3.1 Optimaalinen puhdistus ja ympäristön laatu. Optimaalisen saastekontrollin teorian perusidea on seuraava:

Transkriptio

1 25 3. Optimaalisen saastekontrollin teoria Asetutaan hetkeksi vaikkapa juuri valitun ympäristöministerin asemaan, ja kysytään mitä päätöksiä hänen tulee tehdä saastumisen suhteen. Eräs vastaus voisi olla, että hänen tulee tehdä mm. seuraavat päätökset: - mitä päästöjä rajoitetaan? - kuinka paljon niitä rajoitetaan? - millä keinoin rajoitetaan? Tässä luvussa etsimme vastausta näihin kysymyksiin 3.1 Optimaalinen puhdistus ja ympäristön laatu Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen tulee yhteiskunnan arvostusten pohjalta, niin optimaalisen saastekontrollin teoria antaa perustellun teoreettisen vastauksen kahteen jälkimmäiseen Optimaalisen saastekontrollin teorian perusidea on seuraava: i) Vaihe: määritetään puhdistamiseen (saastumiseen) liittyvät hyödyt (haitat) ja päästöjen puhdistuskustannukset ii) Vaihe: määritetään näiden avulla optimaalinen puhdistus ja saastetaso iii) Vaihe: valitaan ohjauskeinot tämän optimin mukaisesti, jotta päästöt vähenevät halutulle tasolle Edellisessä jaksossa määrittelimme puhdistamisen kustannukset ja hyödyt, joten voimme siirtyä ratkaisemaan optimaalista puhdistustasoa. Vaihe ii: määritetään optimaalinen puhdistus ja saastetaso Otetaan nyt käyttöön MCC ja MBB -käyrät ja kysytään kuinka optimaalinen puhdistustaso määritetään?

2 26 Vastaaminen kysymykseen edellyttää sitä, että mietimme, millainen on julkisen ympäristöviranomaisen tavoite. Periaatteessa tavoite voi olla vaikka mitä: - ministeriön aseman vahvistaminen - tasapainoilu eri painostusryhmien välillä - oman puolueen menestyminen vaaleissa - kansakunnan yhteisen edun ajaminen - kansakunnan yhteisen edun ajaminen, kun esim. tulonjakoa halutaan painottaa Seuraavassa ajatellaan, että viranomaisten tavoitteena on ajaa kansakunnan yhteistä etua, niin että sekä kuormittajien kustannuksille puhdistuksesta että kuluttajien kokemalle haitalle annetaan sama paino - teknisesti sanomme, että yhteiskunta haluaa maksimoida kuluttajien ja tuottajien ylijäämän summaa puhdistuksesta Viranomaisten taloudellinen ongelma: löydä se puhdistuksen taso, jossa nettohyöty ympäristön tilan paranemisesta maksimoituu - Nettohyöty viittaa siis puhdistuksesta koituvan hyödyn ja puhdistuskustannusten erotukseen, toisin sanoen - Nettohyöty = BB(q) - CC(q) kullakin puhdistustasolla - Katsotaan optimaalisen puhdistustason määräytymistä graafisesti, MCC ja MBB- käyrien avulla. SYY: kun MBB MCC = 0, niin erotus BB(q) - CC(q) on suurin mahdollinen Havainnollistetaan optimia sekä raja- että kokonaiskäyrien avulla - Sijoitetaan MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon ja aletaan kasvattaa puhdistusta nollasta ylöspäin ja tutkitaan kuinka

3 27 nettorajahyöty muuttuu, kun puhdistuksen tasoa ryhdytään kasvattamaan - Sijoitetaan näiden kuvan alle kuvio, jossa puolestaan näkyvät BB- ja CC käyrät, jotta käyrien yhteys tulisi selväksi - Nähdään siis todella, että graafisestikin päädymme seuraavaan tulokseen: optimaalinen puhdistusmäärä määräytyy siinä pisteessä, jossa viimeiseksi puhdistetun päästöyksikön tuoma rajahyöty (eli lasku rajasaastehaitoissa) on yhtä suuri kuin ko. päästöyksikön puhdistamisen rajakustannus, eli MBB(q*) = MCC(q*)

4 28 Kommentteja optimiratkaisun ominaisuuksiin 1. Kaikkia päästöjä ei puhdisteta, vaan on optimaalista laskea osa päästöistä ympäristöön, koska optimisaastemäärä määräytyy nyt alkuperäisen saastemäärän z ja puhdistuksen erotuksena z* = z q* > 0 - kuviossa tämä näkyy siinä, että optimaalisella q*:llä MBB- käyrä ei ole nolla, mikä kuvaisi tilaa, jossa päästöt olisivat joko nolla tai niin pienet, ettei niiden puhdistamisesta koituisi enää hyötyä - syynä tähän luonnollisesti voimakkaasti kohoavat puhdistuskustannukset 2. Optimiratkaisu edellyttää kuormittajien puhdistavan enemmän kuin ne tekisivät ilman yhteiskunnan väliintuloa - vapaassa markkinaratkaisu olisi puhdistustaso q = 0, jolloin MCC = 0 - Tätä vastaava saastehaittojen taso olisi a. 3. Optimiratkaisu on riippuvainen MCC ja MBB-funktioiden parametreista ja sekä a ja b. Koska puhdistettu määrä, q on päätösmuuttuja (ja siis endogeeninen), jonka valinta riippuu näistä viranomaisen informaationa ottamista parametreista, niitä kutsutaan eksogeenisiksi muuttujiksi - kun ne muuttuvat, niin optimiratkaisukin muuttuu - puhdistusteknologian muutokset muuttavat & :taa - kuluttajien arvostuksen muutokset muuttavat a & b:ta - optimiratkaisun muutosten tutkimista, kun yhtä parametria muutetaan kerrallaan, kutsutaan taloustieteessä termillä komparatiivinen statiikka

5 29 Optimiratkaisun komparatiivista statiikkaa - Katsotaan lyhyesti graafisesti, kuin q* muuttuu, kun eksogeeniset parametrit muuttuvat ja aloitetaan tekniikan muutoksella, eli MBB pysyy samana, mutta ja muuttuvat teknisen kehityksen johdosta indikoiden, että puhdistaminen tulee halvemmaksi muuttuu muuttuu - seuraavaksi MCC pysyy ennallaan, mutta a & b muuttuvat ja katsotaan kuinka q*:lle käy; a muuttuu b muuttuu Johtopäätöksiä komparatiivisesta statiikasta: puhdistusteknologian kehittyminen niin, että MCC tulee halvemmaksi jokaiselle puhdistetulle yksikölle kasvattaa optimaalista puhdistusmäärää, ja päinvastoin

6 30 ts. mitä halvempaa puhdistaa, sitä enemmän puhdistetaan, ceteris paribus, ja kääntäen mitä kalliimpaa tulee, sitä vähemmän puhdistetaan mitä suuremmaksi päästöistä koituvat rajahaitat arvostetaan, sitä enemmän on optimaalista puhdistaa ja päinvastoin Huom.: Sama analyysi olisi voitu suorittaa MAC ja MDF-käyrien avulla, eli saastemäärän termein. Tätä kuvataan Box 1:ssä. Box 1. Optimaalisen saastekontrollin malli: ratkaisu saastemäärän suhteen Osoitetaan vielä että mallin max BB(q) - CC(q) kanssa yhtä pitävä tapa analysoida optimaalista puhdistusta (q) ja saastemäärää (z) on kirjoittaa ja ratkaista malli saasteen suhteen Edellä totesimme että rajahaitta MDF(z) on z:n suhteen nouseva Rajahyöty MB(z) on z:n suhteen vähenevät Graafinen analyysi suoritetaan kuten edellä: sijoitetaan MB(z) ja MDF(z) samaan kuvioon Optimisaastemäärä on z* ja markkinaratkaisussa se on z Optimaalinen puhdistusvaatimus saadaan erotuksena q* = z z* Mallin komparatiivinen statiikka (siis optimiratkaisun muutoksen tarkastelu, kun jokin eksogeeninen parametri muuttuu) :n ja :n, eli teknologian, sekä a:n ja b:n, eli haittojen arvostuksen suhteen on samanlainen kuin edellä.

7 31 Osaatko soveltaa? Olkoon MBB = 20 - q ja MCC 2+ q. Mikä on optimaalinen puhdistustaso, kuluttajien hyöty puhdistuksesta, kuormittajien kustannus ja yhteiskunnan nettohyöty? iii) Vaihe: Ohjauskeinojen valinta ja mitoitus - Kysymys: millaisia ohjauskeinoja julkisella vallalla on käytettävissään? - periaatteessa keinoja & keinoyhdistelmiä voi olla monia - tässä keskitymme ytt:ssä yleensä tarkasteltaviin perustapauksiin: päästövero, tukiainen, määrärajoitus ja kaupattavat saasteluvat Määritellään: 1. Päästövero (t): yksikkövero jokaiselle luontoon lasketulle päästöyksiölle; se on siis muotoa t = x /kg päästöä luontoon 2. Tukiainen (s): yksikkökorvaus saastuttajalle jokaisesta puhdistetusta päästöyksiköstä; muotoa s = x /kg puhdistettua päästöä 3. Määrärajoitus (m): kuormittajaa ohjaava kategorinen hallinnollinen normi, joka määrittää suurimman sallitun päästömäärän m = x kg/aika 4. Kaupattavat päästöoikeudet (e): saastuttavaa toimialaa tai eri alojen samaa päästöä laskevia yrityksiä koskeva ohjaava normi, jonka mukaan a) jokaisella kuormittajalla on oltava se määrä oikeuksia kuin yritys laskee päästöjä ja

