Lohjan pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Transkriptio

1 KUULUTUS UUDELY/2944/ Lohjan pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue laittaa nähtäville Lohjan pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Luokitukset ja rajaukset perustuvat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d :iin (lisäys 1263/2014). Ylikunnallisten pohjavesialueiden, joiden pääsijaintikunta on joku muu kuin Lohja, osalta tullaan nähtävillä olo suorittamaan pääsijaintikunnan aikataulussa. Osittain Lohjan puolella sijaitsevien Karhunkorven (Vihti), Gördskullan ja Tallbackan (Siuntio) sekä Viuvalan ja Herakkaan (Salo/Varsinais-Suomen ELY-keskus) pohjavesialueiden kuulutukset tullaan laittamaan nähtäville pääsijaintikuntien kuulutusten aikataulussa. Lohjan alueella on seuraavat pohjavesialueet (Taulukko 1). Liitteenä 1 on esitetty pohjavesialueiden hydrogeologia ja liitteen 2 kartoissa pohjavesialueiden rajaukset sekä niihin mahdollisesti tehdyt muutokset. Lohjanharju A:n ja B:n, Keräkankareen sekä Kirkniemen pohjavesialueilta löytyi maastokartoituksessa E-luokkaan vaadittavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. E-luokan perusteet löytyvät liitteen 1 tiedoista. Taulukko 1. Lohjan pohjavesialueiden luokat ja rajausmuutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Pukkilanharju I 1 - Mäntylä I 1 - Hietainen I 1 - Outamo I 1 - Brotorp I 1 - Tytyri/Lohjanharju I 1 - Lohjanharju A I 1E - Lohjanharju B I 1E - Vivamo I 1 - Ikkala I 1 - Mykämäki I 1 - Keräkankare I 1E - Pojannonharju I 1 - Sammatti I 1 - Härjänvatsa II 2 - Pyrkylännummi II 2 - Linhamarinharju II 2 - Halkiovahannummi II 2 - Kirkniemi II 2E - Saukkola II 2 - Nummiahde II 2 - Kaljakuru II 2 - UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 Hunsaa II 2 - Heijala II 2 - Nummimetsä II 2 - Kotanummi II 2 - Rankkulannummi II 2 - Käkihuhta II 2 - Vesi-Pekka II poistetaan - Nähtävänä olo ja lisätietojen esittäminen Kuulutus on nähtävillä 30 päivän ajan virka-aikana asti Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kirjaamossa osoitteessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo, Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki sekä ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa ja osoitteessa Lohjan kaupunki, Karstuntie 4, Lohja. Julkipanon aikana on mahdollisuus toimittaa lisätietoa ELYkeskukselle liittyen pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin. Tietojen viimeinen toimituspäivä on Tiedot voi toimittaa Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki tai sähköpostilla kirjaamo.uusimaa@elykeskus.fi. Kirjeeseen tai sähköpostiin tunnus UUDELY/2944/2017. Lisätietoja asiasta antavat: suunnittelija Sanna Tiaskorpi sanna.tiaskorpi@ely-keskus.fi geologi Esko Nylander esko.nylander@ely-keskus.fi Helsingissä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS LIITTEET LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia LIITE 2. Kartat pohjavesialueista NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

3 LIITE 1. POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGIA Johdanto Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a-luku, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Lakimuutoksen myötä astuivat voimaan uudet pohjavesialueluokat. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan uusilla luokilla 1 ja 2. Mukaan luokitukseen tulee uusi E- luokka* (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Jos 1 tai 2 -luokkiin luokitellut pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialueluokka III poistuu luokituksesta ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E- luokkaan tai poistetaan luokituksesta vedenhankinnan kannalta tarpeettomina. Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lisäksi pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan hydrogeologiseen tutkimustietoon perustuen ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta. *E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo. Näillä pohjavesialueilla sijaitsevat pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä (esim. luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki jne.) suojeltuja, joten pohjavesialueiden E-luokitus ei tuo lisää suojeluarvoa pohjavesialueille eikä kyseessä oleville ekosysteemeille. Pohjavesialueiden E-luokittelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia kun kyseessä on E-luokan pohjavesialue. Lohjan pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Tässä kappaleessa on esitelty Lohjan pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 1. Pukkilanharju , 1-luokka II Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma. Aines on huonosti lajittunutta. Muodostuman ydinosa on aines pääasiassa hiekkaa ja soraa, liepeillä hietavaltaista. Kaakkois- ja itäreunalla NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

4 maaperä muuttuu hienosta hiekasta siltiksi ja saveksi; savea tavataan välikerroksina noin tasolle +50 m saakka. Luoteisreunalla aines on huonosti vettä läpäisevää ja muodostuma patoaa Puujärveä, jonka vedenpinta on jopa 15 m korkeammalla kuin muodostuman itäpuolisen Lohjanjärven pinta. Pohjaveden päävirtaussuunta muodostumassa on lännestä itään. Pohjavesi purkautuu itäpuolen lähteistä Lohjanjärveen laskeviin pelto-ojiin. Koepumppauksessa vedenottamon koillispuolisesta pisteestä todettiin saatavan jatkuvalla otolla 300 m 3 /d pohjavettä. Lohjan kaupungin Laivarannan varavedenottamo on käytössä. Laivarannan vedenottamolle ei ole haettu vesilain mukaista vedenottolupaa. Vuonna 2013 vettä otettiin n. 190 m 3 /vrk, kun vuonna 2014 vettä pumpattiin verkostoon vain lyhytaikaisesti. Vettä juoksutetaan 200 m 3 kerran viikossa käyttövalmiuden turvaamiseksi. Pohjaveden laatu täyttää tarkkailunäytteiden perusteella talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Kirkonkylän ja Ruhmun vedenottamot eivät ole tällä hetkellä käytössä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Mäntylä , 1-luokka Pieni reunamuodostuma. Hiekkamuodostuma on kerrostunut kallioselänteiden väliin. Saviliepeet nousevat korkealle länsi- ja eteläosissa. Vettäjohtavat kerrokset jatkunevat savenalaisina etelään ruhjelaaksossa. Maa-aineksenotto ulottunut lähelle pohjaveden pintaa. Vanha soramonttu on täytetty. Mäntylän vesiosuuskunnan vedenottamo on käytössä I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Hietainen , 1-luokka Kalliomäkien väliin kerrostunut hiekkamuodostuma, jossa esiintyy myös sora-ainesta. Pohjaveden virtaus kaakkoon Väänteen jokilaaksoon, missä esiintynee vettä hyvin johtavia hiekkakerroksia saven alla. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. Alueella on Jokelan palvelukodin kuilukaivo, jonka vettä käyttää noin 60 henkilöä (ottomäärä noin 20 m 3 /vrk.). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Outamo , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Kaksi yksityistä kallioporakaivoa (ottomäärä n. 7 m 3 /vrk), jotka sijaitsevat savipeitteisessä laaksopainanteessa. Pohjaveden arvioidaan muodostuvan laaksoa reunustavilla, osittain moreenipeitteisillä kallioselänteillä. Yksityisten porakaivojen sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

