SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus"

Heli Hänninen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus Johtaja Jyrki Hakola Varautuminen IV, Tampere SPEK,

2 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

3 MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

4 HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN KEHITYS Epävarmuuden ja konfliktien maailma 2013 Globalisaatio ja verkostotalous 2008 Tuonti väliaikaisesti häiriintynyt, normaaliolojen vakavat häiriöt Lähtökohtana kv. markkinat ja kansalliset toimenpiteet Infrastruktuurin turvaaminen korostuu, kv. yhteistyö aktiivisempaa Nine eleven kk kestävä kriisi sisältäen puolustustilan ja terrorismiuhan Tuontimahdollisuudet väliaikaisesti vaikeutuneet Painopisteenä yhteiskunnan toimivuus, erit. tieto- ja viestintätekniikka EU-olosuhteet kk kestävä kriisi, johon voi sisältyä puolustustila Kansallisia toimia täydentävät EU, IEA ja bilateraalijärjestelyt Perushuollon priorisointi Kylmän sodan uhkakuvat 1988 Ulkomaankaupan sulkutila 1 vuosi Laaja perushuollon käsite

5 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET (VNp 857/ ) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa

6 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Finanssialan sektori Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Muut poolit Kauppa- ja Jakelupooli Vesikuljetuspooli Voimatalouspooli - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Metsäpooli MIL-pooli Muovi- ja Kumipooli Rakennuspooli - Aluetoimik. (6) Teknologiapooli DIGI-pooli Mediapooli Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n ) 6

7 POOLIEN TEHTÄVIÄ Seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa Tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle Ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa Suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa Tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa Tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista Tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä Järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

8 VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Jatkuvuudenhallinta Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HVO-portaali ja sen työkalut

9 ELINTARVIKEHUOLLON TURVAAMINEN Alkutuotannon monipuolisuus ja laajuus, sekä kotimaassa toimiva elintarviketeollisuus vahva kansallinen pohja, toimijoiden sitoutuminen, kuntataso tehokas logistiikka, päivittäistavarahuolto Leipäviljan varmuusvarastointi (HVK, 6kk) lisäksi kaupalliset varastot: maatilat, tukkuliikkeet, teollisuus Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotantopanokset (siemenet, rehuvalkuainen ) kriittiset peruskemikaalit (suola, ammoniakki, etanoli ) valitut pakkaustarvikkeet, varmuusvarastointi Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita 100:n peruselintarvikkeen lista, päivittäisessä tuotannossa, turvaa kcal/pv/hlö Valmius ohjaustoimenpiteisiin

10 MAATALOUDEN JA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUONTIPANOSASTEET SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA , % Maatalous Elintarviketeollisuus Tanska Ruotsi Suomi Lähde: LUKE, Knuuttila, M. & Vatanen, E Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2015

11 ELINTARVIKEMARKKINOIDEN TUONTIASTE SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA VUOSINA , % Ruotsi Tanska Suomi Lähde: LUKE, Knuuttila, M. & Vatanen, E Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2015

12 ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS Venäjän tuonnin arvo on noin 60 % koko energiatuonnista OMAVARAISUUS 36 % 11,9 milj. t. Raakaöljy Venäjä 72% EU 8 % Norja + muut 20% 40% 35% 29,3 TWh (2,9 miljardia m 3 ) Maakaasu Venäjä 100 % 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Lähde: Tilastokeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Suomen kaasuyhdistys ry 4,4 milj. t Kivihiili Venäjä 64 % Muut 36 % 21,6 TWh Sähkö Ruotsi 84 % Venäjä 16 % 18,0 TWh Sähkö (netto) 59 tu Ydinpolttoaine Venäjä 34 % Ruotsi 32 % Muut 32 % Sähköntuonti Venäjältä on noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta Tuontitiedot vuodelta 2014

13 Sähkön kulutus ja tuotanto MW kulutus MW kotimainen tuotanto Lähde: Fingrid

14 Tuulivoiman tuotanto MW tuulivoiman tuotanto Lähde: Fingrid

15 ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten (AVI/ELY, kunnat), yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa harjoitustoimintaa. Kehitetään sähkö- ja lämpö, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaalija terveyshuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä. Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

16 ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN (kehitysmalli) HVK Sektorit (7) Poolit (20+) HVK-AVI HV-yhteistyöryhmä ELVAR tmk (5) AVI Valmiustmk (6) HV-asiantuntijat (3x1 htv) ELY-L ELVAR sihteerit (5x0,4 htv) RAK aluetmk (6) VTP aluetmk (5) ATP/MPKY+PV KOVA/SPEK KUNTAYHTYMÄT APL, SHP LVM/LIVI LOGtmk (5) KUNTALIITTO mm. KUJA-hanke KUNNAT KUNNAT (300+) KUNNAT

17 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), MISSIO ELVAR-toimikuntien (5 kpl) missiona on 1. kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla. 2. varmistaa osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto.

18 ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), TEHTÄVÄT 1. Muodostaa alueellaan yhteistoimintaverkostot, joissa edustettuna keskeiset elinkeinoelämän ja viranomaisten toimijat, sekä muut merkittävät toimijatahot. 2. Kehittää erityisesti elinkeinoelämän toimintavalmiuksia ja yhteistyötä sähkö- ja lämpö-, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaalija terveydenhuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisessa varautumisessa. 3. Toimialarajat ylittävän harjoitustoiminnan yhteensovittaminen ja toteutus. 4. Osallistua aluehallintoviranomaisten tilannekatsauksen muodostamiseen, ylläpitoon ja toimenpide-ehdotusten laadintaan.

19 AJANKOHTAISIA HANKKEITA (ESIMERKKEJÄ) Suomen elintarvikehuollon tuontiriippuvuus (LUKE) varautuminen laajoissa sähkökatkoksissa (LUKE) Leipäviljojen varmuusvarastojen sopeuttaminen (6kk, 2016) Päivittäistavarahuollon varautumisopas, kuntataso Vesilaitosten varautumisopas (VVY) Jätehuolto häiriötilanteissa Kyber 2020 Satamat Maakaasu / LNG ELVAR / aluetoiminta KUJA / kuntien varautuminen HUOVI / portaalin uudistus HUOVA välitarkastelu (VNp 857)

20 HUOLTOVARMUUDEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 1. Bilateraaliset sopimukset Huoltovarmuussopimus Ruotsin kanssa 1992 Huoltovarmuussopimus Norjan kanssa 2005 Bilateraaliset öljyn varastointisopimukset (Ruotsi, Viro, Tanska ja Latvia) 2. Monenkeskiset sopimukset Kansainvälinen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmä (IEA) 1992 Pohjoismainen sopimus puolustusvälineteollisuuden yhteistyöstä ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisesta (NORDEFCO) 2001 Pohjoismainen puitesopimus varautumisesta NBC-uhkiin terveydenhuollon alalla Nato-yhteistyö NATO Pfp-sopimus 1994 (EAPC, CEP), siviilivalmiussuunnittelu EOP (Enhanced Opportunities Partners) 4. Euroopan unionia koskeva yhteistyö EPCIP, EEI-direktiivi 12/2008 (EU:n elintärkeät infrastruktuurit) öljyvarastodirektiivi 9/2009 maakaasun toimitusvarmuusasetus EU:n puolustusvirasto (EDA) ja tietoturvallisuusvirasto (ENISA) Muu kansainvälinen yhteistyö Acomes 1999, OECD-maiden öljyä varastoivat toimijat European Energy Infrastructure Security Network (EEISN) 2007 Pohjoismainen sähköhuollon valmiusyhteistyö (NordBER) 2005

21 KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Aleksanterinkatu 48A, 7 krs. FI HELSINKI Puh Fax

Samankaltaiset tiedostot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE