PYHÄRANNAN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 0 PYHÄRANNAN SEURAKUN Kuva: Kari Kesäläinen LOUSARVIO ja TOIMINSUUNNITELMA VUOSILLE - Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Vuoden talousarvion valmistelun perusteita 2 KÄYTTÖLOUSOSA 11 YLEISHALLINTO 11 SEURAKUNNALLINEN TOIMIN 11 HAUUSTOIMI 12 KIINTEISTÖTOIMI 12 PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO VAALIT KIRKKOVALTUUSTO KIRKKONEUVOSTO LOUSHALLINTO TILINRKASTUS KIRKONKIRJAT KIRKKOHERRANVIRASTO PÄÄLUOKKA: SEURAKUNNALLINEN TOIMIN JUMALANPALVELUSELÄMÄ HAUAN SIUNAAMINEN MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET AIKUISTYÖ MUUT SEURAKUNTILAISUUDET TIEDOTUS JA VIESTINTÄ MUSIIKKI PÄIVÄKERHO VARHAISNUORISOTYÖ PARTIO RIPPIKOULU NUORISOTYÖ PERHEKERHOTYÖ DIAKONIA SIELUNHOITO LÄHETYSTYÖ MUU SEURAKUNTYÖ PÄÄLUOKKA: HAUUSTOIMI HAUUSMAAKIINTEISTÖ HAUUSTOIMI PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIRKKO SEURAKUNKOTI PAPPILA RIHTNIEMEN LEIRIKESKUS METSÄLOUS 30 TULOSLASKELMAOSA 31 INVESTOINTIOSA 32 RAHOITUSOSA 32 HAUINHOITORAHASTO 33 Pyhärannan Korpiankkurit ry:n/partiotoimintasuunnitelma ja talousarvio 34 Pyhärannan Kirkkokuoro Ry:n/Musiikki toimintasuunnitelma ja talousarvio 41 LIITTEET Talousarvio tileittäin koko seurakunta LIITE 1 Sitovuustason mukainen talousarvio koko seurakunta LIITE 2 Talousarviot tileittäin kustannuspaikoittain LIITE 3

3 Vuoden talousarvion valmistelun perusteita 2 Talousarvion laadintaperiaatteet Seurakunnan varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä viimeistään edellisen vuoden loppuun mennessä seurakunnalle talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle ja taloudelle sekä määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkoneuvosto vastaa talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta. (KJ 15:1,1-2). Seurakunnan taloutta on hoidettava hyväksytyn talousarvion mukaan. Talousarvio sitoo hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä, ja se on samalla väline näiden toimijoiden valvontaan. Sitovuus tarkoittaa, että varoja ei saa käyttää muihin kuin talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2,1). Talousarvion sitovuus koskee myös toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita. Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat (KJ 15:3). Talousarviossa on myös osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan myös toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tilinpäätökseen sisältyvissä talousarvion toteutumisvertailuissa. Vuoden 2002 alusta lukien seurakuntia on koskenut säännös alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan, ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä (KJ 15:1,3). Pyhärannan seurakunnan vuoden alijäämä ,13 euroa on kirjattu kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti taseeseen edellisten vuosien yli/alijäämän tilille. Taseen ylijäämän tilillä on näiden kirjausten jälkeen ,94 euroa. Talousarvio vuodelle arvioidaan jäävän alijäämäiseksi ,00 euroa Peruspääoma , , , , , , ,87 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , , , , , , ,94 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , , , , , ,13 Oma pääoma , , , , , , , , , , ,96 lisä 750,00 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne Talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Käyttötalous- ja investointiosat edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, kun taas tuloslaskelma- ja rahoitusosat edustavat kokonaistalouden näkökulmaa. Käyttötalous- ja investointiosat osoittavat, mihin seurakunta kohdistaa käytettävissä olevat taloudelliset resurssinsa. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat osoittavat, miten seurakunnan taloudellinen tulos muodostuu ja miten seurakunta toimintansa rahoittaa. Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne on kirkkohallituksen ohjeiden mukainen ja koostuu käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosista. Yleinen taloudellinen tilanne Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin tänä vuonna, jolloin bkt kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei olisi enää yhtä suurta. Vuonna seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaan. Kirkollisverotulojen yhteissumma aleni 11

4 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyy mm. siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni. Kirkollisveron tilityksissä saavutettiin korkein määrä vuonna 2009 (v. rahanarvossa). 3 Siitä lähtien vuoteen mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin 7,5 prosenttia, eli keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuoden kirkollisverotulojen odotetaan hieman kasvavan työllisyyden paranemisesta ja palkankorotuksista johtuen. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Ennusteita vuodelle Suuri osa talousennusteista on päivitetty syyskuussa. Niiden mukaan kokonaistuotannon kasvuennustetta kuluvalle vuodelle on korotettu ja se on keskimäärin lähes kolmessa prosentissa. Sen sijaan vuoden ja kasvuennustuksia on alennettu. Vuonna talous kasvaisi noin kaksi prosenttia ja vuonna noin 1,5 prosenttia. Inflaation odotetaan olevan vuonna noin 1,5 prosenttia. Ennusteiden hajonta on melko suuri; 1,0 2,0 prosenttia. Vuonna kuluttajahinnat nousisivat vain hieman enemmän 1,6 prosenttia. Inflaatio pysyisi lähivuosina edelleen alhaisella tasolla. Ansioihin odotetaan kasvua. Vuonna ansiotaso kasvaisi 2,4 prosenttia ja vuonna kasvu olisi 2,7 prosenttia. Näitä ennusteita on korotettu viime keväästä. Työttömien määrän odotetaan laskevan, eli työttömyysaste olisi 7,3 prosenttia vuonna ja 7,2 prosenttia vuonna. Nämäkin ennusteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, työllisyystilanne, kirkollisveroprosentin suuruus, seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä ja ansiotuloja saavien lukumäärä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin pienehköjä veronkevennyksiä, joiden vaikutus verotuloihin on noin prosentin luokkaa. Keskimäärin vuonna kirkollisverojen odotetaan kasvavan noin neljä prosenttia. Seurakuntatalouskohtaiset erot ovat tosin erittäin suuria. Osalla seurakuntatalouksista kirkollisveron odotetaan kasvavan jopa yli viisi prosenttia, mutta osalla verokertymä vähenee vuodesta.

5 4 Valtionrahoitus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla 114 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan esitetään muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 105 miljoonaa euroa (nyt 107 milj.) jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, seitsemän miljoonaa euroa (nyt viisi milj.) myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin yllä-pito- ja kehitystyöhön. Pyhärannan seurakunnan osuus vuonna : : ja : Maksut kirkon keskushallinnolle Kirkon keskusrahastomaksu Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksu aleni vuodeksi yhdellä prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Tuleville vuosille maksuun ei ole odotettavissa muutosta. Pyhärannan seurakunnan osuus vuonna : : ja : Eläkerahastomaksu Kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu korotettiin viiteen prosenttiin vuodeksi. Maksuun ei esitetä muutosta vuodeksi. Pyhärannan seurakunnan osuus vuonna : : ja : Verotuskustannukset Seurakuntataloudet maksavat verotuskustannuksina Verohallinnosta annetun lain 30 :n perusteella 3,4 prosenttia Verohallinnon toimintamenoista. Valtion vuoden talousarvioesityksessä Verohallinnon toimintamenot kasvavat noin kahdeksan prosenttia. Tämän perusteella seurakuntien osuus verotuskustannuksista kasvaa ja olisi yhteensä noin 13,7 miljoonaa euroa. Pyhärannan seurakunnan osuus noin 6000 luokkaa. Palkkakulut Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Sopimus sisältää palkkojen 1,0 prosentin suuruisen yleiskorotuksen vuoden huhtikuussa ja 368 euron suuruisen kertaerän

6 5 kesäkuussa. Lisäksi sopimus sisältää muita korotuksia eri henkilöstöryhmille. Korotusten kustannusvaikutus on vuositasolla noin 1,8 prosenttia. Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla ensi vuonna. Vähennys koskee vuosina päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden palkkoja budjetoitaessa tulee ottaa huomioon, että lomarahoista jätetään 30 prosenttia maksamatta. Mitään erillistä ratkaisua vuoden lomarahoista ei ole olemassa ja ne maksettaisiin Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisina. TP TP 2016 Henkilöstökulujen osuus: Verotulot Toimintakulut Verotuloista 72,38 % 71,33 % 75,90 % 69,03 % Toimintakuluista 66,12 % 69,92 % 70,48 % 73,04 % Henkilösivukulut Eläkemaksut Seurakuntien työnantajan eläkemaksuksi esitetään 21,4 %. Maksu pysyy muuten nykyisellään, mutta siinä on huomioitu Kiky-sopimuksen edellyttämä 0,4 %-yksikön alennus. Lopullisen päätöksen tekee kirkolliskokous marraskuussa. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajan eläkemaksu alenee edelleen 0,4 prosenttiyksiköllä vuodeksi. Työntekijöiden eläkemaksu vähennetään palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruus riippuu henkilön iästä alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu on 6,75 % ja vuotiaiden 8,25 %. Maksuprosentit ovat vielä vahvistamattomat. Muut henkilösivukulut Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat julkaisseet arvionsa työnantajan sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna työnantajan sairausvakuutus maksu alenisi 0,74 prosenttiin (0,86 % vuonna ) ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi palkkasummarajaan ( euroa vuonna ) saakka 0,5 % ja ylittävästä osasta 2,05 prosenttia (0,65 % ja 2,6 % vuonna ). Muut työnantajamaksut ovat keskimäärin noin 0,8 prosenttia. Henkilösivukulut olisivat yhteensä noin 26 %. Työnantajan ja työntekijän eläkemaksun maksaminen muuttuu Vuoden alusta otetaan käyttöön kansallinen tulorekisteri. Kirkon palvelukeskus ilmoittaa kaikki tarvittavat tiedot seurakuntien palkoista tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitettujen palkkojen perusteella Keva laskuttaa seurakunnilta sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksun. Kevan laskutuksessa työnantajan ja työntekijän eläkemaksuprosentit yhdistetään. Työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu kirkon eläkejärjestelmässä on 7,3 %. Seurakunnilta laskutettava palkkaperusteinen eläkemaksu vuonna on näin ollen 28,7 % (21,4 + 7,3). Maksu on lopullinen ja seurakunta joko hyötyy tai häviää riippuen henkilöstön ikärakenteesta. Työntekijän eläkemaksuprosentti on ikäperusteisesti joko 6,75 tai 8,25. Kun 7,3 %:n suuruinen maksu tulee olemaan henkilöstön ikärakenteesta johtuen joko liian suuri tai pieni, kirjataan maksun ja työntekijöiltä perityn määrän erotus eläkekuluksi tai eläkemenon oikaisuksi. Seurakuntatalouksissa tulee arvioida tuleva hyöty tai häviö. Jos summa on merkittävä, seurakuntatalous voi harkintansa mukaan merkitä sen talousarvioon. Pyhärannan seurakunnan osalta ero on alle 10,00 euroa. Muuta huomioon otettavaa Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulee olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. Jotta seurakunnan vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjaus- ja uusinvestoinneista sekä lainanlyhennyksistä syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva arviolaskelma. Seurakuntatalouksissa tulisi tarkistaa, antaako tase oikeaa tietoa edellisten tilikausien ylijäämistä, rahastoista ja varauksista. Taseen vastaavaa-puolen rahoitusarvopapereiden, rahojen ja pankkisaamisten sekä muun helposti rahaksi muutettavan omaisuuden raha-arvon tulee olla suurempi kuin vastattavaapuolella olevien oman pääoman, yleiskatteisten rahastojen, ylijäämien ja varausten yhteismäärä. Jos määrissä on merkittävä epäsuhta, tulee asia korjata.

7 6 Seurakunnassa, jossa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle tai jossa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on talouden tasapainottamiseksi laadittava vähintään kolme tulevaa vuotta kattava suunnitelma. Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla; jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulee tilanne pyrkiä korjaamaa parempaan suuntaan. Velan määrä seurakunnissa on suhteellisen pieni. On kuitenkin joukko seurakuntia, joissa suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia, mikä on eräs kriisikunnan tunnusmerkistön rajaarvoista. Tunnusluku kuvaa velan määrän suhdetta toiminta- ja verotuottoihin. Suhteellinen velkaantuminen - tunnusluvun kehitystä tulee seurata säännöllisesti. Vuosikatteen kehitys TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 TP2016 TP Jos seurakunta on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Seurakunnan virkamiesjohdon (kirkkoherra ja talouspäällikkö) on käytävä avointa ja rakentavaa keskustelua sekä luottamushenkilöiden että työtekijöiden kanssa keinoista saada seurakunnan talous tasapainoon. Talouden tervehdyttämiskeinoiksi suositellaan sekä kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista että henkilöstökulujen määrän vähentämiseen liittyviä ratkaisuja. Osa-aikaistuksia ja vapaaehtoisten osallistumista tulee myös pitää vaihtoehtoina. Henkilöstön vähentämiseksi voidaan hyödyntää tilanteita, joissa virka tai työsuhde tulee avoimeksi. Samalla tilannetta voidaan hyödyntää jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien ja työajankäytön uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Elleivät edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta on kirkollisveroprosentin korottaminen. Korottamisen toiminnalliset ja taloudelliset perusteet tulee analysoida huolellisesti, ja ne on syytä esittää mahdollisimman avoimesti päättäjien lisäksi myös seurakuntalaisille. Hallinnossa kannattaa ensin päättää talouden linjauksista ja tiedottaa niistä, ja vasta sen jälkeen tehdä varsinaiset kirkollisvero- ja talousarvioesitykset. Mitä aikaisemmin ja perusteellisemmin asiasta tiedotetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on sitouttaa jäsenet osallistumaan seurakunnan toiminnan rahoittamiseen. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 pykälän mukainen velvollisuus tasapainottaa talous Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, miten taseeseen kertynyt alijäämä katetaan. Tätä kirkkojärjestyksen säädöstä täytyy noudattaa talousarvion laadinta-aikana, jos edellisten tilikausien ylijäämä ei riitä kattamaan kuluvana vuonna ja/tai tulevana vuonna kertyvää todennäköistä alijäämää. Mikäli seurakunnan talouden tunnusluvut ovat kohtuulliset ja taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää, seurakunnalla on mahdollisuus tehdä alijäämäinen talousarvio. Mikäli seurakunnan toimintakate on vuodesta toiseen verotuloja suurempi, niin kirkkovaltuuston on syytä päättää toimenpideohjelmasta, miten menot saadaan omien tulojen tasalle. Vuodesta 2013 vuoteen Pyhärannan seurakunnan verotulot ovat olleet suuremmat kuin toimintakate. Pyhärannan seurakunnan tilanne: Kirkkoneuvoston jäsenet kokoontuivat iltakouluun, jossa käytiin läpi talouden suuntaviivoja sekä budjettia yksityiskohtaisesti vuodelle. Taloudellisen tilanteen ennustaminen on hyvin haastavaa ja kunnan tilanteeseen peilaaminen ei anna suoraan tietoa, miten se vaikuttaa seurakuntamme tilanteeseen. Arvio kunnan asukasmäärästä vuoden loppuun mennessä on 2056 ja seurakunnan jäsenmäärä Jäsenmäärän arvio on alittunut lokakuuhun mennessä 16 jäsenellä. Pyhärannassa seurakuntaan kuuluvien osuus on noin 82 %, kun se valtakunnan tasolla on noin 70 % eli täällä ollaan hyvin sitoutuneita seurakuntaan. Vuodesta 2013 jäsenmäärä on laskenut noin 219 jäsenellä vuoteen joulukuuhun.

8 7 Vuodesta 2014 vuoteen 2016 ikäluokittain verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa, suurimmat ikäryhmät ovat välillä vuotiaat. Vuonna 2014 määrä oli 700 (1360) jäsentä, vuonna 2015 määrä oli (668) 1318 jäsentä, vuonna 2016 määrä oli (640) 1301 jäsentä. Verotettavan ansiotulon kehitys vuosien välillä on ollut kokonaisuudessaan -59 jäsentä ja ansiotuloissa 1,9 milj. euroa vähennystä, josta kirkollisverotulot koostuvat. Verovuoden tiedot päivittyvät joulukuun alkupäivinä. Seurakunnan taloudellinen tilanne vuodesta 2013 Tilanne Toimintatuotot ovat kasvaneet 56,09 % (nettokulujen siirto nostaa tuottoja 10594,39 = 84,24 %). Toimintakuluissa laskua 10,03 % (nettokulujen siirto laskee kuluja 1778,50 = 9,71 %). Toimintakate laskenut 14,75 % huomioiden nettokulujen siirrot. Toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella. (verotulot ja valtionrahoitus). Vuodesta 2016 verotulot laskivat 4,97 % ja vuodelle verotuloennuste näyttäisi 4,72 % kasvua vuodesta. Vuosikatteen arvioidaan jäävän positiiviseksi vuonna. Kuitenkaan se ei ihan tule kattamaan poistoja ja lainan lyhennyksiä ja vuodelle vuosikatteen arvioidaan laskevan negatiiviseksi. Vuonna ei ole ollut suuria investointeja.

9 8 PYHÄRANNAN SEURAKUN BUDJETTISEURAN - ON TULOA + ON MENOA T2013 T2014 T2015 T2016 T B B TOIMINTUOTOT myyntituotot ,00-140, , maksutuotot , , , , , vuokratuotot , , , , , metsätalouden tuotot ,80-495, , , kolehdit ja muut keräystuotot , , , , , tuet ja avustukset , , , , , muut toimintatuotot - 380,02-328,35-298,50-235,00-122, YHTEENSÄ , , , , , , ,26 TOIMINKULUT 23,50 % 84,24 % HENKILÖSTÖKULUT palkat ja palkkiot , , , , , muut palkat , , , henkilösivukulut , , , , , henkilöstökulujen oikaisuerät palvelujen ostot , , , , , vuokrat 3 858, , , , , aineet, tarvikkeet, tavarat , , , , , annetut avustukset 7 159, , , , , muut toimintakulut , , , , , YHTEENSÄ , , , , , , ,82-16,62 % -9,71 % -104 % -98 % -95 % -95 % -108 % TOIMINKATE , , , , , , ,08-19,49 % -16,43 % kirkollisverotulot , , , , , valtionrahoitus , , , , , VEROTULOT , , , , , , VEROTUSKULUT 9 881, , , , , KESKUSRAHASTOMAKSUT , , , , , TOIMIN-AVUSTUKSET - 899, , korkotuotot - 3,31-0, , muut rahoitustuotot , ,92-830, , , korkokulut 344,92 572,41 194,87 91,13 37, muut rahoituskulut 71,87 15,95 11,29 2,02 158, VUOSIKATE , , , ,30-900, , suunnitelman mukaiset poistot , , , , , TILIKAUDEN TULOS , , , , , , POISTOERON LISÄYS (-) VÄHENNYS (+) 3 548, , , , , VARAUSTEN LISÄYS (-) VÄHENNYS (+) , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ALIJÄÄMÄ , , , , , , ,64 ARVIO VEROTULOT , , , , , , , , , ,33-8,41 % -4,97 % 4,72 % vuodesta 2013 vuodesta 2016 Talouslaskelma Toimintatuotot on arvioitu vuoden tasolle. Palkkakuluihin on laskettu huhtikuun 1 % yleiskorotus sekä vuoden lomarahan yhteydessä maksettava kertaerä. Lomarahoja leikataan edelleen 30 prosentilla. Ylimmän johdon järjestelyerä 1,6 % on huomioitu palkkaan. Palvelujen ostoissa lähinnä korotuspainetta alueiden ja rakennusten kunnossapidossa, jotka nostavat kulutasoa huomattavasti. Aineet ja tarvikkeet suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna ja pyritään edelleen pitämään maltillisena seurakunnan kulut.

10 9 LOUSLASKELMA VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 Ennuste, kun henkilöstökulut ennallaan, Ennuste, kun henkilöstökulut ennallaan, Ennuste, kun henkilöstökulut ennallaan, Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös Arvio Ennuste veroprosentti muuttuu veroprosentti muuttuu veroprosentti muuttuu Tuloslaskelma Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Muut toimintakulut Toimintakate Toimintakatteen jälkeiset erät +Kirkollisverotulot Valtionrahoitus (+yhteisöverotulot) Verotuskulut Kirkon keskusrahastomaksu ja eläkerahastomaksu Kirkon keskusrahastomaksu Eläkerahastomaksu Toiminta-avustukset kirkon keskusrahastolta /-Rahoitustuotot ja -kulut (netto) /-Vuosikate Verotuloilla painotettu kirkollisvero-% 1,75 1,76 1,86 1,82 1,88 2,00 2,13 Henkilöstökulujen muutos (%) 0 % 0 % 0 % Tällä hetkellä Pyhärannassa veroaste on 1,75 %. Vuonna verrokkiseurakuntiin nähden alhainen prosentti, verrokkiseurakuntien keskimääräinen veroprosentti noin 1,90 %. Runsaat kymmenisen vuotta on menty samalla 1,75 %:n veroasteella ja viimeksi on nostettu veroastetta vuonna ,60 prosentista 1,75 prosenttiin. Arvio, että seuraavinakin vuosina kirkollisverot vähenevät, vaikkakin taloudessa on tapahtunut pientä piristymistä, on otettava huomioon seurakunnan lähtökohdista oleva tilanne. Sekä vuonna että ehdotettiin veroprosentin korotusta 1,75 %:sta 1,90 %:iin. Vakituista henkilöstöä on vuonna yhteensä 8. Jokainen työntekijä hallitsee oman työalansa ja henkilöstöstä vähentäminen tarkoittaa kyseisen työalan ainakin osittaista alasajoa. Alkuvuoden piispantarkastuksessa painotettiin, että on pidettävä huoli myös työntekijöiden jaksamisesta. Työn määrä ja vaatimukset on suhteutettava inhimillisiin voimavaroihin. Kirkkolain 6 luku 1 5 mom mukaan työnantajalla tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävä henkilöstö. Vapaaehtoisten osallistumista tulee myös pitää vaihtoehtoina. Henkilöstön vähentämiseksi voidaan hyödyntää tilanteita, joissa virka tai työsuhde tulee avoimeksi ja jos mahdollista, samalla tilannetta voidaan hyödyntää jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien ja työajankäytön uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Elleivät edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Kirkkovaltuuston kokouksessa kirkkoneuvosto esitti kirkollisveroprosentin pitämistä 1,75 %:ssa 1.90 %:n sijaan. Korotus olisi vaikuttanut suotuisasti verotuloihin ja auttanut tasapainottamaan seuraavan vuoden taloutta. Kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan tuloveroprosentiksi edelleen 1,75 % vuodelle.

11 10 Kirkollisverotulot - VUODEN TOTEUTUMA Kirkollisvero Muutos % Tammikuu ,3 Helmikuu ,2 Maaliskuu ,7 Huhtikuu ,9 Toukokuu ,1 Kesäkuu ,6 Heinäkuu ,9 Elokuu ,8 Syyskuu ,2 Lokakuu ,6 Marraskuu ,4 Joulukuu ,6 Yhteensä KESKIARVO VUODEN TOTEUTUMA Kirkollivero Muutos % Tammikuu ,5 % Helmikuu ,4 % Maaliskuu ,8 % Huhtikuu ,5 % Toukokuu ,9 % Kesäkuu ,1 % Heinäkuu ,8 % Elokuu ,1 % Syyskuu ,8 % Lokakuu ,2 % Marraskuu ,0 % Joulukuu Yhteensä KESKIARVO BUDJETTI VUODEN ARVIO KIRKOLLISVERO VALTIO MMIKUU , , ,75 HELMIKUU , , ,18 MAALISKUU , , ,58 HUHTIKUU , , ,12 TOUKOKUU , , ,95 KESÄKUU , , ,27 HEINÄKUU , , ,56 ELOKUU , , ,25 SYYSKUU , , ,58 LOKAKUU , , ,00 Yhteensä keskiarvo Oikausukorko ,22 valtionkorvaus kpito 10/ , ,24 marras marras , ,42 joulu joulu ,00 jäännösvero 50 % , , , , , ,00 ero ,42

12 11 KÄYTTÖLOUSOSA Käyttötalousosaan sisältyvät pääluokat: 1. HALLINTO 2. SEURAKUNNALLINEN TOIMIN 3. HAUUSTOIMI 4. KIINTEISTÖTOIMI YLEISHALLINTO Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: VAALIT KIRKKOVALTUUSTO KIRKKONEUVOSTO LOUSHALLINTO TILINRKASTUS KIRKONKIRJAT KIRKKOHERRANVIRASTO Yleishallinnon talousarvio ja taloussuunnitelma Pääluokka SEURAKUNNALLINEN TOIMIN Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: JUMALANPALVELUSELÄMÄ HAUAN SIUNAAMINEN MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET AIKUISTYÖ MUUT SEURAKUNTILAISUUDET TIEDOTUS JA VIESTINTÄ MUSIIKKI PÄIVÄKERHO VARHAISNUORISOTYÖ PARTIO RIPPIKOULU NUORISOTYÖ PERHEKERHOTYÖ DIAKONIA SIELUNHOITO LÄHETYSTYÖ MUU SEURAKUNTYÖ Seurakunnallisen toiminnan talousarvio ja taloussuunnitelma 1 Hallinto Toimintatuotot , , , , ,00 1 Hallinto Toimintakulut , , , , ,00 1 Hallinto TOIMINKATE , , , , ,00 Pääluokka 2 Seurakunnallinen toiminta Toimintatuotot , , , , ,00 2 Seurakunnallinen toiminta Toimintakulut , , , , ,00 2 Seurakunnallinen toiminta TOIMINKATE , , , , ,00

13 12 HAUUSTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: HAUUSMAAKIINTEISTÖ HAUUSTOIMI Hautaustoimen talousarvio ja taloussuunnitelma Pääluokka 4 Hautaustoimi Toimintatuotot , , , , ,00 4 Hautaustoimi Toimintakulut , , , , ,00 4 Hautaustoimi TOIMINKATE , , , , ,00 KIINTEISTÖTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: KIRKKO SEURAKUNKOTI PAPPILA RIHTNIEMEN LEIRIKESKUS METSÄLOUS Kiinteistötoimen talousarvio ja taloussuunnitelma Pääluokka 1. PÄÄLUOKKA: YLEISHALLINTO VAALIT Kirkon vaalijärjestyksen mukaisesti vaaleilla valitaan seurakuntaan joka neljäs vuosi kirkkovaltuusto. Seurakuntavaalit ovat lakisääteiset. Tarvittaessa suoritetaan vaalijärjestyksen mukaan myös kirkkoherranvaalit joko välitön tai välillinen vaali. Vaalit toimittaa vaalilautakunta yhdessä vaalitoimitsijoiden kanssa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Seurakuntavaalit pidettiin marraskuussa vuonna ja uudet valtuutetut aloittavat kauden Seurakunta valmistautuu kirkkoherran vaaliin. 5 Kiinteistötoimi Toimintatuotot , , , , ,00 5 Kiinteistötoimi Toimintakulut , , , , ,00 5 Kiinteistötoimi TOIMINKATE , , , , , Kirkolliset vaalit Toimintakulut 5 132, Kirkolliset vaalit TOIMINKATE 5 132, KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto Toimintakulut 6 716, , , , , Kirkkovaltuusto TOIMINKATE 6 716, , , , ,00 Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei siitä ole toisin säädetty (kirkkolaki 7 luku 2 ). Ohjesäännöllä voidaan päätösvaltaa siirtää kirkkoneuvostolle sekä johtokunnille. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston sekä johtokunnat sekä päättää kirkollisveroprosentin suuruuden (kirkkolaki 9 luku 1 )

14 Kirkkovaltuustoon kuuluu 15 jäsentä, toimikausi 4 vuotta. Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kirkkoherra osallistuu kokoukseen, mutta ei päätöksentekoon. Talouspäällikkö toimii sihteerinä. Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan maksuista, taloudesta ja toiminnan suurista suuntaviivoista. Kokoontuu 3-5 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. 13 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Seurakunnan talouden tasapainottaminen KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvosto Toimintakulut 9 821, , , , , Kirkkoneuvosto TOIMINKATE 9 821, , , , ,00 Yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa (kirkkolaki 7 luku 2 ). Huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta sekä valvoa seurakunnan etua. Edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. (kirkkolaki 10 luku 1 ) Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä ohjesäännössä määritelty määrä muita jäseniä. Valituilla ovat henkilökohtaiset varajäsenet. Talouspäällikkö toimii kokouksissa sihteerinä, mukana ovat myös valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kirkkoneuvoston tavoitteena on valvoa seurakunnan etua niin taloudellisissa kuin toiminnallisissa asioissa. Toimia lainsäädännön ja ohjesäännön mukaisesti ja viisaasti johtaa seurakunnan toimintaa Jumalan kunniaksi ja seurakuntalaisten parhaaksi. Kokouksia pidetään 6-9 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Asioista keskustellaan, valmistellaan kirkkovaltuustolle ja päätetään yksimielisyyteen pyrkien. Varsinaisia kokouksia ennen kokoontuu johtoryhmä johon kuuluvat kirkkoherra, talouspäällikkö sekä puheenjohtajisto. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Talouden tasapainottaminen ja pyhärantalaisia tavoittavan toiminnan kehittäminen LOUSHALLINTO Valvoa seurakunnan taloutta ja etuja. Seurata taloushallinnon alalla tapahtuvaa kehitystä ja tehdä tarpeellisia uudistusesityksiä neuvostolle. Laatia ehdotus talousarvioksi ja veroäyrin hinnaksi ja osallistua taloussuunnitelman tekemiseen. Seurata talousarvion toteutumista ja määrärahojen käyttöä ja raportoida niistä neuvostolle neljännesvuosittain. 70 % talouspäällikön työajasta. Taloustoimisto pappilassa. Kirkon palvelukeskus ja sen tarjoamat ohjelmistot Taloushallinto Toimintatuotot , , , , , Taloushallinto Toimintakulut , , , , , Taloushallinto TOIMINKATE , , , , ,00

15 14 MS-office toimisto-ohjelmisto ja muut tarvittavat ohjelmistot. Kirjuri-ohjelmisto Seurata kustannusten jakoa siten, että saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa eri tehtäväalueista. Noudattaa annettuja aikatauluja. Kirjanpito ja reskontrat pidetään ajan tasalla, mahdollisten luottotappioiden perintä. Palkat lasketaan sopimusten mukaisesti. Erilaiset tilitykset, tilastot ja raportointi tehdään ajallaan. ATK-järjestelmät pidetään ajan tasalla, tehdään ohjelmistojen ja laitteistojen päivitykset IT-alueen asiantuntijoiden avulla. Ylläpidetään ammattitaitoa ammattikirjallisuutta ja -lehtiä lukemalla ja osallistumalla tilaisuuksiin, joissa on tietoa tarjolla. Rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa tehdään yhteistyötä, yhteiset palaverit. IT-alueen toiminnassa ja kehittämisessä ollaan mukana. KIPA:n tarjoamien palvelujen ja järjestelmien käytön tehostaminen. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinta ja tilinpäätös liitetietoineen. Laskutus, maksu- ja rahaliikenteestä huolehtiminen. Kustannusten kilpailuttaminen ja hankkeiden vireillepano ja seuranta. Hautainhoitorahaston kirjanpidosta, vastuista ja sopimuksista huolehtiminen. Vakuutuksista huolehtiminen. Facebook sivujen osaylläpito Lukkari sivujen rakentaminen ja ylläpito resurssien mukaan Tiedossa olevia muutoksia suunnitelmavuosille - Ei muutoksia edellisiin TILINRKASTUS Tilintarkastus Toimintakulut 2 146, , , , , Tilintarkastus TOIMINKATE 2 146, , , , ,00 Järjestää puitteet lakisääteiselle tilintarkastukselle. Tilintarkastukseen sisältyy lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi myös tilintarkastuksen havaintojen perusteella annettava neuvonanto. Sopimus tilintarkastuspalveluista kirkkovaltuuston toimikaudella 2015 on päättynyt. Viimeinen tarkastus toimitetaan keväällä. Vastuullisena tilintarkastajana toiminut JHT, HT Aino Lepistö, BDO Audiator Oy. Uudelle toimikaudelle kilpailutetaan tilintarkastuspalvelut. Seurakunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilipäätöksen tarkastaminen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti toimikaudella Tilintarkastaja suorittaa talouden ja hallinnon tarkastuksen keväällä 1 päivä ja syksyllä välitarkastus 1 päivä sekä 1 lisäpäivä. Antaa lausuntoja avustus- ym. asioihin. Päävastuullinen tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen neuvostolle vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kehitetään sisäistä valvontaa tilintarkastajan ohjeistuksen mukaan. Tilintarkastus muuttuu kolmepäiväiseksi, keväällä tilinpäätös ja kaksi välitilintarkastusta.

16 KIRKONKIRJAT Kirkonkirjojenpito Toimintatuotot , , , , , Kirkonkirjojenpito Toimintakulut , , , , , Kirkonkirjojenpito TOIMINKATE , , , , ,00 Seurakunnan jäsenluettelon ajan tasalla pitäminen Kirjurissa. Väestökirjanpidon tehtävät: avioliiton esteiden tutkinta, lapsen nimen ja vihkitiedon kirjaaminen, lapsen tietojen ilmoittaminen lomakkeen lähettäminen. Jäsentietojen ylläpito: kasteen, rippikoulun, konfirmaation, avioliiton kirkollisen siunaamisen, kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen kirjaaminen, kuolintiedon tarkastaminen, lisättyjen kummien kirjaaminen Kirjuriin. Kirjurin tietokannassa olevien jäsentietojen tarkastaminen ja virheellisten tietojen korjaaminen oman seurakunnan jäsenen osalta, käyttäen apuna VTJ kyselyä. Vtj:n muutosliikenteen tarkastaminen. Todistusten antaminen kirkonkirjoista: Elää-virkatodistukset tulostetaan suoraan Kirjurista, muut virkatodistukset ja sukuselvitykset erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdään erilliselle Word-pohjalle, johon tiedot haetaan vanhoista kirkonkirjoista, perhelehdistä ja Kirjurista. Todistukset lääketieteelliseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen sekä sukututkimukseen vanhoista kirkonkirjoista, perhelehdistä ja Kirjurista. Otteet kastekirjoista. Rekisteritietojen tarkastamispyyntöihin vastaaminen Kirkonkirjojen pidon arkistotehtävät. Toimistosihteerin työajasta 31 %. Kirkkoherranvirasto arkistoineen. Kirjuriohjelma, digitoidut papinkirjat, VTJ-järjestelmä. Pitää yllä tietokoneavusteisesti väestörekisteriä seurakuntalaisista mahdollisimman ajan tasalla. Kirkkohallituksen Kirjuri-järjestelmän mahdollisimman laaja käyttö ja tietojen tarkistukset tehdään viivytyksettä. Pidetään jäsenrekisteri ja kirkonkirjat ajan tasalla, hoidetaan asiakaspalvelu, virkatodistusten ja sukuselvitysten laatiminen, tilausten vastaanotto sekä laskutus. Sukututkimukset, todistukset lääketieteelliseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen, avioliiton esteiden tutkinta, perhelehtien digiaineiston oikeellisuuden tarkastaminen ja virheiden korjaaminen, muistioiden laatiminen kirkonkirjoista, Kirjuri-koulutuksiin osallistuminen. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Mahdollisuus siirtyä Turun alueellisen keskusrekisterin asiakkaaksi. Yhteydenotto tammi-helmikuun vaihteessa keskusrekisterin johtajaan Hanna Lehtoon. Toimistosihteerin työajan uudelleen arvioiminen KIRKKOHERRANVIRASTO Kirkkoherranvirasto Toimintatuotot -280,00-140, Kirkkoherranvirasto Toimintakulut , , , , , Kirkkoherranvirasto TOIMINKATE , , , , ,00

17 Monenlainen asiakaspalvelu toimituksista ja tilaisuuksista sovittaessa. Seurakuntakodin, pappilan salin ja leirikeskuksen tilavaraukset. Toimituspyyntöjen (kaste, vihkiminen, hautaus) vastaanottaminen. Tila- ja henkilöresurssien varaaminen (jumalanpalvelukset, toimitukset ja muut). Seurakunnan toimintaan liittyvien ilmoittautumisten vastaanottaminen. Adressien myynti ja laskutus. Muut kuin kirkonkirjojen pitämiseen liittyvät arkistointiasiat. Haudan kesähoitojen laskutus. 5 ja 10 vuoden haudanhoitojen sopimusten teko ja laskutus. Toimistosihteerin työajasta 44 % (toimii seurakuntamestarin sijaisena loma- ja viikkovapaiden aikana). Talouspäällikön työajasta 5 % (sijaistaa toimistosihteerin loma- ja viikkovapaat). Kirkkoherra tarpeen mukaan. Laadukas asiakaspalvelu sekä muiden tehtävien hoito ajallaan seurakuntalaisten toiveiden mukaisesti. Asiakaspalvelu, varauskalenterien ylläpito, toiminta seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhdyshenkilönä. Tilaisuuksien ja toimituksien järjestely, Tiedotustoiminta: lehtinen, kotisivut, lehdet sekä sisäinen tiedotus, postitus ja kopiointitehtävät, lähetystoiminta, myyntilaskutus. 16 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Alueellisten keskusrekisterit merkitsevät seurakunnassa mahdollisia muutoksia toimistotyön organisointiin. Jos siirrytään Turun alueellisen keskusrekisterin asiakkaaksi, toimistosihteerin työajan uudelleen arvioiminen. Henkilön palkkaaminen arkistoon, arkiston kuntoon saattamiseksi. 2. PÄÄLUOKKA: SEURAKUNNALLINEN TOIMIN JUMALANPALVELUSELÄMÄ Seurakuntaa kutsutaan Sanan ja sakramenttien äärelle sekä osallistujina että toteuttajina. Jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat tarjolla kaikille. Oma kirkko ja työntekijät. Tutut sijaiset tarvittaessa. Vierailijat muista seurakunnista sekä eri lähetysjärjestöistä. Pyhärantalaiset yhdistykset. Saada kirkossakäynti kasvuun ja tarjota ihmisille Jumalan Sanaa ja sakramentteja Jumalanpalveluselämä Toimintakulut , , , , , Jumalanpalveluselämä TOIMINKATE , , , , ,00 Messut ja sanajumalanpalvelukset pyrkivät vuorottelemaan. Perhekirkkoja järjestetään muutaman kerran kaudessa. Ala-asteen oppilaille on kirkko kaksi kertaa vuodessa. Erityiskirkkoja järjestetään eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Esim. kesäaikana Santtion rannassa jumalanpalvelus erityisesti kesäasukkaita varten, vanhan ajan Jumalanpalvelus kotiseutuyhdistyksen kanssa jne. Touko-lokakuun aikana pyhärantalaiset yhdistykset kukittavat alttarin ja huolehtivat päivän tekstien luvusta. Laitilan seurakunnan kanssa toteutetaan työvaihtona kanttorin ja kirkkoherran vapaaviikonloppuja. Kerran kuussa pappi ja kanttori jatkavat Pyhärannasta Laitilaan pitämänä jumalanpalveluksen ja kerran kuussa Laitilasta tullaan pitämään jumalanpalvelus klo 13 Pyhärannassa.

18 17 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Samanaikaisesti sekä jumalanpalveluselämän rakkaiden ja toimivien osien turvaaminen, että sen kehittäminen HAUAN SIUNAAMINEN Kristillisen seurakunnan tehtävänä on saattaa tilanteeseen kuuluvalla arvokkuudella haudan lepoon niin omat jäsenensä, kuin myös uuden lainsäädännön mukaan sen ulkopuolelle kuuluvat seurakunnan hautausmaalle haudattavaksi haluavat. Hautaan siunaaminen ja siihen liittyvät edeltävät valmistelut sekä muistotilaisuudet. Tuoda omaisten elämäntilanteeseen kristillisestä uskosta nouseva kiitos, toivo ja lohdutus. Seurakunnan oma henkilökunta ja sijaiset. Oma kirkko, seurakuntakoti ja hautausmaa. Toimitusvaraukset pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman nopeasti resurssien asettamissa rajoissa. Kristillisten hautajaisperinteiden ja kristillisen ylösnousemustoivon ylläpitäminen ja niistä tiedon välittäminen. Hautajaisvaraus sekä mahdollinen muistotilaisuusvaraus vastaanotetaan ti-to Käydään omaisten kanssa toimituskeskustelu hyvissä ajoin ennen siunaamista. Sovitaan toimituksen kulusta ja virsistä (myös kanttorin kanssa). Keskustelun yhteydessä annetaan seurakunnan osanottona surusta kertovaa kirjallisuutta sekä lohdutetaan kristillisestä uskosta nousevalla toivolla. Toimitetaan hautaan siunaaminen pieteetillä vainajaa ja omaisia arvostaen sekä heidän suruaan kunnioittaen. Sekä pappi että kanttori osallistuvat muistotilaisuuteen ajan kanssa. Hautajaisten jälkeen ollaan yhteydessä sureviin omaisiin. Järjestetään sururyhmä, johon heitä kutsutaan samoin kuin pyhäinpäivän muistomessuun ja diakoniaväen järjestämään kahvihetkeen seurakuntakodilla. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Yksityisen ja yhteisen surun kohtaaminen MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Hautaansiunaaminen Toimintakulut , , , , , Hautaansiunaaminen TOIMINKATE , , , , , Muut kirkol. toimit Toimintakulut , , , , , Muut kirkol. toimit TOIMINKATE , , , , ,00 Kirkolliset toimitukset (kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen sekä kodin siunaaminen) toimitetaan laadukkaasti. Toimituskeskustelu käydään ennen toimitusta joko seurakuntalaisten kotona tai muussa sovitussa tilassa. Tarpeen mukaan sovitaan tapaamisesta myös toimituksen jälkeen. Toimituksen sisältö ja toteutustavat selvitetään kyseessä oleville seurakuntalaisille. Toimitukset ovat tällä hetkellä mahdollisia varata tiistaista torstaihin 9-12 välisenä aikana. Kirkkoherra ja kanttori sekä heidän sijaisensa, kirkossa seurakuntamestari / suntio. Toimitukset kirkossa, seurakuntakodissa, seurakuntalaisten kodeissa, pappilassa ja tarpeen mukaan muuallakin. Konfirmaatiotilaisuudessa kummit avustavat alttarilla nuorten siunaamisessa.

19 Resurssien mukaan mahdollisimman hyvä ja nopea palvelu toimitusten varaamisessa. Kaikki pyydetyt ja perustellut kirkolliset toimitukset suoritetaan laadukkaasti ja kunnioittaen. Kirkollisten toimitusten teologinen sisältö kuin toteutustavatkin tulevat tutuiksi ja säilyvät tuttuina seurakuntalaisille. Työntekijöille varataan aikaa kohdata seurakuntalaiset. 18 Ensisijaisesti hoidetaan Pyhärannan seurakuntalaisten kirkolliset toimitukset. Palvellaan mahdollisuuksien mukaan myös muita kuin oman seurakunnan jäseniä. Toimituskeskustelut käydään jokaisen toimituksen yhteydessä. Kastekoteihin lähetetään kirje virastosta ja kasteen yhteydessä annetaan lahjana Kotien rukouskirja sekä kastekynttilä ja sukat. Avioliittoon vihkimisen yhteydessä seurakunta lahjoittaa oman seurakuntansa jäsenille vihkiraamatun. Vihkipappi osallistuu pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan myös hääjuhlaan. Konfirmaatiossa nuorten kummit osallistuvat kummilastensa siunaamiseen kätten päällepanolla kuten he tekivät nuoren kasteen yhteydessä. Kirkollisten toimitusten sisältö pyritään tekemään seurakuntalaisille tutuksi eri tilaisuuksissa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kirkollisten toimitusten laatuun panostaminen. Seurakuntalaisille pyritään mahdollistamaan toimitusten mahdollisimman nopea varaaminen AIKUISTYÖ Löytää uusia keinoja aikuisväestön tavoittamiseen. Koota aikuisia Raamatun ääreen ja vahvistua yhdessä kristillisestä uskosta. Pitää esillä uskoon ja elämään liittyviä aiheita ja tarjota tilaisuuksia yhdessä pohtia elämään ja uskoon liittyviä kysymyksiä. Oman seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoistyöntekijät. Kokoontumistiloina seurakunnan tilat sekä yhteistyökumppanien tilaisuudet. Tarjota raamattuopetusta sekä ev.lut.kirkon uskonsisältöön perehtymistä. Tarjota mahdollisuus hengellisen elämän syventämiseen. Tarjota mahdollisuus keskusteluun uskon ja elämän kysymyksistä. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisuuksien mukaan miesten ja naisteniltoihin, tilojen tarjoaminen tapahtumien käyttöön. Raamattuluennot Seurakuntakodilla. Osallistuminen yhteistyötahojen tilaisuuksiin. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Seurakunnan uuden kirkkoherran suunniteltavissa Aikuistyö Toimintatuotot -128,10-150, Aikuistyö Toimintakulut 5 133, , Aikuistyö TOIMINKATE 5 005, , MUUT SEURAKUNTILAISUUDET Muut seurakuntatil Toimintatuotot ,78-100,00-100,00-100,00-100, Muut seurakuntatil Toimintakulut , , , , , Muut seurakuntatil TOIMINKATE , , , , ,00 Muu seurakunnan julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tähän kuuluvat mm. kinkerit, hartaushetket kirkossa, seurakuntakodissa ja kesäisin eri kylissä, seurat, hartaushetket laitoksissa, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet.

20 Omat toimitilat, oma henkilökunta, laitokset, yhteistyö kylätoimikuntien ja yhdistysten kanssa. Hengellisen sanoman julistaminen sekä Pyhärannassa että eri laitoksissa, joiden kanssa Pyhärannan seurakunnalla on yhteistyötä ja joiden asiakkaina on Pyhärannan seurakuntalaisia. Seurakunnan julistustoiminnan hajauttaminen myös Pyhärannan eri kyliin. 19 Seurakunta järjestää kinkereitä yhdessä kunkin vuorossa olevan kinkerikodin kanssa eri kylissä. Iltahartaudet kesäaikaan Varhonkylässä, Radansuussa ja Lahdenvainiossa yhteistyössä kyläläisten kanssa. Hartaus- ja ehtoollistilaisuudet mm. Laitilan terveyskodissa, Kaukolan kodissa, Vakka-Suomen aluesairaalassa, Rinnekodissa ja Attendossa Uudessakaupungissa sekä Laitilassa Mamma-Mia- ja Hoivalinna-hoitokodeissa. Sekä tietenkin Pyhärannan vanhainkodissa Onnenkarissa. Ehtoollishetket syys- ja kevätkaudella vanhustentaloissa Rohdaisissa ja Ihodessa sekä Onnenkarissa. Seurakuntaillat lähetyksen ja diakonian merkeissä seurakuntakodissa, Ihoden vanhustentalolla ja seurakuntalaisten kodeissa. Vierailut, hartaus, laulu- ja ehtoollishetket vanhusten hoivakoti Onnenkarissa. Kirkkokahvitilaisuudet eri kirkkopyhien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Syntymäpäivävierailut. Edellisvuonna kastettujen ja 4-vuotiaiden kirkkohetkitilaisuudet joko kirkossa tai srk-kodilla. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Kinkeriperinteen säilyttäminen ja kehittäminen TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Tiedotus ja viestint Toimintakulut 8 038, , , , , Tiedotus ja viestint TOIMINKATE 8 038, , , , ,00 Tiedotustoiminnalla pyritään eri kanavia käyttäen saamaan seurakuntalaisille tieto siitä, mitä seurakunnassa tapahtuu. Tehdä seurakunta tutummaksi niin pyhärantalaisille kuin ulkopaikkakuntalaisillekin. Yhteistyö paikallislehtien kanssa ja tiedottaminen kunnan Uutisankkurissa. Seurakunnan omien Facebook sivujen käyttö. Seurakunnan verkkosivut. Kirkkoherra ja talouspäällikkö hoitavat sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Kari Kesäläinen ja Heli Anttila keräävät ilmoitustiedot. Seurakunnalla on hyvin toimiva kopiokone ja tietokoneet tiedotusmateriaalin valmistamiseen. Seurakunnalla on hartauskirjoitusvuoro Länsi-Suomessa sekä Seutusanomissa. Olemassa olevien kanavien ylläpitäminen ja uusien verkkosivujen käyttöönotto. Viikoittain kahdessa sanomalehdessä kirkolliset ilmoitukset. Yhteydenpito lehtien toimituksiin. Tarvittaessa monisteita ja julisteita. Viikoittaiset kirkolliset ilmoitukset julkaistaan Laitilan Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa. Kuukausittain seurakunnan tapahtumatiedot julkaistaan kunnan jokaiseen talouteen jaettavassa Uutisankkurissa. Facebook-sivuja ja omia kotisivuja päivitetään ja pidetään ajan tasalla. Suuremmista tapahtumista ilmoitetaan myös kylien ilmoitustauluilla. Tarvittaessa pieniä kirjoituksia eri tapahtumista Turun Sanomissa, Länsi-Suomessa, Uudenkaupungin Sanomissa, Aluesanomissa, Laitilan Sanomissa mm. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Lukkarisivujen käyttöönottaminen ja säännöllinen päivittäminen resurssien mukaan.