8 32 b) yritysten yhteenlaskettu määrä päästöoikeuksia ja toteutuneita päästöjä ei voi ylittää liikkeelle laskettujen oikeuksien kokonaismäärää, e = z* Katsotaan nyt mille tasolle kukin instrumenteista tulisi asettaa, jotta saavutamme optimaalisen puhdistustason q*. Palataan takaisin q*:n määrityskuvioon. Ajatellaan aluksi, että kuormittajia on vain yksi, joten MCC kuvaa yhden yrityksen rajapuhdistuskustannuksia Määrärajoitteen (m) & päästöoikeuksien (e) asettaminen on yksinkertaisen selkeä, koska ne määrittävät suoraan päästöt: päästöoikeudet & määrärajoite asetetaan siis: m = e = z* = z q* Veron ja tukiaisen tason määritys on hankalampaa: - Nyt yritys päättää itse paljonko se puhdistaa ja viranomaisen on siis tiedettävä kuinka yritys reagoi, kun se joutuu maksamaan veroa tai saa tukiaista - voidaan osoittaa, että yrityksen kannattaa puhdistaa päästöjään niin kauan kuin puhdistaminen on halvempaa kuin maksaa veroa päästöistä tai saada puhdistuksesta tukiaisia, joten optimaalinen puhdistustaso määräytyy yrityksen ehdosta

9 33 MCC = t & MCC = s - täten vero ja tukiainen tulee mitoittaa vastaamaan rajapuhdistuskustannuksia juuri yhteiskunnallisesti optimaalisella päästöjen puhdistuksen tasolla, eli t = s = MCC(q*) - veroa t kutsutaan kirjallisuudessa usein Pigoun veroksi - silloin kun vero tai tukiainen on asetettu näin, yrityksen optimointi tuottaa halutun vähennystason Tarkastelun opetus: Tulos 1. Ohjauskeinojen ekvivalenssi Kun viranomainen tietää varmasti päästöjen puhdistukseen liittyvät rajahyödyt ja -kustannukset, niin se voi asettaa kaikki ohjauskeinot siten, että ne tuottavat juuri yhteiskunnan haluaman päästövähennyksen. Huom: Tulos 1 pätee myös silloin kun taloudessa on monta kuormittajaa yhden sijasta. Tätä katsotaan jaksossa 2.4 Lopuksi: Kuinka realistinen on ympäristönlaadun määrittämismallimme? - tiedämmekö riittävästi MCC-käyrästä? - Onko MBB-käyrää mahdollista määritellä rahassa? - Onko oletus täydellistä tietämyksestä uskottava? - Onko oletus MCC- ja MBB-käyrien lineaarisuudesta uskottava?

10 Vaihtoehto: Coaselainen lähestymistapa optimaalisen ympäristöpolitiikkaan - Ronald Coase korosti omistusoikeuksien määrittelyn tärkeyttä keinona ratkaista saasteongelma ja vastusti yhteiskunnan puuttumista markkinoiden toimintaan, koska katsoi, että se tuottaa aina alhaisemman hyvinvoinnin yhteiskunnalle kuin markkinoiden oma toiminta - Hänen sanomansa on tiivistetty ns. Coasen teoreemaksi. Se on luonteeltaan yleinen, ei saastumiseen kohdennettu Coasen teoreema Kun kaikki relevantit omistusoikeudet on määritelty kattavasti ja täydellisesti, niin yhteiskunnan kaikki resurssit kohdentuvat taloudenpitäjien toimin Pareto-tehokkaasti ilman julkisen vallan väliintuloa. Teoreeman implikaatio saastumiseen on luonnollisesti: Kun omistusoikeus puhtaaseen ympäristöön on määritelty kattavasti ja täydellisesti, voidaan yhteiskunnallisesti optimaalinen ympäristön tila saavuttaa taloudenpitäjien toimin ilman julkisen vallan väliintuloa. Huom.: teoreema ei spesifioi sitä kummalle osapuolelle omistusoikeus tulisi antaa, saastuttajalle vai saastehaitasta kärsiville. Teoreeman mukaan sillä ei ole väliä - se väittää, että optimaalinen puhdistus saavutetaan kummassakin tapauksessa. Kysymys: kuinka tämä optimi voidaan saavuttaa? Vastaus: saastuttajan ja saastehaitoista kärsivien välisen keskinäisen kaupankäynnin kautta.

11 Tarkastellaan graafisesti päteekö Coasen teoreema saastumiseen, kun omistusoikeus puhtaaseen ympäristöön: 1. on kuluttajilla (uhrilla) - saastuttaja voi ostaa oikeuden saastuttaa 2. on saastuttajalla - uhrit voivat maksaa saastuttajalla päästöjen puhdistuksesta Keskustellaan sen jälkeen, kuinka uskottava Coasen teoreema oikein on 35

12 36 Case 1. Kuluttajilla oikeus puhtaaseen ympäristöön - Piirretään MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon & määritellään alkutilanne omistusoikeuksia vastaavaksi Alkutila (tila ennen neuvotteluja) - Oletus koskien kaupankäyntejä: kuluttajat maksimoivat hyötyään, yritykset voittojaan - Koska yrityksen puhdistuskustannukset ovat tilanteessa erittäin suuret, se aloittaa neuvottelut kuluttajien kanssa - Se kysyy, jos maksamme teille korvausta päästöistä, niin voimme hieman kasvattaa niitä? - Päästöjen kasvattaminen tuo yritykselle säästöjä puhdistuskustannuksissa - Kuluttajat laskevat: haitta päästöistä kasvaa, mutta jos yrityksen korvaus on rajahaittaa suurempi, niin tarjous kannattaa hyväksyä - kuluttajat ovat valmiit hyväksymään niin kauan kuin korvaus ylittää rajahaitan Kaupankäynnin tasapaino: korvaus p = MBB = MCC Sopimuksen ominaisuus: q = q* & kumpikin osapuoli voi paremmin kuin alkutilassa ns. Pareto-parannus; toisaalta kummankaan asema ei enää parane Pareto-tehokas ratkaisu. (Huom. rahavirtojen suunta saastuttajalta kuluttajalle)

13 37 Case 2. Saastuttajilla oikeus puhtaaseen ympäristöön - Piirretään MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon & määritellään alkutilanne omistusoikeuksia vastaavaksi Alkutila (tila ennen neuvotteluja) - Jälleen kuluttajat maksimoivat hyötyään, yritykset voittojaan - Koska kuluttajien rajahaitat ovat alkutilanteessa erittäin suuret, he aloittavat neuvottelut kuormittajan kanssa - Kuluttajat kysyvät, jos maksamme teille korvausta päästöjen vähentämisestä, niin voitteko vähentää niitä? - Päästöjen vähentäminen kasvattaa yrityksen MCC:tä - Yritys laskee: MCC kasvaa, mutta jos korvaus on MCC:tä suurempi, niin kuluttajien tarjous kannattaa hyväksyä - yritys on valmis hyväksymään tarjouksen niin kauan kuin korvaus ylittää rajapuhdistuskustannuksen Kaupankäynnin tasapaino: korvaus p = MBB = MCC Sopimuksen ominaisuus: q = q* & kumpikin osapuoli voi paremmin kuin alkutilassa ns. Pareto-parannus; toisaalta kummankaan asema ei enää parane Pareto-tehokas ratkaisu. (Huom. rahavirtojen suunta kuluttajalta saastuttajalle)

14 38 Coasen teoreeman kritiikkiä - Coasen teoreemaa ei päde kuin erityistapauksena (yksi saastuttaja, yksi kuluttuja & tietynlaiset preferenssit); - On helppo osoittaa, että se ei tuota tehokasta ratkaisua, jos monia neuvotteluosapuolia - transaktiokustannukset - preferenssien strategista väärin esittäminen - informaatio-ongelmat Näiden syiden vuoksi coaselaista politiikkaa voidaan harjoittaa vain hyvin harvoissa tilanteissa ja kansallisvaltiot noudattavat pigoulaista ympäristöpolitiikkaa. Teoreema ei kuitenkaan ole merkityksetön: - kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa uhri maksaa periaate on yleinen - ohjaa aina arvioimaan, kuinka selkeästi omistusoikeudet on määritelty; - Huom: tämä ei silti edellytä, että hyvin määritelty omistus olisi aina yksityisomistusta, hyvin määritelty kollektiivinen hallinta tulee yhtälailla kyseeseen ja on tärkeä esim. kehitysmaissa Osaatko soveltaa? Taloudessa on yksi kuormittaja ja yksi uhri. Oikeus puhtaaseen ympäristöön on kuormittajalla. Määritä coaselaisten neuvottelujen alkutila ja se uhrien maksama korvaus haittojen vähentämisestä, jolla sopimukseen päästään, kun MBB 10 2q ja MCC 1 q

15 Ympäristöpolitiikka: ohjauskeinojen kustannustehokas käyttö, vaikutus kuormittajien toimintaan ja suojelukustannusten välittyminen kansantalouteen Olemme edellä johtaneet uuden ympäristöntilatavoitteen z* = z - q* ja osoittaneet, että se voidaan saavuttaa kaikilla ohjauskeinoilla. Tässä jaksossa siirrymme seuraavaan vaiheeseen ja kysytään - kuinka viranomaisten tulee kohdella eri kuormittajia asettaessaan ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi - kuinka ohjauskeinot vaikuttavat kuormittajien toimintaan A. Ympäristöpolitiikan kustannustehokkuus Termi kustannustehokkuus on ympäristöpolitiikan toteuttamisen muotitermi ja hyvin tärkeä periaate Idea: kun ympäristöntila/päästöjen vähentämistavoite (esim. vähennetään 30% typpeä) on asetettu, se pyritään saavuttamaan pienimmin mahdollisin kustannuksin Huom.: vähennyksen tavoitetaso on voitu määrittää perusteiltaan paljon epämääräisemmin kuin edellä kehitellyssä optimaalisen ympäristönlaadun mallissa, koska puhdistamisesta saatavien rajahyötyjen määrittely on toisinaan varsin hankalaa. - joskus kv-sopimukset määrittävät kansallisen tavoitteen - useimmiten tavoitteen asettelussa punnitaan taloudellisia, poliittisia ja luonnontieteellisiä näkökohtia erikseen ja niistä leivotaan päästöjen vähentämistavoite Määritelmä: kustannustehokkuus Ympäristöpolitiikka on kustannustehokasta silloin, kun haluttu puhdistustaso (päästöjen vähennys) saavutetaan pienimmin mahdollisin kustannuksin tai kääntäen, annetulla suojelubudjetilla saavutetaan paras mahdollinen ympäristön laatu

16 40 - Kysymys: onko järkevä tavoite? - Kustannustehokkuuden toteutuminen edellyttää, että valitut ohjauskeinot kohdistetaan kuormittajille oikealla tavalla & sopivan suuruisina. - Kohdentamiseen vaikuttaa myös tarkasteltavan saasteen luonne, ts. onko kyseessä globaali vai alueellinen saaste - tässä jaksossa tarkastelemme kumpaakin Huom.: Ero käsitteissä kustannustehokkuus (cost-efficiency) ja kustannusvaikuttavuus (cost-effectiveness) Julkisessa keskustelussa sotketaan toisiinsa ja usein myös tutkijat tekevät niin. Jos olemme tarkkoja, niin Kustannustehokkuus: määritelty edellä Kustannusvaikuttavuus: määrä jaettuna kustannuksella, esim. vähennetyt päästötonnit/kustannus. Usein jos pitää verrata valittuja toimenpiteitä, niin kustannusvaikuttavuus on hyvä mitta, silloin kun hyötyä ei voida laskea Kustannustehokkuus on hyvä ohje miettiä politiikan mitoitusta, ei niinkään verrata toisiinsa erilaisia keinoja Globaalien päästöjen kustannustehokas ohjaus Lähtökohdat: 1. Päästölähteen sijainti ei vaikuta toteutuvaan saastetasoon 2. Saastetaso määräytyy suoraan päästöjen määrästä Oletetaan, että yhteiskunnan suunnittelija tuntee kaikki kuormittajat & niiden puhdistuskustannukset. Tällöin voidaan osoittaa, että päästöjen rajoittamiseen kohdistettavat

17 41 kustannukset ovat minimissään, kun kaikkien kuormittajien rajapuhdistuskustannuksille pätee, että MCC 1 = MCC 2 = = MCC n Tulos 2. Kustannustehokkuus ja globaalit saasteet Kustannustehokas ympäristöpolitiikka globaaleille saasteille edellyttää, että kuormittajien rajapuhdistuskustannukset päästöjen vähentämisestä ovat yhtä suuret. Tuloksen tulkintaa: - kaikki siis uhraavat viimeiseen puhdistettuun päästöyksikköön yhtä paljon rahaa - jos MCC-käyrät, poikkeavat toisistaan, eniten puhdistaa se, jolle puhdistaminen on halvinta - Eli - kustannustehokkuus ei edellytä samaa puhdistustasoa - katsotaan graafisesti: Tulos 2 antaa ohjeen ohjauskeinojen käyttöön: ne on siis asetettava siten, että halutulla kokonaispuhdistuksen tasolla kuormittajien MCC:t yhtäläistyvät katsotaan nyt kunkin instrumentin asettamista kustannustehokkaasti. i) Päästövero (t) - Päästöveron asettamisen pohjaksi muistetaan, että yritykset yhtäläistävät t = MCC, eli

18 42 Tulos 3. Päästövero & globaalit saasteet Kaikille yhtäläinen päästövero on kustannustehokas. - tällainen vero on helppo asettaa & sitä helppo sopeuttaa ii) Tukiainen (s) - Tulos 3 pätee suoraan myös tukiaiselle, koska yritys yhtäläistää s = MCC Katsotaan graafisesti: iii) Määrärajoite jos MCC:t poikkeavat toisistaan, ei kaikille yhtäläinen määrärajoite ole kustannustehokas tämä on helppo verifioida graafisesti Kysymys: kuinka määrärajoitetta sitten tulee käyttää? Vastaus: se on räätälöitävä yrityskohtaisesti siten, että kunkin yrityksen yksilöllinen määrärajoite on valittu niin, että MCC:n yhtäläistyminen toteutuu.

19 43 Tulos 3. Määrärajoite & globaalit saasteet Kaikille yhtäläinen määrärajoite on kustannustehoton. Määrärajoite voidaan asettaa kustannustehokkaasti vain räätälöimällä se kuormittajakohtaisesti. iv) Kaupattavat päästöoikeudet - Terminologiaa: globaaleille saasteille tarkoitettuja päästöjen kauppajärjestelmiä kutsutaan yleisnimellä emission permit system (päästökauppajärjestelmä) - EU:ssa: Euroopan Union emission trading system, lyhenne EU ETS - Kaksi tapaa synnyttää päästökauppajärjestelmä - Cap and trade (tämä EU ETS): luo päästökatto ja salli yritysten käydä vapaasti kauppaa oikeuksia vapaasti - Baseline and credit: vähennä päästöjä pysyvästi asetetun baselinen alapuolelle ja saa näistä vähennyksistä käyttöösi vapaasti kaupattavia päästöoikeuksia - Päästöoikeudet antavat luvan laskea niiden mukainen määrä päästöjä luontoon joko aina tai tietyn periodin ajan (esim. 5 vuotta) - Oikeudet voidaan joko huutokaupata (auction) tai jakaa ilmaiseksi (grandfathering) toimialalla oleville kuormittajille, tai voidaan noudattaa ns. benchmarking periaatetta, jossa oikeuksia jaetaan edistyneimmän teknologian mukaisesti

20 44 - Koska liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä on vähemmän kuin kuormittajien alkutilan päästöt, niin oikeuksille syntyy yhtäläinen hinta p - Yritysten väliseksi kauppasäännöksi asetetaan 1:1 eli halutessaan lisätä päästöjään yhden yksikön, tulee yrityksen ostaa yksi päästöoikeus joltakin toiselta yritykseltä - Yrityksen ostavat oikeuksia yhtäläistämällä p = MCC - Koska kaikilla päästöoikeuksilla sama hinta p, niin yritysten MCC:t yhtäläistyvät ja EPS on kustannustehokas Tulos 4. EPS & globaalit saasteet EP-järjestelmä on kustannustehokas riippumatta siitä, kuinka päästölupien on jaettu yrityksille. Päästökaupassa on lisäksi eräitä kiinnostavia lisäpiirteitä veroon ja tukiaiseen verrattuna: - Päästöoikeuksien alkujako vaikuttaa yrityksen asemaan markkinoilla, eli siihen tuleeko yrityksestä ostaja vai myyjä - Merkitään päästöoikeuksien alkujakoa symbolilla e 0. Katsotaan molemmat tapaukset: eli yritys myyjänä ja yritys ostajana

21 45 Yrityksen asema päästöoikeusmarkkinoilla Ostaja - puhdistus - päästöt - alkujako - osto YRITYS OSTAJA Myyjä: - puhdistus - päästöt - alkujako - myynti YRITYS MYYJÄ Huutokauppa alkujakona: yritykset ostavat tarvitsemansa määrän huutokauppojen tasapainohintaan p, jolloin: - kaikki yritykset ostajia - hinta vaikuttaa, kuten päästövero Huom.: helppo päätellä myös, että myyntitulot päästöoikeuksista kasvattavat myyjänä toimivan yrityksen voittoja. Tässä mielessä päästökauppa on hyvin kannustava ohjauskeino Katsotaan seuraavaksi kustannustehokasta politiikkaa alueellisten saasteiden tapauksessa.

22 46 Alueellisten saasteiden kustannustehokas ohjaus Lähtökohdat: 1. Päästölähteen sijainti vaikuttaa toteutuvaan saastetasoon, koska päästöt kulkeutuvat ja leviävä määrä vähenee loitottaessa päästölähteestä 2. Saastetaso ei enää määräydy suoraan päästöjen määrästä, vaan kulkeutuminen vaikuttaa siihen Tarkastellaan tässä osassa kaikkein yksinkertaisinta tapausta alueellisista saasteista: veden laadun parantaminen yhdessä pisteessä (tällainen ongelma on esim. Turun juomaveden tuottaminen). Tulokset on myöhemmin (aineopinnoissa) helppo yleistää monen pisteen tapaukseen. Olkoon kyseessä joki ja tavoitteena on että joen typpipitoisuus saadaan laskemaan 30% juuri valitussa pisteessä R. Havainnollistus:

23 47 Yhteiskunnan suunnittelijan tehtävä voidaan osittaa kolmeen vaiheeseen: 1. Step: Identifioidaan kaikki jokivarren päästölähteet oletetaan että kaikki pistemäisiä kuormittajia, joten kunkin päästöt voidaan laskea helposti 2. Step: Määritetään, kuinka paljon kunkin kuormittajan yksi päästöyksikkö kasvattaa veden typpipitoisuutta juuri pisteessä R. - tämä voidaan tehdä hydrologisten mallien avulla - päästöyksikön vaikutus veden laatuun pisteessä R ilmaistaan ns. kulkeutumiskertoimen a, 0 a 1 avulla. 3. Step: Asetetaan ohjauskeino siten, että haluttu vähennys saavutetaan R:ssä minimikustannuksin. Voidaan osoittaa, että kustannustehokkaalle ratkaisulle pätee seuraavat keskenään yhtäpitävät ehdot: i) ii) MCC a i i mille tahansa kuormittajalle i ja j. MCC j a j MCCi j, mille tahansa kuormittajalle i ja j. a i MCC a j Tulkinta: i) Kustannustehokkaassa ratkaisussa päästöjen vähennysvelvoitteet on kohdistettu kuormittajille niin, että niiden rajapuhdistuskustannusten suhde on sama kuin se suhde jolla ne kuormittavat ii) Kuormittajien rajapuhdistuskustannukset SAASTEMÄÄRÄN vähentämisestä pisteessä R ovat yhtä suuret.

24 48 Tulos 5. Alueellisen saasteen kustannustehokas kontrolli Alueellisen saasteen tapauksessa kustannustehokkuus edellyttää, että kuormittajien rajapuhdistuskustannukset saastemäärän vähentämisestä kontrollipisteessä R ovat yhtä suuret. Kun nyt tiedämme, mitä kustannustehokkuus edellyttää, niin kysytään kuinka ohjauskeinot tulisi sitten asettaa kuormittajille, jotta kustannustehokkuus alueellisten päästöjen rajoittamisessa toteutuu? i) Päästövero (tukiainen) - Vero tulee asettaa kullekin kuormittajalle seuraavan periaatteen mukaan: t ta i i, missä t = veron perustaso, jota muuttamalla voidaan muuttaa päästöjen kokonaisvähennystä a = kulkeutumiskerroin, jolla kokonaisvähennys i allokoidaan kuormittajille kustannustehokkaassa suhteessa - Vero tulee siis räätälöidä yrityskohtaisesti ja vero on eri suuruinen eri kuormittajille, puhumme differentioiduista veroista - Huom: jos kahdelle kuormittajalla h ja v pätee, että t t, niin h v tällöin täytyy olla niin, että a a, eli silloin myös h v kulkeutumiskertoimet ovat yhtä suuret ii)määrärajoite: - Räätälöidään differentioitu määrärajoite kullekin kuormittajalle MCC a i i niin, että ehto pätee kaikilla MCC a j j

25 49 iii) Kaupattavat päästöoikeudet - lupien vaihdannalle yritysten välisessä kaupassa tulee asettaa uusi kauppasääntö: a : a, kaikille i ja j. i j - eli esim.: Kuormittajan i päästöt kuormittavat pistettä R kaksi kertaa enemmän kuin kuormittajan j. Jos i nyt haluaa lisätä päästöjään yhden yksikön verran ja ostaa päästöoikeuksia kuormittajalta j, niin hänen täytyy ostaa kaksi oikeutta lisätäkseen päästöjään yhden yksikön verran. - tällaista järjestelmää kutsutaan termillä ambient permit system APS - voidaan osoittaa, että näin luotu järjestelmä on kustannustehokas - Huom.: tällaista järjestelmää ei ole käytännössä sovellettu useiden markkinoiden haasteen vuoksi 3.4 Yritysten ja markkinoiden toiminta ympäristöohjauksen oloissa A. Yritys, tuotanto ja ympäristöohjaus Ympäristöpolitiikka vaikuttaa yritysten tuotantoteknologiaan ja kustannusrakenteeseen. Ohjauskeinot vaikuttavat yrityksen koko toimintaan, mutta eri ohjauskeinot aiheuttavat erilaisen kustannusrasitteen Tarkastellaan ohjauskeinojen, tuotannon, kustannusten ja voittojen suhdetta tarkemmin. Ympäristöohjauksen oloissa yritys tekee kaksi päätöstä. Se päättää paljonko tuottaa ja paljonko puhdistaa

26 50 - Määritellään yrityksen voitto,, tuotannosta saatavien tulojen ja tuotantokustannusten erotuksena. Olkoon tuotteen hinta p ja tuotettu määrä y ja tuotantokustannus c(y), joten py c(y) (voitto kun ei ole ympäristöpolitiikkaa) TUOTANTOPÄÄTÖS jos ei ympäristöohjausta - jos ei ympäristöohjausta, yritys tuottaa pisteessä p = MC (=tuotannon rajakustannus - Pohjolan pääsykoekirjasta tuttu kuva havainnollistaa tuotantooptimia TUOTANTOPÄÄTÖS kun ympäristöohjaus voimassa - nyt yrityksen tulee tuotantopäätöksessä ottaa huomioon, että jokainen tuotettu yksikkö saastuttaa. Olkoon kerroin, joka kertoo montako yksikköä päästöjä tulee yhdestä yksiköstä tuotantoa: tuotannosta syntyvien päästöjen määrä, z on siis z y - tämän ohella yrityksen täytyy päättää puhdistuksesta - tarkastellaan ratkaisua vain veron avulla, tukiainen päästöoikeuden hinta sekä määrärajoite toimivat samoin

27 51 - Yrityksen optimiratkaisu: - tuotantoratkaisu: p = MC + t - puhdistusratkaisu: t = MCC - Ympäristöohjaus nostaa yrityksen tuotannon rajakustannuksia määrällä, t. - Voimme vielä hyödyntää ehtoa t = MCC ja sijoittaa juuri tämä, optimaalinen rajapuhdistuskustannus, MCC*, tuotantoratkaisua kuvaavaan ehtoon, saadaan p = MC + MCC* - Graafisesti - Veron, tukiaisen, päästökaupan ja määrärajoitteen vaikutus tuotettuun määrään on samanlainen, mutta ne vaikuttavat yrityksen voittoihin eri tavoin. - Voitto veron, tukiaisen, ja määrärajoitteen on helppo luonnehtia: (tukiainen) > (määrärajoite) > (vero) - Päästöoikeuskaupan oloissa voittojen määrittely on hieman monimutkaisempaa, koska yritys voi olla ostaja tai myyjä; myös yrityksen saama lupien alkujaon määrä vaikuttaa voittoihin, kuten edellä nähtiin.

28 52 - jos kaikki päästöoikeudet huutokaupataan yrityksille, niiden kustannusrasitus on sama kuin päästöveron - jos päästöoikeudet jaetaan ilmaiseksi, voitot ovat suuremmat kuin veron tapauksessa, mutta silti pienemmät kuin tukiaisen tapauksessa - suhde määrärajoitteeseen: päästöoikeuksien ostajalla voitot määrärajoitetta pienemmät, mutta oikeuksien myyjällä sitä suuremmat; yrityksellä, jonka ei tarvitse ostaa tai myydä voitot ovat yhtä suuret B. Ympäristöohjaus ja markkinatasapaino - Kysymys: joutuvatko yritykset kantamaan kaikki ympäristönsuojelun kustannukset? - Vastaus: ei välttämättä, yritykset voivat vyöryttää osan kustannuksista kuluttajille Taloustieteessä käytetään termiä kohtaanto kuvaamaan sitä, kumpi markkinaosapuoli, kuluttaja vai yritys maksaa lopulta ympäristönsuojelukustannukset Perussääntö verotuksen kohtannosta: Riippumatta siitä kummalle markkinaosapuolelle (kysyjät vai tarjoajat) vero (kustannus) kohdistetaan, uudessa markkinatasapainossa suuremman osan verosta maksaa (hinta)joustamaton osapuoli. - joustamaton viittaa kysyntä- ja tarjontakäyrien kulmakertoimiin: mitä jyrkempi käyrä, sitä joustamattomampi Ympäristön suojelua tarkasteltaessa on tärkeää tehdä ero ns. avoimen sektorin (vientisektori) ja suljetun sektorin (kotimaan sisäinen sektori) välillä

29 53 - vientisektori kilpailee ulkomailla ja voi myydä tuotteitaan vain vakioiseen maailmanmarkkinahintaan, eikä kotimaan tuotannon määrän muutos vaikuta hintaan - kotimaansektorilla kaikkien yritysten tuotannon määrän muutos vaikuttaa hintatasoon Katsotaan graafisesti mitä tästä erosta seuraa ympäristönsuojelukustannusten kantamisen suhteen Vientisektori: annettu maailmanmarkkinahinta Kotimaan sektori: laskeva kysyntäkäyrä

30 54 Olemme nyt sulkeneet kehän analyysissamme. Aloitimme ympäristön tilaan & puhdistusta koskevan tavoitteen määrittelyllä, tarkastelimme, mille tasolle ohjauskeinot tulee asettaa, jotta se saavutetaan, kuinka ohjauskeinot kohdistetaan kuormittajille, kuinka kuormittajat sopeutuvat ympäristöohjaukseen ja lopulta miten kustannukset päästöjen vähentämisestä jakautuvat kuluttajien ja kuormittajien kesken Kehittyneissä ympäristötaloustieteellisissä malleissa yhdistetään kaikki ym. aspektit yhtenäiseen analyysiin Osaatko soveltaa? Yritys tuottaa hyödykettä y. Hyödykkeen hinta on p = 20 ja tuotannon rajakustannus on MC=2 + 2y. Tuotannosta tulee päästöjä ja ne määräytyvät ominaispäästökertoimen nojalla seuraavasti: z = εy, missä ε=0.5. a) Paljonko yritys tuottaa hyödykettä ja päästöjä ennen ympäristöohjausta? b) Yrityksen päästöille asetetaan päästövero t = 4. Yritys ei pysty puhdistamaan päästöjä. Kuinka paljon vero laskee tuotantoa ja yrityksen päästöjä?