Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Transkriptio

1 Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

2 Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat. Valot syttyvät, kun napsauttaa katkaisinta, hanaa kääntämällä tulee puhdasta vettä ja matkapuhelin toimii joka puolella. Internetissä voi asioida mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä, kaupoissa on laajat valikoimat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita ja kulkemaan pääsee lähelle ja kauas. Nämä palvelut vaativat toimiakseen monimutkaisia verkostoja, jotka perustuvat sähkön katkeamattomaan saantiin, tiedon häiriöttömään kulkuun ja monien muiden osatekijöiden oikea-aikaiseen ohjaamiseen. Pienetkin virhetoiminnot ja ulkopuoliset häiriöt voivat aiheuttaa katkoksia. Häiriöiden syyt voivat olla tahattomia, kuten onnettomuudet, luonnonkatastrofit tai tartuntatautiepidemiat. Aiheutettuja häiriöitä ovat esimerkiksi tietoverkkohyökkäykset tai muut rikolliset toimet tai äärimmäisessä tapauksessa sotaan verrattavat tilanteet. Varautuminen on toimintaa, jolla pyritään valmistautumaan erilaisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Huoltovarmuus tarkoittaa sitä, että varaudutaan turvaamaan sellaisten taloudellisten toimintojen jatkuvuus, jotka ovat väestön toimeentulon ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä. Käytännössä tavoitteena on, että arkielämän tutut toiminnot ja palvelut sujuvat mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuskeskus ja sen ohjauksessa oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuva huoltovarmuusorganisaatio kehittävät ja ylläpitävät Suomen huoltovarmuutta. 2

3 Huoltovarmuuden turvaaminen on yhteistyötä Kansalaisen päivittäin käyttämät palvelut ovat joko viranomaisten (valtion tai kunnan), yritysten tai järjestöjen tuottamia. Kaikkien näiden tahojen tulee olla aktiivisesti mukana varmistamassa toimintaansa. Suomessa varautumisvastuu on jokaisella organisaatiolla itsellään. Viranomaisten velvoite perustuu lakiin. Elinkeinoelämän toiminta on pääosin vapaaehtoista, mutta sitä pyritään kannustamaan ja tukemaan viranomaisten, muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen, toiminnalla. Huoltovarmuuskeskus turvaa tärkeiden raaka-aineiden saatavuutta varmuusvarastoinnilla. Kriittisten järjestelmien toimivuutta turvataan rahoittamalla varajärjestelmien rakentamista. Huoltovarmuuskeskus tukee yritysten varautumista myös tarjoamalla huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille välineitä jatkuvuudenhallintansa kehittämiseksi. Huoltovarmuusorganisaatio järjestää koulutusta ja harjoituksia, tuottaa ohjeistuksia ja rahoittaa tutkimustoimintaa. 3

4 Energiahuolto Moderni yhteiskuntamme on kaikin tavoin riippuvainen sähkön ja poltto aineiden häiriöttömästä saatavuudesta. Sen voivat vaarantaa esimerkiksi kansainvälisen kaupan häiriöt. Huoltovarmuuskeskus edistää osaltaan sitä, että sähköä ja kaukolämpöä pystytään tuottamaan, siirtämään ja jakelemaan kuluttajille kaikissa tilanteissa. Myös polttoaineiden jakelu turvataan. Varautumisessa ovat mukana öljy- ja maakaasutoimittajat sekä sähkölaitokset. Huoltovarmuuskeskus on hankkinut varmuusvarastoihin nestemäisiä polttoaineita sekä kivihiiltä. Jokainen suomalainen osallistuu huoltovarmuustyöhön esimerkiksi tankkaamalla autonsa ja maksamalla sähkölaskunsa, sillä energiaveroihin sisältyy myös huoltovarmuusmaksu. Maksu on muutama promille vähittäishinnasta. 4

5 Tietoverkot ja -järjestelmät, rahoitusala ja joukkoviestintä Yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhat ovat perintei sesti olleet pääosin fyysisiä, kuten myrskyt, laiteviat, ilkivalta ja inhimilliset virheet. Nykyään korostuvat lisäksi yhä enemmän virtuaaliset uhat, jollaisia ovat esimerkiksi haittaohjelmat, verkkohyök käykset, ohjelmistojen haavoittuvuudet ja tietomurrot. Huoltovarmuuskeskus koordinoi, välittää tietoa ja kouluttaa alan toimijoita. Huoltovarmuuskeskuksen tuella on lisäksi kahdennettu kriittisiä tietoliikenneyhteyksiä ja -järjestelmiä, rakennettu varakapasiteettia ja turvattu kansallisesti merkittävien järjestelmien jatkuva sähkön saanti. Huoltovarmuuskeskus osallistuu myös yleisen tietoturvallisuuden parantamiseen. Kriittinen infrastruktuuri käsittää ne rakenteet ja toiminnot, jotka ovat välttä mättömiä yhteiskunnan jatkuvalle toiminnalle. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että sähköisiä toimintoja ja palveluja. Pankkien ja maksuliikenteen toimiminen on sekä yritysten että kansalaisten arkielämän kannalta tärkeää. 5

6 Teollisuus Yhteiskunnan kannalta kriittiseen teollisuuteen kuuluvat teknologia-, metalli-, metsä-, kemian- sekä muovija kumiteollisuuden alat. Näiden alojen valmisteita sisältyy välituotteina käytännössä kaikkiin kulutushyödykkeisiin. Rakennusteollisuudella on puolestaan tärkeä merkitys yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpidolle ja toimintakyvylle. Teollisen tuotannon turvaaminen häiriötilanteissa on tärkeää myös kansantaloudelle. Monien teollisuuden alojen tuotteita tarvitaan muiden kulutushyödykkeiden raaka-aineeksi. 6

7 Kuljetusjärjestelmät Suomi on sijaintinsa takia tuonti- ja vientiyhteyksien kannalta käytännössä saari. Noin 80 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse. Maamme sisällä kuljetusmatkat ovat pitkät, ja kotimaassa tavaroita kuljetetaan pää asiassa maanteitse ja rautateitse. Logistinen järjestelmä käsittää maa-, vesi- ja ilmakuljetukset, kuljetusväylät, satamat, terminaalit ja muut liikenteen solmukohdat sekä ohjausjärjestelmät. Tämän kokonaisuuden tulee toimia kaikissa oloissa. Varautumistoimenpiteillä pyritään takaamaan, että käytettävissä on riittävästi oikeantyyppistä kuljetuskalustoa ja osaavaa henkilöstöä sekä energiaa. Lisäksi varmistetaan, että ohjausjärjestelmät ja kuljetuskaluston huolto toimivat ja että varaosia on riittävästi saatavilla. Myymälöissä on nykyään vain vähän varastoja. Päivittäistavarat kulkevat lähes suoraan valmistuslinjalta kaupan hyllylle. Huoltovarmuuskeskus tukee kuljetusalan toimijoiden varautumista niin, etteivät kaupan hyllyt tyhjene häiriötilanteissakaan. 7

8 Elintarvikehuolto Elintarvikkeiden matka alkutuotannosta kaupan hyllylle on monivaiheinen. Koko ruokaketju vaatii monipuolista tuotantopanosten, tietotekniikan ja kuljetusten varmistamista. Ruoankulutuksessa on käynnissä maailmanlaajuisesti suuria muutoksia. Elintason kohoaminen ja väestönkasvu kuluttavat entistä enemmän ruokavaroja. Myös biopolttoaineiden lisääntynyt valmistus rasittaa ruoantuotantoa. Suomalaisten ravinnosta 75 prosenttia valmistetaan kotimaisista raaka-aineista. Maailman markkinoiden häiriöiden varalta elintarvikehuollon toimivuus täytyy edelleen turvata. Huoltovarmuustoiminnassa ovat mukana maataloustuottajat, elintarvike teollisuuden yritykset, kaupan keskusliikkeet sekä kuljetusyritykset ja viranomaiset. Myös perheiden kannattaa varautua lyhytkestoisiin arjen häiriöihin ja pitää kotona varalla esimerkiksi ruokasäilykkeitä ja puhdasta vettä. 8

9 Terveydenhuolto Huoltovarmuuskeskus varmistaa, että varastoissa on jatkuvasti riittävästi lääkkeitä muun muassa vaarallisten tartuntatautien varalta. Huoltovarmuuskeskus varmistaa tärkeimpien lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden saatavuutta huolehtimalla riittävästä varastoinnista yhteistyössä tavara toimittajien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Myös puhtaan veden saatavuus ja toimiva jätehuolto ovat kansanterveyden näkökulmasta tärkeitä. Suomessa on onneksi runsaat vesivarat, mutta puhtaan ja turvallisen veden toimittaminen kansalaisille on varmistettava kaikissa tilanteissa. Kunnallisten vesilaitosten rooli on tässä tehtävässä tärkeä. 9

10 Huoltovarmuusorganisaation rakenne ja toiminta HUOLTO- VARMUUS- KESKUKSEN HALLITUS HUOLTOVARMUUSKESKUS TOIMITUS- JOHTAJA Huoltovarmuuskeskus kuuluu työja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Huoltovarmuuskeskuksessa työskentelee noin 30 palkattua työntekijää. Koko huolto varmuusorganisaatiossa on runsaat tuhat päätoimen ohessa toimivaa asiantuntijaa. Huoltovarmuuskeskus edistää ja koordinoi viranomaisten varautumista häiriö ja poikkeustilanteisiin ylläpitää varmuusvarastoja edistää yritysten jatkuvuudenhallintaa varmistaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimintaa. 10

11 Huoltovarmuusorganisaatio on Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen muodostama verkosto. HUOLTO- VARMUUS- NEUVOSTO SEKTORIT JA POOLIT Käytännön varautuminen tapahtuu seitsemässä sektorissa ja 24 poolissa, joissa ovat mukana kunkin alan tärkeimmät yritykset ja organisaatiot. Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama huoltovarmuusneuvosto, jonka puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustavat elinkeinoelämää. Sen tehtävänä on seurata ja arvioida huoltovarmuutta sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Huoltovarmuuskeskusta johtavat työja elinkeinoministeriön nimittämä hallitus sekä toimitusjohtaja. 11

12 Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A Helsinki Vaihde Faksi