PYHÄRANNAN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 0 PYHÄRANNAN SEURAKUNTA Kuva: Nestori Mäkelä TALOUSARVIO ja TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Vuoden talousarvion valmistelun perusteita 2 KÄYTTÖTALOUSOSA 8 YLEISHALLINTO 8 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 8 HAUTAUSTOIMI 9 KIINTEISTÖTOIMI 9 PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO VAALIT KIRKKOVALTUUSTO KIRKKONEUVOSTO TALOUSHALLINTO TILINTARKASTUS KIRKONKIRJAT KIRKKOHERRANVIRASTO PÄÄLUOKKA: SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUSELÄMÄ HAUTAAN SIUNAAMINEN MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET AIKUISTYÖ MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET TIEDOTUS JA VIESTINTÄ MUSIIKKI PÄIVÄKERHO VARHAISNUORISOTYÖ PARTIO RIPPIKOULU NUORISOTYÖ PERHEKERHOTYÖ DIAKONIA SIELUNHOITO LÄHETYSTYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ PÄÄLUOKKA: HAUTAUSTOIMI HAUTAUSMAAKIINTEISTÖ HAUTAUSTOIMI PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIRKKO SEURAKUNTAKOTI PAPPILA RIHTNIEMEN LEIRIKESKUS METSÄTALOUS 32 TULOSLASKELMAOSA 33 INVESTOINTIOSA 34 RAHOITUSOSA 34 HAUTAINHOITORAHASTO 35 Pyhärannan Korpiankkurit ry:n/partiotoimintasuunnitelma ja talousarvio 36 Pyhärannan Kirkkokuoro Ry:n/Musiikki toimintasuunnitelma ja talousarvio 43 LIITTEET Talousarvio tileittäin koko seurakunta LIITE 1 Sitovuustason mukainen talousarvio koko seurakunta LIITE 2 Talousarviot tileittäin kustannuspaikoittain LIITE 3

3 Vuoden talousarvion valmistelun perusteita Talousarvion laadintaperiaatteet Seurakunnan varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä viimeistään edellisen vuoden loppuun mennessä seurakunnalle talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle ja taloudelle sekä määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkoneuvosto vastaa talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta. (KJ 15:1,1-2). 2 Seurakunnan taloutta on hoidettava hyväksytyn talousarvion mukaan. Talousarvio sitoo hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä, ja se on samalla väline näiden toimijoiden valvontaan. Sitovuus tarkoittaa, että varoja ei saa käyttää muihin kuin talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2,1). Talousarvion sitovuus koskee myös toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita. Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat (KJ 15:3). Talousarviossa on myös osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan myös toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tilinpäätökseen sisältyvissä talousarvion toteutumisvertailuissa. Vuoden 2002 alusta lukien seurakuntia on koskenut säännös alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan, ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä (KJ 15:1,3). Pyhärannan seurakunnan vuoden ylijäämä 9.603,96 euroa on kirjattu kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti taseeseen edellisten vuosien yli/alijäämän tilille. Taseen ylijäämän tilillä on näiden kirjausten jälkeen ,07 euroa. Metsäliiton osuutta ei ole ollut päivitetty taseeseen vuodesta Talouspäällikkö päivitti osuuden vuoden tasolle yhdessä Kipan kanssa, joten tilikauden yli/alijäämä tilille kirjautui päivämäärällä ,00. Taseen ylijäämän tilillä on tämän kirjausten jälkeen ,07 euroa. Talousarvio vuodelle arvio on alijäämäinen ,00 euroa. Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne Talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Käyttötalousja investointiosat edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, kun taas tuloslaskelma- ja rahoitusosat edustavat kokonaistalouden näkökulmaa. Käyttötalous- ja investointiosat osoittavat, mihin seurakunta kohdistaa käytettävissä olevat taloudelliset resurssinsa. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat osoittavat, miten seurakunnan taloudellinen tulos muodostuu ja miten seurakunta toimintansa rahoittaa. Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman 2020 rakenne on kirkkohallituksen ohjeiden mukainen ja koostuu käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosista. Talouden nykytila Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja kuluvana vuonna tuotannon kasvu on ollut enimmillään noin kolme prosenttia. Vuonna seurakuntien talous heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta parani pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosikatetta seurakunnille kertyi yhteensä lähes 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosikate on ollut 105 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat ja toimintakulut vähenivät, jonka seurauksena toimintaan käytettiin 34 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Verotulot

4 vähenivät 18 miljoonaa euroa. Työnantajamaksut alenivat vuodeksi ja lomarahoista jätettiin maksamatta 30 prosenttia. Kirkollisveron tilityksissä (vuoden rahanarvossa) saavutettiin korkein lukema vuonna Siitä lähtien vuoteen mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin seitsemän prosenttia, eli keskimäärin yksi prosentti vuodessa. 3 Vuonna seurakunnille tilitettiin kirkollis- ja yhteisöverotuloja ja valtionrahoitusta yhteensä 1015 miljoonaa euroa. Summa oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin kirkollis- ja yhteisöverojen määrä vuonna Yhteisöveroja ei enää verovuodelta kertynyt seurakunnille, mutta aikaisemmilta verovuosilta niitä tilitettiin 18 miljoonaa euroa. Vuodeksi kirkollisverotulojen ennustettiin alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymän voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempia vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Yhteisöveroja tilitetään vielä vuonna yhteensä noin 3 miljoonaa euroa tilitykset päättyvät kokonaan lokakuussa. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Ennusteita vuodelle Suomen talous supistui vuosina Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 prosenttia, vuonna 1,9 % ja vuodelle ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yksi prosentti ja sen arvioidaan kohoavan noin 1,5 prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna noin kaksi prosenttia, ja vuonna kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna palkkasumma kasvattaa yksityinen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä saattavat kuitenkin olla suuria. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin viime vuosina keskimäärin. Seurakunnissa on edelleen tärkeää jatkuvasti seurata jäsenmäärän kehittymistä ja tehdä omia ennusteita. Talouden näkökulmasta kokonaisjäsenmäärän lisäksi on oleellista seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Valtionrahoitus Laki valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito.

5 4 Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, viisi miljoonaa euroa myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Yhteisöveron tilitykset päättyvät Tuloverolaista ja verontilityslaista on vuoden alusta lukien poistettu maininnat seurakunnille tilitettävästä yhteisöveron tuotto-osuudesta. Viimeinen erä aikaisemmilta verovuosilta kertyneistä yhteisöveroista tilitetään seurakunnille lokakuussa. Kirkon keskusrahastomaksu Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksun suuruudeksi esitetään 7,5 prosenttia, eli maksu pysyisi nykyisellään. Kirkolliskokous päätti alentaa keskusrahastomaksua yhdellä prosenttiyksiköllä 6.5 prosenttiin vuoden alusta. Eläkerahastomaksu Kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 5 prosenttiin. Verotuskustannukset Seurakuntataloudet maksavat verotuskustannuksina Verohallinnosta annetun lain 30 :n perusteella 3,4 prosenttia Verohallinnon toimintamenoista. Valtion vuoden talousarvioesityksessä Verohallinnon toimintamenot alenevat noin yhdeksällä prosentilla. Tämän perusteella seurakuntien osuus verotuskustannuksista alenee ja olisi yhteensä noin 13,5 miljoonaa euroa. Palkkakulut Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka ja se toteuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna neuvottelemaa kilpailukykysopimusta eikä palkkoihin ole tullut tämän vuoden helmikuun jälkeen korotuksia. Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään edelleen 30 prosentilla. Vähennys koskee vuosina 2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden palkkoja budjetoitaessa tulee jälleen ottaa huomioon, että lomarahoista jätetään 30 prosenttia maksamatta. Talouden kasvaessa syntyy paine palkankorotuksiin. Neuvotteluratkaisut uusista sopimuksista saadaan todennäköisesti vuoden loppupuolella. Mikäli talouden kasvun pysyy nykyisellä tasolla ja kasvu jatkuu myös tulevina vuosina, on talousarviossa varauduttava maltillisiin noin 0,5 1 prosentin suuruisiin palkankorotuksin. Henkilösivukulut Seurakuntien työnantajan eläkemaksu esitetään alennettavaksi 1,8 prosenttiyksiköllä 21,8 prosenttiin (kikysopimuksen alennus huomioituna). Kilpailukykysopimuksen mukaan työnantajan eläkemaksu vuodeksi 2019 alenee 0,4 prosenttiyksiköllä ja edelleen 0,4 prosenttiyksiköllä vuodeksi Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat julkaisseet arvionsa työnantajan sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna työnantajan sairausvakuutus maksu alenisi 0,98 prosenttiin (1,08 % vuonna ) ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi palkkasummarajaan ( euroa vuonna ) saakka 0,7 ja ylittävästä osasta 2,75 prosenttia (0,8 %

6 ja 3,3 % vuonna ). Muut työnantajamaksut ovat keskimäärin noin 0,7 prosenttia. Henkilösivukulut olisivat yhteensä noin 26 %. 5 Muuta huomioon otettavaa Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulee olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. Jotta seurakunnan vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjausja uusinvestoinneista sekä lainanlyhennyksistä syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva arviolaskelma. Seurakuntatalouksissa tulisi tarkistaa, antaako tase oikeaa tietoa edellisten tilikausien ylijäämistä, rahastoista ja varauksista. Taseen vastaavaa-puolen rahoitusarvopapereiden, rahojen ja pankkisaamisten sekä muun helposti rahaksi muutettavan omaisuuden raha-arvon tulee olla suurempi kuin vastattavaapuolella olevien oman pääoman, yleiskatteisten rahastojen, ylijäämien ja varausten yhteismäärä. Jos määrissä on merkittävä epäsuhta, tulee asia korjata. Seurakunnassa, jossa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle tai jossa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on talouden tasapainottamiseksi laadittava vähintään kolme tulevaa vuotta kattava suunnitelma. Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla; jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulee tilanne pyrkiä korjaamaa parempaan suuntaan. Velan määrä seurakunnissa on suhteellisen pieni. On kuitenkin joukko seurakuntia, joissa suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia, mikä on eräs kriisikunnan tunnusmerkistön rajaarvoista. Tunnusluku kuvaa velan määrän suhdetta toiminta- ja verotuottoihin. Suhteellinen velkaantuminen -tunnusluvun kehitystä tulee seurata säännöllisesti. Jos seurakunta on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Seurakunnan virkamiesjohdon (kirkkoherra ja talouspäällikkö) on käytävä avointa ja rakentavaa keskustelua sekä luottamushenkilöiden että työtekijöiden kanssa keinoista saada seurakunnan talous tasapainoon. Talouden tervehdyttämiskeinoiksi suositellaan sekä kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista että henkilöstökulujen määrän vähentämiseen liittyviä ratkaisuja. Osaaikaistuksia ja vapaaehtoisten osallistumista tulee myös pitää vaihtoehtoina. Henkilöstön vähentämiseksi voidaan hyödyntää tilanteita, joissa virka tai työsuhde tulee avoimeksi. Samalla tilannetta voidaan hyödyntää jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien ja työajankäytön uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Elleivät edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta on kirkollisveroprosentin korottaminen. Korottamisen toiminnalliset ja taloudelliset perusteet tulee analysoida huolellisesti, ja ne on syytä esittää mahdollisimman avoimesti päättäjien lisäksi myös seurakuntalaisille. Hallinnossa kannattaa ensin päättää talouden linjauksista ja tiedottaa niistä, ja vasta sen jälkeen tehdä varsinaiset kirkollisvero- ja talousarvioesitykset. Mitä aikaisemmin ja perusteellisemmin asiasta tiedotetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on sitouttaa jäsenet osallistumaan seurakunnan toiminnan rahoittamiseen. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 pykälän mukainen velvollisuus tasapainottaa talous Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, miten taseeseen kertynyt alijäämä katetaan. Tätä kirkkojärjestyksen säädöstä täytyy noudattaa talousarvion laadinta-aikana, jos edellisten tilikausien ylijäämä ei riitä kattamaan kuluvana vuonna ja/tai tulevana vuonna kertyvää todennäköistä alijäämää. Mikäli seurakunnan talouden tunnusluvut ovat kohtuulliset ja taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää, seurakunnalla on mahdollisuus tehdä alijäämäinen talousarvio. Mikäli seurakunnan toimintakate on

7 6 vuodesta toiseen verotuloja suurempi, niin kirkkovaltuuston on syytä päättää toimenpideohjelmasta, miten menot saadaan omien tulojen tasalle. Pyhärannan seurakunnan taloudellinen tilanne: Kirkkoneuvoston jäsenet kokoontuivat iltakouluun, jossa käytiin läpi talouden suuntaviivoja sekä budjettia yksityiskohtaisesti vuodelle. Taloudellisen tilanteen ennustaminen on hyvin haastavaa ja kunnan tilanteeseen peilaaminen ei anna suoraan tietoa, miten se vaikuttaa seurakuntamme tilanteeseen. Kunnan arvio asukasmäärästä vuoden loppuun mennessä on 2098 (Pyhärannan kunta talousarvio ) ja seurakunnan jäsenmäärä on 1728 päivämäärällä Pyhärannassa seurakuntaan kuuluvien osuus on noin 82 %, kun se valtakunnan tasolla on noin 72 % eli täällä ollaan hyvin sitoutuneita seurakuntaan. Vuodesta 2013 jäsenmäärä on laskenut noin 200 jäsenellä. (vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut 24 henkilöllä). Vuodesta 2014 vuoteen 2015 ikäluokittain verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa, suurimmat ikäryhmät ovat välillä vuotiaat. Vuonna 2014 määrä oli 700 (1360) jäsentä ja vuonna 2015 määrä oli (668) 1318 jäsentä. Verotettavan ansiotulon kehitys vuosien välillä on ollut kokonaisuudessaan -42 jäsentä ja ansiotuloissa 1,6 milj. euroa vähennystä, josta taas kirkollisverotulot pääasiassa koostuvat. Vuoden tiedot päivittyvät joulukuun alkupäivinä. Seurakunnan taloudellinen tilanne vuodesta Tilanne Toimintatuotot ovat kasvaneet 23,50 %. Toimintakulut taas vähentyneet 16,62 %. Toimintakate laskenut noin 19,49 %. Toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella (verotulot ja valtionrahoitus). Verotulot ovat laskeneet 8,41 % luokkaa ja vuodelle verotuloennustearvio on 5,52 % laskua vuodesta. Vuosikate arvioidaan laskevan, mutta silti päätyvän plussan puolelle vuonna. Kuitenkaan se ei tule kattamaan poistoja ja lainan lyhennyksiä ja vuodelle vuosikatteen arvioidaan laskevan negatiiviseksi. Vuonna ei ole ollut suuria investointeja. Kustannukset kiinteistöjen kunnossapitoihin on noin vuonna ja vuodelle arvioitu Talouslaskelma. Toimintatuotot on arvioitu laskevan, johtuu lähinnä metsätaloudesta. Henkilöstökuluihin on arvioitu 1 % korotus, lomarahoja vähennetään edelleen 30 prosentilla. Palvelujen ostoissa suurimmat nousuluvut lähinnä ilmoituskuluissa 4354, rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa 8585, kipa-maksuissa Palveluiden ostoista on annettu erillinen selvitys luottamushenkilöille kirkkoneuvoston kokouksen

8 jälkeen kirje- ja sähköpostitse. Aineet ja tarvikkeet suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna ja pyritään edelleen pitämään maltillisena seurakunnan kulut. Tällä hetkellä Pyhärannassa veroaste on yli maan keskiarvon, joka on noin 1,7 %. Runsaat kymmenisen vuotta on menty samalla 1,75 %:n veroasteella ja viimeksi on nostettu veroastetta vuonna ,60 prosentista 1,75 prosenttiin. Arvio, että seuraavinakin vuosina kirkollisverot tulevat laskemaan, vaikkakin taloudessa on tapahtunut piristymistä, on otettava huomioon seurakunnan lähtökohdista oleva tilanne. Kirkkovaltuuston kokouksessa kirkkoneuvoston esittämä kirkollisveroprosentin nosto 1,75 %:sta 1.90 %:iin olisi vaikuttanut suotuisasti verotuloihin ja auttanut tasapainottamaan seuraavan vuoden taloutta. Sitä seuraavina vuosina harkittaisiin muitakin toimenpiteitä, jollei veronkorotus toisi toivottuja tuloksia. Kirkkovaltuusto on päättänyt tuloveroprosentiksi edelleen 1,75 % vuodelle. Kirkollisverotulot - Kirkollisvero Yhteisövero Yhteensä Valtiorahoitus VEROTULOT Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Oikaisukorko Kirkollisvero Yhteisövero Yhteensä Valtiorahoitus VEROTULOT Tammikuu ,92 Helmikuu ,92 Maaliskuu ,92 Huhtikuu ,92 Toukokuu ,92 Kesäkuu ,92 Heinäkuu ,92 Elokuu ,92 Syyskuu ,92 Lokakuu ,92 Marraskuu ,92 Yhteensä ,04 Oikaisukorko Joulukuun arvio YHTEENSÄ

