Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki 1

2 Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen voimassaolo Tavoitteet ja toimenpiteet Lisävakanssit Investoinnit Hankkeet Talousarvio ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset

3 Järjestämissopimus vuodelle 2016 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Tomi Timonen, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa Tavoitteet ja toimenpiteet Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä kustannusvaikutukset vuodelle Pudasjärven kaupungissa on laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa työstetty kuntasuunnitelma vuosille Kuntasuunnitelmatyön rinnalla laaditaan myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin HARVA-ohjelmaa. Kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen. Kuntasuunnitelmatyötä määrittävä ilmaisu on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Kuntasuunnitelman näkökulmasta myös Oulunkaaren eri palvelualojen tavoitteet vuodelle 2016 on kuntaneuvotteluissa kaupungin kanssa määritelty siten, että ne tukevat elinvoiman ylläpitämistä ja kehittämistä. Kaikkia kuntia ja palvelualoja läpileikkaavina painopisteinä ovat seuraavat: 1. Alueellinen vaikuttavuus - Sote-uudistukseen valmistautuminen - Hyvinvointi ja elinvoima - Vakaa talouskehitys 2. Laaja-alainen hyvinvointi - Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut - Palveluketjujen sujuvuus - Henkilöstön hyvinvointi 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4. Tiedolla johtaminen - Vaikuttavuus ja ennakointi 5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi 3

4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana o Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen o Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää o Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaitten kanssa o Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin monenlaisiin tarvittaviin muutoksiin Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien o Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan o Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla o Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) o Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) o Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi o Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) o Hyvinvointi ja yhteisöllisyys o Koti toimivana asuinympäristönä o Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito 4

5 Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaaminen: - Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. - Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. - Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. - Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Sosiaaliohjauksen resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaaliohjaajan viran perustaminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksi - keskustelujen ja neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi - johtoryhmä. - Toimeentulotuen siirto tapahtuu Kelalle v Virta II hanke: seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää. - Otetaan huomioon sosiaalihuoltolain uudistus. Kustannusvaikutukset - Kustannukset katetaan raamista 5

6 Sähköiset palvelut Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Lastensuojelu Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Vammaispalvelut Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä. - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä. - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko. - Palveluasumisen myöntämiskriteerit. - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä. Lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin vastataan pilotissa kehitettävällä kotiin annettavalla perhekuntoutuksella (tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen). Mittarit: Avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrä ja kesto. Lastensuojelua koskevien suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on asiakasta/työntekijä. - Esimerkiksi ICF-luokitus (kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä). Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja. - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena. Pilotista tehdään erillinen kustannussuunnitelma. 6

7 Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. Päihdepalvelut Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön vuonna 2015 aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen/vahvistaminen. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Neuvolapalvelut Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Terveydenhoitajan 50 % resurssin lisäys asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Oppilashuolto Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Mittarit: - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Laadittu erillinen toimintasuunnitelma ja raportointijärjestelmä ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuksesta. Vireillä on terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke Uuden ohjelmiston kustannusvaikutukset. 7

8 Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Vastaanotto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen v suunnitellun toimintamallin mukaan. Omahoito-palvelujen laajentaminen. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutus Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit päivää T3 hoitajat 3-5 päivää 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa. Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa. Kustannusvaikutukset 8

9 Suun terveydenhuolto Otetaan käyttöön Hyvä Potku - toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää T3 suuhygienistit 20 päivää Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve. 9

10 Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Kotona asumista tukevat palvelut Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Kustannusvaikutukset Koti toimivana asuinympäristönä. SenioriPisteiden toiminta kehittyy. STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on %. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %). - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3). - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa. - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja hoidettavien hyvinvoinnin tukena. 10

11 Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 4 Lisävakanssit Perhepalvelut 0,5 htv terveydenhoitaja ,0 htv sosiaaliohjaaja (katetaan raamin sisältä) 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. DigiEKG

12 6 Hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen tila Tavoitteet ja toimenpiteet Kesto Lapset, nuoret, perheet LastenKaste Meneillään Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia muun muassa perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta. Virta II Meneillään Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. RYTMI Odotetaan rahoituspäätöstä Nuorten päihteiden käytön ehkäisy uudentyyppisillä ryhmätoiminnoilla. Työikäiset ja työllisyyden edistäminen Pro SOS Odotetaan rahoituspäätöstä Ikäihmisten hyvinvointi SenioriKaste Meneillään Tukihanke: Mobiilikotihoidon käyttöönotto Meneillään Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen ja toimeentulotuen KELA-siirtoon valmistautuminen. Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy. Perhehoidon käynnistäminen. Omaishoidon tuen yhteisen prosessin ja toimintamallin luominen. Asumispalveluyksiköiden arjen sisältöjen monipuolistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin sekä hoitoja palvelusuunnitelman kehittäminen Budjetti ja omarahoitusosuus, rahoittaja koordinaatio. Omarahoitusosuus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Kokonaisbudjetti (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste , omarahoitus 20 % Rahoitus: THL , omarahoitus 9 % Rahoitus: ESR (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Tukihankkeen omarahoitus TuTunKo Odotetaan rahoituspäätöstä Mobiilikotihoidon käyttöönoton tukeminen Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Ajankohtaiset muutokset Kansa-koulu Meneillään Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Osallisuushanke, josta rahoitusosuus Kokonaisbudjetti Rahoitus: Tekes Osallisuushanke, jossa omarahoitus 130. Kokonaisbudjetti 2,2 M. Rahoitus: Tekes 12

13 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. Pudasjärven perhepalvelut TP TA TA % Tuotot ,7 Kulut ,5 Kate ,1 Henkilöstömenot ,1 Palvelut ,6 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki ,0 Pudasjärven terveyspalvelut Tuotot ,6 Kulut ,3 Kate ,8 Henkilöstömenot ,9 Palvelut ,6 Pudasjärven vanhuspalvelut Tuotot ,8 Kulut ,1 Kate ,8 Henkilöstömenot ,7 Palvelut ,2 Oma toiminta yhteensä Tuotot ,3 Kulut ,2 Kate ,9 Henkilöstömenot ,2 Palvelut ,2 Esh Tuotot ,0 Kulut ,0 Kate ,0 Ensihoito ,0 Yhteensä Tuotot ,2 Kulut ,9 Kate ,6 Poistot ja arvonalent ,0 Soten hankkeet ,6 Yhteensä ,6 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki on siirtynyt kaupungin budjettiin vuoden 2015 alusta. Luvut eivät sisällä vanhuspalveluiden erillistä määrärahavarausta (8.000 ) Hirsikartanon muuttokustannuksiin. Muutos TA2014 -> TA

14 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta- /arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Tomi Timonen Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 14