LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia. Sisällysluettelo

Transkriptio

1 1 LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia Sisällysluettelo 1. Johdanto Vihdin pohjavesialueet... 2 Selki , Selkin asema , Olkkala , Otalampi , poistetaan luokituksesta... 3 Tuohilampi , poistetaan luokituksesta... 4 Painonummi , Siippoo , Ukinvaha , Lautoja , 1E Isolähde , 1E Nummelanharju , 1E Pääkslahti , Niemenkylä , Likolampi , Tupakkiaro , Haimoo , Kuonjoennummi , 2E Koulunnummi , Vihtijärvi , Ylimmäinen , Tervalampi , Kattila , 2E Palojärvi , Karhunkorpi , Ylikunnalliset pohjavesialueet Veikkola II , Lohjanharju B, 1E Kiljava , 1E

2 2 1. Johdanto Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a-luku, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Lakimuutoksen myötä astuivat voimaan uudet pohjavesialueluokat. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan uusilla luokilla 1 ja 2. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-* (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Jos 1 tai 2 -luokkiin luokitellut pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialue III poistuu luokituksesta ja aiemmin IIIan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-an tai poistetaan luokituksesta vedenhankinnan kannalta tarpeettomina. Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-an silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lisäksi pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan hydrogeologiseen tutkimustietoon perustuen ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta. *E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo. Näillä pohjavesialueilla sijaitsevat pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä (esim. luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki jne.) suojeltuja, joten pohjavesialueiden E-luokitus ei tuo lisää suojeluarvoa pohjavesialueille eikä kyseessä oleville ekosysteemeille. Pohjavesialueiden E-luokittelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia, kun kyseessä on E-luokan pohjavesialue. Kappaleessa 2 on esitelty Vihdin pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty koostetusti taulukossa 1. Ylikunnallisten pohjavesialueiden aineisto on esitetty kappaleessa 3 ja yhteenveto taulukossa Vihdin pohjavesialueet Selki , 2- Nummenpään ja Selkin välille sijoittuva osa I Salpausselän reunamuodostumaa. Alueen koillisosa on hyvin rikkonaista käsittäen kalliokumpuja ja näiden välisiä ohuita hiekkakerroksia. Myös alueen lounaisosassa on laaja, muodostuman katkaiseva kallioalue. Ainekseltaan muodostuman keskiosa on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet vaihtelevat n metrin välillä Suunnittelukeskus Oy:n tutkimalla alueella. Maaperässä on hienojakoisia välikerroksia jotka pidättävät muodostuvan pohjaveden suotautumista ja vähentävät varastoituvan pohjaveden määrää. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääosin koillisesta lounaaseen. Pohjaveden korkeus vaihtelee välillä m mpy. Suunnittelukeskus Oy on arvioinut alueella muodostuvan pohjavettä noin m3/d. Ominaisuusantoisuuspumppausten perusteella (pisteet 7, 16 ja 19) alueelta on saatavissa

3 3 m3/d pohjavettä. Tehokas hyötykäyttö edellyttää usemman kaivon rakentamista. Pohjavesi on tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvää, laatu I. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueella ei ole vedenottamoa. Rajausmuutos: Pohjavesialueen itäraja siirretään kuntarajaan ja korjataan muodostumisalueen rajat kulkemaan johdonmukaisemmin kuntarajojen kohdalla. Selkin asema , 2- I Salpausselkään kuuluva pieni reunamuodostuma. Kerrospaksuudet pohjavedenpinnan yläpuolella ovat melko vähäiset. Aines on pääosin hiekkaa. Pohjavesialueen länsi- ja pohjoispuolella moreenipeitteisiä kalliokohoumia. Pohjavesi purkautuu hiekkamuodostumien välisillä pelloilla, missä ilmeisesti esiintyy savenalaisia vettäjohtavia maakerroksia. Porakaivon ansiosta vedenhankintaan hyvin soveltuva alue. Pohjavesialueella yksityisessä omistuksessa oleva porakaivo, Selkin kahvilan ja monitoimitalon kaivot, mutta ei vedenottamoa. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueella ei ole vedenottamoa. Olkkala , 1- Koillinen-lounas -suuntaisessa kallioperän ruhjeessa, Averia -järven länsipuolella sijaitseva, savikolle (maaperäkartan perusteella) rakennettu pohjavesikaivo. Saven alla esiintyy hietaa tai hiekkaa. Veden virtaussuunta ruhjeessa lounaaseen, kaivoon vettä virtaa myös luoteesta. Alueella on AVS-yhtiöt Oy:n omistama porakaivo-ottamo. Aikaisemmin ollut Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen omistamana nimellä Vakolan vedenottamo. Olkkalan Palvelukoti käyttää kaivon vettä (n.50 hlö). Koska pohjavesialueella vedenottamona on porakaivo-ottamo, pohjavesialueen rajaukset poistetaan ja alue muutetaan pistemäiseksi. Porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen, joten alueesta ei ole liitekarttaa. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella porakaivo-ottamo. Rajausmuutos: Pohjavesialueen rajaukset poistetaan ja alue muutetaan pistemäiseksi. Otalampi , poistetaan luokituksesta Kaksi pientä reunamuodostumaa, jotka liittyvät I Salpausselän etumaastoon. Aines on muodostuman keskellä soravaltaista, liepeillä savea. Alue rajoittuu etelässä ja pohjoisessa kalliokumpareisiin. Otalammen pohjavesialue ei ilmeisesti ole hydraulisessa yhteydessä I Salpausselkään. Alueella ei ole vedenottamoa ja sen liittymistä kunnan vesijohtoverkostoon suunnitellaan. Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Luokitusmuutos: Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Rajausmuutos: Alue poistetaan.

4 4 Tuohilampi , poistetaan luokituksesta Kallioselänne, jonka itäpään rinteillä esiintyy hienoa hiekkaa. Muutoin selänne on peltojen savi- ja silttipeitteiden ympäröimä. Alueella ei ole vedenottamoa ja se on liittynyt kunnan vesijohtoverkostoon. Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Luokitusmuutos: Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Rajausmuutos: Alue poistetaan. Painonummi , 2- Keskikokoinen reunamuodostuma. Karkein aines on muodostuman luoteisosassa, koillinen-lounas -suunnassa. Pohjavesi purkautuu Teeressuohon sekä itäpuolella sijaitsevan pellon lähteisiin. Muodostuma sijaitsee kalliojalustan päällä. GTK:n Hapro-projekti on ollut kairaamassa alueella. Alueella on tehty myös maatutkaluotauksia v Soranottoalue on laajentunut tiehen asti. Vedenhankintamahdollisuudet olisi hyvä tutkia selvittämällä alueen antoisuus koepumppauksella. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Siippoo , 2- I Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma. Aines on muodostuman keskellä soravaltaista ja reunoilla hiekkaa. Länsipuolen liepeillä osa aineksesta on moreenia. Muodostuman itäpuolella esiintynee tiiviin maa-aineksen alaisia vettäjohtavia hiekkakerroksia. Pohjaveden virtaussuunta on polttoaineen jakeluaseman kohdalla alueen länsiosassa pohjoiseen. Pohjavesi purkautuu pohjoisja itäpuolella rämeikköön sekä lännessä Nummelan talon eteläpuolella sijaitsevista lähteistä. Purkautuvan pohjaveden määrissä esiintyy suuria vuodenaikaisvaihteluja. Alueen vedenhankintamahdollisuudet olisi hyvä selvittää, koska lähistöllä haja-asutusta. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Ukinvaha , 2- I Salpausselkää. Kalliopainanteisiin kerrostunutta soraa ja hiekkaa. Runsaan soranoton takia pääosa harjumuodostumasta on hävinnyt. Pohjavesi purkautuu Ukinvahansuohon. Alueen soveltuvuus vedenhankintaan pitäisi selvittää jatkotutkimuksilla. Pohjavesialueen virtauskuva ja antoisuus olisi syytä selvittää asentamalla pohjavesiputkia. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Lautoja , 1E- Lautojan pohjavesialue on osa I Salpausselkää. Lautojan alue kuuluu kalliomäkien osittain rikkomaan reunamuodostumaan, joka rajoittuu lounaassa Isolähteen pohjavesialueeseen. Salpausselän luoteispuolella on kalliokohoumien rajaama painanne, jossa maakerrokset ovat jopa 60 m paksuja. Vedenottamon kohdalla on noin 21 m paksuja hiekkakerrostumia.

5 5 Laaksopainanteen savien alla on hyvin vettä johtavia hiekkoja sekä soria. Pohjaveden virtaussuunta on kohti painanteessa sijaitsevaa ottamoa ja edelleen luoteeseen. Pohjavedenpinta on Hanko-Hyvinkää tien kohdalla noin tasolla + 76 m laskien muodostuman pohjoisreunaan noin tasolle + 70 m ja edelleen laaksonpainanteen tasolle + 50 m. Pohjavettä purkaantuu useista paikoista laaksossa. Laaksopainanteen pohjavesi on paineellista, mutta ei arteesista. Pohjavesialueen kaakkoisosissa sijaitseva Kylmäojan alue on myös pohjaveden purkaantumisaluetta. Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee tutkittu vedenottopaikka, jota ei otettu käyttöön. Lautojan muodostumisalue on vanhaa soranottoaluetta, joka on osittain maisemoitu. Lautojan alueen antoisuudeksi on arvioitu 800 m3/vrk (Maa ja Vesi Oy 2000). Lautojan pohjavedenottamo otettiin käyttöön syksyllä Vedenottamolla on lupa 500 m3/d suuruisen vesimäärän ottamiseen. Pohjavesialue luokitellaan an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella sijaitsee Alitalon luonnonsuojelualue, jonka tihkupintainen puronotko ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Lautojan vedenottamo käytössä. Alueella on Alitalon luonnonsuojelualue, jonka tihkupintainen puronotko ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Isolähde , 1E- Alue käsittää osan I Salpausselkää ja tämän pohjois- ja luoteispuolella olevan laaksoalueen kalliomäkineen. Pohjavettä muodostuu Salpausselän alueella, joka on laajalla alueella kalliomäkien ja kallioharjanteiden rikkomaa, niin ettei pohjaveden virtaus reunamuodostuman pituussuunnassa ole suuremmalti mahdollista. Pohjavesi virtaa kallioruhjeessa Ojakkalan keskustan kautta Sorasheikin kuopan itäreunaa pitkin pohjoiseen Koloisten ojan suuntaan. Toinen kallioperän ruhje kulkee luode-kaakko -suuntaisena vedenottamon kohdalla. Savikerrosten alaiset vettä hyvin johtavat hiekka- ja sorakerrokset ovat paikoin hyvin paksuja. Isolähteen vedenottamo sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen moreeniselänteen lounaisreunalla. Pohjavettä virtaa ottamolle Ojakkalan keskustan suunnasta sekä luoteesta savenalaisia hiekkakerroksia pitkin. Laaksopainanteessa pohjavesi on arteesista, ts. vedenpinnan painetaso on maanpinnan yläpuolella. Pohjavesiputken MV 108 kohdalla vesi nousee likimain kaksi metriä maanpinnan yläpuolelle. Paineellinen pohjavesi on syytä huomioida erilaisissa rakentamis- ja kaivutöissä. Isolähteen alueen antoisuudeksi on aikoinaan arvioitu yli 1000 m3/vrk, mutta haitallista vedenpinnan laskua yksityiskaivoissa aiheuttamatta voidaan vettä ottaa n m3/vrk. Isolähteen vedenottamolla lupa ottaa pohjavettä 1300 m3/vrk kuukausikeskiarvona (L-SVEO ). Ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue (L-SVEO no 30/1993/1). Ottamo on otettu käyttöön Alueella myös VHL-Huolto Oy:n omistama porakaivo. Pohjavesialueen rajausta on tarkistettu ja laajennettu luoteeseen vuonna 2001 laaditussa pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Isolähteen pohjavesialuerajaus on tarkistettu yhteneväiseksi ympäristölupaviraston suoja-aluerajauksen kanssa 02/2008. Pohjavesialue luokitellaan an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella on Tapiolan lehdon luonnonsuojelualue, jossa kasvaa saarnia, vaahteroita ja tammia. Aluskasvillisuus on edustavaa Omat-tyyppisen metsän lajistoa. Maastotarkastuksella havaittu alueella laajalti tihkupintoja, eli pohjavesi on alueella maanpinnan tasolla. Pohjaveden voidaan todeta vaikuttavan hyvin suurella todennäköisyydellä esimerkiksi Saarnen elinolosuhteisiin.

6 6 Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Isolähteen vedenottamo sekä VHL-huolto Oy:n porakaivo. Pohjavesialueella on Tapiolan lehdon luonnonsuojelualue, jossa on monipuolista lähdelajistoa ylläpitäviä tihkupintoja, ja pohjavesivaikutus lehdon puiden elinolosuhteisiin on erittäin todennäköistä. Rajausmuutos: Pohjavesialueen ulkorajaa laajennetaan hieman kulkemaan vedenottamon suojaalueen rajan mukaisesti. Nummelanharju , 1E- Nummelanharjun pohjavesialue on osa I Salpausselkää. Nummelan alueella I Salpausselkä muodostaa leveän hiekkavaltaisen selänteen. Pohjavesialueen karkeimmat maakerrokset ovat Salpausselän proksimaalipuolella, niissä kohdin missä kallioperän ruhjeissa olevat syöttöharjut liittyvät Salpausselkään. Pohjoisreunalla on myös moreenivälikerroksia. Distaalirinteellä on rantakerrostumia ja savipeitteisiä hiekkakerroksia. Nummelanharjun keskiosissa on kaksi suurta kallioruhjetta, jotka yhtyvät toisiinsa. Toinen ruhje kulkee pohjois-etelä suunnassa Nummelan asemalta kohti Luontolaa ja toinen luode-kaakko suunnassa Luontolan alueelta kohti Nummelan taajamaa. Ruhjealueella maaperän kerrospaksuudet ovat jopa 100 metriä paksuja. Koillisessa ja lounaassa kerrospaksuudet ovat metriä. Ruhjeeseen kerääntyvä pohjavesi purkautuu Luontolan alueella. Pohjaveden pinnan alaisia maakerroksia on paikoin yli 50 metriä. Nummelanharjun pohjavesialueen rakenteen jatkoselvityksen mukaan pohjavesialueen länsipuolella Maaniitunlahdella kulkee toinen pohjoiseteläsuuntainen ruhjevyöhyke, jossa kalliopaljastumien välissä maanpeitteen paksuus vaihtelee 30 metristä jopa 60 metriin. Peite koostuu paksuista, pohjavettä hyvin johtavista kerrostumista ohuen savikerrostuman alla. Nummelanharjussa on kolme eri pohjavesikerrosta. Luontolan vedenottamon valuma-alueella on varsinaisen pohjavesivyöhykkeen yläpuolella orsivettä, joka on noin tasossa + 64 m mpy. Vedenottamolla pohjaveden taso on + 32 m mpy. Pohjaveden pinnan taso nousee jyrkästi Nummelanharjun keskiosiin, missä sen pinta on tasossa + 59 m mpy. Varsinaisen pohjaveden pinnan alapuolella on havaittavissa yhtenäinen savi-silttikerros, joka jakaa toisen ja kolmannen pohjavesikerroksen toisistaan. Pohjavesi virtaa pääsääntöisesti kohti Luontolan vedenottamoa. Nummenharjun itäosissa virtaus on kohti kaakkoa, missä se purkautuu pohjavesialueen reunaosien pelto-ojiin. Maaniitunlahden alueella virtaus on poispäin pohjavesialueesta, ja maastomuotojen ohjaamana todennäköisesti kohti Hiidenvettä. Alueen pohjavesi on paineellista ja pohjaveden pinta on lähes kaikkialla lähellä maanpintaa. Maaniitulla tehdyn pohjavesitutkimuksen mukaan (Pöyry ) alue ei sovellu pohjaveden tuotantoon vedenlaadun puutteiden vuoksi, mutta lähempänä pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta voisi mahdollisesti löytyä vedenhankintaan soveltuva paikka. Rataskorven vedenottamon 1977 suoritetun koepumppauksen perusteella vedenottamolta on arvioitu käyttöön saatavan vettä noin m3/d. Koepumppauksen oli kestoltaan yhden kuukauden mittainen keskimääräisen tuoton ollessa noin 1000 m3/d. Koepumppauksen aikana pohjavedenpinta koepumppauspaikalla laski noin kaksi metriä. Niittylän vedenottamon koepumppaus tehtiin keskimääräisen tuoton ollessa noin m3/d. Koepumppauksen aikana pohjavedenpinta koepumppauspaikalla laski noin 2,6 metriä. Rataskorven ja Niittylän vedenottamoista käytetään yhteisnimitystä Lankilan vedenottamo. Ottoluvat ( ) Rataskorven vedenottamolla 700 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna ja lyhytaikaisesti enintään 1000 m3/d sekä Niittylän vedenottamolla 600 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna sekä lyhytaikaisesti enintään 900 m3/d. Rataskorven vedenottamolta ei ole saatu käyttöön vedenottoluvan mukaista enimmäismäärää. Vedenotto on ajoittain jouduttu keskeyttämään pohjavedenpintojen alenemisen vuoksi. Rataskorven ja Niittylän vedenottamoiden

7 7 valuma-alueiden pinta-alojen sekä vedenottamoiden käyttökokemuksen perusteella vedenottamoiden vedenottolupien enimmäismäärät ylittävät valuma-alueiden luontaisen antoisuuden. Rataskorven ja Niittylän vedenottokaivoilla (Lankilan vedenottamolla) on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston määräämä yhteinen suoja-alue. Vuonna 2008 Niittylän vedenottamo jouduttiin sulkemaan vedenottomäärän kasvattamisen jälkeen kohonneen rautapitoisuuden vuoksi. Vihdin kunnan päävedenottamona toimivalla Luontolan vedenottamolla on yhdeksän siiviläputkikaivoa. Ottolupa ( ) 4000 m3/d. Vedenottamon alkuperäinen vedenottolupa on myönnetty vuonna Luontolan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä määritelty suoja-alue. Luontolan vedenottamolle on asennettu aktiivihiilisuodatuslaitteisto, jolla liuotinaineet poistetaan vedestä. Raakavesi käsitellään lisäksi UVsuodattimella, sooda-alkaloinnilla ja kloorauksella. Ottamolla esiintyy kohonneita kloridipitoisuuksia, ja kesällä 1995 ottamon kahdessa kaivossa havaittiin kloorattuja liuottimia. Pohjavesialue luokitellaan an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella sijaitsee metsälailla suojeltuja lähde-, tihkupinta-, ja norokohteita pohjavesialueen eteläosassa Hiidenmäen eteläpuolella, Rataskorven pohjoispuolella sekä Luontolan vedenottamon koillispuolella rinteessä. Kohteet ylläpitävät monipuolista lähdelajistoa, osa kohteista mm. uhanalaisen pohjavesiriippuvaisen harsosammalen kasvustoja. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Luontolan, Rataskorven ja Niittylän vedenottamot käytössä. Pohjavesialueella sijaitsee metsä- ja vesilailla suojeltuja, pohjavesiriippuvaisia lähde-, tihkupinta-, ja norokohteita useissa sijainneissa. Kohteet ylläpitävät monipuolista lähdelajistoa. Rajausmuutos: Nummelanharjun geologisen rakenteen jatkoselvityksen (GTK ) sekä Vihdin Veden tilaaman pohjavesitutkimuksen mukaan pohjavettä hyvin johtavat, paksut maakerrokset jatkuvat nykyiseltä pohjavesialueelta Maaniitunlahdelle asti ohuen savikerroksen alla. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen ulkorajaa laajennetaan Maaniitun alueelle. Lisäksi ulkorajaa korjataan paikoin niin, että vedenottamoiden suoja-aluerajaukset tulevat pohjavesialueen rajan sisäpuolelle. Myös muodostumisalueessa olevat pienet digitointivirheet korjataan. Pääkslahti , 2- Korkean kallioalueen luoteisreunalla sijaitseva heikosti lajittunut reunamuodostuma, jossa on paikoin moreenilaattoja. Pohjavesialue on pohjois- ja luoteispuolelta peltojen rajaama. Vähäisestä kerrospaksuudesta ja aineksen huonosta lajittumisesta johtuen ei esiinny selviä pohjaveden purkautumisalueita. Alueella on porakaivo entisessä vanhainkodissa, joka on nykyään yksityisessä omistuksessa. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, koska alueella ei ole vedenottamoa. Niemenkylä , 2- Niemenkylän eteläpuolella sijaitseva laakea reunamuodostuma. Alue rajoittuu kaakkoispuolelta kallioon, muualla peltoihin. Muodostuman karkea ydin kulkee koillis-lounas -suunnassa. Pohjavesi purkautuu sekä alueen etelä- että pohjoispuolelle. Alueella on haja-asutusta, jonka vuoksi pohjaveden virtauskuva ja hankintamahdollisuudet olisi selvitettävä asentamalla havaintoputkia. Alueen lähteiden antoisuudet olisi myös syytä mitata.

8 8 Alueella ei ole vedenottamoa. Likolampi , 2- Kallioiden ja suoalueiden rajaama harjumuodostuma, joka on kerrostunut luode-kaakko - suuntaiseen kallioperän murrosvyöhykkeeseen. Aines on lajittunutta soraa ja hiekkaa, mutta paikoin on myös heikommin lajittuneita, moreenimaisia osueita. Likolampi sijaitsee suppakuopassa, joka on 30 metriä ympäristöään alempana. Pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja Vihtijokeen. Pohjavesialue on epäyhtenäinen mahdollisten kalliokynnysten takia, joten pohjavettä ei saada käyttöön yhdestä ottamosta. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Tupakkiaro , 2- Vihtijoen suuntaisen kallioruhjeen reunaan kerrostunut harjumuodostuma. Alueella on vain pieniä maaleikkauksia, niissä aines on hiekkavaltaista. Muodostuma osittain moreenipeitteinen. Vettä johtavat lajittuneet kerrokset jatkunevat savenalaisina Vihtijokilaaksoon sekä harjumuodostuman eteläpuolisille pelloille, missä pohjavettä purkautuu. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Haimoo , 2- Keskikokoinen reunamuodostuma. Aines on muodostuman ydinosassa soraa ja reunoilla on hiekkaa. Kallio on pohjavedenpinnan yläpuolella Lohja Oy:n teettämien selvitysten mukaan. Pohjavesi purkautuu etelän puolisilla pelloilla. Lehtilän ja Kumpulan välillä olevasta lähteestä no: 48 otetaan vesi läheisille taloille. Peltoalueilla saattaa esiintyä savenalaisia vettäjohtavia maakerroksia. Vedenhankintamahdollisuudet olisi hyvä tutkia. Alueelle tulisi asentaa pohjavesiputkia virtauskuvan ja antoisuuden selvittämiseksi. Haimoon alueelta on mahdollisesti hydraulinen yhteys luoteeseen, II-luokan pohjavesialueen kanssa, joka tulisi pohjavesitutkimuksilla varmistaa. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Kuonjoennummi , 2E- Pitkittäisharju-deltatyyppinen muodostuma. Alue rajoittuu idässä kallio-moreenialueisiin ja lännessä savi-silttipeltoihin. Aines on pääosin hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet saattavat olla alueen keskiosassa melko suuret. Alueen pohjavesi virtaa suurelta osalta aluetta luoteeseen ja länteen. Pohjaveden saannin kannalta alue on erinomainen. Pohjavesialue luokitellaan an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen luoteisosassa sijaitseva luonnontilainen Perälän lähde ylläpitää monipuolista lähdelajistoa.

9 9 Luokitusmuutos: an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. luoteisosassa on luonnontilainen lähde, joka ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Koulunnummi , 1- Muodostuman aines on likaista kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat paikoin suuria. Alueen koillispäässä on kalliopaljastumia. Pohjavesi purkautuu alueen pohjoispuolella oleville pelloille sekä Vihtijärveen. Karttatarkastelun perusteella Laihuelammen eteläpuoliset harjualueet soveltuvat parhaiten vedenottamoalueeksi. Vedensaannin kannalta tyydyttävä alue. Uudenmaan harjuluontoselvityksessä alue on esitetty suojeltavaksi. Alueella on Koulunnummen vedenottamo. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Koulunummen vedenottamo. Vihtijärvi , 2- Kahteen muodostumisalueeseen jakaantunut reunamuodostuma. Aines on hyvin lajittunutta. Komilammen koillispäässä olevassa sorakuopassa kalliopinta on näkyvissä. Alueella on useita lähes pohjaveden tasoon ulottuvia sorakuoppia. Pohjavesi purkautuu alueen itäpuolisille pelloille. Osa lähteiden vedestä on peräisin Koulunnummen alueelta. Vedenhankinnan kannalta hyvä alue. Alueella ei vedenottamoa. Ylimmäinen , 2- Ruhjeen reunaan, korkealle kallioalustalle kerrostunut harjumainen muodostuma. Alue rajoittuu etelässä Ylimmäinen -järveen. Muodostumassa on vain pieniä maaleikkauksia; aines on hiekkaa ja soraa, osittain heikosti lajittunutta. Pohjavesi virtaa etelään ja kaakkoon ja se purkautuu osaksi suoraan Ylimmäiseen ja osaksi lähteiden kautta. Alueen pohjavesien hyödyntäminen saattaa olla hankalaa. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Tervalampi , 2- Alue muodostuu kallio- ja moreeniharjanteiden reunustamasta laaksosta. Lajittunutta, pääasiassa hiekkaista ainesta, esiintyy kallioiden rinteillä mm. alueen länsiosassa Perälän ja Paavolan välillä sekä Teerimäen alueella koilliseen pistävänä lajittuneen aineksen kielekkeenä. Itse laaksossa vettäjohtavat kerrostumat ovat savikerrostumien peittämiä. Pohjaveden virtaus suuntautuu laidoilta kohti keskustaa ja vedenottamoa. HSY:n Tervalammin huoltolan ottamo alueella, ottamo poistunut käytöstä Alueella vesiosuuskunta. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueen vedenottamo on poistettu käytöstä.

10 10 Rajausmuutos: ei rajausmuutoksia. Kattila , 2E- Pieni, kallioperän murroslaaksoon kerrostunut, soravaltainen muodostuma. Murroslaaksossa saattaa esiintyä myös savenalaisia vettä johtavia maakerroksia. Vedenhankintaan otetaan kalliopohjavettä. Pohjavesialue luokitellaan an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella on suolla luonnontilainen lähde- ja tihkupinta-alue, jossa kasvaa muun merkittävän lähdelajiston lisäksi mm. uhanalaista pohjavesiriippuvaista harsosammalta. Luokitusmuutos: an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. suolla sijaitsee luonnontilainen lähde- ja tihkupinta-alue, joka ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Palojärvi , 2- Keskikokoinen reunamuodostuma. Aines muodostuman keskiosassa on kivistä soraa, myös lohkareita ja reunoilla on hiekkaa. Pohjavesilammikoita. Pohjavesi purkautuu kaakkoispuolisilla alueilla Kirkkonummen puolella; vesi on ilmeisesti rautapitoista. Osa pohjavedestä purkautuu muodostuman länsipuolella sijaitsevalla pellolla; ei rautasakkaa. Muodostuman koon ja sijainnin takia vedensaannin mahdollisuudet olisi hyvä selvittää. Mahdollisten kalliokynnysten takia alueen pohjavesien hyödyntäminen saattaa vaatia useamman ottamon rakentamista. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Karhunkorpi , 2- Aines on pääosin hiekkaa ja soraa, reunoilla tosin esiintyy moreenia ja savilaattoja välikerroksina. Pohjavesi virtaa suurelta osalta aluetta itäpuolella oleville pelloille, jossa sijaitsee useita lähteitä. Vedenhankintamahdollisuudet olisi hyvä tutkia. Pohjavedenvirtauskuvan ja antoisuuden selvittämiseksi alueelle tulisi asentaa havaintoputkia ja suorittaa koepumppaus. Alueen pohjoisosassa on toiminnassa kalalampi. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko Vihdin pohjavesialueista ja tehdyistä muutoksista Pohjavesialue Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut Selki I 2 X I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueella ei ole vedenottamoa. Pohjavesialueen itäraja siirretään kuntarajaan ja korjataan muodostumisalueen rajat kulkemaan

11 11 Pohjavesialue Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut johdonmukaisemmin kuntarajojen kohdalla. Selkin asema I 2 I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueella ei ole vedenottamoa. Olkkala I 1 X I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella porakaivo-ottamo. Pohjavesialueen rajaukset poistetaan ja alue muutetaan pistemäiseksi. (ei liitekarttaa) Otalampi II poistetaan Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Tuohilampi I poistetaan Alue poistetaan luokituksesta, koska sillä ei ole käyttöä kunnan talousvedenhankinnassa. Painonummi II 2 an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Siippoo II 2 an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Ukinvaha II 2 an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Lautoja I 1E I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Lautojan vedenottamo käytössä. Alueella on Alitalon luonnonsuojelualue, jonka tihkupintainen puronotko ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Isolähde I 1E X I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Isolähteen vedenottamo sekä VHL-huolto Oy:n porakaivo. Pohjavesialueella on Tapiolan lehdon luonnonsuojelualue, jossa on

12 12 Pohjavesialue Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut monipuolista lähdelajistoa ylläpitäviä tihkupintoja, ja pohjavesivaikutus lehdon puiden elinolosuhteisiin on erittäin todennäköistä. Pohjavesialueen ulkorajaa laajennetaan hieman kulkemaan vedenottamon suojaalueen rajan mukaisesti. I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Luontolan, Rataskorven ja Niittylän vedenottamot käytössä. Pohjavesialueella sijaitsee metsä- ja vesilailla suojeltuja, pohjavesiriippuvaisia lähde-, tihkupinta-, ja norokohteita useissa sijainneissa. Kohteet ylläpitävät monipuolista lähdelajistoa. Nummelanharju Pääkslahti Niemenkylä Likolampi Tupakkiaro I 1E X I 2 II 2 II 2 II 2 Nummelanharjun geologisen rakenteen jatkoselvityksen (GTK ) sekä Vihdin Veden tilaaman pohjavesitutkimuksen mukaan pohjavettä hyvin johtavat, paksut maakerrokset jatkuvat nykyiseltä pohjavesialueelta Maaniitunlahdelle asti ohuen savikerroksen alla. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen ulkorajaa laajennetaan Maaniitun alueelle. Lisäksi ulkorajaa korjataan paikoin niin, että vedenottamoiden suoja-aluerajaukset tulevat pohjavesialueen rajan sisäpuolelle. Myös muodostumisalueessa olevat pienet digitointivirheet korjataan. I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, koska alueella ei ole vedenottamoa. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella ei ole vedenottamoa. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti.

13 13 Pohjavesialue Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Haimoo II 2 an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. Kuonjoennummi II 2E an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. luoteisosassa on luonnontilainen lähde, joka ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Koulunnummi Vihtijärvi Ylimmäinen Tervalampi I 1 II 2 II 2 I 2 I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella Koulunummen vedenottamo. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella ei vedenottamoa. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti, sillä alueen vedenottamo on poistettu käytöstä. Kattila II 2E an 2E lain 1299/2004 mukaisesti. suolla sijaitsee luonnontilainen lähde- ja tihkupinta-alue, joka ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Palojärvi Karhunkorpi II 2 II 2 an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää. an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. soveltuvuus vedenhankintaan tulisi selvittää.

14 14 3. Ylikunnalliset pohjavesialueet Tässä kappaleessa on esitelty osittain Vihdin puolella sijaitsevien ylikunnallisten pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksessa ja rajauksissa. Alueet ja tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 2. Ylikunnalliset pohjavesialueet ovat alueita, joiden pääsijaintikunta on joku muu kuin Vihti. Nämä pohjavesialueet ovat osittain Vihdin alueella, ja niihin kohdistuvilla muutoksilla voi olla siten vaikutusta kunnan maankäyttöön tai vedenhankintaan, joten muutokset niiden osalta saatetaan tiedoksi tämän kuulutuksen yhteydessä. Veikkola II , 1- Pieni hiekkavaltainen reunamuodostuma kalliokohoumien välissä. Muodostuman länsiosassa on savi- ja silttikerrosten alta tavattu 7-8 metrin paksuudelta vettäjohtavia hiekka- ja sorakerroksia. Pohjavettä kerääntyy alueelle myös pohjois- ja itäpuolen kallioisilta moreenimäiltä. Pohjaveden virtaus suuntautuu eteläosassa etelään ja vedenottamon tienoilta pohjoiseen. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä alue, joka soveltuu vedenhankintaan. Vuoden 1992 koepumppauksessa alueen jatkuvaksi hyödynnettäväksi antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Veikkola II -vedenottamo on käytössä (ottomäärä n. 20 m 3 /vrk). Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Veikkola II vedenottamo käytössä. Lohjanharju B, 1E- Lohjanharju B on osa Salpausselkä I -muodostumaa. Se jatkuu etelässä Lohjanharju A pohjavesialueena ulottuen Vihdin kunnan rajalle asti. Korkeimmillaan Salpausselkä on tasossa m mpy. Lohjanharjun leveys vaihtelee puolesta kilometristä kilometriin. Maaperän kerrospaksuudet ovat suurimmillaan kymmeniä metrejä. Maaperä pohjavesialueella on vaihtelevaa ja siinä on paikallisia poikkeamia, kuten savi- ja silttilinssejä tai moreenikerroksia hiekka- ja sorakerrosten välissä. Hyvin vettä johtavat savipeitteiset karkearakeiset hiekka- ja sorakerrokset sijaitsevat Salpausselän etelä- /kaakkoispuolella ja Moisionpellon alueella. Paksuimmillaan (noin 50 m) maapeitteet ovat Salpausselän harjanne- ja kallionpainannealueilla. Salpausselkää reunustavilla savikoilla pohjavesi on usein paineellista. Salpausselän pohjoispuolisella sivulla esiintyy tyypillisesti moreenilinssejä ja -laattoja. Moisionpellon ja Pappilankorven alueella on kallionpainanne, jonne on kerrostunut Salpausselän läpi kulkeva pitkittäisharju. Kallioselänne Nälköönlammen itäpuolella toimii pohjavedenjakajana. Lempolan ja Muijalan välillä Salpausselästä on otettu runsaasti maa-ainesta. Gruotilassa Kaivolan vedenottamon luona on tavattu noin 4 m savikerroksen alapuolella 9 13 m vahvuinen sorainen hiekkapatja, joka liittyy todennäköisesti Salpausselän yhteydessä olevaan harjuun. Kaivolan vedenottamon valuma-alue käsittää Pappilankorven ja Gruotilan alueella pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoavat kallioselänteet. Lohjanharjun pohjoispuolella Moisionpellon vedenottamo sijoittuu kallioruhjeeseen, johon kertyy vettä laajalta alueelta. Ottamon alueella esiintyy n m paksun saven alainen vettä hyvin johtava hiekkakerrostuma, jonka paksuus vaihtelee 1 10 m välillä. Pohjavesi on alueella

15 15 paineellista. Kyseinen kerrostuma on hydraulisessa yhteydessä varsinaisen Lohjanharjun ydinosaan. Koepumppauksen perusteella alueella käyttöön saatavan pohjaveden määrä on n m 3 /vrk. Lohjanharjun kaakkoispuolella, Pappilankorven alueella on Munkkaanojan laaksossa kairauksissa tavattu hyvin vettä johtavia hiekka- ja sorakerroksia tasolla + 38,0 44,5 m mpy. Kerrosten päällä esiintyy paksulti savea ja silttiä. Pohjavesi on alueella paineellista. Pappilankorven koepumppauksessa on alueen vedenantoisuudeksi arvioitu n m 3 /vrk. Uusniityn vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen itäosassa kallioselänteiden välisessä painanteessa. Lempolan vedenottamolle pohjavesi virtaa idästä-koillisesta. Valuma-alue rajoittuu pohjoisessa kallioselänteisiin, idässä Perttilän alueelle. Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän pohjoisrinteellä Lehmijärven eteläpuolella. Valuma-alue muodostuu Lehmijärven eteläpuoleisesta kalliopainanteesta, johon kertyy pohjavettä laajalta alueelta etelästä sekä idän ja lännen puoleisilta kallioselänteiltä. Takaharjun vedenottamolle pohjavesi virtaa idästä-kaakosta. Valuma-alue rajoittuu idässä kalliokohoumaan Lohjanharjun keskiselänteellä. Kyseinen kallioselänne muodostaa Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden valuma-alueiden välisen vedenjakajan. Lähes koko muodostumassa pohjaveden pinta on korkeimmillaan keskiselänteellä ja kalliota vasten kerrostuneilla reuna-alueilla. Pohjaveden pinnan taso vaihtelee noin +80 m mpy Muijalan alueella ja noin m mpy Takaharjun itäpuolisella muodostuman osalla. Täältä vedenpinnan korkeus laskee kohti Lohjanjärveä. Moisionpellon vedenottamolla pohjaveden pinta on noin tasossa m mpy. Pohjavesi virtaa pääasiassa pohjavesialueen keskiosista lounaaseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä. Lohjanharjun eteläpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu kallioselänteiden välisiin painanteisiin. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee kallioruhjeessa, johon kerääntyy pohjavettä Lohjanharjun alueelta ja ruhjetta reunustavilta kallioselänteiltä. Paineellista pohjavettä esiintyy Lehmijärven vedenottamon pohjoispuolella ja Asemanpellon alueella. Pohjavesialueella sijaitsee seitsemän Lohjan kaupungin vedenottamoa sekä yksi yksityinen vedenottamo (Etelän Maitokunta/Bonne Juomat Oy). Lohjan kaupungin vedenottamot: Kaivolan vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Moisionpellon vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Pappilankorven vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Uusniityn vedenottamo (ottomäärä n. 200 m 3 /vrk). Lempolan vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Takaharjun vedenottamon (ottomäärä n. 800 m 3 /vrk). Lehmijärven vedenottamon (ottomäärä n m 3 /vrk). Lohjanharju B:n vedenottamoilla esiintyy paikoin kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia sekä kohonneita kloridipitoisuuksia. Pohjavesialue on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Alue on kemiallisesti ja määrällisesti hyvässä tilassa. Pohjavesialueella on havaittu pieniä pitoisuuksia kloridia ja torjunta-aineita, mutta pitoisuudet ovat laskevia. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Kaivolan, Moisionpellon, Pappilankorven, Uusniityn, Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamot käytössä. Pohjavesialueella on kaksi tiedossa olevaa uhanalaisen, pohjavesiriippuvaisen harsosammalen esiintymää (mm. YSA234449/Ernestin lähde), sekä yksi harsosammalen esiintymä pohjavesialuerajan ulkopuolella (200m) mahdollisesti sen vaikutusalueella. Osittain pohjavesialueen eteläreunalla sijaitsee Sorronsuo, joka kuuluu Sorronsuon luonnonsuojelualueeseen sekä Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Natura-alueeseen ja Soidensuojeluohjelman alueeseen. Ojitetulla suolla lähteisyyden ansiosta lettokasvillisuus on säilynyt, etenkin suon luoteisosassa. Erityisesti sammallajisto on arvokasta sisältäen myös Uudellamaalla harvinaisia lajeja.

16 16 Kiljava , 1E- Kiljavan pohjavesialue käsittää laajan osan I Salpausselän reunamuodostumaa. Kiljavan pohjavesialueen pohjoisosa on Hyvinkään kaupungin puolella. Alueella esiintyy Salpausselän distaalivyöhykkeeseen kuuluva reunatasanne, proksimaalivyöhykkeeseen kuuluva reunaharjumainen selänne, sekä reunaselänteitä. Alueella esiintyy myös reunakumpuja ja - harjanteita sekä muodostumien välisiä painanteita, moreeniharjanteita ja -valleja sekä useita muinaisrantoja. Pohjavesialue rajoittuu sekä kaakkois- että luoteispuolella kalliopaljastumiin. Maanpinta kohoaa korkeimmillaan Kiljavannummella tasolle +125 m mpy. Pohjavesialueen kaakkoisreunalla maanpinta laskee tasolle +90 m mpy ja luoteisreunalla tasolle +95 m mpy. Kiljavan pohjavesialue sijaitsee Natura-alueella ja sen harjut kuuluvat harjujensuojeluohjelmaan. Kiljavan pohjavesialueella on useita luonnonsuojelualueita. Alueen koillisosassa on Vihtilammi (0,21 km 2, +102,5 m mpy) sekä Märkiö (0,37 km 2, +102,9 m mpy). Vesistöjen osuus Kiljavan pohjavesialueesta on 332 ha eli n. 20 %. Alueen keskellä sijaitsee suuri, laskujoeton Sääksjärvi (+99,8 m mpy), jonka pinta-ala on noin 2,5 km 2. Sääksjärvi on sitä ympäröivien glasifluviaalisten muodostumien sisäisen virtausvastuksen sekä niiden reunaosien siltti/savi-, moreeni- ja kallioalueiden patoavan vaikutuksen vaikutuksesta syntynyt pohjavesiallas, jonka vedenpinta on paikoin m ympäröiviä alueita korkeammalla. Sääksjärvestä tapahtuu rantaimeytymistä sen lounais-, etelä- ja itärannoilla, sekä todennäköisesti myös Sääksjärveä ja Vihtijärveä erottavan maakannaksen alueella. Sääksjärven vesivarasto täydentyy Kiljavannummen ja Koivuniemen alueilta, sekä osaksi Vihtilammen ja Märkiön valuma-alueilta. Vihtilammesta on 1980-luvulta lähtien juoksutettu vettä vesioikeuden luvalla Sääksjärveen. Juoksutuksen tarkoituksena on turvata Kiljavan ja Röykän vedenottamoiden vedenotto. Lisäksi Sääksjärvellä on todennäköinen hydraulinen yhteys maakannaksen läpi Vihtijärveen. Kallionpinta on korkeimmillaan Vt25:n ja Lopentien risteyksen pohjoispuolella tasolla +125 m mpy, muodostaen pohjaveden virtausta rajaavan kalliokynnyksen. Muita pohjaveden virtausta rajoittavia kynnyksiä sijaitsee Röykän sairaalan alueella (+94,5-100 m mpy) sekä Vihtilammi-Märkiön alueella ja Kiljavan opiston alueelta koilliseen kohti Matkua suuntautuvalla vyöhykkeellä. Kiljavan vedenottamon alueella kallionpinta on tasolla m mpy. Kiljavan sairaalan alueella sekä Kiljavan opiston itäpuolella on kalliopainanteita tasolla m mpy. Sääksjärven ja Vihtijärven välisen kannaksen läpi kulkee kalliopainanne alimmillaan tasolla +60 m mpy. Matkunsuolta Röykkään asti kulkee lounais-koillissuuntainen kalliopainanne. Pohjaveden päävirtaussuunta on Sääksjärven koillis- ja eteläpuolella etelään ja kaakkoon. Alueen luoteisosassa pohjavesi virtaa Vihtijärveen. Rajamäen ja Kiljavan pohjavesialueen rajalta pohjavesi virtaa Kiljavan suuntaan sekä kohti muodostuman reunoja. Pohjaveden merkittävimmät lähdepurkauma-alueet sijaitsevat Sääksjärven lounaispuolella Röykässä, sekä kaakkois- ja itäpuolella Kiljavan lähteikkö-perä-matku -vyöhykkeellä. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Matkunlammin-Matkunsuon alueella tasolla m mpy. Vihtilammin, Märkiön ja Kiljavannummen alueilla pohjavedenpinnat vaihtelevat välillä m mpy. Röykän ja Kiljavan alueilla pohjavettä purkautuu useista lähteistä tasolla m mpy. Alue on kokonaisuudessaan hiekkavaltainen, mutta soraa esiintyy myös runsaasti. Pintaosat ovat monin paikoin hienorakeisia. Välikerroksina esiintyy savea ja silttiä sekä moreenilaattoja. Sääksjärven ja Vihtijärven välisellä maakannaksella tavataan kivistä hiekkaa kallioon asti. Muita alueita hieman korkeampi hydraulinen gradientti viittaa kannaksen maaperän heikompaan vedenjohtavuuteen. Painovoimamittausten mukaan paksuimmat pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset löytyvät Sääksjärven itäpään sekä Kiljavan sairaalan ja Röykän kalliopainanteista, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti m ja enimmillään jopa m. Vihtilammin, Märkiön ja Matkun alueilla varastokerrospaksuudet vaihtelevat välillä m. Kiljavan alueella on kolme Nurmijärven Vesi liikelaitoksen pohjavedenottamoa: Kiljavan

17 17 vedenottamo (ottolupa 3000 m 3 /vrk), Röykän varavedenottamo (ottolupa 500 m 3 /vrk, viimeksi käytössä 2007) sekä Entinen Kiljavan sairaalan vedenottamo, joka on lakkautettu ja sairaala on liitetty kunnan vesijohtoverkkoon. Alueella on myös porakaivo 25 hlön tarpeisiin. Kiljavan ja Röykän vedenottamoilla on vesioikeuden määräämät suoja-alueet. Kiljavan pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidossa hyvässä tilassa olevaksi riskipohjavesialueeksi. Pääasiallinen tilaa heikentävä aine on torjunta-aineet. Pitoisuudet ovat nousevia. Luokitusmuutos: I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Kiljavan ja Röykän vedenottamot käytössä. Pohjavesialueella on useita E-luokitukseen vaikuttavia kohteita. Alueen pohjoisosassa on Matkunsuon luonnonsuojelualue, jossa on luonnontilainen keidassuo luonnontilaisen Matkunlammen ympärillä. Suon kasvillisuus on Uudenmaan mittakaavassa runsaslajista. Sääksjärvi kuuluu Kalkkilammi-Sääksjärven Natura-alueeseen (FI ). Sääksjärvi on laskujoeton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Vihtilammi, Märkiö ja Kakari ovat Sääksjärven lähivalumaalueella sijaitsevia lampia. Natura-alueen (FI ) osa on myös Kiljavan lähteikkö, josta osa on jo perustettu valtion soidensuojelualueeksi ja osa on Metsähallituksen päätöksellä suojeltua aluetta. Osa Kiljavan lähteiköstä on myös yksityisen mailla olevaa suojelualuetta. Lähteikköjen lisäksi alueella on erilaisia lehtotyyppejä sekä kangasmetsäkasvillisuutta. Lajistoon kuuluu mm. useita lehtolajeja ja lähdeympäristössä kasvava uhanalainen harsosammal. Pohjavesialueen länsiosassa on Nokkalan leton luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Alueelta löytyy kolme lähteikkö- ja lähdekohdetta. Alueen lajistoon kuuluu mm. tervaleppä, purolitukka, lehtohavusammal (paikallisesti uhanalainen) sekä harsosammal (valtakunnallisesti uhanalainen). Rajausmuutos: Ei rajausmuutosta. Taulukko 2. Ylikunnallisille pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Kunta Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut Veikkola II Kirkkonummi/Vihti I 1 I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Veikkola II -vedenottamo käytössä. Lohjanharju B Lohja/Vihti I 1E I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Kaivolan, Moisionpellon, Pappilankorven, Uusniityn, Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamot käytössä. Alueella natura-, metsälaki- ja luonnonsuojelualueita, joissa pohjavesivaikutteiset ympäristöt ylläpitävät monipuolista lähdelajistoa.

18 18 Pohjavesialue Kunta Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut Kiljava Nurmijärvi/ Vihti I 1E I-luokan pohjavesialue on muutettu an 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Kiljavan ja Röykän vedenottamot käytössä. Alueella luonnonsuojelu- ja natura-alueita, joissa pohjavesivaikutteiset ympäristöt ylläpitävät monipuolista ja harvinaistakin lähdelajistoa. Lisäksi pohjavesisyötteinen, kirkasvetinen Sääksjärvi.