KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE"

Sari Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE Johtava analyy+kko Hannu Hernesniemi Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari Helsinki

2 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/ , UUSI 2013) Lähtökohdat Kansainväliset markkinat, kansalliset toimenpiteet ja voimavarat Kahden- ja monenväliset huoltovarmuussopimukset Yhteiskunnan kriinsen infrastruktuurin turvaaminen Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset +eto- ja vies+ntäjärjestelmät Kuljetuslogis+set järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Yhteiskunnan kriinsen tuotannon turvaaminen Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vien+teollisuuden yleisten toimintaedellytysten turvaaminen Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö Lainsäädännön kehimäminen Sektorikohtainen ohjeistus 2

3 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO: JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTOIMINTA- JA ASIANTUNTIJAVERKOSTO (N OSALLISTUJAA) Huoltovarmuuskeskus Hallitus Huoltovarmuus- neuvosto Elintarvike- huoltosektori Energia- huoltosektori Logis[ikka- sektori Terveyden- huoltosektori Tietoyhteis- kuntasektori Finanssialan sektori Teollisuus- sektori Alkutuotanto- pooli Elintarvike- teollisuuspooli Kauppa- ja jakelupooli - KOVA- toimikunta Voimatalous- pooli - aluetoimikunnat - kaukolämpöjaosto - ko+maisten polmo aineiden jaosto Öljypooli - maakaasujaosto Ilmakuljetus- pooli Maakuljetus- pooli Vesikuljetus- pooli Terveyden- huoltopooli Vesihuolto- pooli Teks+ili- ja jalkinepooli Graafinen pooli Joukkovies+ntä- pooli ICT- pooli Aluepooli - TIVA- toimikunnat Rahoitus- huoltopooli Vakuutus- alan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Elektroniikka- pooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli MIL- pooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat 3 HuoltovarmuuskriiNset yritykset (n )

4 HUOVI- PORTAALI: KYPSYYSANALYYSI HUOLTOVARMUUSKRIITTISILLE YRITYKSILLE: POOLI X Jatkuvuudenhallinnan menemelyt kumppanien kanssa tehdyissä sopimuksissa 4

5 HUOLTOVARMUUDEN RAHOITUSLÄHTEET Huoltovarmuusmaksut Sähkö 0,013 c/kwh Kivihiili (lämmön osalta) 1,18 /t Maakaasu (lämmön osalta) 0,084 c/mwh Bensiini 0,68 c/l Diesel- ja kevyt polmoöljy 0,35 c/l Raskas polmoöljy 0,28 c/kg LainanoMo (enintään 200 milj. euroa) Tulorahoitus Omistukset 5

6 STRATEGINEN OMISTUS 6

7 TURVEPULA (2012/13?) - TURVAVARASTOT Copyright: VAPO 7

8 LÄMMITYS- JA DIESELÖLJYPULA ( ) - VARMUUSVARASTOT 8

9 9 KATRINA- MYRSKY USA:SSA IEA:N JAKOVELVOITTEESEEN OSALLISTUMINEN

10 ENERGIAHUOLLON TURVAAMISEN PERUSTEET Energia on strateginen tuote ja poliinsen vallankäytön väline Avointen energiamarkkinoiden toimivuus HajauteMu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Ko+maisten polmoaineiden käymö KehiMynyt infrastruktuuri ja logis+ikka Tuon%pol(oaineiden varmuusvarastoin% (5 kk:n huoltovarmuus) Huoltovarmuuskrii:sten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot eri saatavuus- ja käymö+lanteissa Ohjaustoimenpiteet ja säännöstely 10

11 ENERGIAHUOLLON OMAVARAISUUS Lähde: Tilastokeskus 2012 (1-9 kuukaudet) 11

12 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA- AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus 12

13 KANSANTALOUDEN ENERGIALÄHTEET JA HUOLTOVARMUUS 13

14 KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN (ENERGIALÄHTEIDEN) KEHITTÄMINEN JA TUONTIRIIPPUVUUDEN VÄHENTÄMINEN Kiinteiden biopolmoaineiden rinnalle nestemäisten biopolmoaineiden tuotanto Suomesta voi tulla bioöljyval+o Turpeen tuotannon ja käytön turvaaminen Samalla energiaraaka- aineiden keruun, kuljetuksen ja energiantuotantoteknologian kehimäminen Tuntoriippuvuuden pienentämiseksi tärkeää on: Ø Perusvoiman lisäys Ø Energiatehokkuuden kehimäminen Ø LNG:n tuon+ vähentää kaasun tuon+riippuvuuma yhdestä lähteestä 14

15 METSÄVAROJEN RUNSAUS MAHDOLLISTAA LAAJAMITTAISEN BIOÖLJYJEN TUOTANNON Suomen metsät kasvavat noin 100 miljoonaa m 3 vuodessa. Hakkuut ja muu poistuma on noin 70 miljoonaa m 3. VuosiMain 30 miljoonaa m3 raaka- ainema jää kokonaan käymämämä. Vuotuisesta 70 miljoonan kuu+ometrin poistumasta miljoonaa m 3 on puun teollinen käymö. Hakkuissa syntyy hyvälaatuista energiapuuta ja teollisuuden sivutuomeena kuorta, sahanpurua ja hakema jopa 15 miljoonaa m 3, jotka voitaisiin käymää bioöljyjen tuotantoon. 15 miljoonasta m 3 voidaan tehdä 3.9 miljoonaa tonnia energiantuotantoon sopivaa pyrolyysiöljyä. Tämä merkitsisi yli 40 jalostamoa ja yli 4000 työpaikkaa sekä myyn+tuloja noin 1,4-2,1 miljoonaan euroa 15

16 BIOÖLJYTEOLLISUUS ON JO SYNTYMÄSSÄ Neste Oil tuomaa tonnia NExBTL- öljyä Suomessa ja 2 miljoonaa tonnia ulkomailla pääraaka- aineena palmuöljy. Pienessä mimakaavassa ST1 tuomaa käytetyistä ruokaöljyistä öljyä and Meriaura kalaöljystä. Fortumin vuonna 2013 käynnistyvä Joensuun voimalaitos tuomaa tonnia pyrolyysiöljyä sivutuomeena. UPM:n vuonna 2014 Lappeenrannassa käynnistyvä laitos tuomaa mäntyöljypohjaisia öljyjä tonnia vuodessa. Green Fuel Nordic rakentaa alkuvaiheessa 3 jalostamoa (2 Iisalmeen ja 1 Savonlinnaan), jotka tuomavat pyrolyysiöljyjä yhteensä tonnia vuodessa. Ensimmäinen aloimaa toimintansa Vapo:n Kemiin suunnimelema jalostamo tuomaisi tonnia biolöjyjä. Jalostamo on EU:n tukilastalla, muma rakentamispäätöstä ei vielä ole tehty. Näiden lisäksi on suunnimeilla muitakin laitoksia, mm. laitoksia, jotka tuomaisivat puuhiiltä ja bioöljyjä Iso kysymys on mitä suuret metsäteollisuuden yritykset tekevät? 16

17 BIOÖLJYJEN RAAKA- AINEEN, PUUPOHJAISEN BIOMASSAN HINNAT OVAT SUHTEELLISEN VAKAAT 17

18 PUUPOHJAISTEN BIOÖLJYMARKKINOIDEN POTENTIAALI Suomessa myydään 8-9 miljoonaa tonnia (nm3) fossiiliseen öljyyn perustuvia tuomeita. Kevyen ja raskaan polmoöljyn kulutus oli 2,3 miljoonaa tonnia vuonna 2011 LiikennepolMoaineita käytenin yli 4 miljoonaa tonnia. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa (ulkomaisissa ja ko+maisissa aluksissa) käytetään laivapolmoaineita 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa Pyrolyysiöljyt käyvät voimalaitoksiin, laivanmoomoreita ja moomorivoimaloita varten tarvitaan sekä polmoaineiden emä moomorien kehitystyötä, liikennepolmoainekäymöön tarvitaan öljyn jatkojalostusjalostusprosessia. Pitemmälle jalostemuja bioöljyjä kannamaa käymää liikennepolmoaineina ja muiden arvokkaiden tuomeiden raaka- aineina Fossiilisten polmoaineiden hintojen nousu ja ympäristömääräysten kiristäminen (esim. rikkidirek+ivi) kasvamavat biopolmoaineiden kysyntää. BiopolMoaineissa on erimäin vähän rikkiä. Tarvitaan T&K:ta, kansainvälistä standardoin+a ja tuomeiden hintanoteerauksia Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus puupohjaisissa bioöljyissä kansainväliseen toimintaan ja mahdollisuus kehimyä tuotantoteknologian valmistajiksi Puuperäiset bioöljyt ovat kalliimpia valmistaa kuin mekaaniset puupolmoaineet. Ne eivät kilpaile mekaanisten polmoaineiden kanssa energiantuotannossa silloin, kun mekaanisia puupolmoaineita on paikallises+, alhaisin kuljetuskustannuksin saatavissa. 18

19 TURVE ENERGIAHUOLLOSSA Varantojen riittävyys hyvä Laaja alueellinen saatavuus Riippumattomuus kv. logistiikasta Tuontienergiaa korvaava Sopii käytettäväksi yhdessä muiden polttoaineiden kanssa Sopii yhteistuotantoon Hajauttaa energiantuotantoa Turveteknologia on valmista ja toimintavarmaa Toimii myös biopolttoaineiden varapolttoaineena 19

20 TURPEEN HUOLTOVARMUUTEEN LIITTYVIÄ HAASTEITA: Säiden vaikutus turpeen tuotantoon Riittävien varastojen ylläpitäminen Vaativa logistiikka Asema ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa - energiakäyttö versus luontoarvot -> status ilmastosopimuksissa, luvitus, verotuskohtelu Korjuuteknologian kehittäminen 20

21 LNG VÄHENTÄÄ TUONTIRIIPPUVUUTTA JA SE KANNATTAA OTTAA HUOMIOON HAJAUTETUSSA JA PAIKALLISESSA VOIMANTUOTANNOSSA Suomen kaasumarkkinoille tulee tuon+kilpailua, joka parantaa kaasun kilpailukykyä: Ø LNG:n laajamimainen tuon+ alkaa luvun loppupuolella. Useita vakavas+ otemavia hankkeita on käynnissä Ø LNG:tä pystytään käymämään nykyisen kaasuverkon ulkopuolella teollisuudessa, energiantuotannossa ja laivapolmoaineena Ø Pitemmällä tähtäimellä myös kaasuputkiverkosta tulee markkinapaikka kilpailullisille kaasutoimituksille. 21

22 LISÄTIETOA JA KYSYMYKSET: Hannu Hernesniemi (Mr.) Johtava analyytikko Chief Analyst Chefsanalytiker Huoltovarmuuskeskus National Emergency Supply Agency Försörjningsberedskapscentralen Pohjoinen Makasiinikatu 7 A FI Helsinki GSM Mobile Fax Hannu.Hernesniemi@nesa.fi,

23 LISÄKALVOT: SUOMEN ENERGIATEKNOLOGIAN VAHVUUSALUEITA Suomella on kilpailukykyä monissa energiateknologian tuomeissa esimerkiksi kanlavoimalaitoksissa ja moomorivoimalaitoksissa, joissa voidaan käymää biopolmoaineita, ja energiansäästön kannalta tärkeissä taajuusmuumajissa. Seuraavissa kalvoissa kilpailukykyä on mitamu erikoistumisella ko. tuomeen vien+in. KaNlavoimaloissa erikoistuminen on 6,6. Suomen osuus kanlavoimalaitosten viennistä oli 6,6- kertainen verramuna Suomen osuuteen teollistuneiden maiden (OECD- maat) kokonaisviennistä.

24 SUOMEN HÖYRYKATTILOIDEN VIENNIN JA ERIKOISTUMISEN KEHITYS 24

25 MERKITTÄVIMPIEN HÖYRYVOIMAKATTILATEKNOLOGIAN VIEJIEN ERIKOISTUMINEN HVK PowerPoint template A

26 SUOMEN MOOTTORIVOIMATEKNOLOGIAN VIENNIN KEHITYS 26

27 MERKITTÄVIMPIEN MOOTTORIVOIMALAITOSTEN VIEJIEN ERIKOISTUMINEN 27

28 SUOMEN STAATTISTEN MUUTTAJIEN VIENNIN JA ERIKOISTUMISEN KEHITYS 28

29 MERKITTÄVIMPIEN STAATTISTEN MUUTTAJIEN VIEJIEN ERIKOISTUMINEN 29

Samankaltaiset tiedostot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia