? ` Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRIST KESKUS Kutsunumero Opastinsiita 12 B 5 krs, PL _ 1 _ : _ i... l i? ` Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto tq'ri1 NroJ. l. _ i 20_ Vihdin kunta Tekninen ja ympäristökeskus PI , Nummela Viite Lausuntopyyntönne Täydennys aikaisempaaan UUDEI.Y-keskuksen lausuntoon maanläjityksistä Vihti Ski Center Oy:n kiinteisitöliä fi2, Isolähteen pohjavedenottamon suoja -alueella. Maaliskuun kolmannen päivän jälkeen Isolähteen pohjavesialueella on tehty selvityksiä, jotka ovat antaneet lisätietoja Isolähteen pohjavesialueen maaperä - ja pohjavesiolosuhteista, luvattomasti läjitetyistä maamassoista sekä Isolähteen pohjavesialueen erityispiirteistä riskinarvioinnin kannalta. Vihdin ympäristävalvonta UUDELY71269/2017, on pyytänyt täydentämään lausuntoa Rarnboll, Selvitys ylijäämämaiden läjitys pohjavesialueella, Pöyry, väliraportti ; Vihdin Vesi, Isolähteen vedenottamo. Selvitys pohjaveden virtauskuvasta ja maanläjityksen vaikutuksista Isolähteen vedenottamon vedenlaatuun Pyydämme täydentämään lausuntoa lisätietojen perusteella, mm. arvioimaan selvitysten riittävyyttä ja tehtyjen maanläjitysten pohjavesija ympäristövaikutuksia. Isolähteen pohjavesialueeen maaperä ja pohjavesiotosuhteet Isolähteen pohjavesitutkimuksia on tehty ottamon paikkaa etsittäessä vuonna Pohjavesiselvityksiä on tehty sen jälkeen vuosikymmenten saatossa. Ottamo on otettu käyttöön Tärkeän pohjavesialueen kokonaispinta-ala an 7,84 km ` ja arvioitu antoisuus m3 /vrk. Isolähteen pahjavesialue koostuu osasta Ensimmäistä Salpausselkää ja tämän pohjois- ja luoteispuolella olevasta

2 UUDELY/ laaksoalueesta ympäristön kalliomäkineen. Pohjavettä muodostuu pääosin Salpausseläliä laajalla alueella mutta myös kallioisten mäkien rinteillä. Kallio- ja moreenirinteillä muodostuva pohjavesi virtaa laaksopainanteen savenalaisiin hiekka - ja sorakerroksiiin. Savikerrosten alaiset, vettä hyvin johtavat hiekka- ja sorakerrokset ovat paikoin hyvin paksuja. Isolähteen vedenottamolla on kolme ottamokaivoa ja ne sijaitsevat luode -kaakko -suuntaisen moreeniselänteen lounaisreunalla. Pohjavettä virtaa ottamolle kaakosta sekä luoteesta savenalaisia hiekkakerroksia pitkin. Laaksopainanteessa pohjavesi on arteesista, ts. vedenpinnan painetaso on maanpinnan yläpuolella. Jaakko Pöyry Infran ( ) tekemän pohjavesitutkimuksen perusteella Isolähteen pohjaveden tiedot savenalaisista maakerroksista ja pohjaveden virtauskuvasta ovat tarkentuneet laakson savikolle asennettujen pohjavesiputkien ansiosta. Vettäjohtavien maakerrosten päällä on savi - ja silttikerrostumia 8-12 metriä. Uudessa kairauspisteessä golfkentäilä, 8,2 metrin savikerrostuman alapuolella esiintyy 10,3 metriä hiekkaa ja sen ala 11,1 metriä soraa ja pohjalla kallion päällä 6,1 metriä soramoreenia. Luonnontilassa laskettelurinteillä muodostuva pohjavesi ei virtaa ottamoa kohti vaan pohjaveden virtaus kääntyy kohti Koloistenojaa ja edelleen länteen. Vedenottamon ollessa käytössä, virtauskuva muuttuu, paineelliset pohjavesipinnat alenevat nopeasti ja Laaksopainanteessa pohjaveden virtaus suuntautuu kohti ottamoa. Laskettulurinteen maan läjitysalueilta laaksopainanteeseen kertyvät vedet virtaavat ottamolle päin. Näin ollen ylijäämämaiden läjitysten mahdolliset pohjavesivaikutukset ulottuvat Isolähteen vedenottamolle. Isolähteen ottamotta on lupa pumpata pohjavettä 1300 m3 vuorokaudessa (L-SVEO 1979). Ottamon merkitys kunnan vesihuollolle on tärkeä. Vihdin vesi on ennakkovarotoimeenpiteenä pitänyt ottamoa suljettuna huhti joulukuussa vuonna 2016 ja myös vuonna Isolähteen pohjavedenottamon suoja -alue on perustettu 1993 (L-SVEO 30/1993/1). Ottamon suoja-aluemääräyksiä on uudistettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksetlä (LSY-2005-Y-411, ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös, diaarinro. 32/08/5208, ). Ylijäämämaiden läjitystoiminnasta aiheutuneet tai mahdollisesti aiheutuneet riskit Maa-ainesta on läjitetty kallio- ja moreenialueille. Läjitettyjä ylijäämämaita on Ramboll ( ) tutkinut. Selvityksen mukaan pääosa suoja -alueelle Iäjitetyistä maista on silttistä tai soraista hiekkamoreenia. Länsi- ja eteläpuolisilla läjitysalueilla on pääasiassa laihaa savea, jotka erottuvat omina alueinaan. Vedenottamon suojaarueelle on läjitetty pieni osa savea. Läjitysmaista ei ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia, mikä on suuri puute.

3 UUDELY/ Ramboflin tekemän pohjavesivaikutusarvion mukaan savi- ja silttimoreenimaiden läjitys ottaman suoja-alueelle ei vaaranna pohjaveden laatua. Savimaiden läjitys suoja -alueen ulkopuolelle ei liioin vaaranna pohjaveden Laatua Isolähteen pohjavesialueella tai vedenottamolla. Savipitoisuudesta aiheutuva pohjaveden samentumfnen on arvioitu lyhytaikaiseksi. Ramboll toteaa,että suojaalueelle on läjitetty moreenia ja suoja -alueen ulkopuolelle savea. Ramboll unohtaa mainita, että moreeni on suureksi osaksi silttimoreenia, joissa savipitoisuus on useita prosentteja. Täyttömaaaluekartassa on käytetty nimiä Savialue A ja Savialue B. UUDELY-keskus ei saata täysin yhtyä Ramboflin johtopäätäksiin. Ramboll ei ole selvittänyt täyttömaiden kemiallista koostumusta eikä pohjaveden laatua täyttöafueiden läheisydessä. Ramboflin koekuoppapöytäkirjoissa on kahdeksassa kuopassa pääasiallinen maalaji (IaSa) laiha savi. Savi on mainittu useasti ja mahdollisesti esiintyväksi mm. "Maalaji savipitoisuudesta riipppuen moreenia tai savea ". Läjityksen aikana maamassat on sekoittuneet ja /tai sekoitettuja, jolloin rakeisuusanalyysi luokittelee ne moreeneiksi. Moreeneiksi luokitelluissa kuopissa hienoainespitoisessa aineksessa on mukana savipartikkeleita. Valtaosa kiinteistölle ajetusta maamassasta on savea. Läjitettyjen massojen heikko vedenläpäisevyys vähentää muodostuvan pohjaveden määrää ja savi- ja silttimailla voi olla haitallisia vaikutuksia alueella muodostuvan pohjaveden laatuun sekä alueen pohjavesiofosuhteisiin. Luvattomat ylijäämämaiden läjitykset vaarantavat pohjavettä. UUDELY haluaa toistaa jo Isolähteen suoja -afuepäätöksessä esiintuomansa seikan, joka maaliskuisessa lausunnossa on kirjoitettu seuraavasti: Puhtaatkin maamassat saattavat olla maastoon väärin sijoitettuina haitallisia pohjavesille." Savimaiden läjittäminen vedenottamon läheisyyteen saattaa samentaa vettä ja huonontaa pohjaveden happiti- Iannetta. Niukasti happea sisältävä pohjavesi voi huonontaa laatua vaikuttamalla aineiden ja yhdisteiden pitoisuuksiin pohjavedessä. Muutokset pohjaveden laadussa näkyvät viiveellä. Savenalaisissa pohjavesissä esiintyy heikon happipitoisuuden takia kohonneita näytteissä happea esiintyy vähän savipainanteessa. Rautaa esiintyy yli talousveden laatusuosituksen (0,2 mg/f). Mangaanipitoisuudet jäävät alle talousveden laatusuosituksen. Savipainanteessa pohjaveden laatu on heikko ja rinnealueen putkessa PF3 kaikkein heikointa. Isolähteen vedenottamolla on tavattu poikkeuksellisia heterotrofisia bakteerilukemia, joita on esiintynyt desfnfioinnin jälkeenkin heinäkuussa 2016, jolloin ottamon käyttö lakkautettiin. Heterotrofinen pesäkeluku ilmoittaa arvion vedessä olevien aerobisten, heterotrofisten bakteereiden sekä myös hiivojen ja homeiden lukumäärästä. Talousveden laatuvaatimuksissa ei ole ylärajaa pesäkeluvulle. Pöyryn

4 UUDEL,Yl1269?2017 tutkimuksessa suurimmat pesäkeluvut todettiin uusissa, golfkentälle asennetuissa havaintoputkissa. Pohjavesiseurantaa on tehostettava, jotta ollaan selvillä pohjaveden ottamon tuotantokäyttömahdollisuudesta kuntalaisten talousvetenä. Maantäytön pohjavesivaikutuksia on tutkittava tarkemmin täyttäalueen ja pohjaveden ottamon välimaastossa. Uuden maa n ELY-keskuksessa lisätietoja antaa geologi p , Esko Nylander, Yksikön päällikkä. - " - Eeva-Riitta Puomio Geologi Esko Nylander LIITTEET Liite 1. Ote Isolähteen pohjavesialuekartasta I JAKELU Vihdin kunta Vihdin Vesilaitos TIEDOKSI Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

5 L.ncrsnai tld r I K107. 4i '.{1 4aM -2-,67 Lintula ?.'230 O Vedenottamo iwii' Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja o Havaintoputki e Kaivo O- Lähde Vihtillsolähde L.AN1P,9 1:10000 :.. I 1. f \ n n P f n 1 1 J r 9 Y \ / 0