HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI. Rovaniemi

Transkriptio

1 HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI Rovaniemi Ylitarkastaja Markku Aherto Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

2 Mihin varaudutaan? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

3 Kuntien ja viranomaisten resurssit on mitoitettu kunnan asukasluvun palvelutarpeiden mukaan, ei suuronnettomuuden varalle UHRIEN / EVAKUOITAVIEN MÄÄRÄ PÄIVITTÄISEN VALMIUDEN KRIITTINEN RAJA 2-8 hlö Lap in SUORITUSHENKILÖSTÖN alu TARVE eha 3 llint ovir

4 SUURONNETOMUUKSIA JA HÄIRIÖTILANTEITA POHJOISESSA VUOSI TAPAHTUMA VAIKUTUS 1977 Matkustajalentokoneen kaappaus Suuri onnettomuusriski 1982 Maurimyrsky Kaksi kuollutta, suuret vahingot 1986 Tšernobylin onnettomuus 1994 Turistibussin onnettomuus / Enontekiö Bussi jokeen, 30 henkilöä, - 25 C 1999 Pitkä pakkasjakso Liikenne, sähkön- ja lämmönjakeluhäiriöitä 2000 Pyhätunturin vesiepidemia altistunutta, 300 sairastunutta 2005 Turistibussin onnettomuus/ Keminmaa 1 kuollut, 15 loukkaantunutta 2005 Koiravaljakko-onnettomuus / Tornio 2 kuollutta, suuri mediakiinnostus 2005 Kittilän ja Inarin tulvat Pitkäkestoinen evakuointi, suuret taloudelliset tappiot 2006 Kittilän lentoaseman tulipalo Suuret taloudelliset tappiot 2006, 2009 Lintu- ja sikainfluenssa Laajamittainen varautuminen 2010 Islannin tulivuoren purkaus Suuret taloudelliset tappiot 2009, 2011 Tietoliikennekatkokset Sallan kunta 7,5 h ilman yhteyksiä 2013 Kemin räjähdysonnettomuus 1 kuollut, laaja evakuointi 2014 Utsjoen koulusurma 1 kuollut, suuri henkisen tuen tarve 2015 Euroopan pakolaiskriisi Lappiin yli turvapaikanhakijaa

5 HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY- YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Häiriöherkkyys, riskit Maantiede (Suomi)

6 Huoltovarmuuden perustavoite Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

7 VÄLTTÄMÄTTÖMIEN TARPEIDEN TUNNISTAMINEN Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti Varautuminen yhteiskunnan kannalta tärkeimpiin toimintojen jatkuvuuden turvaamiseen HYVINVOINTI-SUOMI: Kaikki toimii Paljoon on varaa, jopa tuhlaamiseen Kaikkea tarvitaan Tasapuolisuus MAAKULJETUSPOOLI HUOLTOVARMUUS-SUOMI: Yhteiskunnan kannalta (vain) kaikkein välttämättömin toimii Varmistetaan kriittisten toimijoiden toimintaedellytykset Elinkeinoelämän, kuntien, 3. sektorin, yksilöiden rooli!

8 KOLME UUTTA YLITARKASTAJAA HVK:N RAHOITUKSELLA SIJOITETTU AVEIHIN: Markku Aherto Rovaniemi Hanna Auronen Vaasa (VAIHTUU) Hannu Kuhanen Helsinki TEHTÄVÄT: Huoltovarmuuden ja varautumisen kehittäminen alueellisella ja paikallisella tasolla Rakentaa tiivis yhteistyö viranomaistahojen ja hv-organisaation sekä alueellisten ja toimialoittaisten poolien kanssa Tunnistaa hv:n ja varautumisen puutteita ja kartoittaa painopisteitä ja kriittisiä toimintoja Alueellisen tilannekuvan muodostaminen ja raportointi = vuosikatsaus HV:n sisällyttäminen ALMPK:ien, valmiusharjoitusten ohjelmiin ja valmiustoimikuntien toimintasuunnitelmiin Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

9 YLITARKASTAJIEN VASTUUALUEET Markku Aherto: Lappi,Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä- Savo, Pohjois- Karjala Hanna Auronen: vaihtuu Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Hannu Kuhanen: Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

10 VARAUTUMISEN YHTEISTYÖ POHJOISESSA LR POO LIT JPR HVK AVI:t ELVARit KAIPR KR KARPR 1. Miten nähdään huoltovarmuuden ja varautumisen tila? 2. Miten huoltovarmuutta voitaisiin kehittää? 3. Miten eri toimia voitaisiin koordinoida paremmin? 4. Miten voidaan kehittää yhteistyötä? kunnat pelat ELY:t LOGL 3.sektori Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

11 YHTEISTYÖ ON YHDESSÄ TEKEMISTÄ JA YHTEISVASTUUTA VAPE -Valmiusjärjestelmä -51 VAPEPA järjestön osaaminen Etsintä / MSO -Ensihuolto -Henkinen tuki -Häiriötilanteiden tukitoiminnot -Asiantuntijuus Sopimuksellisuus -Yhdyshenkilö -Koulutustuki -Yhteiskoulutukset -Toimitila-apu -Osallistuminen suunnittelutyöhön Lap in alu eha 11 llint ovir

12 ROOLI MISSÄ LUOVITAAN? Viranomaisvarautuminen AVIt, Pelastuslaitokset, Kuntaliitto Ylitarkastajat AVIin YT on jo Tehostetaan menemällä sisään Elinkeinoelämän varautuminen ELVARit Ylitarkastajat ELVARiin Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

13 1. Huoltovarmuuden ja varautumisen puutteiden tunnistaminen TAVOITEKARTTA 2. Keskeisten osapuolten varautumisen suunnittelun ja yhteistyön tukeminen sekä yhteensovittaminen 3. Huoltovarmuuden ja varautumisen kehittäminen paikallisella ja alueellisella tasolla 4. Muut 1.1 Huoltovarmuuden ja varautumisen puutteiden, tärkeiden painopisteiden sekä kriittisten toimintojen arviointi 2.1 ELVAR-toimikuntien työhön osallistuminen ja verkoston luominen alueen elinkeinoelämään 3.1 Huoltovarmuuden sisällyttäminen maanpuolustuskurss eihin 4.1 Valtakunnalliset erikoistumistehtävät 1.2 Korjaavien toimenpiteiden suunnitteleminen ja toteuttaminen yhteistyössä muiden osapuolten kanssa 2.2 Tiiviin yhteistyön rakentaminen viranomaistahojen, huoltovarmuusorganis aation, alueellisten ja toimialoittaisten poolien kanssa 3.2 Huoltovarmuuden sisällyttäminen valmiusharjoituksiin 4.2 Muut AVI:n määrittelemät tehtävät 1.3 Tilannekatsauksen 2016 laatiminen 2.3 Maakunnallisen yhteistyön aikaansaaminen ottaen huomioon mahdollisen aluemuutoksen tuomat vaikutukset 3.3 Huoltovarmuuden sisällyttäminen valmiustoimikuntien toimintasuunnitelmiin Toimenpiteitä ei aloitettu Toimenpiteet aloitettu Toimenpiteet valmiit Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

14 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO TÄLLÄ MENNÄÄN Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Finanssialan sektori Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Muut poolit Kauppa- ja Jakelupooli Vesikuljetuspooli Voimatalouspooli - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Metsäpooli MIL-pooli Muovi- ja Kumipooli Rakennuspooli - Aluetoimik. (6) Teknologiapooli DIGI-pooli Mediapooli Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, PELAt, 3-sektori Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n ) 14

15 Huoltovarmuuden aluetoiminta HVK Sektorit (6) Poolit (20+) HVK-AVI HV-toimikunta ELVAR tmk (5) AVI Valmiustmk (6) HV-asiantuntijat (3x1 htv) ELY-L ALVAR sihteerit (5x0,4 htv) RAK aluetmk (6) VTP aluetmk (5) ATP/MPKY+PV KOVA/SPEK LVM/LIVI LOGtmk (5) KUNTAYHTYMÄT, PELA, SHP KUNTALIITTO mm. KUJA-projekti KUNNAT KUNNAT (300+) KUNNAT

16 Uudistettu ELVAR kokoonpano, ehdotus ELVAR toimikunta (5, toistaiseksi nykyinen jako): Puheenjohtaja Elinkeinoelämä Elinkeinoelämä Toimialojen asiantuntijajäsenet/alue (5+) Rakennuspooli Voimatalouspooli RAK/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri VTP/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri Sihteeri ELY (Juha Ristola, Oulu; Mauri Parantala Mikkeli; 40-60%) Aluehallinto AVI (mie ja kaksi muuta; 100%) Logistiikka (LiVi) Pelastuslaitos Puolustusvoimat LOG/aluetmk puheenjohtaja tai sihteeri PeLa/alue (1, maakuntataso) Asiantuntijajäsen - ELVAR toimikunnat nimittää HVK hallitus. - Kukin ELVAR täydentää kokoonpanoaan alueellaan keskeisillä elinkeinoelämän edustajilla, sekä luo itselleen laajemman, alueellisen asiantuntijaverkoston toimialat sekä alue- ja paikallishallinnon rajat ylittävän yhteistyön varmistamiseksi.

17 ELVAR-toimikuntien aluejako Pohjois Länsi Itä Lounais Etelä

18 Lopputuotokset Tilannekatsaukset (-16, -17, -18) Tilannekatsausten mukaiset korjaavat toimenpiteet tehty tai käynnissä Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö (ELVAR julkishallinto rajapinta toimii) Maakunnallinen varautumisen yhteistyö on kehittynyt (YT KUJA-projekti) Huoltovarmuus kiinteä osa valmiusharjoituksia Huoltovarmuus kiinteä osa maanpuolustuskursseja Muuta???

19 KUJA Kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyössä vuosina toteuttama kaksivuotinen projekti. Projektin tavoitteena oli tukea sekä kehittää kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Projekti tukee laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista kaikissa tilanteissa sekä kytkee osaltaan kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla. 19

20 Projektin aikana Luodaan kunnille ja näihin liittyville kriittisille palvelu- sekä toimintoketjuille asiakaslähtöinen jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti sisältäen kunnille maksuttomat yhtenäiset toimintamallit ja työkalut, joita nämä voivat soveltaa tarpeidensa mukaisesti omassa toiminnassaan. Jalkautetaan jatkuvuudenhallinnan yhtenäiset perusteet ja parhaat käytännöt kuntakentän toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea järjestettävissä alueellisissa tilaisuuksissa syksystä 2015 alkaen. 20

21 Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

22 TULOKSIA KYSELYSTÄ KUJA-suosituksia Kuntien tulee laatia arvio varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan nykytilasta Tahtotila ja kehittämistoimenpiteet on määriteltävä Varautumista ja jatkuvuudenhallintaa tulee kehittää ja ohjata johdonmukaisesti koko kuntakonsernin kattavasti Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tulee olla osa kuntien perustoimintoja, johtamista ja päätöksentekoa Kuntien tulee määrittää kriittiset tehtävänsä, avaintoiminnot ja palveluntuottajat Kriittisimpiin toimintoihin laadittavissa sopimuksissa tulee määritellä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan vaatimukset jo hankinnan suunnitteluvaiheessa Kuntien ja kriittisimpien yt-kumppaneiden välistä yhteistoimintaa sekä alueellisesti kuntien välistä yhteistoimintaa tulee lisätä Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

23 MITÄ NYT? NO KUKAS SEN NYT TIETÄÄ? On muistettava, että ei voi pelkästään odottaa maakuntauudistusta ja mahdollisia uusia kuntakarttoja Varautumisen on oltava kunnossa kaiken aikaa, vaikkei kukaan hyökkäisikään, niin kelit voi muuttua ja onnettomuuksia tapahtua Tai vaikkapa tulla uusi maahanmuuttoaalto Tuleviin maakuntiin ja kuntakenttään mentäessä ei saisi tulla katkoksia ja sitähän lukuisat työryhmät asiantuntijoineen nyt pohtii. Kuja-projekti saa jatkoa, jossa huomioidaan uusi maakunta- ja kuntarakenne, on lausunnoilla kuten myös Elintarvikehuolto, joista esimerkit Joten jatketaan työtä, jotta toiminnot jotka pelaavat hyvin tänään, pelaisivat myös häiriötilanteessa edes niin, että pärjätään Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

24 HAASTATTELUT: Heikki Kontsas, Oulu Kari Tiermas, Rovaniemi

25 KOTITALOUDET Myös kaupungeissa väestön tulisi varautua häiriötilanteisiin Kotitalouksista vajaa puolet on varautunut häiriötilanteisiin Kotitalouksista alle puolet on suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteiden varalle. Kaupunkilaisilla on vähemmän kotivaraa, ja häiriötilanteessa heillä on tarve päästä kauppaan, kun maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Puolella suomalaista on kokemuksia jostain häiriötilanteesta, yleisimmin sähkökatkosta, myrskystä tai tulipalosta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien häiriötilannevarautumista. Häiriötilanteista tutuimpia ovat pitkät sähkökatkot (19 %), tuhoa aiheuttaneet myrskyt (19 %) ja tulipalot (11 %). Harvinaisempia ovat kokemukset pitkästä, vähintään kolme vuorokautta kestäneestä vedenjakelu- (8 %) tai teleliikenteenhäiriöstä (7 %), elintarvikepulasta (7 %) tai laajasta tulvasta (3 %). Tulosten mukaan kotitalouksilla on suhteellisen vähän kokemuksia häiriötilanteista, millä saattaa olla vaikutusta siihen, että tietoinen varautuminen häiriötilanteisiin on tulipalon uhkaa lukuun ottamatta melko vähäistä, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen pohtii. Enemmistö suomalaisista suhtautuukin luottavaisesti tulevaan. Harva uskoo uhkien, kuten tulipalojen tai sähkökatkojen osuvan omalle kohdalle. Vain alle puolet (44 %) kotitalouksista on ainakin jossain määrin suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteessa. Varautumisessa on kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja. Voidaan sanoa, että keskimäärin maaseudulla ollaan paremmin varautuneita kuin kaupungeissa. Kaupungeissa sähkökatkojen kaltaiset häiriöt ovat harvinaisempia kuin maalla, mutta sielläkin voi vakavia häiriötilanteita esiintyä, joten väestön olisi hyvä hallita varautumisen perusteet myös taajaan asutuilla alueilla, Laurikainen toteaa. Kaupunkilaisilla on maaseudun asukkaisiin verrattuna vähemmän kotivaraa, mikä näkyy muun muassa siinä, että suurimmalla osalla kaupunkilaisista olisi tarve päästä kauppaan häiriötilanteessa, kun taas maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Kaupunkilaiset, joilla on vähemmän elintarvikkeita omasta takaa, luottavat myös useammin kunnan kykyyn järjestää elintarvikkeiden hätäjakelu. Se, että suurin osa kotitalouksista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti kotitalouksien varautumiseen ja pitää varautumista hyödyllisenä, on hyvä lähtökohta varautumisen edistämiseen yhteiskunnassa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön uhkakäsityksiä sekä kotitalouksien omatoimista varautumista. TNS Tutkija Gallup Heikki Oy keräsi Laurikainen, tutkimusaineiston huhtikuussa Kysely on osa tutkimusprojektia, jossa tarkastellaan kotitalouksien häiriötilannevarautumista.

26 Kotitalouksien varautuminen (SPEK) Kuvio 1: Tapahtumat, joihin itse tai joihin kotitaloudessa varauduttu (%), n = 1001 Tutkija Heikki Laurikainen,

27 Kotitalouksien varautuminen (SPEK) Kuvio 2: Häiriötilannekokemusten ja varautumisen välinen riippuvuus liittyen sähkökatkoihin ja myrskyihin (%) Tutkija Heikki Laurikainen,

28 ja lopuksi Huoltovarmuuden perusta: menestyvä elinkeinotoiminta toimiva yhteiskunta valistuneet kansalaiset onnistunut viestintä

29 KIITOS! Yhteystiedot: Lapin aluehallintovirasto Valtakatu Rovaniemi Markku Aherto Puh markku.aherto@avi.fi Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen