PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

Transkriptio

1 PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna Johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto

2 MITÄ ON PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO? Päivittäistavarahuolto (kansanhuolto) on perinteisen määrittelyn mukaan keskittynyt kansanhuoltolähtöisen säännöstelyn organisointiin sekä sodanuhkatilanteisiin varautumiseen. Päivittäistavarahuoltoa on siis pidetty kriisiajan toimintana, johon normaalioloissa varaudutaan suunnittelemalla, kouluttamalla tehtävään varattuja vastuuhenkilöitä sekä järjestämällä viranomaisten yhteisiä valmiusharjoituksia

3 MUTTA MAAILMA MUUTTUU Yhteiskunnan verkottuneen talouden häiriöherkkyys on korostunut viime vuosina. Häiriöt ovat alkaneet usein sääilmiöiden aiheuttamista sähkökatkoksista ja ne ovat kohdistuneet myös päivittäistavaroiden toimitusketjuun (myrskyt, tykkylumi). Päivittäistavarahuollon valmiussuunnittelussa ja varautumisessa havaittiin normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden mentävä aukko. Nykyisin varautumisessa painottuvatkin uhkakuvat, jotka todentuvat normaaliajan vakavina häiriötilanteina kuten häiriöinä kuljetuksissa, sähkönjakelussa, tietoliikenteessä ja tietojen käsittelyssä. Varautumisajattelun muutos edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä päivittäistavarahuollon eri toimijoiden kesken. Lisäksi se edellyttää toimijoiden roolien ja vastuiden sekä käsitteiden (päivittäistavarahuolto, ruokahuolto) selkeää määrittelyä

4 UUDEN OHJEISTUKSEN TAUSTAA Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), joka muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille. Strategiaa täydentävät eri hallinnonalojen laatimat muut linjaukset ja ohjausasiakirjat esim. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (julkaistu vuonna 2012). Päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje kunnille on em. asiakirjan toimialakohtainen sovellus

5 UUDEN OHJEISTUKSEN TAUSTAA Itä-Suomen aluehallintovirasto oli mukana päivittäistavarahuollon aluepoolikokeilussa, joka perustui työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) valmistelemaan hankkeeseen ja ohjaukseen. Tavoitteena oli varautumisen ja suunnittelun yhteensovittaminen alue- ja paikallistasolla, paikallisten erityisolosuhteiden huomioon ottaminen järjestelyissä sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistyön varmistaminen. Päivittäistavarahuollon aluepoolin tehtävät: koordinoida aluetasolla elinkeinoelämän, eri toimijoiden (mm. kunnat) ja viranomaisten ( aluehallintovirastot ja ELY-keskukset) varautumista tukea huoltovarmuusorganisaatiota (valtakunnallinen kauppa- ja jakelupooli sekä HVK) sekä aluehallintoviraston varautumistehtävää varmistaa kuntien joukkoruokailun toimintaedellytykset tukea ja ohjeistaa kuntien päivittäistavarahuollon valmiussuunnittelua

6 PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON ALUEPOOLIN KOKOONPANO Etelä-Savon ELY-keskus, innovaatioasiantuntija Toivo Venäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Pauliina Sorsa Leijona Catering Oy (ent. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus), asiakkuusjohtaja Marko Liikamaa Mikkelin kaupunki, tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari ( saakka) Etelä-Savon pelastuslaitos, palopäällikkö Ilpo Hartikainen Savonlinnan kaupunki, kehitysjohtaja Hannu Kurki Kontiolahden kunta, talousjohtaja Pauliina Pietikäinen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ruokapalvelupäällikkö Helena Farin Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prismajohtaja Olli Kurppa S-Market Kesälahti, marketpäällikkö Aku Korhonen Kesko Oyj / Itä-Suomen alue, kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, johtaja Kari Janhonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, talousjohtaja Ilkka Naukkarinen Pohjois-Savon Martat ry, toiminnanjohtaja Anne Matilainen Itä-Suomen aluehallintovirasto: Sirkka Jakonen, Kirsi Kaikko, Anneli Liljeroos, Auli Posti ja Minna Karppinen

7 PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO 2012 VALMIUSHARJOITUS Itä-Suomen aluehallintovirasto ja huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorin poolit järjestivät valmiusharjoituksen Pieksämäellä. Harjoitus liittyi päivittäistavarahuollon aluepoolimallin kokeiluun sekä työ- ja elinkeinoministeriön sekä Huoltovarmuuskeskuksen johtamaan päivittäistavarahuollon varautumisohjeistuksen laatimistyöhön. Pieksämäellä harjoiteltiin ongelmatilannetta, jossa poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat pitkät sähkökatkokset kohdistuivat mm. päivittäistavaroiden toimitusketjuihin. Päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje kunnille perustuu suurelta osin harjoituksesta saatuihin kokemuksiin

8 KUNNAT SAIVAT UUDET SUUNNITTELUOHJEET KEVÄÄLLÄ 2013 Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti joulukuussa 2012 Päivittäistavarahuollon ajankohtaispäivän, jossa mm. esiteltiin luonnos uudesta ohjeesta. Lopullinen versio ohjeesta postitettiin kuntiin helmi-maaliskuussa Pelastusopisto järjesti Kuntien päivittäistavarahuollon varautumiskoulutuksen Päivien aikana käytiin läpi uutta ohjeistusta. Kyseessä oli pilottikoulutus, joka oli suunnattu ensisijaisesti Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnille. Saadun palautteen perusteella Pelastusopisto suunnittelee päivittäistavarahuollon varautumiskoulutuksen jatkoa

9 OHJEEN PAINOPISTEET Päivittäistavarahuolto määritellään ohjeessa siten, että se on osa elintarvikehuoltoa turvaavaa järjestelmää ja se kohdistuu ensisijaisesti väestön hyvinvoinnin kannalta tärkeiden päivittäistavaroiden saatavuuteen sekä joukkoruokailun toimintaedellytysten turvaamiseen. Elintarvikevalikoima on ohjeessa keskeisenä kohteena. Myös hygieniatuotteiden saatavuuden varmistaminen on tärkeää erityisesti kotihoidon ja laitospalveluiden piirissä oleville henkilöille. Myös puhtaan veden saatavuuden varmistaminen on keskeistä, samoin kuin joukkoruokailun varmistaminen. Ohjeessa tarkoitettu päivittäistavarahuollon varautuminen koskee ensisijaisesti normaaliolojen vakavia häiriötilanteita. Ohjeessa ei käsitellä poikkeusoloja eikä väestönsuojelullisia evakuointitilanteita. Normaaliolojen häiriöihin varautuminen tukee myös poikkeusoloihin varautumista

10 YLEISTÄ Lähtökohtana on se, että kunnan johtaja vastaa kunnan toimialueeseen kuuluvasta varautumisesta. Kunnan toiminta nojautuu häiriötilanteissakin normaaliolojen organisaatioihin. Kuntia suositellaan tekemään YTS 2010 uhkamallien pohjalta riskianalyysit ja varautumaan päivittäistavarahuollon osalta ainakin paikallisten pitkien sähkökatkosten, liikennekatkosten, maksuliikenneongelmien, pandemian ja tavaroiden toimituskatkosten varalle. Lisäksi varaudutaan muihin mahdollisiin paikallisiin uhkiin. Riskikartoitus suositellaan tehtäväksi yhteistyössä oman alueensa pelastuslaitoksen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Varautumista voi tehdä yhteistyössä naapurikuntien kanssa

11 JOKAISELLA KUNNALLA ON PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON VASTUUHENKILÖ Kunnan tulee nimetä päivittäistavarahuollon varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö organisoi riittävän yhteydenpidon alueensa päivittäistavarahuollon toimijoihin ja näin ollen hänen on tunnettava riittävästi päivittäistavaroiden logistiikkajärjestelmiä. Vastuuhenkilö yhteen sovittaa kunnan organisaatiossa päivittäistavarahuoltoon ja joukkoruokailuun liittyvää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa

12 KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN RUOKAPALVELUJEN JATKUVUUSSUUNNITELMA Kunnan varautumisessa on erityisen tärkeää, että kunnassa laaditaan sen järjestämisvastuulla olevien ruokapalvelujen jatkuvuussuunnitelma. Suunnitelman tulee kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olevat asiakkaat (kuten terveyskeskuksen vuodeosaston potilaat), vanhainkodeissa ja palveluasumisen piirissä olevat henkilöt, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat, päiväkodit, lastensuojelulaitokset sekä kunnan tai kuntayhtymän koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat

13 KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN RUOKAPALVELUJEN JATKUVUUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa on huomioitava myös erityisruokavaliota vaativien ryhmien tarpeet. Lisäksi suunnitelmassa tulee varautua ylläpitämään ja tarvittaessa kasvattamaan joukkoruokailun laajuutta. Päivittäistavarahuollon häiriötilanteissa noudatetaan normaaliolojen voimassaolevia elintarvikehygieniasäännöksiä

14 KANSALAISJÄRJESTÖT JA KOTIVARA KUNNAN APUNA Päivittäistavarahuollon häiriötilanteessa kunnan tulee tunnistaa ryhmät, joihin tuki ensisijaisesti kohdistetaan, ja muistaa, että kaikki kuntalaiset eivät tarvitse samanlaista ulkopuolista tukea. Kunnan paineita häiriötilanteessa helpottaa, mikäli se on kartoittanut alueellaan toimivien kansalaisjärjestöjen kyvyt tukea ja auttaa tarvittaessa. Myös kuntalaisten omatoiminen varautuminen esimerkiksi kotivarajärjestelyillä helpottaa kunnan paineita. Kodin yleiseen varautumiseen saa vinkkejä Huoltovarmuuskeskuksen ( ) sekä SPEKn ( ) internet-sivuilta. Kotien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova) on koonnut keskeisiä kansalaisjärjestöjä tukemaan oma-aloitteista varautumista

15 JATKUVUUDEN HALLINTA HANKINTA- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSISSA Mikäli kunta ulkoistaa järjestämisvastuullaan olevia ruokapalveluja, on tärkeää tarjouspyyntövaiheesta sopimuksen solmimiseen asti huomioida toiminnan jatkuvuus- ja sopeutumiskyky häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskus on laatinut yleistä ohjeistusta palvelusopimusten laatimiseen. Sopimuksiin perustuvan varautumisen (Sopiva) suositukset ovat osoitteessa Kunnan on varauduttava myös tilanteeseen, jossa ulkopuolinen palveluntoimittaja on häiriötilanteessa kyvytön täyttämään sopimusvelvoitteitaan

16 VARAUTUMINEN EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA HARJOITTELUA Varautumisessa tarvitaan suunnittelun lisäksi henkilöstön koulutusta sekä viranomaisten ja päivittäistavarahuoltoon liittyvien elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä ja yhteisiä harjoituksia. Päivittäistavarahuollon vastuuhenkilö raportoi varautumisesta, jatkuvuussuunnittelusta sekä sattuneista vakavista häiriötilanteista kuntajohdolle. Kunta puolestaan raportoi aluehallintovirastolle sen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti

17 Kiitos Ja Hyvää Syksyn Jatkoa! Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto Puh , taina.rautio(at)avi.fi