Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan budjetti

Transkriptio

1 Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan budjetti Kaupunginhallitus Aineistoa on täydennetty kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa esitettyjen kysymysten perusteella. Uudet tai täsmennetyt diat on merkitty dian oikeaan yläkulman merkinnällä X. projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kaupunkiympäristön palvelualue, raitiotien kehitysohjelma

2 Päätösesitys kaupunginhallitukselle Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet hyväksytään. Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 miljoonaa euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 miljoonaa euroa

3 Aiemmat kaupunginhallituksen päätökset, 1/ , 704 Hiedanrannan maankäytön rakennesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi Hiedanrannan rakennesuunnitelma alueen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi hyväksyttiin. Raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen ja toisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen. Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien syöttöliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaiden yhteystarpeet Lielahden palveluihin , 705 Raitiotiehankkeen osan 2 kehitysvaihe Raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi kehitysvaihe aloitetaan ja tilataan Raitiotieallianssilta kokonaishintaan 2,7 milj. euroa. Osana osan 2 kehitysvaihetta suunnitellaan Lielahden pistoraide. Pistoraiteelle arvioidaan tavoitekustannus erikseen. Osan kehitysvaiheen kustannuksiin lisätään 0,2 milj. euroa Ylöjärven suunnan piston suunnitteluun. Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään teknisluonteisia korjauksia liitteenä olevaan projektisuunnitelmaan ja sopimusluonnokseen

4 Aiemmat kaupunginhallituksen päätökset, 2/ , 80 Raitiotien linjaus välillä Sepänkatu-Hiedanranta ja raitiotien osan 2 suunnittelu ja aikataulu Raitiotie välillä Sepänkatu-Hiedanranta linjattiin kulkevaksi vaihtoehdon Silta mukaisesti Santalahden alueella Rantatie-kadun rinnalla ja sillalla Paasikiventien yli Hiedanrantaan. Tavoiteaikatauluksi asetettiin, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa Kevyen liikenteen yhteydet sekä pysäkkiratkaisut otetaan huomioon jatkosuunnittelussa

5 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle 1/2 1) Kaupunkistrategian mukaisesti Tampereen kaupungin tavoitteena on kasvaa vuosittain keskimäärin noin uudella asukkaalla. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suunnataan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle ja aluekeskuksiin. Raitiotietä kehitetään kaupungin liikennejärjestelmän runkona. 2) Raitiotiellä on tavoite tukea Tampereen läntisten alueiden kehitysmahdollisuuksia ja saavutettavuuden säilymistä. Raitiotie on sujuva, turvallinen ja esteetön. 3) Raitiotiejärjestelmälle asetettuja strategisia tavoitteita ei täsmennetä tässä asiakirjassa. Esityksessä on Raitiotieallianssille määritettävät osan 2 suunnittelun, kustannusarvion laatimisen ja toteutuksen tavoitteet

6 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle 2/2 4) Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnittelun aikataulutavoitteena on, että osan 2 rakentaminen alkaa v ja kaupallinen liikenne viimeistään v ) Osan 2 valmistumisen jälkeen toteutusosalla 1 rakennetuista Hervannan ja TaYS:n raitiotielinjoista toinen jatkuu Lentävänniemeen ja toinen linja päättyy Pyynikintorille. (Ks. seuraavat 2 diaa.) 6) Osan 2 valmistumisen jälkeen tavoitteena on, että raitiotieliikenne haarautuu Hiedanrannan keskustasta sekä Lentävänniemen että Lielahdenkadun suuntaan. 7) Osuudella Pyynikintori Hiedanrannan keskusta varaudutaan raitiotien sähkönsyötössä vuoroväliin 16 vuoroa/h/ajosuunta 47 metrisillä raitiovaunuilla. Osuuksilla Hiedanrannan keskusta Lentävänniemi ja Hiedanrannan keskusta Lielahdenkatu varaudutaan sähkönsyötössä liikennöintiin 47 metrisillä vaunuilla 5 minuutin vuorovälillä. 8) Pysäkit mitoitetaan 47 metrisille raitiovaunuille. X

7 Raitiotielinjat osan 2 valmistuttua X Ylöjärvi Osan 2 valmistumisen jälkeen toinen TaYS:lta ja Hervannasta tulevista raitiolinjoista päättyy Pyynikintorille. Raitiotieallianssin osan 2 toteutussisältöön kuuluu osan 2 jälkeisen päätepysäkkitoiminnan edellyttämät vaihde- ja raidejärjestelyt Pirkankadulle. Tampere Raitiotieallianssin suunnittelu- ja rakentamissisältöön ei vaikuta kumpi raitiolinja Pyynikintorille päättyy. Pirkkala

8 202X - Raitiotielinjat osan 3 valmistuttua X Ylöjärvi Tampere Seudullisessa selvityksessä (seutuhallitus 5/2018) Härmälän ja Pirkkalan suunta arvioitiin todennäköisimpänä osan 2 jälkeen seuraavaksi toteutettavana raitiotien laajenemissuuntana. Pirkkala Mahdollisen Härmälän linjan toteuttamisen jälkeen toinen TaYS:in ratahaaran linja kääntyy Koskipuistossa Hatanpään valtatielle. Tällöin Pyynikintorille asti liikennöi yksi raitiotielinja rautatieaseman suunnasta

9 Tilaajan tavoitteet Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaiheelle a) Osan 2 toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen tulee olla valmiita niin, että kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus päättää osan 2 rakentamisesta viimeistään lokakuussa b) Raitiotietieradasta Pyynikintori Lentävänniemi laaditaan Raitiotieallianssia sitova toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus, joka perustuu asemakaavoihin ja katusuunnitelmiin. Tavoitekustannukseen sisältyy ratavaihteet Hiedanrannan keskustaan raitiotien pistoraiteelle Lielahdenkadun suuntaan. c) Raitiotien pistoraiteesta Hiedanrannan keskusta Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymäalue laaditaan oma tavoitekustannus, joka perustuu maankäytön yleissuunnitelmiin. d) Kehitysvaiheen aikana määritetään kaupungin välttämättömät synergiset rinnakkaishankkeet, jotka on tarkoituksenmukaista suunnitella ja rakentaa raitiotien toteuttamisen yhteydessä. Synergiset rinnakkaishankkeet eritellään tavoitekustannuksesta, ne eivät ole valtionapukelpoisia ja niiden maksaja on Tampereen kaupunki. e) Edellytys osan 2 toteutuspäätökselle on, että raitiotiejärjestelmän osan 1 rakentaminen etenee asetetussa aikataulussa ja kustannusarviossa ja osan 1 tekninen toimivuus on osoitettu raitiovaunukalustolla

10 Toteutusosan 2 asemakaavoituksen ja katusuunnittelun kohteet

11 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö X Pirkankatu Päätepysäkkitoiminnan edellyttämät vaihde- ja raidejärjestelyt Sepänkadun liittymän länsipuolelle. Sepänkatu Raitiotie erotettu omille kaistoilleen muusta liikenteestä. Yksi raitiotiepysäkki. Sepänkadun sillassa varaudutaan rautateiden kolmanteen raiteeseen ja Sepänkadun leveämpiin yhteyksiin jalankululle ja pyöräilylle. Paasikivenkatu Raitiotie erotettu muusta liikenteestä omalle uralle. Ei raitiotiepysäkkejä. Sähkönsyöttöasema. Tavoitteena toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä Paasikivenkadun ajokaistojen muutos ja kevyen liikenteen yhteydet tavoitetilan mukaisiksi kaupungin synergisenä rinnakkaishankkeena

12 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö Rantatie, Santalahti Raitiotie erotettu muusta liikenteestä omalle uralle. Kaksi raitiotiepysäkkiä. Raitiotien rakentaminen edellyttää Paasikiventien, valtatien 12 siirtämistä noin 500 metrin matkalla. Valtatien siirrosta aiheutuvat kustannukset sisältyvät raitiotien rakentamiskustannuksiin. Valtion tavoitteena on toteuttaa raitiotien rakentamisen rinnalla Paasikiventie 3+3 -kaistaiseksi osuudella Santalahden eritasoliittymä raitiotiesilta. Santalahden alueen läntinen ylikulkukäytävä on uusittava raitiotien rakentamisen yhteydessä. Nykyisen kaltaisen sillan korvaaminen sisältyy raitiotien kustannuksiin. Sillan pidentäminen, leventäminen ja laatutason parantaminen on kaupungin rinnakkaishanketta. Raitiotiesilta, joka ylittää sekä Paasikiventien että Näsijärven rannan puolella kulkevan pyöräilyn seudullisen pääreitin. Silta on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja edellyttää arkkitehtikilpailua. Ranta-alueella mahdollisesti toteutettavat maankäytön kehitystä tukevat laajemmat tukimuurirakenteet eivät ole osa raitiotien toteutuskustannuksia

13 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö Hiedanranta, Järvikaupunki Kaupunki toteuttaa rakentamiskelpoisen pohjan raitiotieradalle. Radan kanssa poikittaisen kunnallistekniikan varaukset sisältyvät raitiotien kustannuksiin. Raitiotie erotetaan muusta liikenteestä omalle uralle. Kaksi raitiotiepysäkkiä, osan 2 rakentamisen yhteydessä toteutetaan varaukset. Maankäytöllinen varaus raitiotien yönylivarikolle. Varmistetaan, että liittyminen raitiotieradalta on geometrian suhteen varikolle toteutettavissa. Sähkönsyöttöasema

14 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö Hiedanranta, tehdasalue ja Sellupuisto Kaupunki toteuttaa rakentamiskelpoisen pohjan raitiotieradalle. Radan kanssa poikittaisen kunnallistekniikan varaukset sisältyvät raitiotien kustannuksiin. Raitiotie pääosin erotettu muusta liikenteestä omalle uralle. Hiedanrannan keskustassa ja tehdasrakennusten läpiviennissä raitiotie kulkee torimaisessa jalankulkuympäristössä ja Federleynkadun eteläpuolella puiston läpi. Kolme raitiotiepysäkkiä. Vaihderisteys Hiedanrannan keskusaukiolla. Vaihteista yhteys pistoraiteelle Lielahdenkadun suuntaan. Hiedanrannan keskusaukiolla tehdään asemakaavalliset varaukset myös etelän suunnan ratavaihteille. Sellupuiston silta raitiotielle. Mikäli sillalle tulee myös kevyen liikenteen yhteys, on siitä aiheutuvat lisäkustannukset kaupungin synerginen rinnakkaishanke

15 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö Lielahden haara, Enqvistinkatu Raitiotie erotettu muusta liikenteestä omalle uralle. Kaksi raitiotiepysäkki, päätepysäkki Lielahdenkadun luoteispuolella. Sähkönsyöttöasema. Toteuttaminen edellyttää, että: Hiedanrannasta tehdasalueelta Enqvistinkadulle tulee päästä yksityisten kiinteistöjen läpi. Harjuntausta -katu on kehitetty läpikulkuliikennettä palvelevaksi, koska Enqvistinkadulta poistuu kaksi ajokaistaa autoliikenteeltä raitiotien rakentamisen myötä. Raitiotieradan linjaus Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymästä Ylöjärven kuntarajan suuntaan tulee olla ratkaistu

16 Tilaajan tavoitteet osan 2 raitiotiejärjestelmälle kaduittain Raitiotieallianssin toimitussisältö Federleynkatu ja Kehyskatu Raitiotie sekakaistoilla, ajoratapysäköinti kielletty, tonttiliittymien määrä minimoitu. Federleynkatu ei ole läpiajettava, on osittain joukkoliikennekatu. Federleynkadun ja Kehyskadun vaihtumiskohdassa raitiotie kulkee torialueen läpi. Yksi raitiotiepysäkki ja sähkönsyöttöasema. Lielahdenkatu Raitiotie omilla kaistoilla. Yksi raitiotiepysäkki. Pyhällönpuisto Halkoniemenkadulla sekakaistaosuus, ei kadunvarsipysäköintiä, tonttiliittymien määrä minimoitu. Pyhällönpuistossa aidattu viherrata, aukot aidassa jalankulkureittien kohdilla. Yksi päätepysäkki

17 Raitiotieallianssin osan 2 tilaajan budjetti sisältää Raitiotieallianssia sitovan tavoitekustannuksen Tavoitekustannukseen sisältyy allianssin kehitys- ja toteutusvaiheen kustannukset Tilaajan hankinnat Tilaajan riskivarauksen Raitiotieallianssin bonuspoolin budjettivarauksen X

18 Tilaajan budjetti Esitys tilaajan budjetiksi osan 2 osuuden Pyynikintori Lentävänniemi raitiotien rakentamiselle on enintään 60 miljoonaa euroa lokakuun 2018 hintatasossa. Budjettiin kuuluu: Raitiotieallianssin osan 1 toteutussuunnitelman mukainen vaihtoehdon D ratalinjaus Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Elokuun 2016 kustannustasossa ratalinjaus D oli 44,1 milj. euroa, lokakuun 2018 kustannustasossa 47 milj. euroa. Ratavaihteet Hiedanrannan keskustaan Lielahden pistoraidetta varten. Hiedanrannan maankäytön suunnittelussa täsmentyneet muutokset raitiotien toteutussisältöön, mm. Sellupuiston silta. Santalahdessa raitiotierata erotetaan Rantatie -kadusta omalle uralle (KH ). Tästä johtuu kevyen liikenteen ylikulkukäytävän uusimistarve ja Paasikiventien, valtatien 12 siirtotarve noin 500 metrin matkalla. Riskivaraus suunnittelutarkkuudesta. Esitys tilaajan budjetiksi osan 2 osuudelle Hiedanrannan keskustasta Lielahdenkadun luoteispuolelle on enintään 10 miljoonaa euroa lokakuun 2018 hintatasossa

19 19 Tampereen raitiotien toteutussuunnitelma 2016 suunnitelmaselostus osalle 1 Hervanta-keskusta-TaYs

20 Tampereen raitiotien toteutussuunnitelma 2016 suunnitelmaselostus osalle 1 Hervanta-keskusta-TaYs Elokuun 2016 kustannustasossa 44,1 milj. euroa Lokakuun 2018 kustannustasossa 47 milj. euroa

21 Allianssin kannustinjärjestelmä Kehitysvaiheen aikana määritetään osan 2 kannustinjärjestelmän osat ja niiden painotus. Mahdollisia uusia painotuksia: Valtatien 12, Paasikiventien ja Rantatunnelin liikenteellinen toimivuus. Työllisyydenhoito korostetummin. Yhteistoiminta Santalahden, Hiedanrannan, Lielahden ja Niemenrannan rakentajien kanssa. Sepänkadun liikennekatkon (arvio 20 kk) haittojen hallinta. Taulukko. Osan 1 toteutusvaiheen kannustinjärjestelmän mittarit

22 Miksi raitiotie Järvikaupungin kautta? X a) Raitiotie palvelee paremmin Hiedanrannan maankäyttöä, vaikka Järvikaupungin asutusta ei toteutettaisi. Hiedanrannan keskustaan on tavoite tulla asukasta, Niemenrannassa on tavoitetilassa yli asukasta. Nopea raitiotie yhteys palvelee koko luoteisen Tampereen ja Ylöjärven suunnan maankäyttöä. b) Raitiotie on kokonaistaloudellisesti edullisempi toteuttaa rannan puolelle. Raitiotie pääradan ja valtatien välissä ei palvelisi maankäyttöä. Raitiotie pääradan varrella olisi pelkkä liikenneratkaisu. c) Pääradan varteen raitiotien rakentaminen on mahdollista vain jonkin verran Pölkkylänniemeä lännemmäksi. Vaitinaron eritasoliittymän kehittämissuunnitelmien vuoksi raitiotie on joka tapauksessa siirrettävä rannan puolelle vesistötäytön osuudella. d) ELY nosti kantakaupungin yleiskaavassa esille pohjavesien pilaantumisen vaaran. AVI:n luvassa on tuotu edellytykset pohjavesien pilaantumisriskin poistamiseksi. Järvikaupungin toteuttaminen on Hiedanrannan rakennesuunnitelmassa (KH ) arvioitu toteutuvaksi ja 2040-luvuilla. Kaupunki ehtii tekemään useamman kierroksen yleis- ja asemakaavoja ennen lukua. e) Vesiluvan saamisen edellytyksenä oli, että vesistötäytön hyödyt ovat isommat kuin haitat. Luvan hakemisen perusteluina oli Näsijärven ranta-alueen hyödyntäminen virkistyskäyttöön. Luvan saamisen edellytyksinä on juuri raitiotien, seudullisen pyöräilyn pääreitin ja puistoympäristön rakentaminen vesistötäytön alueelle. f) Ilman järvitäyttöä kaupungin ongelmana on Sulkavuoren louheen n. 1 miljoona m 3 välivarastointi kustannuksineen ja korvaavan käytön löytäminen

23 Rantatäytön alustavat kustannukset ja tulot X - Rantatäytön kokonaiskustannukset n. 12 milj. euroa - Sulkavuoren louheen lisäkuljetuskustannukset n. 5 milj. euroa - järvitäytön luparatkaisun kustannukset (suojaverhot, seurantamittaukset yms.) yht. n. 2 milj. euroa - alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannukset (mm. painopenkat yms.) n. 5 milj. euroa - Vaihtoehtona Sulkavuoren louheen välivarastoinnin lisäkustannukset n. 10 milj. euroa - Järvitäytön (seuraavan sivun kartan punaisella rajatulta alueelta) rakennusoikeuden ( kem2) mahdolliset myyntitulot, suuruusluokka 28 milj. euroa - asuminen kem2, á 300 /kem2 21 milj. euroa - työpaikat/palvelu kem2, á 100 /kem2 7 milj. euroa - Rantatäytön kohdalla vaihtoehtoiset raitiotien rakentamisen kustannusarviot 10/2018 kustannustasossa - Rantatäytön kautta osuus Rantatieltä Hiedanrantaan (1,4 km) 9,5 milj. euroa (ei sisällä täytön kustannuksia) - Yleissuunnitelman 2014 mukainen reitti Rantatieltä pääradan rinnalla Enqvistinkadulle milj. euroa - Epävarmuustekijöitä Vaitinaron eritasoliittymän kehittämissuunnitelmat, pääradan 3. raiteen toteuttaminen ja olevan ratasillan kunto

24 X

25 Kiitos!