Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan"

Transkriptio

1 Virologia Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta Raija Vainionpää, Klaus Hedman ja Timo Hyypiä Virusdiagnostiikan käyttömahdollisuudet ovat viime vuosina merkittävästi laajentuneet menetelmien kehityttyä entistä nopeammiksi, herkemmiksi ja tarkemmiksi. Parhaimmillaan virusdiagnoosi saadaan muutamassa tunnissa. Sen lisäksi, että usein on tarpeen tunnistaa akuutin infektion virusetiologia erotusdiagnostisessa mielessä, tarvitaan menetelmiä reaktivaatioiden osoittamiseksi sekä immuniteettitutkimuksiin. Koska virusinfektioiden lääkehoitoon on avautunut uusia mahdollisuuksia, on nopean spesifisen diagnoosin tarve entisestään lisääntynyt ja myös hoitovasteen seuraaminen tullut osaksi viruslaboratorioiden palvelua. Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan lukuisiin erilaisiin kliinisiin kysymyksiin. Koska ihmiselle patogeenisiä viruksia on satoja lajeja ja ne sairastuttavat kohteensa eri mekanismeilla, tarvitaan myös laaja kirjo diagnostisia menetelmiä. Laboratoriodiagnostiikkaa suunnitteleva kliinikko saattaakin tuntea olevansa moniulotteisessa labyrintissa. Siinä selviytyäkseen on syytä tuntea eräitä perusasioita virusinfektion kulusta (kuva 1). Oireiden alku Vasta-aineen määrä tai laatu (suhteellisella asteikolla) IgM IgG IgG-aviditeetti Persistenssi Virusta veressä Kuva 1. Virusinfektion kulku. Primaariinfektio Sekundaariinfektio PÄIVIÄ VIIKKOJA KUUKAUSIA VUOSIA Duodecim 2000; 116:

2 Valtaosa virustaudeista puhkeaa muutaman päivän tai viikon kuluttua tartunnasta (itämisaika) primaari-infektion yhteydessä. Varhaisoireet ilmenevät usein paikallisesti limakalvoilla (nenänielu, maha-suolikanava), mistä myös moni virus voidaan osoittaa. Systeemiset oireet tai löydökset ilmenevät myöhemmin viruksen levitessä elimistöön, tyypillisesti viikkojen kuluessa. Samalla aktivoituu immuunipuolustus, ja vasta-ainevastetta voidaankin hyödyntää primaari-infektion ajoituksessa (kuva 1). Virusten lisääntyminen elimistössä loppuu yleensä nopeasti, vaikka tauti voikin komplisoitua. Immuniteetti saattaa myös pettää, jolloin seuraa uusi (sekundaari-) infektio, ulkosyntyisenä nimeltään reinfektio. Suuri joukko eri viruksia jää elimistöön pysyvästi. Viruksen kantajuutta ovat krooninen infektio (jatkuva lisääntyminen) sekä latenssi (virus piilee aktivoituakseen mahdollisesti myöhemmin). Kantajuus on eräiden virusten osalta harmiton tila, toisten virusten osalta taas hengenvaarallinen aikapommi. Akuutti sairausepisodi voi johtua viruksen yhtäkkisestä lisääntymisestä (sisäsyntyinen reaktivaatio). Koska sekundaari-infektioiden immuunivasteet ovat vaikeasti tunnistettavia ja niille altistavat nimenomaan vasta-ainemuodostusta lamauttavat tilat, auttaa virusserologia suhteellisen harvoin sekundaari-infektioiden diagnostiikassa. Syy-yhteys taudinaiheuttajaan löytyy tällöin parhaiten osoittamalla potilasnäytteestä patogeeni tai sen osa (antigeeni tai nukleiinihappo). Mahdollisuus mitata virusten määrä näytteessä auttaa löydösten kliinisen merkityksen arvioinnissa. Genomin sekvenssi voi myös kertoa tarkasti virustyypin ja tartuntareitin sekä selittää lääkehoidon tehottomuuden. Taudinaiheuttajia etsitään (suoraan tai epäsuorien merkkien avulla) paitsi virustautipotilaista myös profylaktisesti esimerkiksi verivalmisteista ja siirteen luovuttajista. Ihmisten ohella tutkitaan herkimmillä testeillä ympäristöäkin (elintarvikkeet, vesi). Työssä ja vapaa-aikana infektiovaaralle altistuvien immuniteetti ja rokotusten onnistuminen selviävät seerumin IgG-tutkimuksella. Diagnostiset menetelmät Virusinfektioiden laboratoriodiagnostiikassa potilasnäytteistä pyritään osoittamaan infektiivisiä viruksia tai niiden osia, kuten nukleiinihappoja tai proteiineja, tai mittaamaan virusvasta-aineita. Kullakin menetelmällä on etunsa ja rajoituksensa. Menetelmän valintaan vaikuttaa se, minkätyyppinen tauti on kyseessä ja millaisia diagnostisia menetelmiä on käytettävissä mahdollisesti kyseessä olevien virusten osoittamiseksi, mistä virusta olisi löydettävissä, millaisia näytteitä potilaasta voidaan saada sekä onko mahdollisesti kyseessä primaari-infektio, krooninen infektio vai latentin infektion reaktivaatio (taulukko 1). Taulukko 1. Kliinis-diagnostisen kysymyksenasettelun ja erityyppisten viruslaboratoriotutkimusten yhteensopivuus suhteellisella asteikolla. Viruslajien ja tautien syntymekanismien monilukuisuudesta sekä kliinisten ongelmatilanteiden moniulotteisuudesta johtuen nämä ohjeet ovat vain suuntaa-antavia. Tutkimuksen Viljely ja Ag NH Serologia tavoite EM Primaari-infektion ajoittaminen systeemisen ± ± ± +++ pinnallisen ± Systeemisen reaktivaation toteaminen Paikallisen (elin kohtaisen) virusaktiivisuuden osoittaminen Virusgenomin +++ määrän tai laadun (sekvenssin) selvittäminen Viruskantajuuden ± +++ (latenssin) tai tartuntahistorian (immuniteetin) määrittäminen Kohdunsisäisen tai perinataalisen virusinfektion diagnoosi imeväiskaudella Ag = virusantigeenin osoitus, NH = virus-dna:n tai -RNA:n osoitus tai analyysi, EM = elektronimikroskopia 18 R. Vainionpää ym.

3 A B C Kuva 2. Virusinfektion osoitus soluviljelmissä immunoperoksidaasivärjäyksellä: A) sytomegalovirus, B) herpes simplex -virus, C) parainfluenssavirus. Viljelyssä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmissä tunnistamista varten. Virusviljelyn arvo on uusien menetelmien kehittymisen myötä aika ajoin kyseenalaistettu, mutta viljely on edelleen yksi virusdiagnostiikan kulmakivistä. Laaja-alaisena menetelmänä se on ensisijaisen tärkeä epidemiologisessa seurannassa, esimerkiksi polioviruksen esiintymisen valvonnassa (Hovi 1999). Virusviljely on herkkä, koska yksikin infektiivinen viruspartikkeli riittää aloittamaan infektion soluviljelmässä ja aiheuttamaan valomikroskooppisesti havaittavan, usein eri virustyypeille ominaisen muutoksen. Yleensä viljelty virus on kyseisen taudin aiheuttaja, ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi adeno- ja enteroviruksia voi erittyä ulosteeseen vielä viikkoja akuutin infektion jälkeen, ja herpes simplex-, varicella-zosterja sytomegalovirukset saattavat aktivoitua olematta silti kyseisen taudin aiheuttajia. Virusviljelyn onnistumisen ehdoton edellytys on, että näytemateriaali sisältää infektiokykysiä viruspartikkeleita, eli näyte on otettu oikeasta paikasta oikeaan aikaan ja toimitettu asianmukaisesti laboratorioon. Vaikka virusviljely on työläs ja sitä on pidetty myös hyvin hitaana (negatiivisen viljelytuloksen saaminen voi viedä kolmekin viikkoa), sen etuna on mahdollisuus tunnistaa myös sellaisia viruksia, joita ei alunpitäen osattu epäillä. Viime vuosina totunnaiseen viljelytekniikkaan on yhdistetty lisääntyneen viruksen immunologinen tunnistaminen spesifisten vasta-aineiden avulla (Waris ym. 1990). Tämän menetelmän avulla on mahdollista saada tulos usein jo 1 2 vuorokauden kuluttua. Menetelmä tuottaa tällöin samanaikaisesti viruksen tyypityksen. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkejä virusviljelyistä, joihin on yhdistetty immunologinen värjäys. Elektronimikroskopia (EM). Potilasnäytteen elektronimikroskooppisella tarkastelulla on myös mahdollista saada selville infektion etiologia, jolloin tunnistus perustuu näytteessä olevien virusten morfologian ja koon määrittämiseen. EM-tutkimus on nopea ja mahdollistaa diagnoosin niissäkin tapauksissa, joissa muita diagnostisia menetelmiä ei ole käytettävissä tai kyseessä on tuntematon taudinaiheuttaja. Tutkittavan näytteen täytyy kuitenkin sisältää suhteellisen paljon viruspartikkeleita. EM on pitkään ollut ensisijainen diagnostinen menetelmä ripuliepidemioiden aiheuttajien selvittämisessä (von Bonsdorff ja Maunula, tässä numerossa). Adeno- ja rotaviruksille on jo kauan ollut käytettävissä myös antigeenin osoitusmenetelmiä, mutta EM on aivan viime vuosiin asti ollut ainut diagnostinen menetelmä ripuli- ja oksennustautiepidemioita aiheuttavien pienten, pyöreiden virusten (PPV) toteamiseksi. Nykyään näillekin viruksille on jo käytettävissä molekyylidiagnostisia menetelmiä (von Bonsdorff ja Maunula, tässä numerossa). Elekronimikroskopian käyttöä diagnostisena menetelmänä rajoittaa laitteiston kallis hinta. Tutkimuksen suorittaminen vaatii myös varsin suurta asiantuntemusta. Virusantigeenien osoittaminen. Virusproteiineja voidaan osoittaa immunokemiallisesti suo- Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta 19

4 Määrä A Määrä 200 B Kuva 3. A) Positiiviset RS-virusantigeenilöydökset vuosina Turun yliopiston virusopin laitoksessa. B) Influenssa A -viruslöydökset samana ajanjaksona. raan potilasnäytteistä. Näytteiksi soveltuvat infektoituneita soluja sisältävät limakalvo-, ihoja kudosnäytteet sekä joissakin tapauksissa eritenäytteet. Antigeeninosoitusmenetelmät soveltuvat useille sellaisillekin viruksille, joita ei voida kasvattaa tai jotka kasvavat soluviljelmissä hitaasti. Menetelmät perustuvat proteiiniantigeenin osoittamiseen merkityllä vasta-aineella; esimerkiksi immunofluoresenssitekniikassa merkkiaine säteilee valoa, entsyymi-immunologisissa menetelmissä (EIA) merkkiaine on entsyymi ja aikaerotteisessa fluoroimmunomenetelmässä (TR-FIA) esimerkiksi maametalli europium (Halonen ym. 1996). Menetelmän valintaan vaikuttavat lähinnä päivittäin tutkittavien näytteiden lukumäärä sekä laboratorion tottumukset. Antigeeninosoitustestit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi hengitystieinfektioiden diagnostiikassa. Niillä voidaan tutkia yhdestä näytteestä useimmat viruspatogeenit. Hengitystieinfektioiden toteamiseksi ei ole käytettävissä hyvin toimivia menetelmiä, joilla voitaisiin osoittaa IgM-luokan vasta-aineita (Vuori ym. 1998). Antigeeninosoitusmenetelmien käyttö on suositeltavaa myös reaktivaatioiden diagnostiikassa, joissa IgM-vaste saattaa puuttua. Antigeeninosoitusmenetelmät ovat suoraviivaisia ja nopeita. Tulos saadaan yleensä muutaman tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon. Tulosten tulkinta esimerkiksi fluoresenssimikroskopialla on toisaalta taitoa vaativaa. Antigeenitestien sensitiivisyys ja spesifisyys ovat hyviä, 20 R. Vainionpää ym.

