YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

Transkriptio

1 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS Johtaja Jyrki Hakola Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Pyhätunturi,

2 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. - Väestö - Elinkeinoelämä - Maanpuolustus Elinkeinoelämä keskeisessä roolissa, EU sisämarkkinat toimivat, lisäturva huoltovarmuusjärjestelyillä. Yhteiskunnan toiminnot Huoltovarmuustoiminta Markkinaperusteinen toiminta

3 MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien, maksuliikenteen sekä verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energian saannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka: kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

4 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN KEINOT Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset, standardit Omistajuus (valtion strateginen omistus) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoitus Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö

5 HUOLTOVARMUUS ELÄÄ AJASSA Uusi HUOVA päätös, VN VÄLIARVIO 2016 Epävarmuuden ja konfliktien maailma 2013 Globalisaatio ja verkostotalous 2008 Tuonti väliaikaisesti häiriintynyt, normaaliolojen vakavat häiriöt Lähtökohtana kv. markkinat ja kansalliset toimenpiteet Infrastruktuurin turvaaminen korostuu, kv. yhteistyö aktiivisempaa Terrorismi kk kestävä kriisi sisältäen puolustustilan ja terrorismiuhan Tuontimahdollisuudet väliaikaisesti vaikeutuneet Painopisteenä yhteiskunnan toimivuus, erit. tieto- ja viestintätekniikka EU-olosuhteet kk kestävä kriisi, johon voi sisältyä puolustustila Kansallisia toimia täydentävät EU, IEA ja bilateraalijärjestelyt Perushuollon priorisointi Kylmän sodan uhkakuvat 1988 Ulkomaankaupan sulkutila 1 vuosi Laaja perushuollon käsite

6 TAVOITTEET KRIITTISILLE TOIMINNOILLE (VNp 857/ ) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa

7 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA PÄ ÄT Ö K S E N / PA I N O P I S T E I TÄ Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen Esim. digitaalisten tieto- ja viestintäjärjestelmien ohjelmallinen kehittäminen Huoltovarmuuden toimintaympäristön muutos Esim. riskien hallitseminen kansainvälisellä yhteistyöllä SOTE- & maakuntauudistukset Varautumisen ja huoltovarmuuden turvaaminen Puolustusvoimien kriittisten suorituskykyalueiden tukeminen Kotimaisen teknologiaosaamisen ja teollisen perustan turvaaminen

8 HUOLTOVARMUUDEN SKENAARIOT Globaali keskinäisriippuvuus 2. Aseellinen valtapolitiikka 3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen 4. Teknologinen maailmanjärjestys 5. Idän dominanssi Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet Epävarmuustekijät, epäjatkuvuudet Vaikutukset toimialoille Varautumissuunnitelmat Vaikutukset toimialoille Varautumissuunnitelmat Vaikutukset toimialoille Varautumissuunnitelmat Vaikutukset toimialoille Varautumissuunnitelmat Vaikutukset toimialoille Varautumissuunnitelmat

9 SKENAARIOT 2030, VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET Huoltovarmuuskriittisten alojen jatkuvuudenhallinta Kriittisten energia-, logistiikka-, pääoma- ja informaatiovirtojen turvaaminen Kansallisen osaamisen tunnistaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen kaikilla toimialoilla Kriittisten tuotantojärjestelmien sekä resurssien kansallinen omistajuus ja hallinta Huoltovarmuusorganisaation toiminta Systeemisen ajattelun ja huoltovarmuusyhteistyön vahvistaminen toimialarajojen hämärtyessä Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteiden ja toimintamallien muutosten seuranta ja niihin vastaaminen Huoltovarmuuden integroiminen ja organisoiminen vahvemmin osaksi kansallista politiikkaa ja päätöksentekoa Monipuoliseen hybridivaikuttamiseen varautuminen Luonnonresurssien niukkuuteen tai saatavuuden heikentymiseen varautuminen

10 SUOMI INTEGROITUNUT EUROOPPAAN EU sisämarkkinat, globaali ulottuvuus Pohjoismainen yhteistyö Ruotsi, Norja Pohjoismaiset sähköverkot, Nordpool EU ja NATO vahvoja järjestöjä huoltovarmuus Venäjän rooli Itämeren merikuljetukset energian ja materiaalien tuonti

11 HUOLTOVARMUUS JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyötä: Ruotsi, Norja Tietojenvaihtoa: Viro, Sveitsi NATO: CEPC siviilivalmiusyhteistyö baseline requirements, Itämeri, tiedonvaihto Edustus Suomen NAE:ssa ja asiantuntija NATO:n sihteeristössä USA: siviilialan huoltovarmuusyhteistyö alustavassa keskustelussa Selvityksessä huoltovarmuusasiantuntijan lähettäminen Pysyvään Edustustoon (Bryssel)

12 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ Energia 2030 Sähkön kotimaisen tuotannon edistäminen Kyberturvallisuus 2020/2025 ohjelmat Kansainvälisen tietoliikenteen ja finanssi-infrastruktuurin varmistaminen. Logistiikka 2030 merellisen materiaalivirtojen ja logistiikkakeskusten toiminnan turvaaminen

13 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ (2) Kansainvälisen yhteistoiminta: Pohjoismaat, EU, NATO Polttoainejakelun varautumistoimenpiteet, varavoima Elintarvikehuollon varautumistoimenpiteet, varavoima Kotimaisen puolustusteollisuuden tuotantokyvyn varmistaminen Alueellisen varautumisen uudistaminen, SOTE-maakuntauudistus Varastotasojen sopeuttaminen ja varastoinfrastruktuurin kehittäminen

14 ELINKEINOELÄMÄN VARAUTUMINEN

15 VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 VNp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Yhteiskunnan resilienssi Jatkuvuudenhallinta Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yritysten ja toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HVO - Extranet-portaali

16 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO, YHTEISTOIMINTA Huoltovarmuuskeskus Varautumisen keskitetty asiantuntijaorganisaatio Valtion varmuusvarastointitehtävät Varautumisen vapaaehtoisorganisaatiot Huoltovarmuusneuvosto Edistää yhteiskunnallista keskustelua (think-tank) Sektorit Elinkeinoelämän ja hallinnon varautumisen yhteensovittaminen Poolit ja aluetoimikunnat Yritysten ja toimialojen varautumisen yhteensovittaminen

17 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Logistiikka Elintarvikehuolto Energiahuolto Terveydenhuolto Finanssiala Teollisuus Muut poolit Alkutuotanto Kauppa ja jakelu Voimatalous - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljy - Maakaasujaosto Ilmakuljetus Maakuljetus Vesikuljetus - Satamajaosto Elintarviketeollisuus KOVAtoimikunta Terveydenhuolto Vesihuolto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Rahoitushuolto Vakuutus Kemia - TEVA toimikunta Metsä MIL Muovi ja kumi Rakennus - Aluetoimik. (6) Teknologia DIGI Media Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori HUOLTOVARMUUSKRIITTISET YRITYKSET

18 POOLIEN TEHTÄVIÄ Seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa Tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle Ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten organisaatioiden listaa Suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa Tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa Tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista Tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä Järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

19 HUOLTOVARMUUSKRIITTINEN ORGANISAATIO Vakaviin yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyy keskeisenä osana huoltovarmuuden kannalta keskeisten yritysten, organisaatioiden ja toimipaikkojen tunnistaminen. Kansallisen huoltovarmuuden yhteistoiminnan muotona on vapaaehtoisuuteen perustuva, yksityisen ja julkisen sektorin laajapohjainen yhteistoiminta (PPP). 19

20 YHTEISKUNNAN PERINTEISET PERUSTOIMINNOT JA MATERIAALINEN VARAUTUMINEN Maanpuolustuskurssit

21 ENERGIAHUOLTO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄNÄ TOIMINTONA Energiahuollon, erityisesti sähköhuollon, luotettava toiminta yhteiskunnan elintärkeän toiminnan perusedellytys. Energiahuollon perustana monipuoliset energialähteet, polttoaineet ja tuotantomuodot. Energiaverkkojen toimitusvarmuudella kasvavia vaateita. sähkö, kaukolämpö, maakaasu..

22 SÄHKÖN RIITTÄVYYS TALVELLA TAI POIKKEAVISSA TILANTEISSA Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 1500 Tuotantokyky (sisältää tehoreservin) Kulutus MW MW Netto Tuontikapasiteetti naapurimaista MW MW Länsituonti max 3700 MW 1000

23 SÄHKÖJÄRJESTELMÄN UHKAKUVAT Sähkötehon riittävyys! kulutushuippu MW tuotanto MW ( , Fingrid) MW kulutushuippu ( ) klo 9:00 Kulutus MW Tuotanto MW } Δ 3700 MW Poikkeukselliset sääilmiöt ukkoset, rajuilmat, lumi ja jää äärevät sääilmiöt kasvussa MW tuotanto Tekniset viat vakavat häiriöt, vian yhdistelmät (N-1) Ilkivalta ja sabotaasi kyberhyökkäykset

24 POLTTOAINEIDEN VARMUUS- JA LAITOSVARASTOINTI Polttonesteet perinteistä huoltovarmuusvarastointia Tuontipolttoaineiden varastot min. 5 kk normaalikulutus Sopeuttaminen jatkuvaa Kivihiili Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), mitä tilalle 2029?? Turve Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) Tavoite 6 kk varastot tuotantokauden alkaessa Maakaasu Hankintalähteiden monipuolistaminen, biokaasu Siirtoverkkoon terminaalikapasiteettia (Pori, Hamina, Inkoo ) Kaukolämpö Polttoainevarastot, min. 5 vrk Varautumissuunnittelu, ml. sähkökatkot

25 ELINTARVIKEHUOLTO Alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja kauppa Leipäviljan varmuusvarastointi min. 6 kk kaupalliset varastot: maatilat, tukkuliikkeet, teollisuus PTH ohje ruokahuollosta kuntatasolle, 2017 Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita Kaupan toimintojen turvaaminen, elintarvikejakelu Päivittäistavarahuollon toiminta-ajatus 2.0 (TEM 2017) kuluttajasäännöstelystä markkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseen, sekä resurssien käytön ja toimijoiden ohjaukseen.

26 TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollon vakavien häiriötilojen ja poikkeusolojen toiminnan turvaaminen Varautumisvelvoitteet Brexit?? Lääkkeiden ja lääkinnällisten tarvikkeiden velvoite- ja varmuusvarastointi HVK, kaupalliset toimijat, sairaanhoitopiirit, apteekit Vahva kansallinen pohja ja toimijoiden sitoutuminen Kuntataso, yksityiset toimijat (maakunta / SOTE-uudistus) Valmius ohjaustoimenpiteisiin (STM)

27 VESIHUOLTO Vesihuoltopalveluiden saanti turvataan kotitalouksille, yhdyskunnille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille sekä veden saannista riippuvalle huoltovarmuuskriittiselle tuotannolle. Suuria yhdyskuntia, keskussairaaloita ja vesikriittistä teollisuutta palvelevat vesihuoltolaitokset varmistavat toimintansa jatkuvuuden sekä vaihtoehtoiset vedenhankintalähteet ja laitosprosessit. Kriittiset vesikemikaalit kotimaisia tulevaisuus, case Pori 27

28 TEOLLISUUS Huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun, osaamisen ja tuotekehityksen säilyminen Suomessa. Keskeisiä alueita mm. Kemia, metsä, teknologia, elektroniikka, muovikumi sekä puolustus- ja rakennusteollisuus Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta. Kriittisten komponenttien, materiaalien ja kemikaalien varmuusvarastointia Yritys- ja toimipaikkakohtainen varautuminen, liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta.

29 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Rakennuskapasiteetin nopea saatavuus liikenneinfrastruktuurin, kunnallisen infrastruktuurin sekä energia- ja televerkkojen vakavissa häiriötilanteissa. Rakentamiskapasiteetin saatavuuden varmistaminen vakavissa häiriötilanteissa. Tulvatorjunta, myrskyvahingot, onnettomuustilanteet Rakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa varaudutaan tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa. Linnoittaminen, väylästöt, tietoliikenne

30 SOTILAALLISTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA TUOTANTO JA PALVELUT Varmistetaan osaaminen, teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja kriisiajan vauriokorjauskyky. Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta. Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.

31 HUOLTOVARMUUDEN ALUETOIMINTA JA KANSALAINEN ESIMERKKEJÄ: - ELY / ELVAR-TOIMIKUNNAT - AVI / HV-YLITARKASTAJAT - KANSALAINEN / KOVA TMK

32 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ AVI HVK ja AVI P&V yhteinen hv-toimikunta Kolme hv-ylitarkastajaa ( ): Helsinki, Vaasa, Rovaniemi/Oulu Vuosittainen huoltovarmuuden tilannekatsaus ELY Elinkeinoelämän alueellisen varautumisen toimikunnat (ELVAR) Viisi ELVAR sihteeriä ( ): Helsinki, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Oulu Aiemmin ALVAR-nimellä ( ) Kuntaliitto KUJA-hanke ( ) Yhteistoiminta Pelastusopiston kanssa; kuntien ruokahuolto Rakennuspooli Aluetoimikunnat (6) Voimatalouspooli Aluetoimikunnat (5) Liikennevirasto Alueelliset logistiikkatoimikunnat (5) Kauppakamarit

33 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR) ELVAR-toimikuntien (5 kpl) missiona on 1. kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla. 2. varmistaa osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto.

34 ELVAR KOKOONPANO, ESIMERKKI Puheenjohtaja Elinkeinoelämä Elinkeinoelämä Toimialojen asiantuntijajäsenet/alue (5+) Rakennuspooli RAK/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri Voimatalouspooli VTP/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri Sihteeri ELY (sopimusperustainen) Aluehallinto AVI (hv-ylitarkastaja) Logistiikka (LiVi) LOG/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri Pelastuslaitos PeLa/alue (1, maakuntataso) Puolustusvoimat Asiantuntijajäsen - ELVAR toimikuntien puheenjohtajat nimittää HVK hallitus. - Kukin ELVAR täydentää kokoonpanoaan alueellaan keskeisillä elinkeinoelämän edustajilla, sekä luo itselleen laajemman, alueellisen asiantuntijaverkoston toimialat sekä alue- ja paikallishallinnon rajat ylittävän yhteistyön varmistamiseksi.

35 ELVAR-TOIMIKUNTIEN ALUEJAKO Pohjois-Suomi Varautumissuunnittelija Juha Ristola Länsi-Suomi Valmiussuunnittelija Petri Jokilahti Itä-Suomi Valmiussuunnittelija Mauri Parantala Lounais-Suomi Valmiussuunnittelija Risto Ruuli Etelä-Suomi Valmiussuunnittelija Ville Anttila

36 HVK - AVI: HV-TOIMIKUNTA, TAVOITTEET Huoltovarmuuskeskuksen ja aluehallintovirastojen yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon tiivistäminen Alueilla tapahtuvan varautumisen ja huoltovarmuuden edistäminen sekä toimintojen yhteensovittaminen Valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista (VNp 1048/2018) tehtävien ja tavoitteiden toimeenpanon varmistaminen

37 AVI, KOLME HV-YLITARKASTAJAA

38 KANSALAINEN Valistunut kansalainen / 72H Omaehtoinen varautuminen Tiedotuskampanja , KOVA-toimikunta ja kansalaisjärjestöt SPEK, martat, 4H, partiolaiset, SPR, riista- ja kalamiehet, mehiläistuottajat, kotitalousopettajat, kotitalousnaiset, naisten valmiusliitto jne. HVK:n julkiset internet-sivut Julkaisut, tiedotus

39 LOPUKSI Huoltovarmuustyöllä tähdätään yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Suomalainen huoltovarmuustyö on kansainvälisesti arvioiden hyvin resursoitu. Huoltovarmuusorganisaation peruskivi on yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö. Yhteiskunnan vakaus saattaa joutua nopeasti ja vakavasti uhatuksi ulkoisten toimintaympäristön muutosten vuoksi. Huoltovarmuuden paras tae on kilpailukykyinen kansantalous.

40 KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Aleksanterinkatu 48 A, 7 krs. FI HELSINKI Puh Fax