9 8 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosaan sisältyvät pääluokat: 1. HALLINTO 2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 3. HAUTAUSTOIMI 4. KIINTEISTÖTOIMI YLEISHALLINTO Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: VAALIT KIRKKOVALTUUSTO KIRKKONEUVOSTO TALOUSHALLINTO TILINTARKASTUS KIRKONKIRJAT KIRKKOHERRANVIRASTO Yleishallinnon talousarvio ja taloussuunnitelma Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS1 TS2 YLEISHALLINTO Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: JUMALANPALVELUSELÄMÄ HAUTAAN SIUNAAMINEN MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET AIKUISTYÖ MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET TIEDOTUS JA VIESTINTÄ MUSIIKKI PÄIVÄKERHO VARHAISNUORISOTYÖ PARTIO RIPPIKOULU NUORISOTYÖ PERHEKERHOTYÖ DIAKONIA SIELUNHOITO LÄHETYSTYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ Seurakunnallisen toiminnan talousarvio ja taloussuunnitelma SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00

10 HAUTAUSTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: HAUTAUSMAAKIINTEISTÖ HAUTAUSTOIMI Hautaustoimen talousarvio ja taloussuunnitelma Kuluvan Edellinen TP TA TS1 HAUTAUSTOIMI vuoden TA TS Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 KIINTEISTÖTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: KIRKKO SEURAKUNTAKOTI PAPPILA RIHTNIEMEN LEIRIKESKUS METSÄTALOUS Kiinteistötoimen talousarvio ja taloussuunnitelma Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA KIINTEISTÖTOIMI TS TS Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO VAALIT KIRKOLLISET VAALIT Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA Toimintakulut 5 132,00 TOIMINTAKATE 5 132,00 TS TS Kirkon vaalijärjestyksen mukaisesti vaaleilla valitaan seurakuntaan joka neljäs vuosi kirkkovaltuusto. Seurakuntavaalit ovat lakisääteiset. Tarvittaessa suoritetaan vaalijärjestyksen mukaan myös kirkkoherranvaalit joko välitön tai välillinen vaali. Vaalit toimittaa vaalilautakunta yhdessä vaalitoimitsijoiden kanssa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla

11 Seurakuntavaalit pidetään vuonna ja samanaikaisesti seurakunta valmistautuu kirkkoherran vaaliin. Laatija: Sami Tolvanen KIRKKOVALTUUSTO Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 KIRKKOVALTUUSTO TP vuoden TA Toimintakulut 4 831, , , , ,00 TOIMINTAKATE 4 831, , , , ,00 Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei siitä ole toisin säädetty (kirkkolaki 7 luku 2 ). Ohjesäännöllä voidaan päätösvaltaa siirtää kirkkoneuvostolle sekä johtokunnille. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston sekä johtokunnat sekä päättää kirkollisveroprosentin suuruuden (kirkkolaki 9 luku 1 ) Kirkkovaltuustoon kuuluu 15 jäsentä, toimikausi 4 vuotta. Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kirkkoherra osallistuu kokoukseen, mutta ei päätöksentekoon. Talouspäällikkö toimii sihteerinä. Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan maksuista, taloudesta ja toiminnan suurista suuntaviivoista. Kokoontuu 3-5 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. 10 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Seurakunnan talouden tasapainottaminen. Laatija: Sami Tolvanen KIRKKONEUVOSTO Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 KIRKKONEUVOSTO TP vuoden TA Toimintakulut 8 293, , , , ,00 TOIMINTAKATE 8 293, , , , ,00 Yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa (kirkkolaki 7 luku 2 ). Huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta sekä valvoa seurakunnan etua. Edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. (kirkkolaki 10 luku 1 ) Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä ohjesäännössä määritelty määrä muita jäseniä. Valituilla ovat henkilökohtaiset varajäsenet. Talouspäällikkö toimii kokouksissa sihteerinä, mukana ovat myös valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kirkkoneuvoston tavoitteena on valvoa seurakunnan etua niin taloudellisissa kuin toiminnallisissa asioissa. Toimia lainsäädännön ja ohjesäännön mukaisesti ja viisaasti johtaa seurakunnan toimintaa Jumalan kunniaksi ja seurakuntalaisten parhaaksi.

12 Kokouksia pidetään 6-9 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Asioista keskustellaan, valmistellaan kirkkovaltuustolle ja päätetään yksimielisyyteen pyrkien. 11 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Talouden tasapainottaminen ja pyhärantalaisia tavoittavan toiminnan kehittäminen. Laatija: Sami Tolvanen TALOUSHALLINTO Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 TALOUSHALLINTO TP vuoden TA Toimintatuotot , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Valvoa seurakunnan taloutta ja etuja. Seurata taloushallinnon alalla tapahtuvaa kehitystä ja tehdä tarpeellisia uudistusesityksiä neuvostolle. Laatia ehdotus talousarvioksi ja veroäyrin hinnaksi ja osallistua taloussuunnitelman tekemiseen. Seurata talousarvion toteutumista ja määrärahojen käyttöä ja raportoida niistä neuvostolle neljännesvuosittain. 65 % talouspäällikön työajasta. Taloustoimisto pappilassa. Kirkon palvelukeskus ja sen tarjoamat ohjelmistot. Status-ohjelmisto, joka on kirjanpidon tukena vuonna. MS-office toimisto-ohjelmisto ja muut tarvittavat ohjelmistot. Kirjuri-ohjelmisto Seurata kustannusten jakoa siten, että saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa eri tehtäväalueista. Noudattaa annettuja aikatauluja. Kirjanpito ja reskontrat pidetään ajan tasalla, mahdollisten luottotappioiden perintä. Palkat lasketaan sopimusten mukaisesti. Erilaiset tilitykset, tilastot ja raportointi tehdään ajallaan. ATK-järjestelmät pidetään ajan tasalla, tehdään ohjelmistojen ja laitteistojen päivitykset IT-alueen asiantuntijoiden avulla. Ylläpidetään ammattitaitoa ammattikirjallisuutta ja -lehtiä lukemalla ja osallistumalla tilaisuuksiin, joissa on tietoa tarjolla. Rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa tehdään yhteistyötä, yhteiset palaverit. IT-alueen toiminnassa ja kehittämisessä ollaan mukana. KIPA:n tarjoamien palvelujen ja järjestelmien käytön tehostaminen. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinta ja tilinpäätös liitetietoineen. Laskutus, maksu- ja rahaliikenteestä huolehtiminen. Kustannusten kilpailuttaminen ja hankkeiden vireillepano ja seuranta. Hautainhoitorahaston kirjanpidosta, vastuista ja sopimuksista huolehtiminen. Vakuutuksista huolehtiminen. Facebook sivujen osaylläpito

13 12 Tiedossa olevia muutoksia suunnitelmavuosille Taloushallinnon kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönotto. Laatija: Nina Karvonen TILINTARKASTUS Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 TILINTARKASTUS TP vuoden TA Toimintakulut 1 881, , , , ,00 TOIMINTAKATE 1 881, , , , ,00 Järjestää puitteet lakisääteiselle tilintarkastukselle. Tilintarkastukseen sisältyy lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi myös tilintarkastuksen havaintojen perusteella annettava neuvonanto. Sopimus tilintarkastuspalveluista kirkkovaltuuston toimikaudella 2015 BDO Audiator Oy:n kanssa. Vastuullisena tilintarkastajana toimii JHT, HT Aino Lepistö. Seurakunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilipäätöksen tarkastaminen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti toimikaudella BDO Audiator Oy:n tarkastaja suorittaa talouden ja hallinnon tarkastuksen keväällä 1 päivä ja syksyllä välitarkastus 1 päivä. Antaa lausuntoja avustus- ym. asioihin. Päävastuullinen tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen neuvostolle vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kehitetään sisäistä valvontaa tilintarkastajan ohjeistuksen mukaan. Tilintarkastus keväällä ja välitilintarkastus syksyllä. Tilintarkastuspalvelun kilpailutus seuraavalle toimikaudelle. Laatija: Nina Karvonen KIRKONKIRJAT KIRKONKIRJOJEN PITO Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Seurakunnan jäsenluettelon ajan tasalla pitäminen Kirjurissa. Väestökirjanpidon tehtävät: avioliiton esteiden tutkinta, lapsen nimen ja vihkitiedon kirjaaminen, lapsen tietojen ilmoittaminen lomakkeen lähettäminen. Jäsentietojen ylläpito: kasteen, rippikoulun, konfirmaation, avioliiton kirkollisen siunaamisen, kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen kirjaaminen, kuolintiedon tarkastaminen, lisättyjen kummien kirjaaminen Kirjuriin.

14 Kirjurin tietokannassa olevien jäsentietojen tarkastaminen ja virheellisten tietojen korjaaminen oman seurakunnan jäsenen osalta, käyttäen apuna VTJ kyselyä. Vtj:n muutosliikenteen tarkastaminen. Todistusten antaminen kirkonkirjoista: Elää-virkatodistukset tulostetaan suoraan Kirjurista, muut virkatodistukset ja sukuselvitykset erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdään erilliselle Word-pohjalle, johon tiedot haetaan vanhoista kirkonkirjoista, perhelehdistä ja Kirjurista. Todistukset lääketieteelliseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen sekä sukututkimukseen vanhoista kirkonkirjoista, perhelehdistä ja Kirjurista. Otteet kastekirjoista. Rekisteritietojen tarkastamispyyntöihin vastaaminen Kirkonkirjojen pidon arkistotehtävät. Toimistosihteerin työajasta 31 %. Kirkkoherranvirasto arkistoineen ja Leevi-ohjelmisto. Kirjuriohjelma, digitoidut papinkirjat, VTJ-järjestelmä. Pitää yllä tietokoneavusteisesti väestörekisteriä seurakuntalaisista mahdollisimman ajan tasalla. Kirkkohallituksen Kirjuri-järjestelmän mahdollisimman laaja käyttö ja tietojen tarkistukset tehdään viivytyksettä. Pidetään jäsenrekisteri ja kirkonkirjat ajan tasalla, hoidetaan asiakaspalvelu, virkatodistusten ja sukuselvitysten laatiminen, tilausten vastaanotto sekä laskutus. Sukututkimukset, todistukset lääketieteelliseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen, avioliiton esteiden tutkinta, perhelehtien digiaineiston oikeellisuuden tarkastaminen ja virheiden korjaaminen, muistioiden laatiminen kirkonkirjoista, Kirjuri-koulutuksiin osallistuminen. 13 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Seurakunnan jäsentietojärjestelmä, Kirjurin käyttö. Keskusrekisterit ja niiden vaikutus kirkonkirjojen pitoon. Laatija: Nina Karvonen KIRKKOHERRANVIRASTO Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 KIRKKOHERRANVIRASTO TP vuoden TA Toimintatuotot -140,00-140,00-140,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Monenlainen asiakaspalvelu toimituksista ja tilaisuuksista sovittaessa. Seurakuntakodin, pappilan salin ja leirikeskuksen tilavaraukset. Toimituspyyntöjen (kaste, vihkiminen, hautaus) vastaanottaminen. Tila- ja henkilöresurssien varaaminen (jumalanpalvelukset, toimitukset ja muut). Seurakunnan toimintaan liittyvien ilmoittautumisten vastaanottaminen. Adressien myynti ja laskutus. Muut kuin kirkonkirjojen pitämiseen liittyvät arkistointiasiat. Haudan kesähoitojen laskutus. 5 ja 10 vuoden haudanhoitojen sopimusten teko ja laskutus.

15 Toimistosihteerin työajasta 44 %, (toimii seurakuntamestarin sijaisena loma- ja viikkovapaiden aikana). Talouspäällikön työajasta 5 %, (sijaistaa toimistosihteerin loma- ja viikkovapaat). Kirkkoherra tarpeen mukaan. Laadukas asiakaspalvelu sekä muiden tehtävien hoito ajallaan seurakuntalaisten toiveiden mukaisesti. Asiakaspalvelu, varauskalenterien ylläpito, toiminta seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhdyshenkilönä. Tilaisuuksien ja toimituksien järjestely Tiedotustoiminta: lehtinen, kotisivut, lehdet sekä sisäinen tiedotus Postitus ja kopiointitehtävät 14 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Alueellisten keskusrekisterit merkitsevät seurakunnassa mahdollisia muutoksia toimistotyön organisointiin. Laatija: Nina Karvonen 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUSELÄMÄ Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 JUMALANPALVELUSELÄMÄ TP vuoden TA Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Seurakuntaa kutsutaan Sanan ja sakramenttien äärelle sekä osallistujina että toteuttajina. Jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat tarjolla kaikille. Oma kirkko ja työntekijät. Tutut sijaiset tarvittaessa. Vierailijat muista seurakunnista sekä eri lähetysjärjestöistä. Pyhärantalaiset yhdistykset. Saada kirkossakäynti kasvuun ja tarjota ihmisille Jumalan Sanaa ja sakramentteja. Messut ja sanajumalanpalvelukset pyrkivät vuorottelemaan. Kerran kuussa pyritään järjestämään iltakirkko klo 18 jonka musiikkiin pyritään tuomaan esim. tuomas-, nuorten veisukirjan lauluja jne. Perhekirkkoja järjestetään muutaman kerran kaudessa. Ala-asteen oppilaille on kirkko kaksi kertaa vuodessa. Erityiskirkkoja järjestetään eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Esim. kesäaikana Santtion rannassa jumalanpalvelus erityisesti kesäasukkaita varten, vanhan ajan Jumalanpalvelus kotiseutuyhdistyksen kanssa jne. Touko-lokakuun aikana pyhärantalaiset yhdistykset kukittavat alttarin ja huolehtivat päivän tekstien luvusta. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Samanaikaisesti sekä jumalanpalveluselämän rakkaiden ja toimivien osien turvaaminen, että sen kehittäminen.

16 15 Laatija: Sami Tolvanen HAUTAAN SIUNAAMINEN Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 HAUTAANSIUNAAMINEN TP vuoden TA Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Kristillisen seurakunnan tehtävänä on saattaa tilanteeseen kuuluvalla arvokkuudella haudan lepoon niin omat jäsenensä, kuin myös uuden lainsäädännön mukaan sen ulkopuolelle kuuluvat seurakunnan hautausmaalle haudattavaksi haluavat. Hautaan siunaaminen ja siihen liittyvät edeltävät valmistelut sekä muistotilaisuudet. Tuoda omaisten elämäntilanteeseen kristillisestä uskosta nouseva kiitos, toivo ja lohdutus. Seurakunnan oma henkilökunta ja sijaiset. Oma kirkko, seurakuntakoti ja hautausmaa. Toimitusvaraukset pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman nopeasti resurssien asettamissa rajoissa. Kristillisten hautajaisperinteiden ja kristillisen ylösnousemustoivon ylläpitäminen ja niistä tiedon välittäminen. Hautajaisvaraus sekä mahdollinen muistotilaisuusvaraus vastaanotetaan ti-to Käydään omaisten kanssa toimituskeskustelu hyvissä ajoin ennen siunaamista. Sovitaan toimituksen kulusta ja virsistä (myös kanttorin kanssa). Keskustelun yhteydessä annetaan seurakunnan osanottona surusta kertovaa kirjallisuutta sekä lohdutetaan kristillisestä uskosta nousevalla toivolla. Toimitetaan hautaan siunaaminen pieteetillä vainajaa ja omaisia arvostaen sekä heidän suruaan kunnioittaen. Sekä pappi että kanttori osallistuvat muistotilaisuuteen ajan kanssa. Hautajaisten jälkeen ollaan yhteydessä sureviin omaisiin. Järjestetään sururyhmä, johon heitä kutsutaan samoin kuin pyhäinpäivän muistomessuun ja diakoniaväen järjestämään kahvihetkeen seurakuntakodilla. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Yksityisen ja yhteisen surun kohtaaminen. Laatija: Sami Tolvanen MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Edellinen Kuluvan MUUT KIRKOLLISET TP vuoden TA TOIMITUKSET TA TS TS Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Kirkolliset toimitukset (kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen sekä kodin siunaaminen) toimitetaan laadukkaasti. Toimituskeskustelu käydään ennen toimitusta joko seurakuntalaisten kotona tai muussa sovitussa tilassa. Tarpeen mukaan sovitaan tapaamisesta myös toimituksen jälkeen. Toimituksen sisältö ja toteutustavat selvitetään kyseessä oleville seurakuntalaisille.

17 16 Toimitukset ovat tällä hetkellä mahdollisia varata tiistaista torstaihin 9-12 välisenä aikana. Kirkkoherra ja kanttori sekä heidän sijaisensa, kirkossa seurakuntamestari / suntio. Toimitukset kirkossa, seurakuntakodissa, seurakuntalaisten kodeissa, pappilassa ja tarpeen mukaan muuallakin. Konfirmaatiotilaisuudessa kummit avustavat alttarilla nuorten siunaamisessa. Resurssien mukaan mahdollisimman hyvä ja nopea palvelu toimitusten varaamisessa. Kaikki pyydetyt ja perustellut kirkolliset toimitukset suoritetaan laadukkaasti ja kunnioittaen. Kirkollisten toimitusten teologinen sisältö kuin toteutustavatkin tulevat tutuiksi ja säilyvät tuttuina seurakuntalaisille. Työntekijöille varataan aikaa kohdata seurakuntalaiset. Ensisijaisesti hoidetaan Pyhärannan seurakuntalaisten kirkolliset toimitukset. Palvellaan mahdollisuuksien mukaan myös muita kuin oman seurakunnan jäseniä. Toimituskeskustelut käydään jokaisen toimituksen yhteydessä. Kastekoteihin lähetetään kirje virastosta ja kasteen yhteydessä annetaan lahjana Kotien rukouskirja sekä kastekynttilä. Avioliittoon vihkimisen yhteydessä seurakunta lahjoittaa oman seurakuntansa jäsenille vihkiraamatun. Vihkipappi osallistuu pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan myös hääjuhlaan. Konfirmaatiossa nuorten kummit osallistuvat kummilastensa siunaamiseen kätten päällepanolla kuten he tekivät nuoren kasteen yhteydessä. Kirkollisten toimitusten sisältö pyritään tekemään seurakuntalaisille tutuksi eri tilaisuuksissa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kirkollisten toimitusten laatuun panostaminen. Seurakuntalaisille pyritään mahdollistamaan toimitusten mahdollisimman nopea varaaminen. Laatija: Sami Tolvanen AIKUISTYÖ AIKUISTYÖ Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot ,00-150,00-150,00-150,00 Toimintakulut 5 133, , , , ,00 TOIMINTAKATE 5 133, , , , ,00 Löytää uusia keinoja aikuisväestön tavoittamiseen. Koota aikuisia Raamatun ääreen ja vahvistua yhdessä kristillisestä uskosta. Pitää esillä uskoon ja elämään liittyviä aiheita ja tarjota tilaisuuksia yhdessä pohtia elämään ja uskoon liittyviä kysymyksiä. Oman seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoistyöntekijät. Kokoontumistiloina seurakunnan tilat sekä yhteistyökumppanien tilaisuudet. Tarjota raamattuopetusta sekä ev.lut.kirkon uskonsisältöön perehtymistä. Tarjota mahdollisuus hengellisen elämän syventämiseen. Tarjota mahdollisuus keskusteluun uskon ja elämän kysymyksistä. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisuuksien mukaan miesten ja naisteniltoihin, tilojen tarjoaminen

18 17 tapahtumien käyttöön. Raamattuluennot Seurakuntakodilla. Osallistuminen yhteistyötahojen tilaisuuksiin. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Aikuistyön kehittäminen rajalliset resurssit huomioiden. Laatija: Sami Tolvanen MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET MUUT SRK TILAISUUDET Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot -204,50-300,00-100,00-100,00-100,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Muu seurakunnan julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tähän kuuluvat mm. kinkerit, hartaushetket kirkossa, seurakuntakodissa ja kesäisin eri kylissä, seurat, hartaushetket laitoksissa, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet. Omat toimitilat, oma henkilökunta, laitokset, yhteistyö kylätoimikuntien ja yhdistysten kanssa. Hengellisen sanoman julistaminen sekä Pyhärannassa että eri laitoksissa, joiden kanssa Pyhärannan seurakunnalla on yhteistyötä ja joiden asiakkaina on Pyhärannan seurakuntalaisia. Seurakunnan julistustoiminnan hajauttaminen myös Pyhärannan eri kyliin Seurakunta järjestää kinkereitä yhdessä kunkin vuorossa olevan kinkerikodin kanssa eri kylissä. Iltahartaudet kesäaikaan Varhonkylässä, Radansuussa ja Lahdenvainiossa yhteistyössä kyläläisten kanssa. Hartaus- ja ehtoollistilaisuudet mm. Laitilan terveyskodissa, Kaukolan kodissa, Vakka-Suomen aluesairaalassa, Rinnekodissa ja Attendossa Uudessakaupungissa sekä Laitilassa Mamma-Mia- ja Hoivalinnahoitokodeissa. Ehtoollishetket syys- ja kevätkaudella vanhustentaloissa Rohdaisissa ja Ihodessa. Seurakuntaillat lähetyksen ja diakonian merkeissä seurakuntakodissa, Ihoden vanhustentalolla ja seurakuntalaisten kodeissa. Vierailut, hartaus ja ehtoollishetket vanhusten hoivakoti Onnenkarissa. Kirkkokahvitilaisuudet eri kirkkopyhien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Syntymäpäivävierailut. Edellisvuona kastettujen ja 4-vuotiaiden kirkkohetkitilaisuudet joko kirkossa tai srk-kodilla. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kinkeriperinteen säilyttäminen ja kehittäminen. Laatija: Sami Tolvanen TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ TP vuoden TA Toimintakulut 4 121, , , , ,00 TOIMINTAKATE 4 121, , , , ,00

19 18 Tiedotustoiminnalla pyritään eri kanavia käyttäen saamaan seurakuntalaisille tieto siitä, mitä seurakunnassa tapahtuu. Tehdä seurakunta tutummaksi niin pyhärantalaisille kuin ulkopaikkakuntalaisillekin. Yhteistyö paikallislehtien kanssa ja tiedottaminen kunnan Uutisankkurissa. Seurakunnan omien Facebook sivujen käyttö. Seurakunnan verkkosivut. Kirkkoherra ja talouspäällikkö hoitavat sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Kari Kesäläinen ja Heli Anttila keräävät ilmoitustiedot. Seurakunnalla on hyvin toimiva kopiokone ja tietokoneet tiedotusmateriaalin valmistamiseen. Seurakunnalla on hartauskirjoitusvuoro Länsi-Suomessa sekä Seutusanomissa. Olemassa olevien kanavien ylläpitäminen ja uusien verkkosivujen käyttöönotto. Viikoittain kahdessa sanomalehdessä kirkolliset ilmoitukset. Yhteydenpito lehtien toimituksiin. Tarvittaessa monisteita ja julisteita. Viikoittaiset kirkolliset ilmoitukset julkaistaan Laitilan Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa. Kuukausittain seurakunnan tapahtumatiedot julkaistaan kunnan jokaiseen talouteen jaettavassa Uutisankkurissa. Facebook-sivuja ja omia kotisivuja päivitetään ja pidetään ajan tasalla. Suuremmista tapahtumista ilmoitetaan myös kylien ilmoitustauluilla. Tarvittaessa pieniä kirjoituksia eri tapahtumista Turun Sanomissa, Länsi-Suomessa, Uudenkaupungin Sanomissa, Aluesanomissa, Laitilan Sanomissa mm. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Uusien internetsivujen käyttöön ottaminen. Laatija: Sami Tolvanen MUSIIKKI MUSIKKI Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot -400,00-300,00-300,00-300,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Vastata musiikista seurakunnan jumalan-palveluksissa sekä muissa kirkollisissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Edistää musiikin käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Vastata seurakunnan soittimista ja niiden huollosta: urut 25-äänikertaa, sähköpiano, piano, urkuharmoni, kaksi matkasoitinta. Kanttori: päätoiminen virka, toimipisteet ovat kirkko, seurakuntatalo, Pyhärannan kunnan ja yhteisöjen tilat sekä koulujen luokkatilat. Lisäksi kodeissa tapahtuvaa toimintaa, samoin toiminta vierailevien musiikkiryhmien kanssa. Kanttori Kari Kesäläinen on osallistunut myös järjestötoimintaan: Hannulan konsertti- ja taideyhdistys (hal. jäsen), Varsinais-Suomen Kirkkomusiikkipiiri, Nousiaisten rovastikunnan kirkkomusiikkityö. Pyhärannan kirkkokuoro ry:n musiikillinen johtaja ja tilinhoitaja.

20 19 Toiminnan sisältönä on saada aktivoitua seurakunnan eri-ikäiset jäsenet seurakunnan toimintaan musiikin keinoin. Jalostaa musiikkia ylistämään Jumalaa lauluin ja soittimin yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Järjestää seurakuntaan musiikkitilaisuuksia ja konsertteja. Tavoitteena on Hantla -yhdistyksen konsertit sekä muiden taiteilijoiden soololaulu-, bändi-, urku- ja kuorokonsertteja, lähemmin sovittavana ajankohtana. Kirkkokuoron on tarkoitus osallistua seurakunnan jumalanpalvelusmusiikin rikastuttamiseen. Muita yhdessä järjestettäviä tilaisuuksia ovat mahdolliset konserttimatkat. Matkat toteutetaan kirkkokuoron, seurakunnan tai kunnan kulttuuritoimen kanssa yhteistyönä. Keskeiset painopistealueet suunnittelukausilla Laatija: Kari Kesäläinen, kanttori PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Edellinen TP Kuluvan vuoden TA TA TS TS Toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , , vuotiaille lapsille seurakunnan järjestämää päiväkerhotoimintaa, joka on pienten lasten uskontokasvatusta ja kirkon kasteopetusta, jossa otetaan huomioon koko lapsen kasvu ja kehitys. 3-vuotiailla ja 4-5-vuotiailla omat kerhoryhmät. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Tarvittaessa diakonissa, emäntä tai kasvatustyönjohtokunnan puheenjohtaja tuuraamassa. Kerhopisteitä kolme; Rohdaisissa seurakuntakodilla, Ihodessa Säästöpankin kerhohuoneella sekä Reilassa koulun tiloissa. Kerhotilojen lisäksi piha-alueet, joissa keinut ja hiekkalaatikko. Kaikilla kerhoikäisillä olisi mahdollisuus päästä kerhoon. Seurakunnan järjestämä kuljetus päivähoidossa oleville kerholaisille. (ei 3-vuotiaille) Retket, juhlat ym. tapahtumat, vanhemmille järjestettävät keskustelut, esikouluun siirtyvien kerholaisten kouluun siunaaminen. Syntymäpäiväjuhlien järjestäminen 4-vuotta täyttäville. Toimintahetkiä alle kouluikäisille. Kunnan varhaiskasvatuksen väelle tarjottaisiin kirkkoon tutustumista. Päiväkerhotoiminta on tarkoitettu 3-5 vuotiaille lapsille (tytöille ja pojille). Toiminta nojaa kirkon kasteopetukseen. Kerho-ohjelma seuraa kirkkovuoden ja luonnon kiertokulkua, kaikki kirkolliset juhlapyhät huomioon ottaen. 3-vuotiaiden kerhot ovat kestoltaan 2 tuntia/viikko kun taas 4-5-vuotiailla kerho on 3 tuntia/2 kertaa/viikko.

21 Perhekirkkojen järjestelyihin osallistuminen. Keväällä kerhojen päätöskirkko, jossa esikouluun lähtevien siunaaminen ja heidän muistamisensa. Kerhosta pois jäävien vanhemmille vanhempainvartit. Retket keväällä/syksyllä lähimaastoon. Leiripäivät yhdessä perhekerholaisten kanssa. 20 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Seurakuntakodin leikkialueelle uutta välineistöä. Kerhotilojen pöytien ja tuolien kunnostus/ uusien hankinta. Mahdollisuuksien mukaan kesän aikana toimintaa (toimintahetket) alle kouluikäisille (3-5- vuotiaat). MAHDOLLISTEN KERHOLAISTEN MÄÄRÄ ARVIOT: Syksy -18 Syksy -19 Syksy -20 Syksy vuotiaat 20 lasta 9 lasta 12 (tilanne katsottu ) Vielä ei osata arvioida 4-vuotiaat 14 lasta 20 lasta 9 lasta 12 (tilanne katsottu ) 5-vuotiaat 17 lasta 14 lasta 20 lasta 9 lasta Kaikki yht: 51 lasta 43 lasta 41 lasta 21 lasta Laatija: Marika Pietilä VARHAISNUORISOTYÖ Edellinen Kuluvan TA TS1 TS2 VARHAISNUORISOTYÖ TP vuoden TA Toimintatuotot -57,06-50,00-100,00-100,00-100,00 Toimintakulut 5 812, , , , ,00 TOIMINTAKATE 5 755, , , , ,00 Koulujen aamunavaukset joka koululla (Reila, Ihode, Rohdainen) kerran kuussa. Tarjota varhaisnuorille (6-14-vuotiaat) kasteopetusta sekä mielekästä toimintaa koulupäivien jälkeen. 10-synttärit. Resurssien ja mahdollisuuksien mukaan kesällä esim toimintahetkiä/leirejä. Yhteyshenkilönä kouluihin toimii lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Varhaisnuortenkerhoissa toimivat ohjaajina vapaaehtoiset kerhonohjaajakoutuksen saaneet nuoret. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja toimii vastuuhenkilönä kerhotoiminnassa sekä yhteyshenkilönä kerhonohjaajiin.