5 kunhan näyte on asianmukaisesti otettu. Näytteen ei tarvitse sisältää lisääntymiskykyisiä viruspartikkeleja, joten kuljetusolosuhteet eivät ole tutkimuksen onnistumisen kannalta yhtä kriittisiä kuin virusviljelyssä. Viime vuosina on markkinoille tullut myös lukuisia pikatestejä virusantigeenien osoittamiseksi. Ne soveltuvat esimerkiksi terveyskeskuksissa tilanteisiin, joissa suuntaa-antava tulos halutaan heti. Niiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole yhtä hyvät kuin edellä kuvattujen testien. Nopeiden ja spesifisten antigeeninosoitusmenetelmien avulla myös epidemioiden varhainen havaitseminen on nykyään mahdollista. Tällöin laboratoriodiagnostiikan tarve vähenee epidemioiden myöhemmässä vaiheessa. Spesifisten virusantigeeniosoitusmenetelmien avulla olemmekin pystyneet kartoittamaan mm. virusepidemioiden esiintyvyyttä ja samalla myös niiden ennustettavuutta. Kuten kuvasta 3 käy ilmi, respiratory syncytial- eli RS-virus noudattaa kaksivuotista jaksoa aiheuttaen joka toinen vuosi suuremman epidemian. Virusnukleiinihappojen osoitus päivittäisessä diagnostiikassa perustuu useimmiten kohdemolekyylin entsymaattiseen monistamiseen ja monistustuotteen spesifiseen osoitukseen. Geenimonistusmenetelmien etuna on suuri herkkyys. Monistusmenetelmiä on useita, ja niitä on äskettäin käsitelty tässä lehdessä (Lappalainen ym. 1999). Näytteestä puhdistetaan ensin nukleiinihapot, joista sitten monistetaan haluttu DNAjakso toistetuilla entsyymireaktioilla. Testin suuri herkkyys aiheuttaa myös ongelmia, koska väärien positiivisten tulosten mahdollisuus lisääntyy ja tulosten tulkinta vaikeutuu. Syynä saattaa olla aikaisempien monistustuotteiden joutuminen seuraaviin reaktioihin tutkivassa laboratoriossa tai näytteenottovaiheessa tapahtunut kontaminaatio. Nukleiinihappojen monistustestejä on käytetty jo kymmenen vuoden ajan monien infektiotautien diagnostiikassa. Virusnukleiinihappojen osoitus on päivittäisessä käytössä mm. keskushermostoinfektioiden diagnostiikassa, hoitovasteen seurannassa ja molekyyliepidemiologiassa. Geenimonistusmenetelmien ylivertainen herkkyys on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi Taulukko 2. Esimerkkejä virusnukleiinihappotesteihin lähetettyjen näytteiden määristä ja positiivisista löydöksistä vuonna 1998 (pikornavirustulokset Turun yliopiston virusopin laitoksesta, muut tulokset HYKS-Diagnostiikasta). Kvantitatiivisia testejä käytetään pääasiassa lääkehoidon tehon seurantaan potilailla, joilla on aiemmin osoitettu kyseinen virus. Tutkittu virus Näytteitä Positiivisia HSV ja VZV 893 HSV 30 VZV 14 HHV Hepatiitti C -virus kvalitatiivinen kvantitatiivinen 316 HIV kvalitatiivinen 68 2 kvantitatiivinen 1561 Pikornavirukset enterovirukset 51 rinovirukset 72 Astrovirukset Kalikivirukset HSV = herpes simplex -virus, VZV = varicella-zostervirus, HHV-6 = ihmisen herpesvirus 6. herpes simplex -viruksen (HSV) osoituksessa aivokuumepotilaiden selkäydinnesteestä (taulukko 2) (Koskiniemi ym. 1996). Koska infektion hoitoon on käytettävissä tehokas antiviraalinen lääkitys, varhaisen spesifisen diagnoosin merkitys korostuu entisestään. Sama koskee varicellazosterviruksen (VZV) aiheuttamia keskushermostoinfektioita. Meningoenkefaliiteissa voidaan osoittaa enterovirus-rna:ta vastaavilla geenimonistusmenetelmillä (Vainionpää ym. 1996). Lasten kuumekouristuksissa taas selkäydinnesteestä voidaan todeta ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6). Virustautien hoitoon on viime vuosina avautunut uusia mahdollisuuksia, ja veren virusnukleiinihappomäärien mittausta käytetään hoitovasteen seurantaan. Testeissä tunnettu määrä standardimolekyyliä monistetaan samassa putkessa näytteen kanssa. Monistustuotteiden suhde kertoo virusnukleiinihapon määrän. Tällaista kvantitatiivista testiä käytetään mm. HIVinfektiossa, jossa lääkeyhdistelmät valitaan pit- Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta 21

6 kälti plasman virus-rna-määrän perusteella. Nukleiinihappojen kvantifiointi on käytössä myös hepatiitti C -virusinfektioiden hoidossa ja immuunipuutospotilaiden sytomegalovirusinfektioiden hoidon seurannassa. Selvittämällä monistustuotteiden emäsjärjestys voidaan vertailla yksityiskohtaisesti eri viruskantojen sukulaisuussuhteita. Tätä käytetään jo hyväksi virusten tyypityksessä, ja tulevaisuudessa virusten taksonominen luokittelu perustuu yhä enemmän genomien sekvenssivertailuihin (Hyypiä ym. 1997). Molekyyliepidemiologiaa on käytetty menestyksekkäästi hyväksi mm. kalikivirusten aiheuttamien ripuliepidemioiden selvityksessä (von Bonsdorff Parhaimmillaan virusserologia on immunokompetenttien potilaiden primaari-infektioihin muutaman viikon tai kuukauden aikana liittyvien systeemisten tai syvien manifestaatioiden määrityksessä. ja Maunula, tässä numerossa). Virusten tartuntareittejä voidaan seurata maasta toiseen, millä on ollut käyttöä polion eradikaatiokampanjan aikana sekä infektioketjujen potilaskohtaisessa kartoituksessa (esim. HIV-infektiot). Vasta-ainetutkimukset. Spesifisten virusdiagnoosien valtaenemmistö perustuu vasta-ainemittauksiin, jotka useiden tautien osalta ovat paitsi potilaalle helppoja, myös herkimpiä diagnoosimenetelmiä. Vaikka virusdiagnostiikkaa on vasta-ainemittausten avulla tehty jo yli kolmen vuosikymmenen ajan, moderni virusserologia kehittyy yhä nopeasti. Toisaalta vasta-ainediagnostiikan käyttöaiheet ovat ehtineet selkiytyä verrattuna vaikkapa geenimonistukseen, jonka uusimmat sovellukset vasta etsivät kliinisiä rajojaan (Söderlund ym. 1997). Menetelmän valinta riippuu siitä, halutaanko tietää potilaan immuniteetti vai tartuntahistoria vai molemmat, primaari-infektion ajankohta vai viruksen aktivoituminen elimistössä (taulukko 1). Parhaimmillaan virusserologia on immunokompetenttien potilaiden primaari-infektioihin (muutaman viikon tai kuukauden aikana) liittyvien systeemisten tai syvien manifestaatioiden määrityksessä. Esimerkkejä viimeksi mainitusta laajasta ryhmästä ovat kuumeilu, imusol- mukkeen suurentuma, rokkoihottuma, nivelten, maksan, munuaisten, sydänlihaksen tai keskushermoston tulehdus ja sikiön infektio (tai sen uhka). Huonoimmillaan virusserologia on immunosuppressiopotilaiden sekundaari-infektioiden (reinfektiot, reaktivaatiot) sekä pinnallisten limakalvoinfektioiden tai rajoittuneiden iholeesioiden määrittämisessä. Parhaimmat nykytekniikat kykenevät pikadiagnoosiin useimmiten yhdellä vasta-ainepitoisella näytteellä. Systeemioireisten infektiotautien itämisaika on usein riittävän pitkä (viikkoja), jotta seerumin vasta-ainepitoisuus on ehtinyt näytteenottoon mennessä saavuttaa testin mittausrajan. Nopeus, jolla vasta-aineet ilmaantuvat vereen, vaihtelee kuitenkin virus- ja potilaskohtaisesti. Esimerkiksi kaikki myyräkuumepotilaat saavuttavat seropositiivisuuden (IgM ja IgG) Puumala-viruksen suhteen ensimmäisen oireviikon aikana (Hedman ym. 1991). Parvorokkovirus-IgM ilmestyy ensimmäisellä ja -IgG viimeistään toisella rokkoviikolla, kun taas sytomegalovirus-igg:n ilmaantumiseen kuumetautisella voi mennä kolmekin viikkoa. Mikäli akuuttipotilaalla ei todeta ennen mainittuja aikarajoja virusspesifisiä IgG- ja IgM-vasta-aineita, klassinen pariseeruminäyte varmistaa pois sulkemisen tai tiedon taudinaiheuttajasta noin vuorokauden kuluttua. Erityistapauksissa, esimerkiksi alkuraskauden infektioepäilyn herätessä myöhemmin odotusaikana (Meltomaa ja Ekblad 1996, Paavonen ja Heinonen 1998), saatetaan tarvita jopa useita kuukausia taaksepäin katsovaa peiliä. Tällöin voidaan hyödyntää primaari-infektion vasta-aineissa hitaasti tapahtuvia muutoksia. Tällaisia ovat IgG-aviditeetin kasvu (Seppälä ym. 1994) ja epitooppityypin muutos (Kaikkonen ym. 1999). Nämä muutokset merkitsevinä löydöksinä tai niiden puuttuminen todisteena infektion ajankohdan kaukaisuudesta havaitaan parhaiten normaalia pitemmän näytevälin (1 3 kk) seerumipareilla. Immuniteetti useimpia systeemisesti infektoivia viruslajeja kohtaan voidaan todeta määrittämällä spesifinen IgG yhdestä seeruminäytteestä herkillä EIA- tai IF-tekniikoilla. Nämä tekniikat on pyritty kalibroimaan siten, että positiivi- 22 R. Vainionpää ym.

7 nen tulos korreloi vastustuskykyyn, oli suojamekanismi sitten itse IgG-molekyyli tai immuunijärjestelmän muu tekijä. Neutraloivien vastaaineiden työlästä määritystä käytetään maassamme lähinnä polioimmuniteetin seurantaan. Totunnainen komplementinfiksaatiotekniikka (CF) ei sovi immuniteetin mittaamiseen, vaan se on käytössä lähinnä akuuttien infektioiden diagnostiikassa. Poikkeuksellisen suuri virus-cf-titteri viittaa taannoiseen (lähikuukaudet) infektioon. Sen sijaan herkillä EIA- tai IF-tekniikoilla todettu suuri IgG-pitoisuus (ilman suurentumaa parinäytteissä) korreloi huonosti lähes kaikkien virusten osalta infektion tuoreuteen tai taudin aktiivisuuteen. Toisaalta elimistön umpinaisissa tiloissa suhteellisesti suurentunut virus-igg-pitoisuus viittaa vahvasti paikalliseen vasta-ainetuotantoon, esimerkkinä likvorin vasta-aineet keskushermoston herpesvirusinfektioissa (Koskiniemi ym. 1996). Likvoritulosten merkitsevyyden kannalta oleellista on vertailunäytteen (seerumi) samanaikainen analyysi ja artefaktien kuten veri-aivoesteen vuodon toteaminen. Modernin täsmäserologian tunnuspiirre on toisiaan täydentävien menetelmien käyttö mikrobi- ja tautikohtaisina testiyhdistelminä. Tällaiset testipaletit maksimoivat diagnostisen tarkkuuden ja säilyttävät positiivisen tuloksen ennustearvon suurena niukkaoireisten ja harvinaistenkin oireyhtymien osalta (Ryynänen 1998) uhraamatta silti diagnostista herkkyyttä. Ensimmäinen, sensitiivinen menetelmä (esim. IgM- EIA) sulkee pois viitearvotuloksellaan kyseisen mikrobietiologian. Myyräkuumediagnostiikassa tähän etulinjan rooliin soveltuu nopealukuinen IgG-vasta-aineiden IF-tyypitys (Vapalahti ym. 1995). Patologisen tai kliiniseltä merkitykseltään epävarman tuloksen tuottaneet näytteet ohjataan jatkotutkimukseen (esim. aviditeettimittaus), joka varmistaa tai sulkee pois taudinaiheuttajan (Seppälä ym. 1994). Toisistaan riippumattomien testien porrastetun käytön valtti on diagnostisen tarkkuuden suuri kasvu. Jos ensimmäisen testin spesifisyys on vaikkapa 95 % ja toisen testin 98 %, on testiyhdistelmän spesifisyys (teoriassa) 99.9 %. Tällaiset menetelmäyhdistelmät ovat kuitenkin toistaiseksi käytössä vain joidenkin virusten diagnostiikassa. Synnynnäisten virusinfektioiden diagnostiikassa spesifisen IgM:n löytyminen vastasyntyneeltä viittaa vahvasti synnynnäiseen infektioon, joskin vanha hidas keino on herkin: virus-iggpitoisuuden seuranta yhden vuoden ikään. Aviditeetin kasvu imeväiskauden seurantanäytteissä merkitsee nimenomaan lapsen (ei vain äidin) pre- tai postnataalista infektiota. Virustutkimusnäytteet Näytteiden lähettämisessä kannattaa perehtyä viruslaboratorion ohjeisiin, sillä eri virusten säilymisominaisuuksissa on suuriakin eroja. Optimaalinen virusdiagnostiikka edellyttää kliinikon ja laboratorion hyvää yhteistyötä. Viruslaboratoriot antavat mielellään neuvoja erityisongelmissa. Kliinikon tehtävä on ottaa oikea näyte oikeaan aikaan ja kuvata diagnostinen ongelma. Tämän lisäksi näyte on vielä toimitettava asianmukaisesti viruslaboratorioon. Eräät virustutkimusnäytteet kannattaa ottaa mahdollisimman varhain infektion alussa, sillä infektiivisten virusten määrä vähenee varsin nopeasti immuunipuolustuksen käynnistyttyä. Tällaisia ovat virusviljely-, antigeeninosoitus- ja nukleiinihappomääritysnäytteet (esim. nielu-, nenänieluerite-, uloste-, rakkula- tai selkäydinnestenäyte). Nämä näytteet pitäisi pyrkiä ottamaan oireiden esiintymisalueilta. Toisaalta taas yksittäisten vastaainenäytteiden keruussa voi olla syytä kiirehtiä hitaasti edellämainituista syistä (kuva 1). Näytteiden lähettämisessä kannattaa perehtyä viruslaboratorion ohjeisiin, sillä eri virusten säilymisominaisuuksissa on suuriakin eroja. Monet ripulia aiheuttavat virukset ovat hyvinkin kestäviä, kun sen sijaan hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset saattavat menettää infektiokykynsä jo lyhyenkin säilytysajan kuluessa. Vasta-ainetutkimuksiin ja antigeeninosoitustesteihin tulevat näytteet voi lähettää vallitsevissa lämpötiloissa. Yksityiskohtaiset ohjeet sekä näytteiden ottamisesta että lähettämisestä ovat nähtävissä sekä virustutkimuslähetteissä että www-sivuilla (esim. tai sero/ylab/). Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta 23

