Palvelutuotannon raportointi, Syys-joulukuu 2016

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, Syys-joulukuu 2016 Utajärven kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1

2 Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Palvelut on tuotettu pääsääntöisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä ja työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. 2

3 Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta sekä kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Perhepalveluissa Omahoito-palvelun yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintana esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään edelleen. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/perhekeskus. Palveluohjauksen toimintamalli on ollut käytössä lähtien. Henkilöstölle opetus-, varhaiskasvatus- ja perhepalveluissa on esitelty yhteisessä infotilaisuudessa ja sovittu esimiesten kanssa mallin juurruttamisesta. Aamukahavi-kutsut v.2016: - kutsujen määrä: 1 Lapset puheeksi menetelmä v. 2016: - koulutetut työntekijät:24 - keskustelujen määrä: koululla yhdistettynä arviointikeskusteluun, yht. 200 keskustelua, varhaiskasvatuksessa yhdistettynä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluun 97 kpl. Alueella toimii verkostomainen perhekeskus -toimintamalli. Sosiaali- ja perhepalvelujen palvelupiste, jossa asiakkaat voivat asioida ilman ajanvarausta, on avattu sosiaalitoimistoon. Pidetään palveluohjaus- ja huolipolkumallia esillä ja varmistetaan mallien juurtuminen arkityöhön eri palveluissa. Tehostetaan aamukahvipalvelun markkinointia. Tarkennetaan LP- koulutussuunnitelmaa ja tarvetta kaikissa palveluissa. 3

4 Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Toimintasuunnitelman mukainen Lapset puheeksi -työ on vahvistunut. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Lisäksi on järjestetty Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja järjestetään yhdessä ELY-keskuksen MYP-hankkeen (monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen hanke) kanssa toukokuussa 2016 ja yhteistyötahojen kanssa kesäkuussa 2016 sekä syyskuussa On työstetty työntekijöiden kanssa yhdessä alustavat työtehtävärungot Virta II -hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle Lapset puheeksi-toimintamallin käyttöönottoa jatketaan. Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää. Olemassa oleva sosiaaliohjaajan vakanssi muutetaan Utajärvi-Vaalaan yhteiseksi, jolloin voidaan toteuttaa palveluohjauksen mallia. Sosiaalihuoltolain muutosten johdosta lastensuojelun asiakkaiden asiakkuudet arvioidaan uudelleen ja tarpeen mukaisesti siirretään yleisten perhepalveluiden piiriin TYP-toiminta on käynnistynyt. Virtahanke on toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan toukokuussa 2016 ja kesäkuussa Työntekijöille on hankittu käyttöoikeudet TYP-järjestelmään. TYP-toimintaa tulee edelleen selkiinnyttää. Sähköiset palvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön chat-toiminto. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saataisiin edelleen lisättyä. Chat- palvelu on käytössä mm. neuvolapalveluissa, päihdetyöntekijällä, työikäisten sosiaalityöntekijöillä ja palvelujohtajalla, etukäteen sovittuina aikoina. Lastensuojelu Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Perhekuntoutus ei etene alkuperäisen suunnitelman mukaan. 4

5 - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. - Suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on asiakasta. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet määräaikojen puitteissa. Lastensuojelun asiakasmäärät työntekijää kohden ovat suositusten mukaiset. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on lastensuojeluasiakkuudessa olevien asiakkaiden lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevia asiakkaita. Vammaispalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen: - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Palvelutuotantolautakunta on päättänyt ottaa käyttöön henkilökohtaisen avun järjestämistapana yhtenä vaihtoehtona palvelusetelin. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet tammikuussa Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Tapaamissa käsitellään mm. palveluiden myöntämisperiaatteita ja ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Sosiaalityöntekijöille- ja ohjaajille on järjestetty mm. lakikoulutusta Toimintakykymittari (Toimi) - koulutus on pidetty Tilanne Kommentit, jatkotoimet Toimintojen sisältöä on kehitetty asiakastarpeiden mukaan. Toimintoja on suunnattu ulospäin yksiköistä. Henkilöstön yhteiskäyttö on lisääntynyt. Toimitaan siellä missä asiakas tarvitsee arjen tukea. Säännölliset yhteiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on toteutunut Oulussa. Toinen seudullinen asiakasfoorumi pidettiin Oulussa. Paikalliset asiakasfoorumit ovat myös työskennelleet omissa kunnissa. Utajärvellä asiakasfoorumi osallistui Hyvinvointi-tansseihin Tukiasumisen asiakkaita ohjataan yhteistyössä kotihoidon sekä päivätoiminnan henkilöstön kesken. Erillisen tukiasumisyksikön perustamisen tarvetta on kartoitettu. Kehittäminen jatkuu edelleen ja asiakasfoorumi toimii säännöllisesti seudullisesti ja paikallisesti. 5