5 I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Brotorp , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Yksityinen porakaivo (ottomäärä n m 3 /vrk), joka on rakennettu 1960-luvulla ja kunnostettu 2000-luvulla. Porakaivon syvyys noin 90 metriä. Uppopumppu on 66 metrin syvyydellä. Pohjaveden arvioidaan muodostuvan Storkogsbergetin kallioselänteen itäpuoleisella alueella, josta pohjaveden virtaus suuntautuu Lohjanjärven Lillbyvikenin suuntaan. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Tytyri/Lohjanharju , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Tytyrin kalkkikivikaivoksesta otetaan Pitkäniemen ja Solhemin pumppaamoilta kalliopohjavettä kaupungin vesilaitoksen käyttöön. Pohjavedenotto louhoksesta on ainutlaatuista Suomessa. Pitkäniemen pumppaamolle vesi virtaa pääosin kaivoksen lounaisosasta. Vesi on ilmeisesti peräisin Lohjanharjusta ja sen suuntaisista kallioperän murrosvyöhykkeistä. Näin ollen Pitkäniemen ja Solhemin pumppaamoille valuvat vedet ovat valtaosaltaan peräisin Tytyrinniemen ulkopuolelta. Monivuotisten seurantamittausten perusteella koko kaivosalueella on todettu muodostuvan pohjavettä n m 3 /vrk. Pitkäniemen ja Solheimin kaivosalueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on noin m 3 /vrk. Suojelusuunnitelmatyön yhteydessä 2015 selvitettiin isotooppitutkimuksella mahdollista Lohjanjärvestä tapahtuvaa rantaimeytymistä ja rantaimeytyvän veden määrää Tytyrin Pitkäniemen pumppaamolta käyttöön saatavassa pohjavedessä. Tutkimuksen perusteella rantaimeytyvän järviveden osuus on n % (Ramboll Finland Oy). Tytyrin kaivoksen Pitkäniemen pumppaamon ottomäärä n m 3 /vrk. Yksityisten pumppaamojen sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Lohjanharju A A, 1E-luokka Lohjanharju A on osa I Salpausselkää, joka laajenee Lohjan kaupungin alueella leveäksi, jopa 70 metriä ympäristöstään kohoavaksi tasanteeksi. Lohjanharju on leveimmillään 1,5 km. Lohjanharju A sijoittuu Tynninharjun ja Ahtsalmen väliselle alueelle. Korkeimmillaan Salpausselkä on NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

6 Neitsytlinnan kohdalla (+ 104,5 m mpy). Kallioperä muodostaa pohjavedenjakajan siten, että pohjavesialue rajautuu koillisessa Lohjan keskustan alueelta Meltolan kalliokynnykseen. Kallionpinta nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle myös Tynninharjun alueella ja Kunnarlan-Latopellonmäen alueella. Näiden kallioselänteiden väliin sijoittuu ruhje, joka suuntautuu Lohjanjärven Aurlahtea kohti. Neitsytlinnan ja Tanhuhovin kohdalla on selkeät kalliopainanteet. Neitsytlinnan alueella kallioruhje laajenee leveämmäksi kalliosyvänteeksi, johon kerääntyy pääosa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuen Aurlahteen. Maaperän kerrospaksuudet pohjavesialueella vaihtelevat välillä m. Maaperän rakenne vaihtelee Salpausselälle tyypillisesti paljon. Pohjavesialueella on paikallisia savi- ja silttilinssejä sekä moreenikerroksia. Alueella esiintyy orsivesikerrostumia, joiden laajuutta ei tarkasti tunneta. Karkearakeisia hyvin vettä johtavia savipeitteisiä hiekka- ja sorakerroksia on muodostuman eteläpuolella. Alueella esiintyy paineellista pohjavettä. Ojamonkankaan alueella maakerrosten paksuudet vaihtelevat m välillä. Pohjavedenpinnan alapuolisten hiekka- ja silttikerrosten paksuus on noin m. Neitsytlinnan ja Tanhuhovin painanteiden maakerrosten paksuudet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Hankotien itäpuolella Tynninharjun ja Gunnarlan väissä noin tasolla +54 m mpy, josta pohjaveden pinta laskee kohti Myllylammen vedenottamoa noin tasolle m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on kalliokynnysten pohjoispuolisilta osilta kohti Lohjanjärveä (joka on noin tasolla + 32 m mpy) ja Myllylammen ja Porlan vedenottamoita. Tanhuhovilta pohjaveden virtaussuunta on reunamuodostuman suuntaisesti koilliseen ja kääntyy Neitsytlinnan kohdalla pohjoiseen. Pohjavesialueen eteläosassa Kunnarlan alueella pohjavesi virtaa etelään-lounaaseen purkautuen Maksjokeen. Myllylammen vedenottamo on otettu käyttöön 1952 (ottomäärä n m 3 /vrk). Porlan vedenottamo on otettu käyttöön (ottomäärä n. 300 m 3 /vrk). Golfkentän vedenottamolla vettä käytetään golfkentän kasteluun. Pohjaveden laatu Myllylammen ja Porlan vedenottamoilla täyttää talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset. Pohjavesialue on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Alue on kemiallisesti ja määrällisesti hyvässä tilassa. Pohjavesialueella on havaittu pieniä pitoisuuksia MTBE:tä, mutta pitoisuudet ovat laskevia. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta: Porlan lehto (YSA206902) ja Myllylammen luonnonsuojelualue (YSA013318). Porlan lehdon kasvillisuus on lähdevaikutteista lehtoa ja osin tuoretta kangasmaiden lehtoa. Myllylampi on lähdeperäinen, kirkasvetinen pikkulampi, jonka rannoilla on vehkavyöhyke, rehevää pähkinälehtoa, tuoretta ja kosteaa lehtoa sekä tervaleppäkorpea ja pieni rantaniitty. Myllylammen alue on Porlan lehdon ohella viimeisiä jäänteitä NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

