Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen"

Reijo Jääskeläinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja Pasi Saukkonen

2 Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? Tietokeskus Pasi Saukkonen 2

3 Kotoutumisen kokonaisuus Tietokeskus Pasi Saukkonen 3

4 Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen Tietokeskus Pasi Saukkonen 4 Lähde: Tilastokeskus

5 Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa Tietokeskus Pasi Saukkonen 5 Lähde: Tilastokeskus

6 Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaisten ikärakenne syntymämaan mukaan Ulkomailla syntyneet N = Suomessa syntyneet N = % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tietokeskus Pasi Saukkonen 6 Lähde: Tilastokeskus

7 Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaiset 1) taustamaanosan 2) mukaan ) Henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla 2) Tässä kuvassa Turkki kuuluu muuhun Eurooppaan Lähde: Tilastokeskus Tietokeskus Pasi Saukkonen 7

8 Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen Tietokeskus Pasi Saukkonen 8 Lähde: Tilastokeskus

9 Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus Tietokeskus Pasi Saukkonen 9

Vieraskielisten osuus 0-14-vuotiaista 1.1.2016 3.

10 Vieraskielisten osuus 0-14-vuotiaista Tietokeskus Pasi Saukkonen 10

11 Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Nuorten hyvinvointi: köyhyys Ulkomaalaistaustaiset lapset elävät suomalaistaustaisia huomattavasti useammin pienituloisessa perheessä. Helsinkiläislasten pienituloisuus keskittyy voimakkaasti ulkomaalaistaustaisiin lapsiperheisiin. Erilaisilla huono-osaisuuden tekijöillä on riski kasaantua ja muodostua ylisukupolvisiksi Tietokeskus Pasi Saukkonen 11

12 Lähde: OECD & EU: Indicators for immigrant integration. Settling in, 2015 Alle 16-vuotiaiden suhteellinen köyhyysaste vuonna Lapset ulkomaalaistaustaisessa kotitaloudessa Lapset kotimaataustaisessa kotitaloudessa Tietokeskus Pasi Saukkonen 12 Ulkomaalaistaustainen kotitalous = huoltajat ovat syntyneet ulkomailla.

13 Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Nuorten hyvinvointi: koulu Ulkomaalaistaustaiset jäävät useammin peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa, ja myös toisen sukupolven pääsy koulutukseen on huolestuttavan heikko. Ensimmäisen sukupolven tapauksessa pojat jäävät selvästi useammin ilman opiskelupaikkaa. Ulkomaalaistaustaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti koulunkäyntiin, he osallistuvat koulun toimintaan aktiivisesti ja kokevat oppimistaitonsa melko hyviksi. Koulumenestys on kuitenkin usein heikko Tietokeskus Pasi Saukkonen 13

14 Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Nuorten hyvinvointi: sosiaalinen elämä Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat muita useammin ilman läheistä ystävää. Heillä on myös usein vaikeuksia keskustella asioista vanhempiensa kanssa, sosiaalisissa suhteissa on hankaluuksia myös Suomessa syntyneillä. Ulkomaalaistaustaiset kokevat muita useammin kiusaamista koulussa, ja kiusaaminen on usein jatkuvaa Tietokeskus Pasi Saukkonen 14

15 Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Nuorten hyvinvointi: yleistä Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettunakin hyvinvointina. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla menee monilla mittareilla mitattuna Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla paremmin kuin muualla maassa. Positiivista on se, että hyvinvointi paranee kaikilta osin tarkasteltaessa toista sukupolvea. Kielteistä on, että myös Suomessa syntyneillä on niin paljon ongelmia Tietokeskus Pasi Saukkonen 15

16 Miten maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? Miten edistetään kotoutumista silloin kun ollaan pitkäkestoisesti/toistuvasti työelämän ulkopuolella? Miten edistetään toiseen sukupolveen kuuluvien yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista? Miten luodaan edellytyksiä yhteenkuuluvuuden tunteelle keskinäisistä eroista huolimatta? Tietokeskus Pasi Saukkonen 16

Samankaltaiset tiedostot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100