6 Päihdepalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdeasiakkaan hoidossa painottuu avohoitopalvelut. Kuntoutusjaksoille ohjataan motivoituneet asiakkaat ja erityistilanteet otetaan huomioon. Vertaisryhmätoimintoja paikkakunnalla. on Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Neuvolapalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä, on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen. Toimintamalli tarkistettu joulukuussa 2016 työntekijöiden työpajassa. Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Tehdään tiivistä yhteistyötä perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä muiden peruspalveluiden, kuten perhetyön kanssa. Toiminta jatkuu entisellään. Toiminta jatkuu entisellään. Jatketaan verkostoituneen perhekeskusmallin mukaista työtä. Oppilashuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Seudullinen Lapset puheeksi -huolipolkumallipilotti on tehty työpajatyönä yhdessä perhepalvelujen ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilöstön ja esimiesten kanssa. Mallissa painottuu huolen puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen. Työkaluna puheeksi otossa käytetään Lapset puheeksi keskustelua ja neuvonpitoa. Mallinnuksessa on otettu huomioon eri lait, kuten oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki. Toimintamallin jalkautuminen arkityöhön on varmistettu henkilöstölle (kunta + Oulunkaari) järjestetyssä infossa ja esimiesten kautta. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Pidetään yllä toimintamallien mukaisesta työtä ja varmistetaan toimintamallien juurtuminen arkityöhön kunnan ja Oulunkaaren palveluissa. 6

7 Terveyspalvelut Vastuuhenkilöt: terveyspalvelujohtaja Jyri Moilanen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Hoitotakuu on toteutunut sekä vastaanoton että suun terveydenhuollon osalta. Yhteistyötä on tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mielenterveysasiakkaiden ja osasto-kotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta. SAP- ja ASO-työryhmät toteutuvat säännöllisesti. Tilastointikäytäntöjä on yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoitopalvelun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laatimiseksi on aloitettu kehittämistyö kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla. Laaditaan yhtenäinen kirjaamiskäytäntö käyttämällä THL:n valtakunnallisia otsikoita ja sisältöjä. HOITOS-näkymä on hankittu Efficaan, johon hoitosuunnitelmat konkreettisesti kirjataan. Syksyn aikana on järjestetty infoja hoidonsaatavuusdialogin käytöstä ja kirjallisia ohjeita on laadittu. Raportointia kehitetään edelleen. Yhteinen hoitosuunnitelmapohja tehty, mutta se vaatii vielä jatkokehittämistä otsikoinnin suhteen. Asiakkaat ovat antaneet positiivista palautetta kirjallisten hoitosuunnitelmien osalta ja heidän kokemustensa perusteella selkeät, tavoitteelliset ohjeet helpottavat hoitoon sitoutumista. Tuetaan kuntaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Liikuntareseptin käyttöönotto on kehitteillä kaikille Oulunkaaren terveysasemille. Yhteistyö on aloitettu Utajärvellä liikuntaneuvonnan ja terveysaseman välillä. Malli levitetään myös muihin kuntiin. Liikuntaneuvonta toimii ja yhteistyötä tehdään terveyspalveluiden ja liikuntapuolen välillä. 7

8 Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta sekä kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Omahoitopalvelussa on rekisteröityneitä käyttäjiä yhteensä Kevään aikana on otettu pilottikäyttöön Iissä Parantumattomasti sairaan -osio Omahoito-palveluun. Yksiköissä on järjestetty kehittämisiltapäivä ja kehittämistarpeet ovat olleet sekä yksikön tarpeista nousevia että seudullisesti kehitettäviä asioita. Henkilöturvakoulutukset toteutuvat syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset on aloitettu potilasturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi (laiteturvallisuus, kaatumisten ennaltaehkäisy, hygienia). Moniammatillisesti toteutettu painonhallintaryhmä on aloitettu Utajärvellä. Potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty ja siihen liittyen laitteisiin liittyvä seurantajärjestelmä on luotu. Sairaanhoitajan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto on toteutettu Pudasjärvellä. On suunniteltu myös chat-palveluiden käyttöönottoa. Omahoitopalvelun käyttäjämäärässä on päästy vuoden 2016 tavoitteeseen. Oppiportin verkkokoulutuksia aloitettu yhteensä kaikkien palvelualojen osalta, joista on suoritettu hyväksytysti loppuun Henkilöturvakoulutukset on suoritettu ja tarvittavia muutoksia omassa toiminnassa on tehty. Oppiportin koulutukset on suoritettu. Painonhallintaryhmä toiminut hyvin ja uusi ryhmä alkamassa. Uuden ryhmän toimintaperiaatetta kehitetty asiakaspalautteiden perusteella ravitsemusneuvonnan osalta. Chat-palvelua on kokeiltu kuntalaisten neuvonnassa palvelujohtajien ja hoitotyön päällikön toimesta. Hoitaja- ja lääkärichatpalvelun toteuttaminen on suunnitteluvaiheessa. Vastaanotto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3- mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit päivää, hoitajat 3-5 päivää Lääkäritilanne on hyvä. Kiireettömän ajan lääkärille ja hoitajalle saa hyvin. T3 lääkärille 13 päivää ja hoitajalle 2 päivää. Hoitosuunnitelmien käyttöönotto on aloitettu. Henkilöturvakoulutukset on toteutettu. Kirjallinen asiakaspalautekysely tehty heinä-elokuussa 2016 (N=141). Seurataan tehtyjen hoitosuunnitelmien määrää ja sisällön kehittämistä. Keväällä 2017 on tulossa koulutusta mm. motivoiva haastattelu. 8

9 Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden ylläpitäminen/parantaminen. Painonhallintaryhmien toimintamallin suunnittelu ja ryhmien käynnistäminen. 75-vuotiaiden terveystarkastukset on toteutettu suunnitellun mukaan. Asiakasohjausta on annettu edelleen Omahoito-palvelujen käytön lisäämiseksi. Kaikkiin jätettyihin soittopyyntöihin vastataan samana päivänä. Painonhallintaryhmä on toteutettu yhteistyössä kunnan kanssa. Lääkärien ja hoitajien Chat-palvelua kokeillaan. Uusi ryhmä aloittaa tammikuussa Kuntoutus Tilanne Kommentit, jatkotoimet Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ryhmätoiminnan juurruttaminen ja 1-2 uuden ryhmän aloitus. Säännöllistä huoltoa vaativat apuvälineet on kartoitettu ja huolto on kilpailutettu elokuussa. Ryhmätoiminta on vakiintunut. Fysioterapeutti on ollut mukana myös painonhallintatyön kehittämisessä. Huollot alkavat alkuvuodesta Määräaikaishuoltojen aloitus siirtyi niin loppuvuoteen, ettei Utajärven huoltoja vielä ehditty tehdä. Uusi fysioterapeutti on aloittanut tammikuussa. Lisäksi on käytössä 25 % fysioterapeutin resurssi, mikä on mahdollistanut mm. työterveyshuollon fysioterapiapalvelujen lisäämisen. Mielenterveystyö Tilanne Kommentit, jatkotoimet Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet Päivätoiminnan vuosi on ollut vilkasta. Ryhmien sisältöä on suunnattu asiakaslähtöisempään ja kuntouttavampaan suuntaan. Ohjaajaresurssina on mahdollistunut kokoaikaisen psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos. Suurimmalle osalle ohjatun päivätoiminnan kävijöille on laadittu tai päivitetty alkuvuoden ja kesän aikana kuntoutussuunnitelma. Lasten ja nuorten psykiatripalvelut Utajärven ja Vaalan alueella saatavilla kerran kuukaudessa. Osastohoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Kuntouttava työ on jatkunut potilaan voinnin mukaan sekä hänen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Potilaille on tehty osastolle tullessa hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, joita on päivitetty tarpeen mukaan. Yhteistyö kotihoidon tehostamisen tukemiseksi jatkuu edelleen. Tarvittaessa on pidetty hoitoneuvottelu ennen potilaan kotiuttamista, sekä palaverit kotihoidon kanssa. Asiakkaat on hoidettu oikeilla hoitopaikoilla, osastolla ei ole ollut asunnon odottelijoita vanhuspalveluiden puolelle. Henkilöstölle suunnattu ergonomiakoulutus ei ole toteutunut. 9

10 Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. - Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa Toimintamalli on pilotissa Iissä. Kokemuksia odotetaan vielä Iin osalta ennen mallin levittämistä muiden kuntien alueelle. Suun terveydenhuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suu-hygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Hyvä Potku -hankkeen mukaisesti kutsuvälejä on pidennetty, koululaisten tarkastuksia on siirretty suuhygienistille ja neuvolaikäisten valistuskäyntejä jonkin verran hammashoitajalle. T3 hammaslääkärit 18 päivää ja suuhygienisti 14 päivää. Suuhygienisti kutsuu neuvolaikäiset lapset vanhempineen valistus- ja tarkastuskäynnille asetusten mukaisesti. Riskilapsiin panostetaan. Kutsuvälejä on pidennetty ja koululaisten tarkastuksia siirretty mahdollisuuksien mukaan suuhygienistille. Valistuskäyntejä ei voitu siirtää hammashoitajalle pitkien sairaslomien vuoksi. T3 ajat ovat tavoitteiden mukaiset. Riskilapsiperheisiin on panostettu. Suuhygienisti on hoitanut neuvolaikäisten tarkastukset ja ennaltaehkäisevän valistuksen. Työterveyshuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. - Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta - Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Lääkäriresurssi on haastava. Tilannetta paikattu Iistä saadulla tuella mutta haasteet lääkäriresurssien kanssa vaikuttavat työn tekemiseen. Yhteistyö vastaanoton kanssa toimii mikä turvaa sairasvastaanotolle pääsyn. Oulunkaaren johdon kanssa on käyty TTH kehityskeskustelu jossa on käsitelty taloutta, tilastoja, tyytyväisyys mittaustuloksia, resurssiasioita ja tulevaisuutta. Erikoissairaanhoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkärin palveluita on ollut saatavilla. 10

11 Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palveluja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Tuetaan kuntaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Asiakkaat saavat palvelut ja päätökset palveluista lain määrittelemän ajan rajoissa. Jonoja ei ole. Yhteistyötä on tiivistetty, säännölliset tapaamiset mm. mielenterveysasiakkaiden asioissa ja yhteistyö perhepalveluiden kanssa on vahvistunut yhteisten kotikäyntien myötä. Perhehoidon toimintamallia on yhtenäistetty yhteisen toimintaohjeen kautta. Henkilöstön työnkiertoa ja siirtoja on toteutettu tarpeen mukaan ja mm. asumispalveluiden ja osastohoidon yhteistyön myötä osastotason hoitoa on tarjottu myös asumisyksiköissä. Kotihoidon optimoinnin raportointijärjestelmää hyödynnetään arjessa resurssien kohdentamiseen. Asiakkaiden Rava-arvojen seuraaminen ja hoitoisuuden arvioiminen ovat suhteessa henkilöstömitoituksen kanssa. Effican tilastointiin on laadittu yhtenäisiä ohjeita raportointijärjestelmien hyödyntämiseksi. Päivätoiminnan palvelut ovat laajentuneet ja muistiasiakasryhmän on aloittanut toiminnan. Omaishoitajien hyvinvointitapaamiset on tehty yhdessä 80-v. hyvinvointitarkastusten kanssa. Omaishoitajille on pidetty yhteisiä virkistys- ja vertaistukitilaisuuksia. Muistikahvilatoiminta on käynnistynyt. Hoito- ja palvelusuunnitelmakoulutuksia on pidetty viisi kertaa. Koko henkilöstö on koulutettu osallistavan ja asiakaslähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen sekä annettu henkilökohtainen palaute suunnitelmista. Voimaa vanhuuteen hanke on käynnistynyt ja vanhuspalvelut ovat mukana osatoteuttajana. Yhteistyötä eläkeläiskerhojen ja liikuntapalveluiden kanssa on edistetty. mm. rollaattorimarssi tapahtumalla. Tilastojen ja kirjaamisten seurantaa tulee edelleen tarkastella ja kehittää. Kirjaamiseen liittyvä Kansa-hanke antaa vuodelle 2017 uutta suuntaa. Asiakasraadit toteutetaan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. 11

