SEPÄNKATU-SANTALAHTI RAITIOTIELINJAUSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI KAUPUNGIN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET
|
|
- Maija-Liisa Majanlahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEPÄNKATU-SANTALAHTI RAITIOTIELINJAUSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI KAUPUNGIN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET
2 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT
3 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS
4 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA TEEMOITTAIN
5 VAIKUTUKSIA ON ARVIOITU SUHTEESSA KAUPUNGIN RAITIOTIEJÄRJESTELMÄLLE ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN
6 SANTALAHDEN VISIO
7 SEPÄNKADUN ALUEEN VISIO
8 HAVAINNEKUVAT VAIHTOEHDOISTA
9 VE TUNNELI
10 VE SILTA
11 SILTA LÄNTEEN
12 SILTA ITÄÄN
13 VE KANSI
14 VE RANTA
15 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIHTOEHDOITTAIN VE Yleissuunnitelma VE Tunneli VE Silta VE Kansi VE Ranta
16 YLEISSUUNNITELMAN RAITIOTIELINJAUS
17 VE YLEISSUUNNITELMA (HYLÄTTY) Raitiotien toteutumisen osalta ei ole maantäyttöjen toteutumisen riskiä, kun raitiotie kulkee Paasikiventien eteläpuolella, Tarkastelualueen rajaus Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v mennessä 0 Tuotot ja kustannukset v hintatasossa: Maankäytön tuotot Järvikaupungista : 0 M Maarakennuskustannukset Järvikaupungista (mm. vesistötäytöt) 0 M Raitiotien rakentamiskustannukset -28,2 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -28,2 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -25,8 M Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää merkittävästi viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Santalahden asukkaiden järvinäkymät säilyvät ennallaan Santalahden palvelut ja asuminen parantavat raitiotiepysäkkien sosiaalista turvallisuutta Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 5000 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Santalahden tapahtumapuisto, satama ja Näsijärven virkistysalueet ovat siltayhteyden kautta saavutettavissa Raitiotielinjaus ei edellytä kaivamista kadun pintarakennetta syvemmälle eikä linjaus tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa. Matka-aika Lielahteen on lyhyin, koska Santalahden ja Lielahden välillä ei ole pysäkkejä. Rantatiellä on jonkun verran tilaa kadunvarsipysäköinnille. Satama jää nykyiseen muotoonsa. Linjaus sijaitsee pääsääntöisesti katualueella. Vaihtoehdoista edullisin.
18 VE YLEISSUUNNITELMA (HYLÄTTY) Linjaus kulkee Paasikiventien eteläpuolella eikä mahdollista Hiedanrannan Järvikaupungin maankäytön kehittämistä raitiotiepysäkkien yhteyteen. Hiedanranta ja Santalahti eivät yhdisty toisiinsa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Raitiotie kulkee Rantatiellä sekakaistalla, mikä hidastaa merkittävästi raitiotieliikennettä, lisää raitiotien liikennöintikustannuksia, heikentää raitiotien luotettavuutta sekä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Sekakaista heikentää myös autoliikenteen toimivuutta. Hiedanrannan Järvikaupungin palvelut eivät ole Santalahden Tarkastelualueen rajaus asukkaiden saavutettavissa. Raitiotie ei luo yhteyksiä tai kaupunkirakennetta ilman pysäkkejä ranta-alueelle. Satama ja rannan virkistysalueet jäävät siltayhteyden varaan Santalahden pysäkiltä katsottuna. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Rantatiellä jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä.
19 VE TUNNELI Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v mennessä 6500 Tuotot ja kustannukset v hintatasossa: Maankäytön tuotot : +147,4 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -51,4 M Raitiotien rakentamiskustannukset -88,4 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -7,6 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,7 M Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu omille väylilleen. Santalahti kytkeytyy Näsijärven rantaan leveän ja laadukkaan ylikulkusillan kautta. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa meluvalli tai Hiedanrannan korttelirakenne. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Mahdollistaa raitiotiepysäkin sijoittamisen Järvikaupungin itäosaan, joka mahdollistaa hyvät yhteydet saariin. Hiedanrannan maankäyttö tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. Mahdollistaa laadukkaan yhtenäisen rantabulevardin Hiedanrannasta Santalahden Rantapuistoon. Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. Järvikaupunki ja kanava kytkeytyvät osaksi satamaa, joka tukee palveluiden kehittymistä.
20 VE TUNNELI Tunnelin suuaukko ja rata leikkauksessa vaikuttavat negatiivisesti kaupunkikuvaan. Kaukalorakenteet tulee tehdä vedenpitävinä. Lopulliset ja työnaikaiset rakenteet ovat hitaita ja erittäin vaativia toteuttaa. Suuret johtosiirtotyöt pidentävät rakentamisaikaa. Kaivaminen tapahtuu oletetulla PIMA-alueella ja pohjaveden alapuolella. Pitkä rakentamisen kesto (2,5 vuotta) voi heikentää alueen vetovoimaisuutta. Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. Pysäkit sijaitsevat Rantatien tasossa Paasikiventien melualueella. Raitiotien rakenteet ja pylväät Rantatiellä näkyvät asukkaille. Tunnelin ympäristöä on vaikea kehittää Santalahden ja Järvikaupungin alueita yhdistäväksi ja houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi. Santalahden kaava-alueen länsiosan tulvareitit johtavat raitiotielinjan tunneliin. Ratkaisut ovat todennäköisesti hankalia (tulvapumppaamo tunnelissa). Tunneli tukimuureineen voi heikentää alueen vetovoimaa. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).
21 VE SILTA Asukasmääräarviot: Santalahti Raitiotien rakentaminen ,3 M Järvikaupungin itäosa v mennessä 2200 Santalahden asukasmäärä Tuotot ja kustannukset v hintatasossa: 2400 Maankäytön Järvikaupungin tuotot : itäosan asukasmäärä +48,4 2200M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -22,4 M Raitiotien Maankäytön rakentamiskustannukset tuotot -30,3 37,4M Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,3 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -6,3 M Kaikki Santalahden asukkaat hyvin saavutettavissa raitiotiellä. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu Rantatiellä omille väylilleen. Ratkaisu on vaiheittain toteutettavissa, myöhemmin muutettavissa esimerkiksi Kansi-vaihtoehdon mukaiseksi. Satama säilytettävissä nykyisellä paikalla. Tai tarvittaessa Järvikaupungin maankäyttöä on mahdollista laajentaa itään päin. Raitiotien rakentaminen ei vaikuta heikentävästi pohjaveteen. Rakentaminen tapahtuu pääasiassa raitiotiekäytävässä ja on siksi toteutettavuudeltaan helpompi. Luvitettavia asioita on muita vaihtoehtoja vähemmän. Raitiotiesillalta avautuu raitiotien matkustajille hienot näkymät järvelle, Santalahden alueelle ja Paasikiventielle. Silta voi muodostua näyttäväksi porttiaiheeksi, joka elävöittää Paasikiventietä. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 7200 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. Tapahtumapuisto ja satama sekä Näsijärven virkistyskohteet ovat siltayhteyden kautta saavutettavissa. Linjaus ei tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa.
22 VE SILTA Harjun reunaan kohdistuu merkittävä maisemahäiriö. Siltarakenteet, harjun rinteen leikkaaminen ja pengertäminen aiheuttavat haitallisia vaikutuksia Paasikiventien ja Näsijärven kaukomaisemaan. Paasikiventien (vt 12) linjausta on muutettava Santalahden länsipäässä (työmaan kesto noin 12 kk). Lisäksi raitiotiesillan rakentaminen vaatii noin 2 kk kestävät kiertotiejärjestelyt valtatiellä. Raitiotiesilta erottaa rakenteellisesti Järvikaupungin Santalahdesta. Raitiotiesillan ympäristöä on vaikeampi kehittää alueita yhdistäväksi osaksi tai houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi Santalahden ja Järvikaupungin välillä. Raitiotiepysäkkien sijoittuminen ei tue tehokasta maankäyttöä Järvikaupungin itäosaan asti, mutta maankäytön laajentaminen on mahdollista. Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle ja heikentää siten katuympäristön viihtyisyyttä. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. Pysäkit sijaitsevat Rantatien tasossa Paasikiventien melualueella. Järvikaupungin maankäyttö sijoittuu kauemmaksi länteen, minkä vuoksi Paasikiventien pohjoispuolinen pyöräilyreitti kulkee tarkastelualueella pidemmän matkaa meluisan Paasikiventien varressa. Sillan rakenteet ja pengerosuudet voivat näkyä häiritsevästi Santalahden länsiosan asuntoihin. Järvikaupungin maankäyttöä on laajennettava, jotta se tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).
23 VE KANSI Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v mennessä 6200 Tuotot ja kustannukset v hintatasossa: Maankäytön tuotot : +139,4 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -51,4 M Raitiotien rakentamiskustannukset -122,1 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -34,1 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -41,5 M Mahdollistaa viihtyisän, meluttoman ja esteettömän reitin Rantatien pysäkiltä Näsijärven rantaan sekä tapahtumapuistoon ja sataman palveluihin. Viherkansi ja Paasikiventien tasauksen lasku suojaavat läntistä pysäkkiä ja maankäyttöä melulta. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa meluvalli tai Hiedanrannan korttelirakenne. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Kansi laajentaa virkistysalueita ja niiden saavutettavuus paranee. Järvikaupunki ja kanava kytkeytyvät osaksi satamaa, joka tukee palveluiden kehittymistä. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu omille väylilleen. Paasikiventien dominoiva vaikutus kaupunkikuvassa vähenee. Kansirakenne mahdollistaa kaupunkiympäristön kehittämisen, jossa on tilaa myös kaupunkivihreälle. Järvikaupungin itäosan palvelut ovat Santalahdesta kävellen ja pyöräillen hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuus paranee merkittävästi ja tekee Santalahdesta selkeämmin rantakaupunginosan. Santalahden länsipäässä Paasikiventien meluvaikutus rakennusten julkisivuihin alenee huomattavasti (n.10 db). Myös korttelien sisäpihalla melutaso alenee. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Kaikkien Santalahden asukkaiden järvinäkymät säilyvät ennallaan.
24 VE KANSI Kaukalorakenteet tulee tehdä vedenpitävinä. Lopulliset ja työnaikaiset rakenteet ovat kalliita sekä hitaita ja erittäin vaativia toteuttaa. Kaivaminen tapahtuu oletetulla PIMAalueella ja pohjaveden alapuolella. Pitkä rakentamisen kesto (3 vuotta), voi heikentää alueen vetovoimaisuutta. Vaihtoehdoista kallein. Rantatien ja Paasikiventien välisen katuvihreän määrä jää vähäiseksi. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Santalahden kaava-alueen länsiosan tulvareitit johtavat Paasikiventien tunneliin. Ratkaisut ovat todennäköisesti hankalia (tulvapumppaamo tunnelissa). Kaivettavat massamäärät ovat muita vaihtoehtoja suurempia, jolloin myös mahdollisten PIMA-massojen määrä saattaa kasvaa. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).
25 VE RANTA Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Tuotot ja kustannukset v hintatasossa: Järvikaupungin itäosa v mennessä 7000 Maankäytön tuotot : +48,4 M Tuotot Raitiotien ja kustannukset rakentaminen v hintatasossa: 41,2 M - Maarakennuskustannukset Maankäytön tuotot : (mm. vesistötäytöt) -22,4 +159,9 M M - Raitiotien Maarakennuskustannukset Santalahden rakentamiskustannukset asukasmäärä (mm. vesistötäytöt) ,3-55,7 M M Raitiotien rakentamiskustannukset -41,2 M Maankäytön Järvikaupungin nettotuotot yhteensä itäosan -4,3 M Maankäytön nettotuotot yhteensä ,0 M Tuotot asukasmäärä ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön Maankäytön nettotuotot nettotuotot yhteensä yhteensä -5,4 +44,9 M M Maankäytön tuotot 120,1 M Mahdollistaa tehokkaan, Hiedanrannan arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisen maankäytön ja palveluiden kehittämisen Järvikaupungin alueella. Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Paasikiventien dominoiva vaikutus kaupunkikuvassa lievenee. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa raitiotielinjauksen alle sijoittuva maapenger. Rantatiellä voidaan toteuttaa laadukas jalankulkuväylä, erillinen pyörätie ja kadunvarsipysäköintiä. Mahdollistaa raitiotiellä esteettömän pääsyn kaikille kaupunkilaisille Santalahden viher- ja virkistysalueisiin. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu asukasta tarkastelualueella. Tapahtumapuisto ja sataman palvelut ovat erityisen hyvin saavutettavissa pysäkiltä ja Santalahden asuinalueelta. Tapahtumapuisto kytkeytyy pysäkin avulla paremmin keskustaan. Haarlan tontin mahdolliset harrastusmahdollisuudet ovat helposti pysäkiltä saavutettavissa. Rannassa kulkeva raitiotie voi houkutella itsessään matkailijoita ja parantaa kaupungin imagoa. Raitiotie ei risteä vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Myös Näsijärven virkistyskohteet (mm. satama) ovat muita vaihtoehtoja paremmin saavutettavissa. Raitiotieltä avautuu uudenlaisia, maisemallisesti arvokkaita puisto- ja järvinäkymiä. Tipotien palvelut sijaitsevat lähimpänä (400m päässä) pysäkistä, mutta eivät ole esteettömästi saavutettavissa ilman erityisjärjestelyjä. Raitiotien rakentaminen ei vaikuta heikentävästi pohjaveteen.
26 VE RANTA Haarlankadun ja Paasikiventien ylityksen kohdalla sekä pohjoispuolella vaativia johtosiirtoja. Kaivaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi oletetulla PIMA-alueella. Eniten asemakaavamuutostarpeita. Santalahden itäosa on heikommin saavutettavissa. Ilman raitiotiepysäkkiä Rantatien varren palveluiden kehittymisen edellytykset ovat muita vaihtoehtoja heikommat. Järvikaupungin itäosan rakentaminen voi haitata Santalahden länsiosan alimpien kerrosten asukkaiden järvinäkymiä. Raitiotielinjan penger saattaa lisätä tulvariskiä Paasikiventiellä. Penger voi aiheuttaa saneeraustarpeita useisiin poikittaisiin hulevesilinjoihin. Työnaikaisia järjestelyjä Sahansaarenkadulle, Paasikiventielle sekä Haarlankadulle, kesto 12 kk. Santalahden keskiosassa kävelyetäisyys pysäkeille muodostuu hieman pidemmäksi kuin 400m. Läntisen pysäkin sosiaalinen turvallisuus edellyttää pysäkin yhteyteen sijoittuvia palveluita tai muita turvallisuutta lisääviä keinoja. Santalahden itäosan vetovoimaisuus voi vähentyä raitiotien saavutettavuuden heikentyessä. Raitiotie risteää autoliikenteen kanssa Haarlankadun ja Sahansaarenkadun liittymissä, mutta risteämiset on valo-ohjattu. Santalahden rantapuistoon rajautuvan maavallin tukirakenteet edellyttävät erityistä maisema- ja rakennesuunnittelua. Raitiotie sijoittuu Paasikiventien osittain pilaantuneista maista tehdyn meluvallin päälle, joten rakenne tulee poistaa. Tukimuurit ja siltojen perustukset kaivetaan pintarakennetta alemmaksi. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).
27 JATKOTARKASTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot Silta ja Ranta valittiin jatkotarkasteluun niiden muita vaihtoehtoja huomattavasti alempien raitiotien rakentamiskustannusten perusteella SILTA RANTA
28 VERTAILU VE SILTA VS. VE RANTA 1/2 Pysäkkien viihtyisyys, saavutettavuus ja turvallisuus Raitiotien saavutettavuus Raitiotien matkustajakokemus Palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuus Kaupunkikuva ja maisema VE SILTA - Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle ja heikentää siten katuympäristön viihtyisyyttä. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. + Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. + Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 7200 asukasta tarkastelualueella. Järvikaupungin maankäyttöä on mahdollista laajentaa itään päin. + Santalahti on hyvin saavutettavissa raitiotiepysäkiltä. + Raitiotiesillalta avautuu raitiotien matkustajille hienot näkymät järvelle, Santalahden alueelle ja Paasikiventielle. + Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. +/- Järvikaupungin maankäyttöä laajennettava, jotta se tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. + Mahdollisuus palveluiden kehittymiseen Santalahdessa Rantatien pysäkkien yhteyteen. - Harjun reunaan kohdistuu merkittävä maisemahäiriö. - Siltarakenteet, harjun rinteen leikkaaminen ja pengertäminen aiheuttavat haitallisia vaikutuksia Paasikiventien ja Näsijärven kaukomaisemaan. VE RANTA + Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Rantatiellä voidaan toteuttaa laadukas jalankulkuväylä, erillinen pyörätie ja kadunvarsipysäköintiä. +/- Santalahden läntinen pysäkki sijaitsee Santalahdesta katsoen pidemmällä, mikä heikentää sen saavutettavuutta. Santalahden pihakannelta on kuitenkin esteetön yhteys pysäkille ja Rantatien tasosta hissi- ja porrasyhteys pysäkille. +/- Pysäkin sosiaalinen turvallisuus edellyttää pysäkin yhteyteen sijoittuvia palveluita tai muita turvallisuutta lisääviä keinoja. + Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu asukasta tarkastelualueella. + Mahdollistaa tehokkaan, Hiedanrannan arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisen maankäytön ja palveluiden kehittämisen Järvikaupungin alueella. - Santalahden itäosa on heikommin saavutettavissa raitiotiellä. + Raitiotieltä avautuu uudenlaisia, maisemallisesti arvokkaita puisto- ja järvinäkymiä. + Tapahtumapuisto ja sataman palvelut ovat erityisen hyvin saavutettavissa pysäkiltä ja Santalahden asuinalueelta. Tapahtumapuisto kytkeytyy pysäkin avulla paremmin keskustaan. Mahdollistaa raitiotiellä esteettömän pääsyn kaikille kaupunkilaisille Santalahden viher- ja virkistysalueisiin. - Ilman raitiotiepysäkkiä Rantatien varren palveluiden kehittymisen edellytykset ovat muita vaihtoehtoja heikommat. - Santalahden rantapuistoon rajautuvan maavallin tukirakenteet edellyttävät erityistä maisema- ja rakennesuunnittelua, jotta sen maisema- ja kaupunkikuvalliset vaikutukset eivät heikennä tilannetta nykyiseen nähden.
29 VERTAILU VE SILTA VS. VE RANTA 2/2 Kaupunkirakenne VE SILTA +/- Raitiotiesilta erottaa rakenteellisesti Järvikaupungin Santalahdesta. Sillan ympäristöä on vaikeampi kehittää alueita yhdistäväksi osaksi tai houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi Santalahden ja Järvikaupungin välillä. +/- Raitiotiepysäkkien sijoittuminen ei tue tehokasta maankäyttöä Järvikaupungin itäosaan asti, mutta maankäytön laajentaminen on mahdollista. VE RANTA + Kanavan varsi muodostaa laadukkaan ja urbaanin kaupunkirakenteen Näsijärven rantaan. Satama + Satama jää nykyiseen muotoonsa. +/- Sataman laajuus pyritään säilyttämään nykyisellä ja kasvulle varataan tilaa. Vaikutus yritystoimintaan Imago Työaikaiset järjestelyt Liikenne Toteutettavuus ja asemakaavojen mukaisuus Pilaantuneet maat ja hulevedet + Santalahden kivijalkakaupat ovat hyvin saavutettavissa, ja pienten päivittäistavarakauppojen sijoittuminen on mahdollista pysäkkien lähelle Santalahteen kaavan mukaisesti. + Silta voi muodostua näyttäväksi porttiaiheeksi, joka elävöittää Paasikiventietä. - Paasikiventien (vt 12) linjausta on muutettava Santalahden länsipäässä (työmaan kesto noin 12 kk). Lisäksi raitiotiesillan rakentaminen vaatii noin 2 kk kestävät kiertotiejärjestelyt valtatiellä. - Raitiotie risteää vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä, josta aiheutuu riski liittymän toimivuudelle. Ongelma vältettävissä, jos raitiotie sijoitetaan Sepänkadun länsireunalle. + Rakentaminen tapahtuu pääasiassa raitiotiekäytävässä ja on siksi toteutettavuudeltaan helpompi. Luvitettavia asioita on muita vaihtoehtoja vähemmän. + Ratkaisu on vaiheittain toteutettavissa. + Linjaus ei tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa. + Linjaus vähentää riskiä hulevesitulvan pääsystä Rantatunneliin. Hulevesien ratkaisuissa mahdollinen synergiaetu Santalahden kaavan vaatimien uusien putkitusten kanssa. - Santalahden itäosan vetovoimaisuus voi vähentyä raitiotien saavutettavuuden heikentyessä. + Rannassa kulkeva raitiotie voi houkutella itsessään matkailijoita ja parantaa kaupungin imagoa. - Työnaikaisia järjestelyjä Sahansaarenkadulle, Paasikiventielle sekä Haarlankadulle, kesto n. 12 kk. + Raitiotie ei risteä vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. - Raitiotie risteää autoliikenteen kanssa Haarlankadun ja Sahansaarenkadun liittymissä, josta aiheutuu turvallisuusriski. - Rakentaminen tapahtuu suurelta osin raitiotiekäytävän ulkopuolella. - Haarlankadun ja Paasikiventien ylityksen kohdalla sekä pohjoispuolella vaativia johtosiirtoja. - Kaivaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi oletetulla PIMA-alueella. - Raitiotie sijoittuu Paasikiventien osittain pilaantuneista maista tehdyn meluvallin päälle, jonka rakenne tulee poistaa. - Raitiotielinjan penger saattaa lisätä tulvariskiä Paasikiventiellä ja voi aiheuttaa saneeraustarpeita useisiin poikittaisiin hulevesilinjoihin.
30 VAIHTOEHTOJEN SILTA JA RANTA TUOTOT JA KUSTANNUKSET Tuotot ja kustannukset v hintatasossa VE Silta VE Ranta Maankäytön tuotot ,4 M +159,9 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -22,4 M -55,7 M Raitiotien rakentamiskustannukset -30,3 M -41,2 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,3 M +63,0 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden Maankäytön nettotuotot yhteensä -6,3 M +44,9 M Sekä kulut että tuotot realisoituvat hyvin pitkän ajan kuluessa. Vaihtoehdoista Silta ja Ranta on tehty tarkastelu, jossa on arvioitu tulevan kustannuskehityksen ja korkotekijän vaikutusta kustannuksiin. Sekä vaihtoehdossa Silta että Ranta hankkeiden arvioitu nykyhetkeen diskontattu nettotuotto pysyy negatiivisena 2040 luvulle saakka. Arvioituun toteutumisaikatauluun perustuen maankäytön tuotot alkavat tuloutua kaupungille vasta vuoden 2030 jälkeen samalla kun merkittävä osa raitiotien rakennuskustannuksia ajoittuu ennen vuotta Vaihtoehdon Ranta osalta nykyhetkeen diskontatut tuotot ylittävät kulut vuonna 2047 kun taas vaihtoehdossa Silta tuotot eivät ylitä arvioituja kustannuksia vuoteen 2055 mennessä. Maarakennuskustannusten on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa, mikä vastaa 2000-luvun tähänastista keskimääräistä kustannuskehitystä. Rakennusoikeuden arvon hintakehitysoletuksena on käytetty asuinrakentamisen osalta 4 % vuodessa perustuen Maanmittauslaitoksen asuntotonttien hintaindeksiin Tampereen seudulla. Toimitilarakennusoikeuden osalta hintakehitysoletuksena on käytetty 3 %. Laskennassa on huomioitu hintojen ajallinen kehitys sekä toteutumisaikataulu diskonttaamalla arvioidut kustannukset ja tuotot toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jotta nettotuotot vaihtoehtojen välillä ovat vertailukelpoisia keskenään. Laskennan diskonttauskorkona on käytetty 5 %.
31 KUSTANNUSTEN JA TUOTTOJEN LASKENTAPERIAATTEET Rakentamiskustannukset Yksikköhinnat perustuvat osin raitiotien osalta 1 saatuihin kustannustietoihin, osin toteumatietoihin aikaisemmista hankkeista. Suunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoisia, mutta suurimmat erottavat kustannustekijät on kohtuudella pystytty arvioimaan. Pilaantuneiden maiden tutkimustietoja ei ole ollut käytössä, pohjatutkimuksia eritasoliittymäalueelta hyvin, muualta niukasti, mikä luo epävarmuutta tuloksiin. Kustannuksissa on arvioitu koko Santalahden meluvallin sekä jonkin verran sen alla olevan pima-maiden poistamista. Johtosiirtojen osalta mukana ovat vain raitiotielinjalta siirrettävät johdot. Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset on arvioitu vuositasolla kilometriä kohden eri päällysrakennetyyppien keskimääräisen kunnossapitotarpeen mukaan. Maankäytön tuotot Kiinteistötaloudellinen analyysi perustuu Tampereen kaupungilta saatuihin arvioihin tarkastelualueen (Hiedanrannan Järvikaupungin itäosan) tulevasta maankäytöstä ja toteutumisaikatauluista kaupunkiraitiotien eri linjausvaihtoehdoissa vuosina Laskenta on tehty käyttäen kassavirtapohjaista alueanalyysisovellusta, jossa alueiden toteutumisaikataulu on huomioitu diskonttaamalla potentiaaliset myynti- ja maankäyttösopimuskorvaukset arvioidusta toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jolloin vaihtoehtoiset maankäyttölaskelmat on saatu vertailukelpoisiksi. Arvioidut kerrosneliöhinnat pohjautuvat Newsecin vuonna 2016 laatimaan asuintonttihintojen regressiomallipohjaiseen vyöhykeselvitykseen, jota on tarkistettu vastaamaan vuoden 2017 tasoa. Hintojen ajallinen kehitys on huomioitu alueanalyysilaskennassa. Maarakennuskustannukset Vaihtoehtojen maarakentamiskustannukset Järvikaupungissa on arvioitu tarkastelualueelle hankeosittain sisältäen työmaatehtävät ja tilaajan tehtävät. Hinnat ovat vuoden 2017 mukaisia arvonlisäverottomia hintoja. Kustannusarvio sisältää järvitäyttöjen tekemisen ja esirakentamisen, rantamuurien, eroosiosuojausten sekä aallonmurtajien rakentamisen. Lisäksi laskennassa on huomioitu saarille johtavien siltojen kustannukset, katu- ja puistorakenteet sekä hulevesiverkoston kustannukset. Sataman rakentamisen kustannus on huomioitu, mikäli vaihtoehto sitä edellyttää. Maankäytön nettotuotot Vaihtoehtojen maankäytön nettotuotot on arvioitu vähentämällä arvioidut maanrakennus- ja raitiotieinvestointikustannukset maankäytön tuotoista. Laskennassa on huomioitu hintojen ajallinen kehitys sekä toteutumisaikataulu diskonttaamalla arvioidut kustannukset ja tuotot toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jotta nettotuotot vaihtoehtojen välillä ovat vertailukelpoisia keskenään.
32
Santalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotVaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.
4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen
LisätiedotRaitiotien suunnitteluperusteet
Raitiotien suunnitteluperusteet Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 13.00 13.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO
Google SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO LIIKENNEVERKKO Paasikivenkatua Sepänkadun itäpuolella kehitetään hitaan liikkumisen alueena, jossa autoliikenteen nopeustaso on enintään
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015
SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.
LisätiedotRaitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan tavoitteet
Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan tavoitteet Kaupunginhallituksen kehittämiskokous projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kaupunkiympäristön palvelualue, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotTekunkadun pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Tekunkadun pysäkkitarkastelu Johdanto Tekunkadun raitiotiepysäkkivaraus Raitiotien osan 1 toteutussuunnitelman mukaisesti TAYSin linja päättyy Vieritielle. TAMKin hallitus on tehnyt esityksen
LisätiedotTampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:
Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305
LisätiedotLohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013
Hiidensalmi Lohja Liikenneselvitys Jouni Ikäheimo Nora Kumpulainen 10 / 2013 HIIDENSALMEN HAVAINNEKUVA, LOHJAN KAUPUNKI SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Hiidensalmen alue sijaitsee kilometrin etäisyydellä Lohjan
LisätiedotPyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2
LisätiedotTampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016
Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotSANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS
SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS 28.3.2013 TARKASTELUALUEEN NYKYISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT KAAVA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE Rakentuneella kaavaalueella 2 800 asukasta (sis. nykyiset asukkaat)
LisätiedotRaitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan budjetti
Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan budjetti Kaupunginhallitus 5.11.2018 Aineistoa on täydennetty kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa 29.10.2018 esitettyjen kysymysten
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
LisätiedotSuunnittelutarjous Santalahden raitiotievaihtoehtojen maankäyttötarkastelu
Suunnittelutarjous Santalahden raitiotievaihtoehtojen maankäyttötarkastelu 09.10.2017 1. Johdanto Suunnitteilla olevan Hiedanrannan Järvikaupungin ja Santalahden alueen maankäyttö kytkeytyy raitiotien
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
LisätiedotPerkkaantie - Ravitie
Perkkaantie - Ravitie Vaihtoehtoiset pysäkkipaikat Petri Saarelainen, Kalle Syrjäläinen, Jaana von Denffer, Jukka Räsänen 12.2.2018 Hankesuunnitelman mukainen pysäkki Perkkaantie Tutkittu pysäkkipaikka
LisätiedotRaide-Jokerin teknisiin kaavoihin liittyvät liikennesuunnitelmat
1 (4) Raide-Jokerin teknisiin kaavoihin liittyvät liikennesuunnitelmat HEL 2016-006611 Hankenro 4724_3 Piirustukset 6622-1, 6624-1, 6632-1, 6634-0, 6635-0, 6637-54 Paaluväli 16 300-16 900: Eliel Saarisen
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
Lisätiedot0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin
Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotVT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu
VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu Aitolahdentie Johdanto Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolahdentiellä Koilliskeskuksessa on todettu liikenteellisiä ongelmia, niin ruuhkautumiseen kuin
LisätiedotTampereen kaupungin Infrarakentaminen
Tampereen kaupungin Infrarakentaminen 1.11.2018 Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Kaupunkiympäristön palvelualue Lähtökohtia Tampereen kaupungin asukasluku n. 240 000 asukasta. Kasvu 3000-4000 asukasta/v
LisätiedotKeski-Pasilan keskus Tripla
Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt
Lisätiedotlohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu
A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotYLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ
YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotTAMPERE KEHITTYY. Pormestari Lauri Lyly
TAMPERE KEHITTYY Pormestari Lauri Lyly 20.9.2017 1 20.9.2017 20.9.2017 2 Viiden Tähden Keskusta RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 7 20.9.2017 Viiden Tähden Keskusta URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotRatikka kasvun hallintaan
Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
Lisätiedot5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotRatikka tulee Tampereelle
Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotULKOILMATAPAHTUMA SULKAVUOREN JA VIHILAHDEN ALUEILLA
KUTSU ULKOILMATAPAHTUMA SULKAVUOREN JA VIHILAHDEN ALUEILLA 17.5.2016 Tampereen kaupungin maankäyttö ja Tampereen keskuspuhdistamo Oy järjestävät yhteistyössä ulkoilmatapahtuman tulevan keskuspuhdistamon
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotSelvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä
28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
LisätiedotIsonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen
Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan
LisätiedotSORTAVALANKA TU 2 JA 4. Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus
SORTAVALANKA TU 2 JA 4 Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus 1.12.2014 KAAVAHANKKEEN TAUSTAA - KIINTEISTÖPOLITIIKKA Kaupunki määritti omistamiensa kiinteistöjen käytön tavoitteet 2012 Määrityksen perusteena
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 1 / 1 126/2016 08.01.00 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Davy Beilinson, puh. 050 461 6807 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotOtteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (6) 142 Kruunusiltojen liikennesuunnitelma HEL 2014-011893 T 08 00 00 Hankenro 4505_2, karttaruutu H3/R2, S2, T2, J3/P3 Päätös Käsittely päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Tulevaisuuden suunnittelu 22.11.2017 Tuula Pipinen Kaupunkiympäristö/ Östersundomin suunnittelu Östersundomin yhteinen yleiskaava Pk-seutu laajenee itään 80 000 100 000
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019
KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis
LisätiedotAmurin yleissuunnitelman liikenneselvitys
Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Perustuu H&K laatimaan maankäytön yleissuunnitelmaan. Työssä tehtiin - liikenne-ennuste - toimivuustarkastelut simuloimalla - tarvittavien toimenpiteiden määrittelyn
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotDevecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5
Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 LUONNOS 24.2.2016 TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Höyhtyän suuralueen viheralueiden tarkastelussa
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotEngelinrannan hulevesien hallinta
Engelinrannan hulevesien hallinta Alustavat tulokset 24.11.2015 Hämeenlinna When infrastructure counts. Lähtökohdat 2 Sibeliuksenkadun hulevesiviemäri tulvii linjaautoaseman kohdalla, ongelma ratkaistava
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2015 1 (5) 409 Lapinmäentien alustava liikennesuunnitelma HEL 2015-012907 T 08 00 00 Hankenro 4229_2 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6525-1
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotKOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET
KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotKEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi
PROJEKTISUUNNITELMA 1 (10) Tampereen raitiotiehanke KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi PROJEKTISUUNNITELMA 2 (10) Sisällys 1. Osan 2 kehitysvaiheen sisältö ja tavoitteet...
LisätiedotADJUTANTINKATU 1 VIITESUUNNITELMA
ADJUTANTINKATU 1 VIITESUUNNITELMA 01.12.2017 SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA Lähde: Google Maps ADJUTANTINKATU 1 - VIITESUUNNITELMA Suunnitelmalla on haluttu luoda yhtenäinen, viihtyisä kaupunkikorttelin
LisätiedotTampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta
Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,
LisätiedotKAAVAN KUVAUS. Yleistä
KAAVAN KUVAUS Yleistä Tervajoen asemakaavaluonnoksen katujen, tonttien ja kortteleiden muodostamisessa on huomioitu ajantasaiset kiinteistörajat, tuore yleiskaava ja maastotieto. Ilman erityistä syytä
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotKESTÄVÄ JA ÄLYKÄS TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA. KH Sisältää mm. raitiotievaihtoehtojen tarkemman vertailun
KESTÄVÄ JA ÄLYKÄS TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA KH 18.12.2017 Sisältää mm. raitiotievaihtoehtojen tarkemman vertailun 0-KUITU VESISTÖSSÄ Nollakuitua 35 ha alueella noin 1,5 milj.m 3 Paksuimmillaan 0-kuitua
LisätiedotPUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS
1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotE18 Turun kehätien Raision kohdan tiesuunnitelmaa ja keskustan asemakaavan esittelytilaisuus & työpaja
E18 Turun kehätien Raision kohdan tiesuunnitelmaa ja keskustan asemakaavan esittelytilaisuus & työpaja Raision kaupungintalo Keskiviikko 24.4.2019 klo 17-19 Ohjelma Klo 16.30 Klo 17.00 Klo 17.10 Klo 17.20
LisätiedotVaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset
VE louhintamäärä 985 m3ktr, luonnonolosuhteisiin Maa-ainesta otetaan nykyluvan luonnonvarojen mukaisesti -4 m3ktr. Vettä käyttöön käytetään kasteluun otettavasta maaainesmäärästä riippuen. Maa-aineista
LisätiedotRatayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.
Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotLiikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA
Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan
LisätiedotKaupunkivalaistuksen suunnittelu
Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,
LisätiedotHATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos
HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA Luonnos 9.6.2017 LIIKENNEVERKKO - AUTOLIIKENNE Nopeusrajoitusta alennetaan 1 Tavoitetilanteen katuverkko Hatanpään valtatie
LisätiedotKAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1
LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotLiite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat
8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotLinnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti
Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA
HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.
LisätiedotVaihtoehdot Sairaalanmäen nykyinen paikka/ sairaalan mäen alle Ahvenistontien varteen Poltinaho, Ahveniston koulun ja poliisitalon ympäristö Harvialan
Vaihtoehdot Sairaalanmäen nykyinen paikka/ sairaalan mäen alle Ahvenistontien varteen Poltinaho, Ahveniston koulun ja poliisitalon ympäristö Harvialantien varsi Yleistä Kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti
Lisätiedot