Asumisen uhkakuvat ja muutokset

Transkriptio

1 Tieteen päivät, Helsingin yliopisto Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus

2 ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Asumisen hinta Lähiöiden saneeraus Segeraatio

3 ASUMISEN UHKAKUVIIN VOI SISÄLTYÄ MAHDOLLISUUS PAREMPAAN Asumisen uhkakuvat liittyvät asumisen muutostrendeihin Asumiseen liittyvät uhkakuvat voivat olla luonteeltaan nopeita tai hitaita Uhkakuvat voivat liittyä esimerkiksi - energian hintaan - maailmantalouteen - alue- ja kuntarakenteisiin ja niiden muutoksiin - väestörakenteisiin ja niiden muutoksiin Valtion asuntopolitiikalla voidaan hallita ja ohjailla osaa asumiseen liittyvistä muutoksista ja uhkakuvista Kuntien kaavoitus- ja asuntopolitiikka ohjaa asumisen käytäntöjä ja sillä voidaan säädellä myös asuntorakentamisen hintatasoa

4 ASUMISEN MUUTOSTRENDIT YHÄ VAIKEAMMIN ENNUSTETTAVISSA Asumiseen liittyvät muutostrendit voivat olla luonteeltaan *) - jatkuvia tai taittuvia - hitaita tai nopeita Muutostrendit voivat liittyä esimerkiksi - rakenteisiin (talouskasvu, kaupungistuminen, ikääntyminen, työvoiman ja investointien liikkuvuus, kallistuva energia ja ympäristö) - elämäntapoihin ja kulutusmuutoksiin ( Identiteettiä ja sen muutoksia voi ilmentää myös muutoilla ja kodinsisustuksella, asumisen erilaisilla valinnoilla *) )

5 Suomelta puuttuu koko maan alue- ja yhdyskuntajärjestelmä kehittämistä ohjaava visio *) Luonnollinen väestönkasvu on voimakkainta suurissa kasvukeskuksissa ja niiden ympäristöissä, joihin suuntautuu myös voimakkain kuntien välinen muuttoliike. Työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen lisää väestön keskittymistä. Asumistarpeiden ja asuntojen hintaerojen alueellinen eriytyminen jatkuu voimakkaana. Vuokra-asuntotarjonnan vähäisyys vaikeuttaa työvoiman alueellista liikkuvuutta. Asuntotarjonnan ja -kysynnän pitkittynyt epätasapainotilanne lisää alueellista segregaatioriskiä. *) Jauhiainen Jussi S. (2011) Monta Monikeskuksisuutta. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit. 6/2011.

6 TYÖ- JA ASUNTOMARKKINAT SEKÄ PALVELUVERKON MUUTOKSET MUOVAAVAT ALUE- JA VÄESTÖ- RAKENNETTA

7 ASUNTOJEN HINNAT OVAT NOUSSEET ENITEN SIELLÄ MISSÄ ON TARJOLLA TYÖTÄ, MUTTA PUUTTEITA ASUNTOTARJONNASSA

8 ASUMISTARPEIDEN MUUTOKSET JA ASUNTOJEN HINNAT OHJAAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOVIRTOJA*) Kehyskuntien vetovoima perustuu asuntojen edullisimpiin hintoihin ja pientaloasumiseen. Pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneet arvostavat myös asunnon ominaisuuksia sekä asuinympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Pääkaupunkiseudulla omakotitaloasumisen lisäksi kohtuuhintaisen pienkerrostalo- ja rivitalotuotannon lisääminen ja ns. matalarakentamisen suosiminen vähentäisi lapsiperheiden muuttoa kehyskuntiin. Uusien asuntojen tulisi olla myös helpommin muunneltavissa asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan Muuttovirtojen ohjaileminen edellyttäisi kunnilta valmiuksia sujuvaan asuntotuotantoon ja kaavoitukseen. *) Kytö H, Väliniemi J (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3/2009.

9 POHJOISMAISITTAIN TARKASTELTUNA VAIN STAVANGERIN KAUPUNKISEUDULLA ON ENEMMÄN HENKILÖAUTOJA ASUKASTA KOHTI KUIN HELSINGIN, TURUN, TAMPEREEN JA OULUN KAUPUNKISEUDUILLA*) Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden keskimääräinen työmatka lyheni, kun taas pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatkat pitenivät keskimäärin kilometriä. **) Pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa työmatkojen pituus pysyi ennallaan. **) Ympäristökuntiin muuttaneista vastaajista 60 prosentilla työmatkaan käytetty aika lisääntyi ja lähes 70 prosenttia kulki työmatkansa henkilöautolla. **) Kehyskuntiin muuttaneet kokivat liikkumismahdollisuutensa huomattavasti huonommiksi kuin pääkaupunkiseudun sisällä tai pääkaupunkiseudulla muuttaneet. **) *) Helsingin seudun suunnat 4/2012 **) Kytö H, Väliniemi J (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3/2009.

10 "Peruskorjattu, hyvätasoinen asunto Berliinissä maksaa euroa neliö. Helsingin hinnat ovat kaksin-, pahimmillaan kolminkertaiset." Berliinissä hintataso pysyy Rajajärven mukaan kurissa, koska miljoonakaupungissa urakoista kilpailee rakennusyhtiötä. *) *) HS : Vaisu kilpa tekee kodista kalliin Eläköityvä kaupunkisuunnittelun päällikkö Rajajärvi kiristäisi asuntorakentajien kilpaa Helsingissä. Lisää rohkeutta, hän kannustaa..

11 Asunnot ovat kallistuneet pääkaupunkiseudulla pitkään muuta maata nopeammin. Vuosituhannen vaihteesta asuntojen reaalihinnat ovat pääkaupunkiseudulla nousseet yli 50 prosenttia ja muualla maassa 30 prosenttia.*) Talouselämä : PTT: Uudet asunnot kallistuvat järkyttävää tahtia, mutta kyse ei ole hintakuplasta Rakennusteollisuus syyttää mielellään rakentamisen normeja hintojen noususta, mutta muitakin syitä löytyy. PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen epäilee, että asialla saattavat olla eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat, jotka myyvät omakotitalonsa ja muuttavat kaupunkeihin nouseviin uusiin kerrostaloasuntoihin. *) Aamulehti

12 LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS- JA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN: ONGELMASTA MAHDOLLISUUDEKSI Lähiöissä asuu noin miljoona suomalaista, joista valtaosa isoissa kaupungeissa. Pääosin ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä kymmenettuhannet asunnot kaipaavat peruskorjausta. Lähiöiden saneerauksen asunto-, työvoima-, talous- ja sosiaalipoliittiset vaikutukset ovat tulevina vuosina paljon suurempia kuin koko uudisrakentamisen vaikutukset. Lähiöt vaativat tapauskohtaista täsmähoitoa, koska ongelmat vaihtelevat sijainnin sekä asunto-, palveluja väestörakenteen mukaan. Lähiöt ovat aito kaupunkiseutujen haja-asutuksen ja kehäasumisen haastaja. Niiden etuja ovat nykyisellään asuntojen kohtuullinen hintataso ja luonnonläheisyys, liikenneyhteydet sekä sijainti, joka paranee kaupunkiseutujen kasvaessa ja laajentuessa. Lähiöiden vetovoiman lisääminen vähentäisi merkittävästi kaupunkiseutujen aluerakenteen hajautumista ja alueellista eritymistä. Kytö H, Väliniemi-Laurson J, Tuorila H (2011) Hyvillä palveluilla laadukkaaseen lähiöasumiseen. Kuluttajatutkimuskeskus, Julkaisuja 2/2011

13 Alueellinen segregaatio voi edetä vähitellen valikoivan muuttoliikkeen seurauksena Pääkaupunkiseudulta löytyy useita kymmeniä asuinalueita, jotka ovat alkaneet erottua kaupungin keskiarvosta mm. työttömyydessä, koulutuksessa, taloudellisessa huoltosuhteessa ja yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa. Väestön sosioekonominen rakenne on sidoksissa asuntokannan rakenteeseen. Vuokratalovaltaisille alueille kerääntyy/jää heikommin koulutettua ja pienituloisempaa väkeä, syrjäytyneitä ja maahanmuuttajia. Eriytyvän asuinalueen ongelmiin on pureuduttava madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja. Segregaation ehkäiseminen liittyy tulonjakoon ja työmarkkinoihin.

14 Pääkaupunkiseudun asuinalueet alkoivat eriytyä 1990-luvun alun laman jälkeen

15 Pääkaupunkiseudulla on selviä alueellisen eriytymisen merkkejä

16 ASUMISEN HINTATASOON VOIDAAN VAIKUTTAA käyttämällä tonttien lunastusoikeutta muuttamalla kuntien kaavoituskäytäntöjä muuttamalla rakentamattomien tonttien verotusta *) lisäämällä ryhmärakentamista lisäämällä HITAS-tyyppistä rakentamista lisäämällä rakentamiskilpailua lisäämällä julkista vuokraasuntotuotantoa kilpailuttamalla pienempiä kohteita luopumalla väestönsuojien rakentamisesta **) vähentämällä autopaikkoja **) *) HS : Helsingin seudulla maan hinta on kohonnut jopa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, ja omistajille on ollut taloudellisesti edullisempaa pantata tontteja **) Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) arvioi, pelkästään kolmen rakennusmääräyksen nostavan Helsingin Jätkänsaaren asuntohintoja eurolla neliöltä: autopaikkavelvoite maksaa 400 euroa, väestönsuoja 300 euroa ja esteettömyys 300 euroa neliöltä.

17 Jotain on jo tehty Ympäristöministeriö: Asuinalueiden kehittämisohjelma Asuinalueiden elinvoimaa lisätään ja segregaatiota ehkäistään uudella kolmivuotisella kehittämisohjelmalla. Maunulan ryhmäkorjaus Ryhmäkorjauksen tavoitteena on tuottaa taloyhtiöille edullisempia ja laadukkaampia putkikorjauksia kuin, jos taloyhtiöt toteuttaisivat korjauksen yksin. HS : TYHJIEN TONTTIEN KIINTEISTÖVERO NOUSEE HELSINGIN SEUDULLA Rakentamattoman maan kiinteistövero nousee ympäristöministeriön arvion mukaan 1,5-2 prosenttia vuoden, parin kuluttua Helsingin seudulla. Hallitus hyväksyi veronkorotuksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa torstaina. Päätös vaatii lainmuutosta, jonka läpivieminen kestää ainakin vuoden. HS : Vantaan uusi maapolitiikka on askel oikeaan suuntaan "Kunnan rooliin kuuluu estää rakennusmaalla keinottelu ja varmistaa, että kohtuuhintaisia rakennustontteja on riittävästi saatavilla." HS : Vantaa aikoo pakkolunastaa yksityisiltä maata

18 mutta paljon pitää tehdä metro

19 Kiitos!