12 Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito Toimintavuoden aikana ollaan oltu mukana Gillie-pilotissa, jossa asiakkaat voivat kokeilla palveluiden tilaamista sähköisen palvelun kautta. Ensimmäiset tilaukset on tehty palveluohjaajan ohjaamana. Etäyhteyslaitteet on otettu käyttöön (neljä kappaletta) asiakasyhteydenoton sekä etäyhteysryhmätoimintoihin osallistumisen kautta digi-kummihankkeen yhteydessä. Työyhteisössä annetaan tila ja paikka tuoda omat kehitysehdotukset esille mm. henkilökohtaiset kehityskeskustelut on toteutettu. Henkilöstöä on motivoitu mukaan toiminnan kehittämiseen mm. yöpartiotoiminnan kehittäminen, asiakasyhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä rakennemuutokset. Henkilöturvakoulutukset on käyty. Kotihoidon yöhoitajalla on käytössä hälytysranneke. Sähköiset ryhmämuotoiset toiminnot ovat käynnistyneet AC-viikko-ohjelman myötä. Asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan tuetusti. Senioripiste toimii hyvin ja kuntalaiset ovat löytäneet sen. Varhaisen tuen palvelut (palveluohjaus, hyvinvointia tukevat kotikäynnit sekä omaishoitajien hyvinvointitarkastukset) on toteutettu asiakkaiden kiinnostuksen mukaan. Asiakastyö on määritelty uudelleen ja palvelurakenne on kokenut murroksen. Kotona asumista tuetaan ja tehostetun asumispalvelun paikkoja on vähennetty. Yöaikainen kotihoito on käynnistynyt ja kotihoito toimii ympäri vuorokauden. Kotihoidon henkilöstö on vahvistunut. Uusia turvallisuusvälineitä mm. kaatumishälyttimiä, dementiarannekkeita ja paikantavia GPS- rannekkeita on otettu käyttöön. Elämänlaatua ja hyvinvointia tukevat asumispalvelut ovat muuttaneet toimintaa asiakasta osallistaviksi ja sisällöiltään mielekkäiksi kodeiksi asiakkaille. Suunnitelma ohjaa vanhuspalveluiden kehittämistä. Omahoito-palvelun vahvistamista henkilöstön toimesta on vielä vahvasti kehitettävä ja motivoitava. AC- yhteyksien edelleen lisääminen ja henkilöstön osaamisen lisääminen teknisiin välineisiin. 12

13 Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on % Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laajaalaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3) - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Kotona asumista tuetaan aktiivisemmin ja uusia kotona asumisen mahdollistavia keinoja otetaan käyttöön, kuten vuorokauden ympäri toimiva kotihoitotoiminta. Tehostetun palveluasumispaikkojen väheneminen sekä muuttuminen kotihoidolla tuetuksi asumiseksi on toteutettu. Henkilöstömuutokset on tehty. SenioriPisteessä on asiakkaita viikoittain. Toimintavuoden 2016 alkaessa säännöllisen kotihoidon piirissä oli 12,2% asiakkaista. Asumispalveluiden rakennemuutoksen myötä kotihoito on vahvistunut syksyllä % välittömän työajan tavoitteeseen ei aivan ole päästy (59 %). Yöhoidon käynnistymisen myötä yöaikainen suunnittelematon henkilöstöresurssi pienentää asiakastyöajan kokonaisuutta. Päivä- ja ilta-aikaan välitön työaika toteutuu tavoitteen mukaisesti (62%). Optimointi ja mobiilikotihoito ovat jo vahvasti osa arjen työtä. Asiakkaiden osallistamista tulee edelleen lisätä. Tablet-tietokoneet eivät ole kotihoidon asiakaskäytössä, tablet koneet on korvattu AC kuvapuhelimilla. Päivätoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan asiakasmittauksin säännöllisesti. Kävijöiden määrä on lisääntynyt ja rakenteellinen muutostyö on tehty yhden päivätoimintapäivän lisäämisellä. Muistiryhmän toiminta suunniteltu. Tablet-tietokoneet on otettu päivätoiminnan asiakkaille käyttöön laitteiden harjoittelun näkökulmasta. Toiminnan kehittämisessä on otettu uusia avauksia esim. viikoittainen ohjelman tuottaminen sähköisessä ryhmätoimintaohjelmassa. Kotihoidon ympärivuorokautista toimintaa kehitetään edelleen, jotta vuorokauden aikainen välitön asiakastyö täyttää tavoitellun 60%. Nyt päiväaikainen toiminta on STM:n suosituksissa. 13

14 Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena Omais- ja vuorohoitoa on kehitetty toiminnan siirtyessä lähes pääsääntöisesti palveluasumisen puolelle hoivaosastolta. Omaishoitajia on taloudellisen tuen piirissä yli laatusuosituksen mukaan. Kaikilla omaishoitajilla on mahdollisuus lakisääteiseen vapaaseen. Omaishoitajien hyvinvointitapaamiset on toteutettu. Perhehoitoa on edelleen kehitetty ja osa asiakkaista on siirtynyt perhehoitoon vuorohoitopaikalle. Omaishoitajia on mukana videoavusteisten palvelujen käyttäjinä. Asumispalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Palvelu- ja henkilöstörakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. - Jäädytetään 0,5 htv lähihoitajan vakanssi Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke kehittämisen tukena Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internetverkkoon pohjautuvia malleja. 75 vuotta täyttäneiden tehostetun asumispalveluiden peittävyys on laskenut. Rakennemuutosten myötä peittävyys on suositusten mukaista. Lähihoitajan 50 % vakanssi on siirretty kotihoidon puolelle rakennemuutoksen myötä tehostamaan kotona asumisen tukea. Perhehoito on vakiintunut käytänteeksi, mutta pitkäaikaisten asumispalveluiden tarvitsijoita ei Utajärvellä ole. Utajärvellä on kolme perhehoitoa tarjoavaa perhettä, jotka toimivat aktiivisesti. Asumispalveluiden arjen mielekkyyteen on käytetty aikaa. Asiakkaiden osallisuutta arjen askareisiin on lisätty, henkilökunnalla on omat vastuualueet oman yksikön toiminnan kehittämiseen. Vierailuja, toimintaa ja tapahtumia järjestetty asiakkaiden ja omaisten osallisuus huomioiden. Tablet-tietokoneet ovat osana asumisyksiköiden asiakkaiden arkea (pelejä, toimintaa, tiedon hakemista yms.). Asumisyksiköt hyödyntävät myös sosiaalista mediaa mm. Facebookia tiedonvälityksen muotona. Hoivahoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke kehittämisen tukena Hoivahoidon piirissä 75 v. täyttäneitä on 2,2 %. Osallisuuden, toiminnallisuuden sekä arjen mielekkyyden asiakaslähtöinen kehittäminen ohjaa toimintaa. Kehittämistä jatketaan edelleen. 14