8 Lähettävä lääkäri voi valita näytteestä tehtävät virologiset tutkimukset tai jättää ne laboratorion päätettäviksi, jolloin on ilmoitettava muutamalla sanalla näytteen lähettämisen syy eli kliinis-virologinen kysymyksenasettelu. Näiden ja epidemiologisen tilanteen perusteella viruslaboratorio valitsee tarvittavat tutkimukset. Hyvät esitiedot vähentävät turhia tutkimuksia, helpottavat tulosten tulkintaa ja parantavat lausunnon laatua. Kirjallisuutta Halonen P, Hierholzer J, Ziegler T. Advances in the diagnosis of respirattory virus infections. Clin Diagn Virol 1996;5: Hedman K, Vaheri A, Brummer-Korvenkontio M. Rapid diagnosis of hantavirus disease with an IgG-avidity assay. Lancet 1991;338: Hovi T. Poliovirus uhanalainen laji. Suom lääkäril 1999;54: Hyypiä T, Hovi T, Knowles N J, Stanway G. Classification of enteroviruses based on molecular and biological properties. J Gen Virol 1997; 78:1 11. Kaikkonen L, Lankinen H, Harjunpää I, ym. Acute-phase-specific etapeptide epitopel for diagnosis of parvovirus B19 infections. J Clin Microbiol 1999;37: Koskiniemi M, Piiparinen H, Mannonen L, Rantalaiho T, Vaheri A. Herpes encephalitis is a disease of middle aged and elderly people: polymerase chain reaction for detection of herpes simplex virus in the CSF of 516 patients with encephalitis. The Study Group. J Neurol Neurosurg Psych 1996;60: Lappalainen M, Söderlund M, Piiparinen H, ym. Geenimonistusmenetelmät virusdiagnostiikassa. Duodecim 1999;115;30 5. Meltomaa S, Ekblad U. Äidin virusinfektiot ja sikiön sekä vastasyntyneen tartunnan ehkäisy. Suom Lääkäril 1996;29: Ryynänen O-P. Tutkimusmenetelmän positiivinen ennustearvo lääketieteen virtuaalilemmikki. Suom Lääkäril 1998;24: Paavonen J, Heinonen PK. Infektiot ja raskaus. Duodecim 1998;114: Seppälä I, Söderlund M, Lappalainen M, Hedman K. Vasta-aineen aviditeetti immuunivasteessa ja infektiotautien diagnostiikassa. Duodecim 1994;110: Söderlund M, von Essen R, Haapasaari J, Kiistala U, Kiviluoto O, Hedman K. Persistence of parvovirus B19 DNA in synovial membranes of young patients with and without chronic arthropathy. Lancet 1997;349: Vainionpää R, Hyöty H, Routi T, Hyypiä T. Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät. Suom Lääkäril 1996;34: Vapalahti O, Kallio-Kokko H, Närvänen A, ym. Human B-cell epitopes of Puumala virus nucleocapsid protein, the major antigen in early serological response. J Med Virol 1995;46: Waris M, Ziegler T, Kivivirta M, Ruuskanen O. Rapid detection of respiratory syncytial virus and influenza A virus in cell cultures by immunoperoxidase staining with monoclonal antibodies. J Clin Microbiol 1990;28: Vuori E, Kallio M, Saxén H, ym. Parenteraalisella mikrobilääkityksellä hoidettujen lasten infektioiden etiologia. Suom Lääkäril 1998; 53: RAIJA VAINIONPÄÄ, dosentti, laboraattori raija.vainionpaa@utu.fi Turun yliopiston kliinis-teoreettinen laitos, virusopin laboratorio Kiinamyllynkatu 13, Turku KLAUS HEDMAN, dosentti TIMO HYYPIÄ, dosentti, erikoislääkäri Haartman-instituutti, virologian osasto PL 21, Helsingin yliopisto HYKS Laboratoriodiagnostiikka, virologian toimiala PL 403, HYKS 24

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista 1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica FiHTA SEMINAARI: Kliininen arviointi ja kliininen tieto - mikä riittää? 6.6.2012, Sinikka Tiisala Liiketoiminnan kehitysjohtaja

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

HSV- ja VZV-keratiitit

HSV- ja VZV-keratiitit HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon

Lisätiedot

Virologiset pika- ja vieritestit

Virologiset pika- ja vieritestit Virologiset pika- ja vieritestit HUSLAB - VIROLOGIA POC-testien käyttäjiä Itsehoito koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto leikkaussali Laboratorio Virologian pikatestejä Hepatiitti

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen Näin hoidan Genitaaliherpeksen hoito Eija Hiltunen-Back Genitaaliherpes on yleinen herpes simplex -virusten (tyypit 1 ja 2) aiheuttama krooninen, sukupuoliteitse leviävä infektio. Sen oireet voivat olla

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT POS POS(H) NEG JUKKA SUNI HUSLAB - VIROLOGIA Vieritestien käyttäjiä Itsehoito h koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa.

PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa. Analysaattori ja FIA PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa. Testausmenetelmä Tutki pakkausseloste ja käyttöohje huolellisesti ennen pikaohjeiden käyttöä. Tämä ei ole täydellinen pakkausseloste.

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut

Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut Vertailututkimusten toteutus Janne O. Koskinen FT, infektiotautien in vitro diagnostiikka Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava

Lisätiedot

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Norovirustartunnat ja niiden estäminen

Norovirustartunnat ja niiden estäminen Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet

Lisätiedot