Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko. Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Mikko Nurminen, puh ,

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) 201 Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto TRE:3264/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Mikko Nurminen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja hankejohtaja Tero Tenhuselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Pekka Salmi Saapui kokoukseen. Merve Caglayan poistui kokouksesta. Perustelut Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja rakentamisen yhteydessä tehtyjen laajuusmuutosten lopullinen kustannustaso on tiedossa. Tunnelin rakentamiselle asetettuja tavoitteiden toteutumista on arvioitu. Toteutuminen on osittain arvioitavissa hyvin kuten esim. maanjalostuksen tulot Ranta-Tampellasta. Osan toteutumista voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Kaupungin tekemät päätökset Tampereen kaupunki on tehnyt useita päätöksiä ja sopimuksia Rantaväylän kehittämisestä ja rakentamisesta kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan liikenneosayleiskaavan, jossa esitettiin kolme uutta väyläratkaisua: Ratapihankatu, katuraitiotie ja pitkä tunneli (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen Liikenneviraston kanssa tunnelin toteuttamisesta. Sopimuksessa valtio sitoutui rahoittamaan 33

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) prosenttia tunnelin kustannuksista (KV ) kaupunginhallitus hyväksyi Ranta- Tampellan asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen, joka on tehty kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä (KH ) kaupunginvaltuusto hyväksyi Ranta- Tampellaa koskevan maanvaihtokirjan, joka on tehty kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelia koskevan asemakaavan ja Ranta-Tampellaa koskevan asemakaavan (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2008 sopimusta täydentävän sopimuksen tunnelin toteuttamisesta Allianssimallilla (KV ). Valtion ja Tampereen välinen sopimus sekä tiesuunnitelman kustannusarvio perustuvat 185,0 milj. euron kustannusarvioon (alv 0). Sopimusvaltuuden ylittäminen edellyttää sopimuksen mukaan eduskunnan ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätöstä. Tampereen kaupungin lopullinen rahoitusosuus hankkeesta on 67 prosenttia ja Liikenneviraston lopullinen rahoitusosuus on 33 prosenttia kaupunginvaltuusto päätti merkitä Rantatunnelin allianssiurakan hankesuunnitelman tiedoksi (KV ) ja käytännössä päätti tunnelin toteuttamisesta. Tilaajien ja palveluntuottajien yhdessä laatima hankkeen tavoitekustannus oli 180,3 milj. euroa, joka perustui 5/2013 hintatasossa laadittuun kustannusarvioon. Kehitysvaiheen kustannukset (6,5 milj. euroa, alv 0) sisältyivät tavoitehintaan. Päätökseen sisältyi neljä toivomuspontta: kaupunki käynnistää osapuolten väliset neuvottelut Rantaväylän tunnelihankkeeseen liittyvien Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien tilantarpeen vähentämiseksi ja nopeusluokitusten arvioimiseksi. kaupunki pidättäytyy merkittävistä uusista tieliikennehankkeista kuten Näsinkallion eritasoliittymästä siihen asti, kunnes on kerätty riittävästi kokemuksia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden vaikutuksista kaupungin ja sen liikennejärjestelmän toimivuuteen. kaupungin liikenneinvestointien painopiste siirretään rantaväylän tunnelihankkeen rakentamisen myötä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen ja raitiotien toteutuksen priorisointiin.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) Ranta-Tampellaan rakennetaan myös sosiaalisin perustein toimivaa asumista kaupunginvaltuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelin rakentamisen -hankkeelle laajuusmuutoksista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuutuksen (KV ). Hankkeen kustannusten kasvu perustui pääasiassa pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen ja laajuusmuutoksina tehtyjen liikenneratkaisujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Tunnelihankkeesta erotettuna niiden teettämisen kustannukset olisivat olleet huomattavasti suuremmat ja erityisesti liikennehaitat pääosin vakavia. Liikennevirasto valmisteli valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon esityksen rantatunnelin valtionosuuden lisäämisestä 5 milj. eurolla (61 milj. eurosta 66 milj. euroon). Tunnelin rakentamisen toteutunut aikataulu ja kustannukset Rantaväylän tunnelityömaan valmistelut aloitettiin lokakuussa Varsinainen rakentaminen ajoittui vuosille Rantaväylän tunneli otettiin liikennekäyttöön , puoli vuotta etuajassa aikatauluaan. Naistenlahden ramppi avattiin liikenteelle viimeisenä Rantaväylän tunnelin rakentamisen kokonaiskustannuksen ennustetaan toteutuvan noin 198 milj. euron suuruisena. Tästä Tampereen kaupungin osuus on noin 133 milj. euroa ja Liikenneviraston osuus on noin 65 milj. euroa. Vuonna 2018 tehdään vielä tunnelin ajoratojen viimeinen päällystekerros (noin 1 milj. euroa, sisältyy em. kokonaiskustannukseen 198 milj.euroa) sekä varaudutaan mahdollisiin takuuaikaisiin korjauksiin. Allianssin takuuaika päättyy vaiheittain Rantaväylän tunnelin rakentaminen onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin aikataulun osalta ja kustannusten hallinnankin osalta hyvin. Liikennevirasto on julkaisut helmikuussa 2018 allianssimallilla toteutetun hankkeen arviointiraportin nimellä Rantatunneli-arvoa rahalle (liittenä). Rantaväylän tunnelin mahdollistama maankäyttö, maanjalostuksen tulot sekä infran investointikustannukset. Rantaväylän tunnelin totuttaminen mahdollisti maankäytön kehittämisen erityisesti Ranta-Tampellassa ja myös Onkiniemen- Särkänniemen alueella. Maanjalostamisen tuloja arvioitiin sekä 2011 Ranta-Tampellan asemakaavan ja sopimusten hyväksymisen yhteydessä että 2013 tehdyn rakentamispäätöksen yhteydessä. Ranta-Tampellasta saatavat maanjalostuksen tulot ovat yhteensä noin 81,7 milj. euroa. Luku pitää sisällään sekä tontinmyyntitulot 53,7 milj.euroa (josta 5,5 milj.euroa vuokrattujen tonttien pääomaarvoa), YIT:n maksaman maanvaihdon välirahan 4,8 milj.euroa sekä YIT:n maksaman maankäyttösopimuskorvauksen 23,2 milj.euroa. Ranta-Tampellan maanjalostustulot ovat pääosin

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) joko jo toteutuneet tai sopimuksin sovitut. Kokonaisuutena kaupungin saamat maanjalostuksen tulot Ranta-Tampellasta ovat 6,6 milj.euroa suuremmat kuin 2013 ennustettiin. Särkänniemen-Onkiniemen alueen maankäytön tuloiksi kaupungille arvioitiin ,5 milj.euroa. Nyt arvio on samaa suuruusluokkaa 21 milj.euroa. Arvio perustuu kevään 2018 maankäytön suunnitelmiin ja on siten alustava. Onkiniemen alueen lopulliset maanjalostuksen tulot on arvioitavissa vasta 5-10 vuoden kuluttua. Kaupungin infrakustannuksiksi (kadut, puistot, sillat, kanava, rakentamiskelpoisuus) arvioitiin 2013 Ranta-Tampellassa 48 milj.euroa ja Onkiniemessä 4 milj.euroa. Ranta-Tampellan infran rakentaminen on vielä kesken ja se valmistuu noin vuonna Kustannuksista on saatavissa jo toteutettuun infraan ja jäljellä oleviin töihin perustuen luotettava arvio. Infran arvioidaan maksavan noin 44 milj.euroa. Onkiniemen osalta 4 milj. euroa on edelleen arvio. Särkänniemen alueen infraratkaisut (sataman kehittäminen, sillat yms.) eivät sisälly arvioon. Kokonaisuutena kaupungin investointien nettokustannus on lähellä 2013 ennustettua. Kaupungille aiheutuneet tunnelin väyläkustannukset (133 milj.euroa) ja muut infrakustannukset (48 milj.euroa) ovat yhteensä 181 milj.euroa. Kaupungin maanjalostukset tulot ovat 103 milj.euroa, joten investointien nettokustannus on 78 milj.euroa. Arvio vuonna 2013 oli 68 milj.euroa. Muut taloudelliset vaikutukset Muiden taloudellisten vaikutusten osalta ei ole vielä käytettävissä pitkäaikaisvaikutusten osalta tietoja. VTT:n vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa toteutetun pitkän tunnelin työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin rakentamisaikana noin henkilötyövuotta (htv). Tähän sisältyy niin itse tunnelin kuin muunkin infran ja talonrakentamisen henkilötyö. Kaiken tunnelin mahdollistaman rakentamisen kunnallisveron tulovaikutukseksi arvioitiin 31 milj.euroa. Varsinainen tunnelin rakentamisen henkilötyövuosien määrä oli 830 htv. Rantaväylän tunnelin mahdollistaman talonrakentamisen kiinteistöverotulo tulee olemaan suuruusluokkaa euroa/vuosi. Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä, Paasikiventie Kekkosentie) on Suomen vilkkain maantie pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rantaväylä on osa päätieverkkoa ja merkittävää seudullisen liikenteen läpikulkuverkostoa. Maantie toimii sekä sisääntuloväylänä Tampereen kaupunkiin, että Tampereen kehätien ohella pitkämatkaisen liikenteenläpikulkuväylänä Vaasan, Turun, Lahden ja Jyväskylän suuntiin. Tunneli on mahdollistanut maankäytön tavoitteiden lisäksi valtatien liikenteellisten tavoitteiden toteutumisen. Liikenteen

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) sujuvuus valtatiellä 12 on parantunut selvästi tiejaksolla. Tosin Vaitinaron liittymän kapasiteetti ylittyy ruuhka-aikaan ja tunneli joudutaan ajoittain sulkemaan. Valtatie 12 liikennemäärä on kasvussa 5 vuoden tarkastelujaksolla. Keskustan kehän toteuttaminen Ratapihankadun osalta on vielä toimivuuden osalta kesken. Tunneli on omalta osaltaan mahdollistanut Hämeenkadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi ja raitiotien rakentamisen. Liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet tiejaksolla selvästi. Ilman laatu keskustassa on parantunut. Naistenlahden ja Santalahden liittymäalueella (tunnelin poistoilmapiiput) ilman laadussa ei ole olennaisia muutoksia. Tarkkailujakso on tosin liian lyhyt, jotta arvio olisi luotettava. Maantien aiheuttama melu on vähentynyt laajasti. Valtuuston 2013 hyväksymät toivomusponnet Valtuuston hyväksymien toivomusponsien osalta tilanne on seuraava: Rantaväylän tunnelihankkeeseen liittyvät Santalahden ja Naistenlahden liittymät toteutettiin hyväksyttyjen asemakaavojen ja tie- ja katusuunnitelmien pohjalta. Naistenlahden-Ratapihankadun kiertoliittymän myöhemmin hyväksytty asemakaava vähensi tilantarvetta. Nopeusluokituksissa tai nopeusrajoituksissa ei ole toistaiseksi merkittäviä muutoksia suunnitelmiin. Valtio ja kaupunki jatkavat yhteistyötä. Uusista merkittävistä tieliikennehankkeista ei ole tehty päätöksiä. Kaupunginhallitus päätti merkitä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi (KH ). Kaupungin liikenneinvestointien painopiste on siirretty raitiotien toteuttamiseen ja tämän yhteydessä tehtäviin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen Ranta-Tampellaan toteutetaan myös kohtuuhintaista Ara-vuokra-asuntotuotantoa Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Rantaväylän tunnelihankkeen toteuttaminen onnistui hyvin ja hankkeelle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Milko Tietäväinen, Ari Vandell, Tero Tenhunen Liitteet 1 Liite kh Liikenneviraston Rantatunneli Arvoa rahalle - raportti 2 Liite kh Rantaväylän tunneli yhteenveto

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 17/ (6) Muutoksenhakukielto 201 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )