SUOMEN HUOLTOVARMUUS. Johtaja Jyrki Hakola. Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Luosto,

Transkriptio

1 SUOMEN HUOLTOVARMUUS Johtaja Jyrki Hakola Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Luosto,

2 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. - Väestö - Elinkeinoelämä - Maanpuolustus Elinkeinoelämä keskeisessä roolissa, EU sisämarkkinat toimivat, lisäturva huoltovarmuusjärjestelyillä. Yhteiskunnan toiminnot Huoltovarmuustoiminta Markkinaperusteinen toiminta

3 KOKONAISTURVALLISUUDEN KIVIJALKA Väestön hyvinvointi Toimiva elinkeinoelämä ja kansantalous Yhteiskunnan rakenteet ja järjestelmät Kansallinen puolustus

4 HUOLTOVARMUUS PERUSTUU LAINSÄÄDÄNTÖÖN Jokainen viranomainen on velvoitettu huolehtimaan toiminnassaan varautumisesta, sekä sen kehittämisestä ja valvonnasta. (Valmiuslaki 1552/ ja 13) Huoltovarmuuskeskus toteuttaa erityistoimenpiteitä. (L. huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992) Kriittisiltä yrityksiltä odotetaan sitoutumista ja hyvin hoidettua jatkuvuuden hallintaa. 4

5 MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

6 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN KEINOT Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset, standardit Omistajuus (valtion strateginen omistus) Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoitus Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö

7 HUOLTOVARMUUS ELÄÄ AJASSA Uusi HUOVA päätös 2018, valmisteilla VÄLIARVIO 2016 Epävarmuuden ja konfliktien maailma 2013 Globalisaatio ja verkostotalous 2008 Tuonti väliaikaisesti häiriintynyt, normaaliolojen vakavat häiriöt Lähtökohtana kv. markkinat ja kansalliset toimenpiteet Infrastruktuurin turvaaminen korostuu, kv. yhteistyö aktiivisempaa Terrorismi kk kestävä kriisi sisältäen puolustustilan ja terrorismiuhan Tuontimahdollisuudet väliaikaisesti vaikeutuneet Painopisteenä yhteiskunnan toimivuus, erit. tieto- ja viestintätekniikka EU-olosuhteet kk kestävä kriisi, johon voi sisältyä puolustustila Kansallisia toimia täydentävät EU, IEA ja bilateraalijärjestelyt Perushuollon priorisointi Kylmän sodan uhkakuvat 1988 Ulkomaankaupan sulkutila 1 vuosi Laaja perushuollon käsite

8 TAVOITTEET KRIITTISILLE TOIMINNOILLE (VNp 857/ ) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa

9 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO, YHTEISTOIMINTA Huoltovarmuuskeskus Varautumisen keskitetty asiantuntijaorganisaatio Valtion varmuusvarastointitehtävät Varautumisen vapaaehtoisorganisaatiot Huoltovarmuusneuvosto Edistää yhteiskunnallista keskustelua (think-tank) Sektorit Elinkeinoelämän ja hallinnon varautumisen yhteensovittaminen Poolit Yritysten ja toimialojen varautumisen yhteensovittaminen

10 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 1. Kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa 2. Varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus 3. Turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto 4. Hoitaa velvoite- ja turvavarastointia 5. Ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä huoltovarmuustavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella.

11 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Logistiikka Elintarvikehuolto Energiahuolto Terveydenhuolto Finanssiala Teollisuus Muut poolit Alkutuotanto Kauppa ja jakelu Voimatalous - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljy - Maakaasujaosto Ilmakuljetus Maakuljetus Vesikuljetus Elintarviketeollisuus KOVAtoimikunta Terveydenhuolto Vesihuolto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Rahoitushuolto Vakuutus Kemia Metsä MIL Muovi ja kumi Rakennus - Aluetoimik. (6) Teknologia DIGI Media Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori

12 HUOLTOVARMUUSKESKUS Hallitus Toimitusjohtaja Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstö lakiasiat viestintä Suunnittelu ja analyysi analyysitoiminta kehitys ja palvelut kansainväliset asiat huoltovarmuusneuvosto Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustusvälineteollisuus kuntakenttä Energiahuolto-osasto polttoainehuolto voimahuolto varastointi energia-alan sopimukset Infrastruktuuriosasto ICT joukkoviestintä logistiikka finanssiala

13 HUOLTOVARMUUDEN RAHOITUSLÄHTEET Huoltovarmuusmaksut Sähkö 0,00013 /kwh Kivihiili (lämmön osalta) 1,18 /t Maakaasu (lämmön osalta) 0,084 /MWh Bensiini 0,0068 /l Diesel- ja kevyt polttoöljy 0,0035 /l Raskas polttoöljy 0,0028 /kg Lainanotto (enintään 200 milj. euroa) Tulorahoitus Omistukset Huoltovarmuusmaksun tuotto 2016 (2015) 43,8 milj. (42,8 milj. ) Huoltovarmuuskeskuksen tase 2016 (2015) 1,9 mrd. (1,6 mrd. ) Liikevaihto 2016 (2015) 67 milj. (278 milj. )

14 STRATEGINEN OMISTUS Suomen Huoltovarmuusdata Oy

15 SUOMI INTEGROITUNUT EUROOPPAAN EU sisämarkkinat, globaali ulottuvuus. Pohjoismainen yhteistyö; Ruotsi, Norja. Pohjoismaiset sähköverkot, Nordpool. EU ja NATO vahvoja järjestöjä, myös huoltovarmuudessa. Venäjän rooli Itämeren merikuljetuksissa sekä energian ja materiaalien tuonnissa Suomeen.

16 HUOLTOVARMUUS JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyötä: Ruotsi, Norja Tietojenvaihtoa: Viro, Sveitsi NATO: CEPC siviilivalmiusyhteistyö baseline requirements, Itämeri, tiedonvaihto Edustus Suomen NAE:ssa ja asiantuntija NATO:n sihteeristössä USA: siviilialan huoltovarmuusyhteistyö alustavassa keskustelussa Selvityksessä huoltovarmuusasiantuntijan lähettäminen Pysyvään Edustustoon (Bryssel)

17 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ Varastotasojen sopeuttaminen ja varastoinfran kehittäminen Kotimaisen puolustusteollisuuden tuotantokyvyn varmistaminen Kyberturvallisuus ohjelma Energia ohjelma Alueellisen varautumisen uudistaminen, SOTE-maakuntauudistus Sähkön kotimaisen tuotannon edistäminen

18 HVK:N TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ (2) Polttoainejakelun varautumistoimenpiteet, varavoima Elintarvikehuollon varautumistoimenpiteet, varavoima Logistiikka 2030 ohjelma; merellisen materiaalivirtojen ja logistiikkakeskusten toiminnan turvaaminen HVK:n toiminnan kilpailuneutraliteetin varmistaminen ja mahdollinen rakenteen kehittäminen

19 VERKOSTOMAISTEN TOIMINTAKETJUJEN VARAUTUMINEN 19

20 ENERGIAHUOLTO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄNÄ TOIMINTONA Energiahuollon, erityisesti sähköhuollon, luotettava toiminta on kaiken muun yhteiskunnan elintärkeän toiminnan perusedellytys. Energiahuollon perustana monipuoliset energialähteet, polttoaineet ja tuotantomuodot. Energiaverkkojen toimitusvarmuudella kasvavia vaateita. Sähkö, kaukolämpö, maakaasu..

21 ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS OMAVARAISUUS 36 % Venäjän tuonnin arvo on noin 60 % koko energiatuonnista, MUTTA RIIPPUVUUS RAJALLINEN! 10,1 milj. t. Raakaöljy Venäjä 83 40% 35% 30% 25,7 TWh (2,6 miljardia m 3 ) Maakaasu Venäjä 100 % 25% 20% 15% 58 tu Ydinpolttoaine Venäjä 39 % Ruotsi 61 % 10% 5% 0% Lähde: Tilastokeskus 2,2 milj. t Kivihiili Venäjä 83 % 21,5 TWh Sähkö Ruotsi 81 % Venäjä 18 16,30 TWh Sähkö (netto) Sähköntuonti Venäjältä on noin 5 % sähkön kokonaiskulutuksesta Tuontitiedot vuodelta 2015, omavaraisuus vuodelta 2014

22 SÄHKÖJÄRJESTELMÄN UHKAKUVAT Sähkötehon riittävyys! Kulutushuippu MW Tuotanto MW ( , Fingrid) MW kulutushuippu ( ) Poikkeukselliset sääilmiöt ukkoset, rajuilmat, lumi ja jää (Pyry ja Janika 2003; Asta, Veera, Sylvi ja Lahja 2010; Hannu ja Tapani 2011; Eino 2013; Rauli 2016) Tekniset viat Vakavat häiriöt, vian yhdistelmät (N-1) (Helsinki 2003) Ilkivalta ja sabotaasi sähköverkon pylväät ja sähköasemat käytönvalvontajärjestelmä tuotantolaitokset kyberhyökkäykset

23 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Varautumisen painopisteet: -merikuljetukset -kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset -sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen. Infrastruktuurit: tärkeimmät kuljetusväylät, satamat, lentoasemat, tavaraja henkilöliikenteen asemat, terminaalit ja varastot sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmät Tavarakuljetukset: energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset Yritykset ja verkostot palvelujen, kaluston ja osaamisen käytettävyys häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Henkilökuljetukset: työssäkäyntiliikenne Yritysten ja kaluston riittävä kotimaisuus ja osaaminen tärkeää

24 SUOMI ON LOGISTINEN SAARI SAARISTOSSA Suomi Venäjä 1 : 2,3 KONTIT RORO Suomen tuonti vienti > 80% meritse Selkeää merikuljetusten varajärjestelyä ei ole Riippuvuus Itämeren logistiikan kokonaisuudesta Kuljetukset hajautuvat ~ 20 erilaiseen alus- ja lastityyppiin sekä kuljetusjärjestelyyn Konttivirta on oma kokonaisuus Henkilö- ja tavaraliikenne ovat yhdessä Satamat erikoistuneet Riippuvuudet jääoloista, polttoainehuollosta, luotsauksesta, väylistä, tiedon hallinnasta 24 (Lähde: Baltictransportmaps.com)

25 TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeiset yritykset ja organisaatiot ottavat jatkuvuudenhallinnassaan huomioon niihin kohdistuvat kyberuhat ja pitävät yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Kriittisissä järjestelmissä yksittäisen kohteen lamautuminen tai vaurio ei saa lamauttaa koko järjestelmää. Kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot on varmistettava myös tilanteissa, joissa kansainväliset tietoliikenneyhteydet eivät ole käytössä. Kriittiset tietovarannot on kahdennettava Suomeen. Voidaan siirtää Euroopan unionin alueelle; lainmukaisuus, turvallisuus ja saatavuus on varmistettava.

26 SUOMI ON TIETOTEKNIIKKAMAAILMAN LAIDALLA Lähde: submarinecablemap.com Elintärkeät toiminnot ovat kansainvälisestä tietoliikenteestä ja järjestelmistä riippuvaista Tietoliikenne suuntautuu valtaosin Ruotsin kautta (noin 12 reittiä merenpohjassa) Suora Sealion-reitti Saksaan Teknis-liiketoiminnallinen riippuvuus muista länsimaista on suuri Valtaosa Venäjän läntisestä tietoliikenteestä kulkee Suomen kautta Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa edelleen eksponentiaalisesti Yhteiskunnan toiminnot moninkertaisesti riippuvaisia tietotekniikasta Tahalliset ja tahattomat uhat siviiliyhteiskuntaan - hybridiuhka Laaja ja kompleksinen suojattava ympäristö Kyberturvallisuusstrategia linjaa tavoitteita ja vastuita HVK panostaa toimialojen ja yritysverkostojen kyberturvallisuuden vauhdittamiseen (KYBER M ) 26

27 FINANSSIALAN PALVELUT Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen, maksujen välityksen ja arvopaperikaupan järjestäminen turvataan tehokkaasti Järjestelmien toimivuus sekä tietojen käytettävyys myös tilanteissa, joissa järjestelmät eivät ole Suomessa (tietoliikenne). Varajärjestelyt pankkien väliselle maksuliikenteelle, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminnalle sekä eläkkeiden ja muiden toistuvaissuoritusten maksatuksille (SEPA vs kansallinen maksuselvitys). Korttimaksamisen infrastruktuurin ja korttivarmennusten toimivuus Suomessa (kansainväliset riippuvuudet).

28 TOTEUTUNEITA HUOLTOVARMUUSUHKIA JA HÄIRIÖTILANTEITA (1/2) Puolustusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Siemenhuollon turvaaminen (1999, 2005, 2013), sokerintuotannon turvaaminen Katrina-myrsky USA:ssa (IEA 2005), lämmitysöljyn ja dieselin niukkuus ( ), turvepula Pandemiauhkiin varautuminen Tuontimateriaalien saantihäiriöt

29 TOTEUTUNEITA HUOLTOVARMUUSUHKIA JA HÄIRIÖTILANTEITA (2/2) Hätäaputoimitukset katastrofialueille ( ) Tietoverkkohyökkäysten havainnointi ja hallinta, CERT (2007-) Viranomaisverkon (VIRVE) ja viranomaisten hätätiedotejärjestelmän toiminnan turvaaminen Ulkomaalaisomistus Eräät infrastruktuuri-investoinnit

30 MATERIAALINEN VARAUTUMINEN, VARASTOINTI 30

31 VARMUUSVARASTOINTIJÄRJESTELMÄT Peruste Tarkoitus Tuotteet Valtion varmuusvarastot Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (L 1390/1992) Väestön toimeentulon ja talouselämän toiminnan turvaaminen ankaran kriisitilanteen varalta Tuontipolttoaineet, viljat sairaalatarvikkeet, lääkkeet, seosmetallit, kemikaalit, kriittiset tuontiraaka-aineet Velvoitevarastot Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista (L 1070/1994), Lääkkeiden velvoitevarastointilaki (L 979/2008) Maan huoltovarmuuden turvaaminen tuontipolttoaineiden tai lääkkeiden vakavan saantihäiriön varalta Raakaöljy, öljytuotteet, kivihiili, (maakaasu), lääkkeet, lääkeaineet Turvavarastot Turvavarastolaki (L 970/1982) Väestön toimeentulon ja yritysten tuotantotoiminnan turvaaminen välttämättömien raakaaineiden ja materiaalien saantihäiriöissä Kriittisiä tuotteita ja materiaaleja (VNA 552/2013) Päivitys syyskuu 2014

32 TUONTIPOLTTOAINEIDEN VARMUUSVARASTOINTI Polttonesteet perinteistä huoltovarmuusvarastointia Tuontipolttoaineiden varastot min. 5 kk normaalikulutus Sopeuttaminen jatkuvaa Kivihiili Maakaasu

33 KAUKOLÄMPÖ JA KÄYTETYT POLTTOAINEET Kaukolämpö Polttoainevarastot, minimi 5 vrk Varautumissuunnittelu, ml. sähkökatkot Turve Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 6 kk varastot tuotantokauden alkaessa Maakaasu Hankintalähteiden monipuolistaminen Biokaasu Siirtoverkkoon kytketyn terminaalikapasiteetin aikaansaaminen

34 TERVEYDENHUOLLON TARVIKKEIDEN JA LÄÄKKEIDEN TURVAAMINEN Tarvikkeet Verensiirtolaitteet Nesteensiirtolaitteet Kanyylit Injektioruisku Leikkausveitsi Esimerkkejä kriittisistä tuotteista Leikkauskäsineet Intubaatioputket Katetrit Haavaompeleet Infuusioliuokset Sairaaloiden varastot noin 1 kk Kaupalliset varastot noin 1-2 kk Varmuusvarastot noin 3 kk Sairaaloiden peruslääkkeet 3-6 kk + Infuusionesteet 2 vko Velvoitevarastot kk: maahantuojat, teollisuus Lääkkeet

35 YHTEISKUNNAN PERINTEISET PERUSTOIMINNOT

36 ELINTARVIKEHUOLTO Alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja kauppa Uusi PTH ohje ruokahuollosta kuntatasolle, 2017 Leipäviljan varmuusvarastointi (6 kk) kaupalliset varastot: maatilat, tukkuliikkeet, teollisuus Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita Päivittäistavarahuollon toiminta-ajatus 2.0 (TEM 2017) kuluttajasäännöstelystä markkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseen, sekä resurssien käytön ja toimijoiden ohjaukseen.

37 TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollon vakavien häiriötilojen ja poikkeusolojen toiminnan turvaaminen varautumisvelvoitteet Lääkkeiden ja lääkinnällisten tarvikkeiden velvoite- ja varmuusvarastointi HVK, kaupalliset toimijat, sairaanhoitopiirit, apteekit Vahva kansallinen pohja ja toimijoiden sitoutuminen Maakunta ja kuntataso, yksityiset toimijat (SOTE-uudistus) Valmius ohjaustoimenpiteisiin (STM)

38 VESIHUOLTO Vesihuoltopalveluiden saanti turvataan kotitalouksille, yhdyskunnille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille sekä veden saannista riippuvalle huoltovarmuuskriittiselle tuotannolle. Suuria yhdyskuntia, keskussairaaloita ja vesikriittistä teollisuutta palvelevat vesihuoltolaitokset varmistavat toimintansa jatkuvuuden sekä vaihtoehtoiset vedenhankintalähteet. Kriittiset vesikemikaalit kotimaisia 38

39 TEOLLISUUS Valtio edistää eri politiikkalohkoilla ja kaikkien ministeriöiden toimin huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun ja tuotekehityksen säilymistä Suomessa. Keskeisiä alueita mm. Kemia, metsä, teknologia, elektroniikka, muovikumi sekä puolustus- ja rakennusteollisuus Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta. Kriittisten komponenttien, materiaalien ja kemikaalien varmuusvarastointia Yritys- ja toimipaikkakohtainen varautuminen, liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta.

40 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Varmistetaan rakennuskapasiteetin nopea saatavuus liikenneinfrastruktuurin, kunnallisen infrastruktuurin sekä energia- ja televerkkojen vakavissa häiriötilanteissa. Aie- ja valmiussopimusjärjestelmä viranomaisten tarvitseman kuljetus- ja työkonekaluston nopean saatavuuden varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa. Tulvatorjunta, myrskyvahingot, onnettomuustilanteet Rakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa varaudutaan tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa. Linnoittaminen, väylästöt

41 SOTILAALLISTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA TUOTANTO JA PALVELUT Varmistetaan, että maassa säilyy tarvittava riittävä osaaminen, teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja kriisiajan vauriokorjauskyky. Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salaukseen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta. Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.

42 ELINKEINOELÄMÄN VARAUTUMINEN

43 VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 VNp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yhteiskunnan resilienssi Jatkuvuudenhallinta Yritysten ja toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HVO - Extranet-portaali

44 POOLIEN TEHTÄVIÄ Seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa Tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle Ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa Suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa Tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa Tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista Tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä Järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

45 HUOLTOVARMUUSKRIITTINEN YRITYS? Vakaviin yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyy keskeisenä osana huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tunnistaminen. Kansallisen huoltovarmuuden yhteistoiminnan muotona on vapaaehtoisuuteen perustuva, yksityisen ja julkisen sektorin laajapohjainen yhteistoiminta (PPP). 45

46 HUOLTOVARMUUDEN ALUETOIMINTA JA KANSALAINEN

47 ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten (AVI/ELY, kunnat), yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa harjoitustoimintaa. Kehitetään sähkö- ja lämpö, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaali- ja terveyshuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä. Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

48 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR) ELVAR-toimikuntien (5 kpl) missiona on 1. kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla. 2. varmistaa osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto.

49 KANSALAINEN Valistunut kansalainen Omaehtoinen varautuminen, 72H-konsepti KOVA-toimikunta ja kansalaisjärjestöt SPEK, martat, 4H, partiolaiset, SPR, riista- ja kalamiehet, mehiläistuottajat jne. HVK:n julkiset internet-sivut Julkaisut, tiedotus

50 LOPUKSI Huoltovarmuustyöllä tähdätään yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Suomalainen huoltovarmuustyö on kansainvälisesti arvioiden hyvin resursoitu. Huoltovarmuusorganisaation peruskivi on yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö. Yhteiskunnan vakaus saattaa joutua nopeasti ja vakavasti uhatuksi ulkoisten toimintaympäristön muutosten vuoksi. Huoltovarmuuden paras tae on kilpailukykyinen kansantalous.

51 KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Aleksanterinkatu 48 A, 7 krs. FI HELSINKI Puh Fax