SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA

Transkriptio

1 SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA Marko Mäenpää Ramboll Finland Oy

2 ESITYKSEN TAUSTAA Esitys perustuu hankkeen selvitys Pohjois-Karjalan saavutettavuuden nykytilasta ja sen parantamisesta EU:n TEN-T liikennestrategian avulla tuloksiin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hankepartnerina mukana TENTacle-hankkeessa: tavoitteena selvittää kuinka TEN-T ydinverkkojen ulkopuolelle jäävät valuma- ja etäalueet voivat kytkeytyä paremmin ydinverkkoon, osallistua sen kehittämiseen sekä hyötyä siitä Tehostaa tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta parantamalla kuljetussektorin kapasiteettia EU:n alueella poistaa akuuteimmat fyysiset, tekniset, käytännön ja hallinnon pullonkaulat vuoteen 2030 mennessä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti hankkeeseen liittyvän selvityksen siitä, mikä on eri liikennemuotojen saavutettavuuden nykytila, kuinka yhteys Pohjois-Karjalaa lähinnä olevalle Scandinavian Mediterranean ydinverkolle toimii sekä kuinka Pohjois-Karjala alueena tulevaisuudessa pystyy maksimoimaan ydinverkkoajattelun mukanaan tuoman potentiaalin. Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy

3 TEN-T VERKKO JA CEF

4 TEN-T YDINVERKON MÄÄRITELMÄ Euroopan komissio on määritellyt TEN-T liikenneverkon, joka yhdistää Euroopan Unionin jäsenmaat toisiinsa Kaksitasoinen multimodaalinen liikenneverkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta kattavat kaikki liikennemuodot Molempien verkkojen infrastruktuurille on asetettu tavoitteet Ydinverkon on määrä täyttää tavoitteet vuonna 2030 ja kattavan verkon vuonna Ydinverkolla on priorisoitu 9 ydinverkkokäytävää Ydinverkkokäytävistä Suomeen ulottuvat Scandinavian Mediterranean (Scan-Med) sekä North Sea Baltic (NSB) käytävät

5 TEN-T YDINVERKON MÄÄRITELMÄ Ydinverkkoon Suomessa kuuluu NSB Extension (Suomikäytävä, Bothnian Corridor), mutta se ei kuulu ydinkäytäväverkkoon päärata ja vt4 & vt29 välillä Helsinki Tornio Saimaan syväväylästö 6/2018 komissio ehdotti ydinverkkokäytävän laajentamista pohjoiseen (tie- ja ratayhteys) Ydinverkkoa täydentävä kattava verkko on EU:n alueiden saavutettavuutta tukeva multimodaalinen verkko, johon Pohjois-Karjalasta kuuluvat valtatiet 6 (Joensuuhun) ja 9 Karjalan rata ja rata Joensuu-Kuopio, Joensuun lentoasema sekä Saimaan vesiverkosto

6 TEN-T VERKON KEHITTÄMISEN RAHOITUS Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on EU:n rahoitusinstrumentti rahoituskaudella liikennealan budjetti on noin 26 Mrd., josta noin 11 Mrd. koheesiomaille (CEF II Mrd. ) Suomesta rahoitusta ovat saaneet mm. Liikennevirasto, satamat, Finavia tai yksityiset toimijat kuten varustamot CEF-instrumenttia laajennettiin vuonna 2017 CEF Blenging Call:lla, jossa yhdistetään tuki ja yksityinen rahoitus (esim. laina EIB:ltä tai yksityisestä pankista) ja sillä on tulovirtoja CEF-tuki painottuu hyvin voimakkaasti ydinverkkokäytävien kehittämiseen näyttäisi että tämä painotus jopa vahvistuu Merkittävä osa investoinneista on aina pitänyt ja pitää myös tulevaisuudessa kattaa liikenneverkon tasolla kansallisesta budjetista.

7 TEN-T VERKON TEKNISET VAATIMUKSET Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa suuntaviivat TEN-T verkon kehittämiseksi ja tekniset vaatimukset sekä kattavalle- (2050 mennessä) että ydinverkolle (2030 mennessä) Vaatimukset rataverkon infralle Kattava verkko Tavaraliikenneterminaalit on liitettävä kattavan verkon maantieinfrastraan Radat on varustettu ERTMS:llä Rataverkko on yhteentoimiva Rataverkko on sähköistetty Rataverkolta on pääsy tavaraterminaaleihin Ydinverkko Akselikuormitus vähintään 22.5 tonnia Matkanopeus tavaraliikenteelle vähintään 100 km/h Mahdollisuus operoida vähintään 740 metriä pitkä junia Uusien ratojen nimellinen raideleveys on mm (ei koskee Suomea) Vaatimukset tieverkon infralle Kattava verkko Maantiet ovat moottoriteitä, moottoriliikenneteitä tai perinteisiä strategisia valtateitä Maantieliikenneinfran turvallisuus varmistetaan Yli 500 metriä pitkät maantietunnelit ja älykäs liikennejärjestelmä ovat direktiivien mukaisia Tiemaksujen keruujärjestelmien yhteen toimivuus varmistetaan Ydinverkko Tiet ovat joko moottoriteitä tai korkeatasoisia valtateitä (express roads). Moottoriteille rakennetaan noin 100 kilometrin välein levähdysalueita Vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla Vaatimukset sisävesiliikenteen infralle Kattava verkko Sisävesisatamat on liitetty maantie- tai rautatieinfraan Sisävesisatamissa on oltava vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy Väyläsyväys vähintään 2,50 m ja siltojen alikulkukorkeus 5,25 m Joet, kanavat ja järvet pidetään kunnossa hyvien navigointiolojen säilyttämiseksi sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä noudattaen Joet, kanavat ja järvet on varustettu RIS:llä (River Information System - jokiliikenteen tietopalvelu) Ydinverkko Vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla

8 POHJOIS-KARJALAN JA SCAN-MED-KÄYTÄVÄN VÄLINEN LIIKENNEVERKKO

9 LIIKENNEVERKKO P-KARJALAN JA TEN-T YDINVERKON VÄLILLÄ VT6 ja yhteys Vt 9, 23, 5 ja 4 kautta Lähinnä taajamia ja muutamia yhteysvälejä lukuun ottamatta kattavan verkon vaatimukset täyttyvät Karjalan rata Kattavan ja ydinverkon vaatimukset täyttyvät pl. ERTMSjärjestelmää ja 740 m junan operointimahdollisuuksia Saimaan syväväylästö Ydinverkon vaatimukset täyttyvät pl. RIS-järjestelmä Joensuun ja Savonlinnan lentoasemat Kattavan verkon vaatimukset täyttyvät Kouvola RRT ja HaminaKotkan satama Täyttävät pääosin ydinverkon vaatimukset

10 KULJETUKSET P-KARJALAN JA TEN-T YDINVERKON VÄLILLÄ Suurin osa kuljetuksista maanteitse Vt6 tärkeä etenkin metsäteollisuuden ja kaupan kuljetuksissa sekä raskaan teollisuuden vienti- ja tuontikuljetuksissa Karjalan radan kuljetuksista suuri osa on erilaisia metsäteollisuuden kuljetuksia ja se on tärkeä yhteys Itä- Suomen vientiteollisuudelle Kouvola Luumäki-radalla on suurimmat tonnimääräiset kuljetusmäärät koko Suomen rataverkolla Saimaan kanavan kuljetusmäärät olivat vuonna 2017 yhteensä 1.27 milj. t 1

11 LIIKENNE P-KARJALAN JA TEN-T YDINVERKON VÄLILLÄ Maanteillä liikenne painottuu valtateille Vt 6 KVL noin ajoneuvoa Vt 23 ja 5 KVL noin ajoneuvoa Raideliikenteessä Joensuusta Helsinkiin 4 6 päivittäistä junayhteyttä Joensuun asemalla yli , Lappeenrannassa vajaat ja Kouvolassa lähes matkustajaa Joensuun lentoasemalta 5 vuoroa suuntaansa Helsinkiin Matkustajia noin (2017) Saimaan kanavalla matkustajia noin (2017)

12 MATKA-AIKOJA P-KARJALAN JA HELSINGIN VÄLILLÄ Lyhin matkustusaika lentäen (1h) 6-käytävällä Juna 4h 30 min Autolla 5h 30 min Linja-autolla 6h 15 min Valtatien 5 kautta Autolla 5h 15 min Linja-autolla 6 h

13 TYÖSTÄ SAATUJA TULOKSIA

14 AINEISTON, TIEDON JA NÄKEMYSTEN KERÄÄMINEN Työssä analysoitiin aikaisemmat aiheeseen liittyvät tilastot, selvitykset ja suunnitelmat Näkemyksiä täydennettiin haastatteluiden, kyselyiden sekä keskustelujen avulla Kuljetusyrityksiä Operaattoreita Teollisuusyrityksiä Alueen muita yrityksiä ja järjestöjä Erilaisia viranomaistahoja Keskusteluissa ja kyselyissä keskityttiin Pohjois-Karjalan ja Scan-Med-käytävän väliseen Liikkumiseen ja kuljetuksiin, infraan, liikenne- ja kuljetuspalveluihin sekä em. asioihin liittyviin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin

15 P-K JA SCAN-MED VÄLISEN SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEITA Tieverkko Tiestön yleinen kunto ja korjausvelan vähentäminen Haasteina mm. toimivat ja kustannustehokkaat logistiset ketjut sekä ilmastonmuutos Vt 6 haasteita lähinnä pääteiden liittymissä Vt 23 ja Vt 5 haasteita liikenteen sujuvuudessa, etenkin välillä Joensuu-Varkaus Vt 26 ja Mt 386 (HaminaKotkan satama) liikenneturvallisuustilanne ja osin tien kunto heikkoja Rataverkko Karjalan radalla ei ole merkittäviä pullonkauloja Yhteysvälillä Parikkala Joensuu korvausinvestointitarpeita nykyisen palvelutason säilyttämiseksi Joensuun ratapihan kunto edellyttää parantamista Kolme tasoristeyksiä Joensuun ja Kesälahden välillä

16 P-K JA SCAN-MED VÄLISEN SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEITA Tavaraliikenne Raideliikennepalvelut edellyttävät suuria kuljetusmääriä, palvelut pienille volyymeille puuttuvat Saimaan sisävesiväylästö on yleensä kiinni talvella reilut 2 kuukautta alikäytetty mahdollisuus Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on alueella maan korkeimpia Pohjois-Karjalassa on ohuet kuljetusvirrat, mikä rajoittaa kuljetusten palveluntarjontaa tarvitaan kuljetusten keskittämistä, mitä 6-käytävän kehittäminen tukee Henkilöliikenne Kaukoliikenteen liityntäliikennetarjonta on rajallista ja solmupisteiden odotustilat ja niihin liittyvät palvelut osin puutteellisia. Matkalipun ostaminen ja matkustajainformaatio vaativat kehittämistä Liikennepalvelujen sääntelyn purkaminen ml. raide- ja muun joukkoliikenteen uudet toimijat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita mm. miten koordinoidaan kokonaisuus, kun toimijat lisääntyvät Henkilöliikenteen toimintaympäristön muutokset mm. älyteknologia, robotiikka ja automatiikka

17 P-K JA SCAN-MED VÄLISEN SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEITA Muita asioita Suomen kunnianhimoiset päästötavoitteet, joissa liikenteellä suuri rooli haasteet ovat sekä teknisiä että taloudellisia Viranomaisyhteistyö on parantunut, mutta tiedonkulkua tulee edelleen kehittää ja tiedon saantia yksinkertaistaa (maakunta- ja virastouudistukset) Teolliset investoinnit vaativat investointeja liikenneinfran kehittämiseksi Idän suunnalla on isoja mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä poliittisia riskejä Saimaan syväväylä on osa TEN-T ydinverkkoa, mutta se ei kuulu yhteenkään yhdeksästä TEN-T ydinverkkokäytävästä mahdollisuudet saada CEF-rahoitusta hyvin rajalliset

18 KESKEISIMPIÄ TUNNISTETTUJA TOIMENPIDETARPEITA Infrastruktuuri Perusväylänpidon rahoitustason nosto ja korjausvelan vähentäminen Joensuun tavara- ja henkilöratapihan kehittäminen (95 M ) Imatra Joensuu-radan perusparantaminen nykyisen palvelutason säilyttämiseksi (89 M ) rataosan nopeustason nostaminen kahdessa vaiheessa ( M ) Saimaan kanavan liikennöintikauden jatkaminen ja luotsauslain muuttaminen niin, että se mahdollistaa etäluotsauskokeiluja (kanavaremontti 70 M, kanavan lämmitysjärjestelmä 15 M ) Valtatie 26 ja maantie 387 (HaminaKotkan satamayhteydet): ensivaiheessa suunnitellut liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet (10 M ), seuraavassa vaiheessa parannetaan teiden sujuvuutta (40 60 M ) Pääkaupunkiseudun ratakapasiteetin lisääminen, joka vaikuttaa koko valtakunnan raideliikenteen sujuvuuteen (mm. Pisararadan toteuttaminen noin 1.3 Mrd. )

19 KESKEISIMPIÄ TUNNISTETTUJA TOIMENPIDETARPEITA Tavaraliikenne Parannetaan HaminaKotkan sataman terminaalien käsittelykapasiteettia Otetaan maantiekuljetuksissa valikoiduilla runkolinjoilla käyttöön isommat ja raskaammat kuljetusyksiköt (tarvittaessa pilottihankkeita) tärkeää turvata raidekuljetusten kilpailukyky Tehostetaan logistiikan tärkeimpien solmupaikkojen toimintaa Edesautetaan sähköisen rahtikirjan käyttöönottoa Kehitetään Last mile -kuljetuksia ja niiden edellytyksiä mm. verkkokaupan kehityksen tarpeisiin Henkilöliikenne Joukkoliikenteen solmupaikkojen palvelutason parantaminen, toiminnan tehostaminen ja niiden liityntäliikenneyhteyksien kehittäminen Lisätään linja-auto- ja raideliikennetarjontaa Pohjois-Karjalan ja pääkaupunkiseudun välillä Tärkeimpänä saada vuorot pääkaupunkiseudulle aamuksi ennen klo 8

20 KESKEISIMPIÄ TUNNISTETTUJA TOIMENPIDETARPEITA Liikennepolitiikka ja edunvalvonta 6-käytävän kehittäminen Huomioidaan 6-käytäväpilotin tulokset ja edistetään siinä esiin nostettuja toimenpiteitä yhteistyössä käytävän varrella olevien toimijoiden kesken Kansallinen strategia ydinverkkokäytävien kehittämisestä Suomessa yhteistyössä alueiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa Ydinverkkokäytävien kehittämisen lisäksi tunnistetaan, miten niiden ulkopuolella olevat alueet saadaan tehokkaimmin kytkettyä kehittäviin käytäviin Saimaan sisävesiliikenteen tuomien mahdollisuuksien markkinointi Lisätään yleistä tietoutta Saimaan syväväylästön ja Saimaan kanavan tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja erilaisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Pohjois- Karjalan saavutettavuuden parantamiseksi Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön priorisoidaan Pohjois-Karjalan elinvoiman kehittämisen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen kannalta tärkeimmät hankkeet

21 KIITOS MIELENKIINNOSTA Marko Mäenpää, Ramboll Finland Oy . Puh