7 ns. Ojamon lähteiköistä. Rauhoituksen tarkoituksena on rantakasvilisuuden arvokkaan pienveden suojelu. Ei rajausmuutoksia. Lohjanharju B B, 1E-luokka Lohjanharju B on osa Salpausselkä I -muodostumaa. Se jatkuu etelässä Lohjanharju A pohjavesialueena ulottuen Vihdin kunnan rajalle asti. Korkeimmillaan Salpausselkä on tasossa m mpy. Lohjanharjun leveys vaihtelee puolesta kilometristä kilometriin. Maaperän kerrospaksuudet ovat suurimmillaan kymmeniä metrejä. Maaperä pohjavesialueella on vaihtelevaa ja siinä on paikallisia poikkeamia, kuten savi- ja silttilinssejä tai moreenikerroksia hiekka- ja sorakerrosten välissä. Hyvin vettä johtavat savipeitteiset karkearakeiset hiekka- ja sorakerrokset sijaitsevat Salpausselän etelä- /kaakkoispuolella ja Moisionpellon alueella. Paksuimmillaan (noin 50 m) maapeitteet ovat Salpausselän harjanne- ja kallionpainannealueilla. Salpausselkää reunustavilla savikoilla pohjavesi on usein paineellista. Salpausselän pohjoispuolisella sivulla esiintyy tyypillisesti moreenilinssejä ja -laattoja. Moisionpellon ja Pappilankorven alueella on kallionpainanne, jonne on kerrostunut Salpausselän läpi kulkeva pitkittäisharju. Kallioselänne Nälköönlammen itäpuolella toimii pohjavedenjakajana. Lempolan ja Muijalan välillä Salpausselästä on otettu runsaasti maa-ainesta. Gruotilassa Kaivolan vedenottamon luona on tavattu noin 4 m savikerroksen alapuolella 9 13 m vahvuinen sorainen hiekkapatja, joka liittyy todennäköisesti Salpausselän yhteydessä olevaan harjuun. Kaivolan vedenottamon valuma-alue käsittää Pappilankorven ja Gruotilan alueella pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoavat kallioselänteet. Lohjanharjun pohjoispuolella Moisionpellon vedenottamo sijoittuu kallioruhjeeseen, johon kertyy vettä laajalta alueelta. Ottamon alueella esiintyy n m paksun saven alainen vettä hyvin johtava hiekkakerrostuma, jonka paksuus vaihtelee 1 10 m välillä. Pohjavesi on alueella paineellista. Kyseinen kerrostuma on hydraulisessa yhteydessä varsinaisen Lohjanharjun ydinosaan. Koepumppauksen perusteella alueella käyttöön saatavan pohjaveden määrä on n m 3 /vrk. Lohjanharjun kaakkoispuolella, Pappilankorven alueella on Munkkaanojan laaksossa kairauksissa tavattu hyvin vettä johtavia hiekka- ja sorakerroksia tasolla + 38,0 44,5 m mpy. Kerrosten päällä esiintyy paksulti savea ja silttiä. Pohjavesi on alueella paineellista. Pappilankorven koepumppauksessa on alueen vedenantoisuudeksi arvioitu n m 3 /vrk. Uusniityn vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen itäosassa kallioselänteiden välisessä painanteessa. Lempolan vedenottamolle pohjavesi virtaa idästä-koillisesta. Valuma-alue rajoittuu pohjoisessa kallioselänteisiin, idässä Perttilän alueelle. Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän pohjoisrinteellä Lehmijärven eteläpuolella. Valuma-alue muodostuu Lehmijärven eteläpuoleisesta kalliopainanteesta, johon kertyy pohjavettä laajalta alueelta etelästä sekä idän ja lännen puoleisilta kallioselänteiltä. Takaharjun vedenottamolle pohjavesi virtaa idästä-kaakosta. Valuma-alue rajoittuu idässä kalliokohoumaan Lohjanharjun keskiselänteellä. Kyseinen kallioselänne muodostaa Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden valuma-alueiden välisen vedenjakajan. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

8 Lähes koko muodostumassa pohjaveden pinta on korkeimmillaan keskiselänteellä ja kalliota vasten kerrostuneilla reuna-alueilla. Pohjaveden pinnan taso vaihtelee noin +80 m mpy Muijalan alueella ja noin m mpy Takaharjun itäpuolisella muodostuman osalla. Täältä vedenpinnan korkeus laskee kohti Lohjanjärveä. Moisionpellon vedenottamolla pohjaveden pinta on noin tasossa m mpy. Pohjavesi virtaa pääasiassa pohjavesialueen keskiosista lounaaseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä. Lohjanharjun eteläpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu kallioselänteiden välisiin painanteisiin. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee kallioruhjeessa, johon kerääntyy pohjavettä Lohjanharjun alueelta ja ruhjetta reunustavilta kallioselänteiltä. Paineellista pohjavettä esiintyy Lehmijärven vedenottamon pohjoispuolella ja Asemanpellon alueella. Pohjavesialueella sijaitsee seitsemän Lohjan kaupungin vedenottamoa sekä yksi yksityinen vedenottamo (Etelän Maitokunta/Bonne Juomat Oy). Lohjan kaupungin vedenottamot: Kaivolan vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Moisionpellon vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Pappilankorven vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Uusniityn vedenottamo (ottomäärä n. 200 m 3 /vrk). Lempolan vedenottamo (ottomäärä n m 3 /vrk). Takaharjun vedenottamon (ottomäärä n. 800 m 3 /vrk). Lehmijärven vedenottamon (ottomäärä n m 3 /vrk). Lohjanharju B:n vedenottamoilla esiintyy paikoin kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia sekä kohonneita kloridipitoisuuksia. Pohjavesialue on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Alue on kemiallisesti ja määrällisesti hyvässä tilassa. Pohjavesialueella on havaittu pieniä pitoisuuksia kloridia ja torjunta-aineita, mutta pitoisuudet ovat laskevia. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella on kaksi tiedossa olevaa uhanalaisen, pohjavesiriippuvaisen harsosammalen esiintymää (mm. YSA234449/Ernestin lähde), sekä yksi harsosammalen esiintymä pohjavesialuerajan ulkopuolella (200m) mahdollisesti sen vaikutusalueella. Osittain pohjavesialueen eteläreunalla sijaitsee Sorronsuo, joka kuuluu YSA204172/Sorronsuon luonnonsuojelualueeseen sekä Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Natura-alueeseen (FI ) ja SSO010018/Soidensuojeluohjelman alueeseen. Alue sijaitsee Lohjanharjun lähteisellä lievealueella. Ojitetulla suolla lähteisyyden ansiosta lettokasvillisuus on säilynyt, etenkin suon luoteisosassa. Erityisesti sammallajisto on arvokasta sisältäen myös Uudellamaalla harvinaisia lajeja sekä uhanalaisen rannikkorahkasammalen. Ei rajausmuutoksia. Vivamo , 1-luokka Vivamon pohjavesialue on osa I Salpausselkää sijoittuen Lohjanharjun luoteispuolelle erillisenä reunaselänteenä. Pohjavesialueen keskiosissa maa-aines on karkearakeista soraa. Reunaosissa paikoin vettä johtavat hiekkakerrokset ovat savi- ja silttikerrosten peittämiä. Pohjavesialueen reunoilla kohoaa kallio paikoin maanpintaan. Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman luoteislaidalla suoraan Lohjanjärveen. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

9 Vohloisissa paksuimmillaan 8,5 metrisiä hiekkakerroksia peittää 2,5 7,0 metrin paksuiset savi- ja hiekkakerrokset. Vohloisissa pohjaveden pinta on noin tasossa 49,5 51,0 m mpy. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Ikkala , 1-luokka II-Salpausselkävyöhykkeeseen liittyvä pienehkö reunamuodostuma. Lajittuneiden hiekka- ja sorakerrosten paksuus on alueella vähäinen. Kalliopaljastumia on paikoin näkyvissä. Ikkalan vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee ruhjelaaksossa tiiviiden savipeitteiden alla ja vesi on ruosteista. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. Ikkalan vesihuolto on järjestetty Karkkilan suunnasta. Ikkalan vesiosuuskunnan vedenottamo toimii varavedenottamona. Reijo Nurmi Oy:n konepajalla on kaksi omaa porakaivoa toisiinsa yhdistettyinä, lisäksi rivitaloasunnoilla oma porakaivo. Pääasiallinen kulutus 100 hengen henkilökunta ja keittiö sekä kaksi asuntoa, joskus on ollut vesipulaa. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Mykämäki , 1-luokka Ympäristöstään voimakkaasti nouseva, suppia ja tasanteita käsittävä harjumuodostuma. Lounaassa alue rajoittuu pitkään kallioharjanteeseen. Alueen pohjois- ja eteläosissa on paikoin kalliopaljastumia. Maakerrosten paksuus on yleisesti erittäin suuri, vaihdellen m. Aines on soravaltaista. Pohjaveden virtaussuunta on pääasiassa itään. Pohjaveden purkautumista tapahtuu laajalla alueella Somerolle vievän tien itäpuolisella peltoalueella, missä esiintyy tiiviin maa-aineksen peittämiä vettäjohtavia kerroksia. Saarikon kohdalta pelto-ojaan purkautuvan pohjaveden määräksi on mitattu m 3 /vrk. Yli-Koikan vedenottamon kohdalta pelto-ojaan purkautuvan pohjaveden määräksi on mitattu 200 m 3 /vrk. Vedenhankinnan kannalta erinomainen alue. Hyönölän vesiosuuskunnan Yli-Koikan vedenottamo on käytössä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Keräkankare , 1E-luokka Pitkittäisharju, joka levittäytyy noin 5 km leveäksi deltaksi. Alue muodostuu Valkiaveden ja Keräkankareen väliselle alueelle sijoittuvasta harjuytimestä sekä sen reunaosien deltakerrostumista. Muodostuman ydinosa koostuu lohkareista, kivistä ja sorasta. Reuna-alueilla on hiekkaa ja silttiä. Luoteessa alue rajoittuu muodostuman katkaisevaan kallioselänteeseen. Kalliokynnykset sijaitsevat linjalla Hauhulannummi-Heimoonkropin kaakkoispuoli sekä Leppäkorvennumen eteläpuolella. Hauhulannummi-Heimoonkruopin eteläosan välinen kalliokynnys jakaa pohjavesialueen kahteen altaaseen joiden vedenpintojen välinen korkeusero on jopa 20 m. Linjalla NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

10 Vartlampi-Hietaa muodostumaa leikkaa huomattava ruhjevyöhyke. Laaja-alaisin kalliopainanne sijoittuu Hauhulannummen itä-kaakkoispuolelle Keräkankareen alueelle. Toinen merkittävä kalliopainanne sijoittuu Hauhulannummen länsipuolelle kulkien Valkiavedenharjulta Hietaan suuntaan. Päävirtaussuunta pohjavesialueella on luoteesta kaakkoon. Eteläosassa virtaus haarautuu Hietaanlähteen suuntaan sekä itään Kylmälähteen ja Keräkankareen suuntaan. Leppäkorvennummen alueella virtausta tapahtuu todennäköisesti osittain myös lounaaseen ja etelään. Pohjaveden huomattavat purkauspaikat ovat Kylmälähde alueen itäosassa ja Hietaanlähde eteläosassa. Pohjoisessa pohjavettä purkautuu Pavunsuolle ja Kotajokeen, lounaassa Ryöstinkorven alueelle ja kaakossa Kilpiönjoen kautta Jäämäjärveen. Eteläosassa on lisäksi pieniä erillisiä purkukohtia Koivaanojan laaksopainanteessa. Pohjavesialueen eteläosan savikkoalueella pohjavesi on paineellista. Pohjaveden hankinnan kannalta erinomainen alue. Koepumppauksessa Mansikkakuopan alueella vedenjohtavuuden todettiin vaihtelevan keskeisellä alueella välillä m 3 /d. Lohjan kaupungin Kylmälähteen vedenottamo (ottomäärä n. 587 m 3 /vrk). Kylmälähteen vedenottamon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueella on lisäksi Helolammen vesiosuuskunnan vedenottamo. Pohjavesialueella toimii valtakunnallinen pohjavesiasema. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella sijaitsee samalla alueella Natura-alue Keräkankare ja Kylmälähde FI sekä luonnonsuojelualue Kylmälähteenkatve YSA Kylmälähde on Uudenmaan ainoa huurressammallähde. Lähteen reunoilla on edustavaa lähteikkökasvillisuutta ja lähteeltä laskevan puron varressa lähdekorpea. Kylmälähde saattaa olla isohuurresammalen ainoa kasvupaikka Etelä-Suomessa. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee metsälailla suojeltu tihkupinta-alue Orhinojan varrella. Pohjavesialueen ulkorajan tuntumassa (50 m päässä) sijaitsee Viuvalannummen luonnonsuojelualue YSA207106/Natura-alue FI , joka edustaa Etelä-Suomessa harvinaisia lähdelettoja. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja edustaa hyvin lähdeletoille tyypillistä lajistoa. Alue on pieni lettoinen lähdehetteikkö jonka yläpuolella hetteinen suursaniaisia ja suokelttoa kasvava kuusikkoinen rinne. Hiekkakuopan eteläpuolella oleva alue koostuu osin varjoisista lehväsammalvaltaisista pinnoista, osin avoimista rimpisirppisammalta kasvavista juotteista sekä lähteiden purkautumiskohdissa ja puronvarressa sijaitsevasta hetteisestä lähdeletosta. Ei rajausmuutoksia. Pojannonharju , 1-luokka Luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharju, jossa on runsaasti suppakuoppia. Aines on hiekkaa ja soraa, paikoitellen esiintyy myös hienompia kerroksia. Alueella on joitakin kalliopaljastumia, jotka jakavat pohjavesialuetta pienempiin valuma-alueisiin. Kukonharjun alueella kallio muodostaa vedenjakajan, ja sen pohjoispuolella pohjavesi virtaa Heinäistenjärveen ja Hahlajokeen. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

11 Koepumppauksen perusteella vedenjakajan pohjoispuolisella alueella pohjaveden antoisuus on n. 300 m 3 /vrk. Vedenjakajan eteläpuolisella alueella pohjavesi purkautuu aluetta ympäröiville soille. Kokonaisantoisuudeltaan erinomainen pohjavesialue. Hyrkkölän vesiosuuskunnan vedenottamo on käytössä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Sammatti , 1-luokka Sammatin pohjavesialue koostuu II Salpausselkään kuuluvasta Niemennummen reunamuodostumaselänteestä sekä siihen liittyvästä Sammatin kirkonkylän kautta kulkevasta pitkittäisharjusta. Maaperä on hiekkavaltaista, silttisiä välikerroksia esiintyy. Pohjavesialueen liepeillä maa-aines muuttuu hienojakoisemmaksi. Maaperän kerrospaksuudet ovat ohuita ja paikoin kallio kohoaa maanpinnan yläpuolelle. Innoonlammesta koilliseen sijaitsevassa reunaselänteessä tavataan kerroksittain hyvin karkeaa ainesta, soraa ja kiviä. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa kirkonkylän pohjoispuoliselle laaksoalueelle. Kukkusnummen varavedenottamon alueella aines on hiekkaa. Kukkusnummen varavedenottamon (vedenottokapasiteetti on 230 m 3 /vrk) veden laatu täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (2014). Lisäksi alueella sijaitsee Sammatin kirkonkylän vedenottamo ja Emäntäkoulun vedenottamo, sekä alueen pohjoispuolella Koivikon kievarin kaivot järven rannassa. Pohjavesialue on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Alue on kemiallisesti ja määrällisesti hyvässä tilassa. Pohjavesialueella on havaittu pieniä pitoisuuksia MTBE:tä, mutta pitoisuudet ovat laskevia. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Härjänvatsa , 2-luokka II Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma. Pintaosien aines on valtaosin hiekkaa, syvemmällä esiintyy karkeampia sorakerroksia. Kallio on monin paikoin lähellä maanpintaa, mistä johtuen kerrospaksuudet ovat suurella osalla aluetta pieniä. Muodostuman keskiosassa kerrospaksuus on suurehko. Kallio jakaa pohjavesialueen pienempiin altaisiin. Pohjaveden virtausta koillinen-lounas -suuntaisessa selänteessä rajoittaa maan pinnanmuodot. Yleisesti virtaussuunta on muodostuman keskiosasta kohti reunaosia sekä luoteeseen että kaakkoon. Merkittävä pohjaveden purkautumispaikka on Haudanahon alue pohjavesialueen länsireunalla. Kokonaisantoisuudeltaan erinomainen alue, mutta kaiken muodostuvan pohjaveden käyttöönotto vaatii useamman ottamon rakentamista. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

12 Pyrkylännummi , 2-luokka Osa II Salpauselän reunamuodostumaa. Muodostuma on kerrostunut korkealle kallioalustalle. Jatkuu lounaassa Linhamarinharjun pohjavesialueena. Aines on pääasiassa hiekkaa, välikerroksina on soraa ja moreenilaattoja. Kallion pinta on paikoin paljastuneena ja laskee jyrkästi Puujärven rannassa. Vettä johtavien kerrosten paksuus alueella on vähäinen, mistä johtuen pohjavesivarasto on pieni. Ainoastaan muodostuman koillispäässä maakerrostumat ovat paksumpia. Pohjavesi purkautuu tihkumalla kalliopainanteisiin sekä suoraan Puujärveen Lavianlahden kohdalla. Muodostuman koillis- ja lounaisosissa esiintyy muinaisrantoja. Ei vedenottamoa alueella. Pohjavedenhankinnan kannalta tyydyttävä alue. Alueen vedenhankintamahdollisuudet on syytä selvittää. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Linhamarinharju , 2-luokka II Salpauselkään liittyvä reunamuodostuma joka jatkuu koillisessa Pyrkylännummin pohjavesialueena. Muodostuman ydinosan aines on soravaltaista, paikoitellen heikosti lajittunutta ja välissä esiintyy moreenilaattoja. Reunaosissa on maa-aines paremmin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Itäisen Lönnhammarin (+60,1) ja Läntisen Seljänalasen (+41) järvivedenpintojen suuren korkeuseron syynä on ilmeisesti patoava kalliokynnys, todennäköisesti Linhamarin järvestä imeytyy vettä reunamuodostumaan. Kalliokynnykset ja muodostuman heikosti vettäläpäisevät osueet säätelevät pohjaveden virtausta. Pohjaveden arvioidaan purkautuvan pääosin Seljänalaseen ja Lönnhammarinjärveen. Isosuohon (+55) purkautuminen on oletettavasti vähäisempää. Kokonaisantoisuudeltaan hyvä alue. Muodostuman koillisosassa esiintyy muinaisrantoja. Alueella on Mako II-kaivo, jonka käyttö on melko vähäistä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Halkiovahannummi , 2-luokka Muodostuma on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Pinta- ja reunaosien aines on hiekkavaltaista, välikerroksina esiintyy soraa. Syvemmällä aines on todennäköisesti soravaltaista ja hyvin vettä johtavaa. Muodostuman pohjois-, koillis- ja itäosassa on hiekkamoreenialueita. Kallio on alueella lähellä maanpintaa ja kohoaa paikoin maanpinnan yläpuolelle. Kallio jakaa pohjavesialueen erillisiin pieniin valuma-alueisiin. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

13 Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman itä- ja koillispuolella. Itäosassa on lähteitä. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. Alueen lounaispäässä on kyläkoulun ja Töyrin kaivot (vedenotto yhteensä on noin 7-12 m 3 /d). Kaivot ovat lähdekaivoja, joissa ylivirtaama on n. 15 m 3 /d. Lisäksi alueen länsipuolella on Lohilammen hyvä, antoisa kaivo, jota käyttää noin 30 henkilöä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Kirkniemi , 2E-luokka Kirkniemen pohjavesialue on osa I Salpausselän reunamuodostumaa. Maa-aines on alueella pääosin hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Pohjoisosissa on karkearakeisia maakerroksia, joiden seassa on moreenikerroksia. Pohjavesialueen reunaosissa maaperä on hienojakoisempaa. Keskiosissa maakerrokset ovat paikoin yli 40 metriä paksuja. Kallionpinta vaihtelee alueella suuresti ja on paikoin nähtävissä kalliopaljastumina. Kalliopinnan vaihtelu vaikuttaa alueella pohjaveden virtaussuuntiin jakaen pohjavesialueen erillisiin valuma-alueisiin. Pohjaveden virtaus suuntautuu kalliopinnan ohjaamana kohti muodostuman reunaosia purkautuen muodostumaa reunustaville suoalueille sekä pelto-ojiin. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Gerknäsmalmenin alueella, muodostuman keskiosissa noin tasossa m mpy. Muodostuman eteläosassa pohjaveden pinta on noin tasossa + 53 m mpy ja pohjoisessa noin tasossa m mpy. Vuoden 1985 koepumppauksessa arvioitiin käyttöön saatavan pohjaveden määräksi 300 m 3 /d teholla m 3 /d. Pohjavedenpinta aleni vedenottopaikalla 3,25 m. Pohjavesialue on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Alue on kemiallisesti huonossa ja määrällisesti hyvässä tilassa. Pohjaveden typpipitoisuudet ovat erittäin korkeita alueen luoteispäässä entisen turkistarhan ympäristössä. Pohjavesialueella on runsaasti maaainestenottoa. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella sijaitsee Natura-alue Åkärr (Åkärr, Styrkmossen ja Pytberg FI )/Åkärrin luonnonsuojelualue YSA Alueella on arvokasta lettosuota, jolla on lähdelettoa, kuusivaltaista lettokorpea, saniaiskorpea sekä isovarpurämettä. Vesitaloudeltaan luonnontilaisinta lettoa on suon koilliskulmassa sekä keskiosan lähdejuotissa. Näissä osissa kasvavat mm. luontodirektiivin liitteen vaarantunut laji kiiltosirppisammal, uhanalainen lettovilla, Etelä-Suomessa harvinainen lettokuirisammal, Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalainen lettokilpisammal sekä alueellisesti uhanalainen käyrälehtirahkasammal. Ei rajausmuutoksia. Saukkola , 2-luokka II Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma. Aines on pääasiassa hiekkaa, pinnalla esiintyy melko hienojakoista ainesta. Paksuimpia hiekkakerrostumia esiintyy pohjavesialueen keski- ja pohjoisosissa. Pohjavesialueen lounaisosissa kallio kohoaa maanpintaan. Nummenjoen rantaalueella vettäjohtavat kerrokset ovat savipatjojen alla. Joen pohjois- ja eteläpuoliset alueet ovat NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

14 keskenään hydraulisessa yhteydessä. Pohjaveden virtaussuunta on kohti Nummenjokea, johon pohjavettä purkautuu. Pohjavesi on melko rautapitoista. Saukkolan alueella on kunnan verkosto, Saukkolan vesiosuuskunnan ottamo ei ole käytössä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Nummiahde , 2-luokka Pitkittäisharjun osa. Aines on hyvin huuhtoutunutta soraa ja hiekkaa; pohjoisosa on soravaltaista ja eteläosa hiekkavaltaista. Alue rajoittuu lounaassa ja idässä kallioihin ja moreenialueisiin. Alueella on runsaasti suppakuoppia. Kalliopaljastumat puhkovat pohjavesialuetta. Nummiahteen alueella pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Karisjärveä jonne pohjavesi purkautuu. Etelässä todennäköinen pohjaveden purkautumispaikka on Karhiansuo. Ei vedenottamoa. Kokonaisantoisuudeltaan erinomainen pohjavesialue. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Kaljakuru , 2-luokka Pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma. Aines on hiekkavaltaista. Pohjoisosassa rajoittuu Runkkalanlahteen ja Pojantoon, joista saattaa suotautua muodostumaan pintavettä. Eteläosassa Ylimmäinen-järvi ja idässä laajalti suoalueita, esim. Runkkalansuo. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Ei vedenottamoa alueella. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Hunsaa , 2-luokka Rajoittuu lännessä kallioalueisiin ja idässä Pitkäjärven Hunsaanlahteen. Aines on pääosin kerroksellista lajittunutta hiekkaa kerrostuneena kalliomäkien väliin. Hiekkakerrostumat ovat osittain savikerrosten peitossa. Kerrospaksuudet vaihtelevat alueella huomattavasti. Pohjavesialueen yhtenäisyyden katkaisee kalliokynnys. Pohjavesi purkautuu itään Hunsaanlahteen ja Kitroninojaan. Haukijärven pintavettä käyttää 7 taloutta, vesi tulee omalla paineella. Vedenhankintamahdollisuudet on syytä selvittää. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Heijala , 2-luokka Suurelta osin savipeitteinen harjumuodostuma, joka rajoittuu luoteessa Mykämäen pohjavesialueeseen. Aines on hiekkaa ja soraa. Vettäläpäisevät kerrokset jatkuvat savikerrosten alla. Pohjavedet purkautuvat ympäröiviin ojiin. Alue rajoittuu enimmäkseen peltoihin sekä NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

15 pohjoisosaltaan Aromäen kallioselänteeseen. Ei vedenottamoa alueella. Pohjaveden hankinnan kannalta tyydyttävä alue. Vedenhankintamahdollisuudet on syytä selvittää. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Nummimetsä , 2-luokka II Salpausselkävyöhykkeeseen kuuluva reunamuodostuma, joka erottuu selkeästi ympäristöään korkeampana selänteenä. Aines on hiekkavaltaista. Kerrospaksuudet pohjavedenpinnan yläpuolella ovat n. 20 metriä. Suurimmat kerrospaksuudet ovat muodostuman keskiosissa. Muodostuma rajoittuu pohjois- ja koillisosassa osittain kallioselänteisiin. Pohjavesi purkautuu reuna-alueiden pelto-ojiin. Muodostuman länsiosassa on muinaisrantoja. Ei vedenottamoa alueella. Pohjaveden hankinnan kannalta hyvä alue. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Kotanummi , 2-luokka Kallioselänteen päälle kerrostunut hiekkavaltainen reunamuodostuma. Aines on heikosti peseytynyttä soraa ja hiekkaa. Osittain vettä johtavat kerrostumat ovat reuna-alueilla hienoaineskerrosten peitossa. Kalliopaljastumat puhkovat pohjavesialuetta ja ohjaavat pohjaveden virtausta. Pohjavedet purkautuvat pääosin luoteeseen Karhiansuon suuntaan. Ei vedenottamoa alueella. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. Vedenhankintamahdollisuudet selvitettävä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Rankkulannummi , 2-luokka Hiekkavaltainen III Salpausselkävyöhykkeeseen sijoittuva reunamuodostuma johon Taalaankärjen kohdalla liittyy soravaltainen pitkittäisharjuydin. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Liesjärveen ja idässä Mustijokeen. Rankkulan alueella on kalliokohouma. Pohjavesialueen eteläosassa maaperä on moreenivaltaista. Pohjavesi purkaa Mustijokeen ja Liesjärveen. Rankkulannummella muodostuu pohjavettä useita satoja kuutiometrejä vuorokaudessa. Koepumppauksen ( ) perusteella antoisuus on yli 100 m 3 /d. Koepumppauksen perusteella pohjavesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset. Ei vedenottamoa alueella. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

16 Käkihuhta , 2-luokka II Salpausselkään liittyvä pienialainen reunamuodostumaselänne. Aines on hiekkavaltaista jossa moreenisia osueita. Muodostuma rajoittuu idässä ja lännessä kallioselänteisiin ja luoteessa Sammatin pohjavesialueeseen. Etelässä maa-aines muuttuu hienojakoisemmaksi. Pohjavesi virtaa etelään ja itään kohti laaksopainanteita. Muodostuman eteläpuolella pohjaveden purkautuminen tapahtuu osittain tihkumalla suoraan peltojen sarkaojiin. Muodostuma jatkuu mahdollisesti peitteisenä itään päin Isoniitulle savipeitteisenä. Ei vedenottamoa alueella. Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä pohjavesialue. Pohjavesialueen vedenhankintamahdollisuudet tulee selvittää. Kaupungin vesijohtoverkosto kulkee pohjavesialueen halki. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Vesi-Pekka , poistetaan luokituksesta Osittain kallioselänteiden reunustamaan savilaaksoon sijoittunut alue. Alue on 1800-luvulla kuivatun Hyvelänjärven pohjaa. Paksun savipeitteen alapuolella tavataan hyvin vettäjohtavia aineksia, paikoin yli 15 m paksuudelta. Pohjaveden muodostuminen tapahtuu pääasiassa etelä- ja länsiosien moreeni-kallioalueilla. Nummenjoen luoteispuolella saattaa saven alapuolisissa vettä johtavissa kerroksissa virrata myös pohjavesiä ottamolle. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeat. Vesi-Pekan ottamo on ollut pois käytöstä vuodesta 1987 lähtien koska vedenlaatu on heikko ja vesi on joskus juomakelvotonta. Oinolan vesiyhtymän ottamo toimii varavedenottamona, ottamokaivo jää tulvavesien alle toisinaan. II-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta 1 lain 1299/2004 mukaisesti, koska Vesi-Pekan vedenottamon laatu on heikko eikä pohjavettä voida käyttää talousvetenä. Oinolan vesiyhtymän ottamo on purettu eikä se ole enää käytössä. Alueella on kaupungin vesijohtoverkosto. Taulukko 1. Pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Pukkilanharju I 1 - Mäntylä I 1 - Hietainen I 1 - Outamo I 1 - Brotorp I 1 - Tytyri/Lohjanharju I 1 - NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

17 Lohjanharju A I 1E - Lohjanharju B I 1E - Pohjavesialueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta: Porlan lehto (YSA206902) ja Myllylammen luonnonsuojelualue (YSA013318). Porlan lehdon kasvillisuus on lähdevaikutteista lehtoa ja osin tuoretta kangasmaiden lehtoa. Myllylampi on lähdeperäinen, kirkasvetinen pikkulampi, jonka rannoilla on vehkavyöhyke, rehevää pähkinälehtoa, tuoretta ja kosteaa lehtoa sekä tervaleppäkorpea ja pieni rantaniitty. Myllylammen alue on Porlan lehdon ohella viimeisiä jäänteitä ns. Ojamon lähteiköistä. Rauhoituksen tarkoituksena on rantakasvilisuuden arvokkaan pienveden suojelu. Pohjavesialueella on kaksi tiedossa olevaa uhanalaisen, pohjavesiriippuvaisen harsosammalen esiintymää, sekä yksi esiintymä pohjavesialuerajan ulkopuolella (200m) mahdollisesti sen vaikutusalueella. Osittain pohjavesialueella sijaitsee Sorronsuon luonnonsuojelualue YSA204172/Natura-alue Lohjanharju ja Ojamonkangas FI /Soidensuojeluohjelman alue SSO Alue sijaitsee Lohjanharjun lähteisellä lievealueella. Ojitetulla suolla lähteisyyden ansiosta lettokasvillisuus on säilynyt, etenkin suon luoteisosassa. Erityisesti sammallajisto on arvokasta sisältäen myös Uudellamaalla harvinaisia lajeja sekä uhanalaisen rannikkorahkasammalen. Vivamo I 1 - Ikkala I 1 - NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

18 Mykämäki I 1 - Keräkankare I 1E - Pohjavesialueella sijaitsee Naturaalue Keräkankare ja Kylmälähde FI sekä luonnonsuojelualue Kylmälähteenkatve YSA Kylmälähde on Uudenmaan ainoa huurressammallähde. Lähteen reunoilla on edustavaa lähteikkökasvillisuutta ja lähteeltä laskevan puron varressa lähdekorpea. Kylmälähde saattaa olla isohuurresammalen ainoa kasvupaikka Etelä-Suomessa. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee metsälailla suojeltu tihkupinta-alue Orhinojan varrella. Pohjavesialueen ulkorajan tuntumassa (50 m päässä) sijaitsee Viuvalannummen luonnonsuojelualue YSA207106/Natura-alue FI , joka edustaa Etelä-Suomessa harvinaisia lähdelettoja. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja edustaa hyvin lähdeletoille tyypillistä lajistoa. Alue on pieni lettoinen lähdehetteikkö jonka yläpuolella hetteinen suursaniaisia ja suokelttoa kasvava kuusikkoinen rinne. Hiekkakuopan eteläpuolella oleva alue koostuu osin varjoisista lehväsammalvaltaisista pinnoista, osin avoimista rimpisirppisammalta kasvavista juotteista sekä lähteiden purkautumiskohdissa ja puronvarressa sijaitsevasta hetteisestä lähdeletosta. Pojannonharju I 1 - Sammatti I 1 - Härjänvatsa II 2 - Pyrkylännummi II 2 - NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

19 Linhamarinharju II 2 - Halkiovahannummi II 2 - Kirkniemi II 2E - Pohjavesialueella sijaitsee Naturaalue Åkärr (Åkärr, Styrkmossen ja Pytberg FI )/Åkärrin luonnonsuojelualue YSA Alueella on arvokasta lettosuota, jolla on lähdelettoa, kuusivaltaista lettokorpea, saniaiskorpea sekä isovarpurämettä. Vesitaloudeltaan luonnontilaisinta lettoa on suon koilliskulmassa sekä keskiosan lähdejuotissa. Näissä osissa kasvavat mm. luontodirektiivin liitteen vaarantunut laji kiiltosirppisammal, uhanalainen lettovilla, Etelä-Suomessa harvinainen lettokuirisammal, Etelä- Suomessa alueellisesti uhanalainen lettokilpisammal sekä alueellisesti uhanalainen käyrälehtirahkasammal. Saukkola II 2 - Nummiahde II 2 - Kaljakuru II 2 - Hunsaa II 2 - Heijala II 2 - Nummimetsä II 2 - Kotanummi II 2 - Rankkulannummi II 2 - Käkihuhta II 2 - Vesi-Pekka II poisto - Poistetaan luokituksesta, koska Vesi-Pekan vedenottamon laatu on heikkoa eikä pohjavettä voida käyttää talousvetenä. Oinolan NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

20 vesiyhtymän ottamo on purettu eikä se ole enää käytössä. Alueella on kaupungin vesijohtoverkosto. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

21 LIITE 2. KARTAT POHJAVESIALUEISTA NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

22 Maanmittauslaitos ELY-keskus Varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0,25 0,5 1 Lohja/ /Pukkilanharju Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1:20 000

23 Maanmittauslaitos ELY-keskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Kuntaraja Lohja/ /Mäntylä Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 0 0,25 0,5 1 1:15 000

24 Maanmittauslaitos ELY-keskus Varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0,25 0,5 1 Lohja/ /Hietainen Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1:15 000

25 ELY-keskus Maanmittauslaitos Immoon luonnonsuojelualue Porlan lehto Porlan lehtokorpi Lohjanharju B KALKKISAAREN LUONNONSUOJE MYLLYLAMMEN LUONNONSUOJEL OJAMONRANNAN LUONNONSUOJE Lahokallion Pihlajanläiskäjäkälä Vivamo Ojamonkangas NEITSYTLINNAN LUONNONSUOJ Vappulan pohjoinen luonnonsuojelualue Vappulan saarnilehto Vappulan eteläinen luonnonsuojelualue Haukkavuoren pähkinpänsaslehto 0 0,5 1 2 Lohjanharju A Natura 2000-alue, viivamainen Natura 2000-alue, aluemainen Yksityisten maalla olevat suojelualueet Harjujensuojeluohjelma Lehtojensuojeluohjelma Pohjavesialueen osa-alueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kuntaraja Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurima Lohja/ A/Lohjanharju A/Uusi luokka 1E Lohja/ /Vivamo/Uusi luokka 1 Ei rajausmuutoksia 1:20 000

26 ELY-keskus Maanmittauslaitos Kutsilanselkä ja Vasarlanlahti Vasarlanlahden luonnonsuojelualue Ernestin lähde Nummenkylän tammimetsikkö Lohjanharju Tannen kivikko Sorronsuon luonnonsuojelualue Sorronsuo LINNUNSILMÄN LUONNONSUOJELUALUE RISUBACKAJOEN RANTALEHTO KALLIOJÄRVEN LAKSUPURON L MOISIONRANNAN LUONNONSUOJ Natura 2000-alue, aluemainen Yksityisten maalla olevat suojelualueet Harjujensuojeluohjelma Lehtojensuojeluohjelma Lakeasuo-Kurjen Suursuo Lintuvesiensuojeluohjelma Soidensuojeluohjelma Pohjavesialueen osa-alueen raja Nedergård Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Viljalan pohjoinen luonnonsuojelualue Kuntaraja Ojamonkangas Viljalan eteläinen luonnonsuojelualue 0 0,5 1 2 Lohja/ B/Lohjanharju B Uusi luokka 1E, ei rajausmuutoksia Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurima 1:30 000

27 Maanmittauslaitos ELY-keskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Kuntaraja Lohja/ /Ikkala Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 0 0,25 0,5 1 1:20 000

28 Maanmittauslaitos ELY-keskus Mykämäki Heijala Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueiden välinen raja 0 0,25 0,5 1 Lohja/ /Mykämäki/Uusi luokka 1 Lohja/ /Heijala/Uusi luokka 2 Ei rajausmuutoksia 1:20 000

29 ELY-keskus Maanmittauslaitos Viuvalannummi, Toivonrinne Heposuon lähdeletto Viuvalannummi, Ojakorpi Viuvalannummen luonnonsuojelualue Kylmälähteenkatve Keräkankare Nummenjoen - Pusulanjoen viljelylaakso Natura 2000-alue, aluemainen Yksityisten maalla olevat suojelualueet Harjujensuojeluohjelma Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kuntaraja 0 0,5 1 2 Marja-Ankeleen luonnonsuojelualue Lohja/ /Keräkankare Uusi luokka 1E, ei rajausmuutoksia 1:20 000