Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta 1

2 Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen voimassaolo Tavoitteet ja toimenpiteet Lisävakanssit Investoinnit Hankkeet Talousarvio ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset

3 Järjestämissopimus vuodelle 2017 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Simon kunta Ratatie 6, Simo Vastuuhenkilö: Vivi Marttila, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa Tavoitteet ja toimenpiteet Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. 3

4 Osallisuus ja omatoimijuus Mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus. Kehitetään ehkäiseviä ja ihmisten omaehtoista toimintaa tukevaa työtä sekä turvataan asiakkaiden erityisistä tarpeista lähtevä kokonaisvaltainen ja moniammatillinen palveluprosessi. Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä palvelutarpeeseensa liittyviä valintoja. Verkostoyhteistyössä toteutetaan ennakoivaa työotetta ja yhteistyötä (varhaisen mukaan tulon periaatteella). Lapset puheeksi menetelmän käyttö Kehittäminen kuuluu kaikille Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaiset joustavat lähipalvelut. Kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti henkilöstö osallistuu kehittämiseen sekä muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Rohkea uudistuminen on osa toimivaa työyhteisöä Valmiina muutoksiin Kehitetään toimintaa ja palveluja kansallisen ja maakunnallisten sekä seudullisen sote-valmistelun linjausten mukaisesti. Toimitaan aktiivisesti muutoksen valmistelussa. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa. 4

5 Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut - Jatketaan palveluohjauksen mallin kehittämistä ja juurruttamista. Palveluohjaukseen kuuluvat yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi toimintamallin (LAPE) neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perhe- ja sosiaalipalvelupisteiden toiminta vakiinnutetaan. - Keskitetyn palveluohjauksen mallin rakentaminen yhdessä perhe, -vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin juurruttaminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Valmistaudutaan työhönvalmennuksen ja työ- ja päivätoiminnan mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin - Osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus - Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Vahvistetaan eri asiakasryhmien osallisuutta kehittäjäasiakastoiminnoilla sekä eri asiakasraadeilla. Varmistetaan asiakkaiden sujuvien palveluketjujen toteutuminen toimeentulotuen Kela-siirron myötä. TYP-toimintamallin (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) kehittäminen - Monialaisen yhteispalvelun tarpeen prosessin ja eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksi-keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön. - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi johtoryhmä. Eri asiakasryhmille suunnattujen työ-ja päivätoimintojen yhteistyön tiivistäminen. - Sosiaalisen tilanteen selvittäminen - Työttömien terveystarkastukset - Yhteistyö kunnan työnsuunnittelijan kanssa. Kustannusvaikutukset 5

6 LAPE-muutosohjelma -työskentely - Lapsiystävällinen kunta toimintamalli - Integroidut, perhekeskus- ajatteluun pohjautuvat toimintamallit - Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvia lapsija perhelähtöisiä palveluja - Varmistetaan erityis- ja vaativien palveluiden saatavuus ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin. Sähköiset palvelut Jatketaan digipalveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa. Tavoitteena sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän kasvattaminen - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto. Valmistaudutaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Lastensuojelu Perhetyön kohdentaminen tarpeen mukaisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Edistetään lastensuojelun ja sosiaalitoimentyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkennetaan toimintamallia työn tukemiseksi. Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun ja kotihoidon yhteisten rajapintojen järkiperäistäminen. Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen - Työ-ja toimintatavat - Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Asiakasraatien käyttöönotto. Kansa-koulu hanke (sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpanohanke). - Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat (7 vrk). - Palvelutarpeen arvioinnin kesto (3 kk). 6

7 Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena. Kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen asiakaslähtöisesti - Järjestetään seudullisia ja paikallisia asiakasfoorumeja. Päihdepalvelut Päihdepalveluja järjestetään räätälöidysti asiakastarpeiden mukaisesti yhteistyössä terveyspalveluiden ja työllistämispalveluiden kanssa. Neuvolapalvelut Naisten terveystarkastusohjelman luominen ja käyttöönotto. Ryhmätoimintojen vahvistaminen: - Toteutetaan kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia ryhmämuotoisesti. - 2 kk ikäisten lastenneuvolassa ryhmäneuvolatoiminnan käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä. Oppilashuolto Mallinnetun huolipolun vakiinnuttaminen. Seurataan määräaikojen toteutumista koulukuraattoreiden ja psykologien palveluiden pääsystä. Asumispalveluissa ja työ- ja päivätoimintapalveluiden toiminnassa painotetaan elämänhallintataitojen ylläpitämistä ja kuntoutusta. - Syvennetään henkilöstön yhteistyötä ja käyttöä. Asiakkaat ovat itse aktiivisesti suunnittelemassa toimintojen sisältöä. Ehkäisevän päihdetyön ohjelman laadinta laajalla yhteistyöllä. Oppilaille on järjestettävä mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. 7

8 Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Vastaanotto Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Pitkäaikaissairaiden ja paljon palvelua käyttävien moniammatillisten hoitosuunnitelmien laajempi käyttöönotto. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutus Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. Fysioterapian toiminnan kehittäminen yksilökuntoutuksesta enemmän ohjaavampaan ja ryhmäkuntoutuksen malliin. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Parantumattomasti sairaan potilaan hoidon edelleen kehittäminen ja kotihoidon mahdollistaminen ja riittävän osaamisen vahvistaminen hoitohenkilökunnalle. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit päivää. T3 hoitajat 3-5 päivää. Fysioterapeuttiresurssin lisäys (0,4-0,5 htv). Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa. Fysioterapiaresurssin mahdollisimman vaikuttava käyttö. Kotikuntoutuksen pilotointi. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Akuuttiosaston osastopaikkojen optimointi ja seudullinen yhteistyö. Kustannusvaikutukset Lisäresurssin kustannukset saadaan katettua ostopalveluiden vähenemisenä. 8

9 Suun terveydenhuolto Otetaan käyttöön Hyvä Potku -toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää. T3 suuhygienistit 20 päivää. Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhteistyön syventäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa. Integraation kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. 9

10 Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Kotona asumista tukevat palvelut Koti toimivana ja turvallisena arkiympäristönä. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja muut lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositus toteutuu ja vanhuspalvelulain 14 mukaisesti palvelut tulee tuottaa ensisijaisesti kotiin. Tavoitteen mukaan 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 vuotta täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu vähintään kerran vuodessa - Videoavusteisia lähipalveluita vakiinnutetaan ja laajennetaan päivätoiminnassa seudullisesti (toiminnallisuus ja yhteisöllisyys) - Päivätoimintaa tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omaishoito toteutuu optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. Kustannusvaikutukset Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti. Asumisyksiköt ovat toiminnallisia ja yhteisöllisiä koteja. Omaishoitajien hyvinvointikäynnit toteutuvat suunnitellusti niitä haluaville. Kotihoidon palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita STM:n laatusuositusten mukaisesti ja kunnan erityispiirteet huomioiden. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Palveluohjaus vakiintuu osaksi palvelurakennetta - Videovälitteinen kotihoito vakiintuu ja toiminta laajenee - Kotihoidon optimoinnin toiminnallisuus varmistetaan kehittämällä avaimetonta kotihoitoa - Hyödynnetään teknologiaa osana turvallista kotona asumista (esim. lääkeannostelijat ja turvapalvelut). Seurataan ja arvioidaan aktiivisesti uusia teknologisia mahdollisuuksia. - Yöaikaisen kotihoidon organisointi Perhehoito täydentää asumispalveluiden kokonaisuutta. Ennakoiva senioriasuminen kolmannen sektorin ja seutuopiston yhteistyönä

11 Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti. Hoivahoito toteutetaan voimavaralähtöisesti, monipuolista arkea ja läheisten osallisuutta tukien. Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti: 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. 4 Lisävakanssit Fysioterapeutti 0,4-0,5 htv 5 Investoinnit EI investointeja. 6 Hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Toimiva kotihoito / Lappi Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois- Pohjanmaalla Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille LÄHDE! - hyvinvointia taiteesta Tuottavuuden kehittämisen geometria TuTunKo Kansa-koulu esosiaalityön maisterikoulutus Ikäihmisten palvelut Tietojohtaminen, sähköisten palveluiden kehittäminen I&O-kärkihanke. Kotihoidon toimintamallien kehittäminen LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista. Tavoitteena on parantaa henkilöstölähtöisen kehittämisen avulla työelämän laatua, muutos- ja innovaatiokyvykkyyttä, työhyvinvointia ja lisätä työn tuottavuutta. Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon tuki. esosiaalityön maisterikoulutuksen kuntaosuudet. Kärkihankkeen tavoitteiden eteenpäin vieminen. Tarkentuu. Tarkentuu. Kokonaisbudjetti 2017 Omarah. Rahoittaja Muuta STM Osallistujana Simo. 10/2016-9/2018 1/ /2018 1/ / M STM Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Kokonaisbudj. 1,5 M ja kuntien toiminnallinen osuus STM Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Simo ESR Rahoituspäätöstä odotetaan Oulunkaaren osahanke TEKES 600 ESR Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana konsortiossa Oulunkaaren lisäksi Oamk, Oulun yliopisto ja Oulun eteläisen kunnat. 8/2015-2,2 M THL 45 Mahdollinen jatkohanke tulossa 12/2017 vuodelle ESR I&O-hankkeesta kielteinen rahoituspäätös. Selvitetään muita rahoituskanavia. Valmisteltu ko. teemoihin liittyvää kehittämistyötä. Eteneminen kytkeytyy mm. maakunnallisen sote-valmisteluun. 11

12 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. TP TA TA Muutos TA2016 -> TA % Simon perhepalvelut Tuotot ,1 Kulut ,4 Kate ,2 Henkilöstömenot ,8 Palvelut ,9 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki ,0 Perustoimeentulotuki, kate ,0 Kuntien tukipalvelut ,7 Simon terveyspalvelut Tuotot ,8 Kulut ,9 Kate ,5 Henkilöstömenot ,5 Palvelut ,1 Kuntien tukipalvelut ,2 Simon vanhuspalvelut Tuotot ,4 Kulut ,4 Kate ,5 Henkilöstömenot ,1 Palvelut ,5 Kuntien tukipalvelut ,0 Oma toiminta yhteensä Tuotot ,8 Kulut ,6 Kate ,3 Henkilöstömenot ,7 Palvelut ,5 Kuntien tukipalvelut ,4 Esh Tuotot Kulut ,0 Kate ,0 Yhteensä Tuotot ,8 Kulut ,0 Kate ,2 Soten hankkeet ,0 Yhteensä ,2 12

13 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta-/arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Vivi Marttila Kunnanjohtaja Simon kunta 13