenäisesti: keskitetystä ESH:sta vetovastuu g) Liikelaitos ratkaisee kotiutusprosessin kehittämisen itsenäisesti: valittujen alueiden kotihoidosta vetovastuu h) Liikelaitos ratkaisee kotiutusprosessin kehittämisen itsenäisesti: Uudenmaan asiakasohjauksesta vetovastuu i) Muu, mikä? -> Ratkaisu yhteistyössä.

19

20 Miten järjestäjän ja tuottajan erottamisen valmistelu jatkuu? Yhteistyöllä palveluketjujen määrittämisessä Terminologiaa täsmennettävä yhteiset sanoitukset Järjestäjän budjetoinnin mallia kehitetään edelleen Järjestäjä konkretisoi tavoitteita. Miten tavoitteiden vaikuttavuus varmistetaan 1.momentin ohjauksessa? Liikelaitos muodostaa B-suunnitelman organisaatiorakenteen tarkentuessa Systemaattinen poikkeamiin reagoinnin malli on hyvin tärkeä! Ongelmia eskaloituu vuositasolla satoja Luotua mallia edelleen kehitetään