21 MUSIIKKI 20 Johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Edistää musiikin käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Vastata seurakunnan soittimista ja niiden huollosta: urut 25-äänikertaa, sähköpiano, piano, urkuharmoni, kaksi matkasoitinta. Kanttori: päätoiminen virka, toimipisteet ovat kirkko, seurakuntatalo, Pyhärannan kunnan ja yhteisöjen tilat sekä koulujen luokkatilat. Lisäksi kodeissa tapahtuvaa toimintaa, samoin toiminta vierailevien musiikkiryhmien kanssa. Kanttori Kari Kesäläinen on osallistunut myös järjestötoimintaan: Hannulan konsertti- ja taideyhdistys (hal. jäsen), Varsinais-Suomen Kirkkomusiikkipiiri, Nousiaisten rovastikunnan kirkkomusiikkityö. Pyhärannan kirkkokuoro ry:n musiikillinen johtaja ja tilinhoitaja. Toiminnan sisältönä on saada aktivoitua seurakunnan eri-ikäiset jäsenet seurakunnan toimintaan musiikin keinoin. Jalostaa musiikkia ylistämään Jumalaa lauluin ja soittimin yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Järjestää seurakuntaan musiikkitilaisuuksia ja konsertteja. Tavoitteena on Hantla -yhdistyksen konsertit sekä muiden taiteilijoiden soololaulu-, bändi-, urku- ja kuorokonsertteja, lähemmin sovittavana ajankohtana. Kirkkokuoron on tarkoitus osallistua seurakunnan jumalanpalvelusmusiikin rikastuttamiseen. Muita yhdessä järjestettäviä tilaisuuksia ovat mahdolliset konserttimatkat. Matkat toteutetaan kirkkokuoron, seurakunnan tai kunnan kulttuuritoimen kanssa yhteistyönä. Keskeiset painopistealueet suunnittelukausilla Kirkon urkujen perushuolto ja uuden matkasoittimen hankinta Musiikki Toimintatuotot -621,51-300,00-100,00-100,00-100, Musiikki Toimintakulut , , , , , Musiikki TOIMINKATE , , , , , PÄIVÄKERHO Päiväkerho Toimintatuotot , , , , , Päiväkerho Toimintakulut , , , , , Päiväkerho TOIMINKATE , , , , , vuotiaille lapsille seurakunnan järjestämää päiväkerhotoimintaa, joka on pienten lasten uskontokasvatusta ja kirkon kasteopetusta, jossa otetaan huomioon koko lapsen kasvu ja kehitys. 3- vuotiailla ja 4-5-vuotiailla omat kerhoryhmät. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Tarvittaessa tuuraaja pyritään löytämään, muussa tilanteessa kerho perutaan. Kerhopisteitä kolme; Rohdaisissa seurakuntakodilla, Ihodessa Säästöpankin kerhohuoneella sekä Reilassa koulun tiloissa. Kerhotilojen lisäksi piha-alueet: - Rohdaisissa piha sisältää keinut (uusittu ), hiekkalaatikko (uusittu 2015/2016), Leikkimökki (tullut pihaan 2015) sekä keinulauta. - Reilassa pihassa keinut, tasapainopuomi, hiekkalaatikko ja kiipeilyteline. - Ihodessa pihassa keinut, keinulauta ja hiekkalaatikko (piha on asfalttia ja autoja parkissa) (piha saisi olla turvallisempi) Kaikilla kerhoikäisillä olisi mahdollisuus päästä kerhoon. Retket, juhlat ym. tapahtumat, vanhemmille järjestettävät keskustelut, esikouluun siirtyvien kerholaisten kouluun siunaaminen. Syntymäpäiväjuhlien järjestäminen 4-vuotta täyttäville.

22 Toimintahetkiä alle kouluikäisille. Kunnan varhaiskasvatuksen väelle tarjottaisiin kirkkoon tutustumista. 21 Päiväkerhotoiminta on tarkoitettu 3-5 vuotiaille lapsille (tytöille ja pojille). Toiminta nojaa kirkon kasteopetukseen. Kerho-ohjelma seuraa kirkkovuoden ja luonnon kiertokulkua, kaikki kirkolliset juhlapyhät huomioon ottaen. 3-vuotiaiden kerhot ovat kestoltaan 2.5 tuntia/viikko kun taas 4-5-vuotiailla kerho on 3 tuntia/2 kertaa/viikko. Perhekirkkojen järjestelyihin osallistuminen. Keväällä kerhojen päätöskirkko, jossa esikouluun lähtevien siunaaminen ja muistaminen. Kirkkoon kutsutaan myös ne esikouluun lähtevät lapset, jotka eivät ole kerhossa olleet. Kerhosta pois jäävien vanhemmille vanhempainvartit. Retket keväällä/syksyllä lähimaastoon. Leiripäivät yhdessä perhekerholaisten kanssa. Työntekijän omat kouluttautumispäivät: Kasvatuksen teemaseminaari 29.8., Kasvatuksen työalajohtajien tapaaminen Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Seurakuntakodin leikkialueelle uutta välineistöä. Säästöpankin pihassa olevien leikkivälineistöjen uusimista/ kunnostamista. Kerhotilojen pöytien ja tuolien kunnostus/ uusien hankinta. Mahdollisuuksien ja resurssien mukaan kesän aikana toimintaa (toimintahetket) alle kouluikäisille (3-5-vuotiaat). Kyydityksen järjestäminen, jotta jokainen halukas pääsee päiväkerhoon. Päivähoitopaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen ja parantaminen TULEVIEN VUOSIEN KERHOIKÄLUOKKIEN KOOT (Tarkistettu Pe 14.9.) SYKSY SYKSY SYKSY 3-Vuotiaat Vuotiaat Vuotiaat Yht VARHAISNUORISOTYÖ Varhaisnuorisotyö Toimintatuotot -112,35-100,00-100,00-100,00-100, Varhaisnuorisotyö Toimintakulut , , , , , Varhaisnuorisotyö TOIMINKATE , , , , ,00 Koulujen aamunavaukset joka koululla (Reila, Ihode, Rohdainen) kerran kuussa. Tarjota varhaisnuorille (6-14-vuotiaat) kasteopetusta sekä mielekästä toimintaa koulupäivien jälkeen. 10-synttärit. Resurssien ja mahdollisuuksien mukaan kesällä esim. toimintahetkiä/leirejä. Yhteyshenkilönä kouluihin toimii lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Varhaisnuortenkerhoissa toimivat ohjaajina vapaaehtoiset kerhonohjaajakouluksen saaneet nuoret. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja toimii vastuuhenkilönä kerhotoiminnassa sekä yhteyshenkilönä kerhonohjaajiin. Saada varhaisnuoret osallistumaan heille järjestettyyn toimintaan. Saada jokaiselle varhaisnuortenkerholle ohjaajat. Tarjota eskarilaisille sekä muille koululuokille mahdollisuutta päästä tutustumaan kirkkoon. Varhaisnuortenkerhot Rohdaisissa, Reilassa sekä Ihodessa. Mahdollisuuksien ja resurssien mukaan varhaisnuorten kerhojen yhteinen retki keväällä. Päivänavaukset noin kerran kuukaudessa jokaisella ala-asteella. Pääsiäis- ja joulukirkko. 10-synttäreiden järjestäminen 10-vuotta täyttäville.

23 22 Mahdollisuuksien mukaan katsotaan pystyttäisiinkö varhaisnuorille järjestämään kesällä toimintahetkiä/leirejä. Kerhonohjaajille tarjotaan arkkihiippakunnan kerhonohjaajapäivä la Lapsi- ja nuorisotyönohjaajan oma kouluttautumispäivä to Piikki Varhaisnuorisotyön kehittämipäivä. Sekä kasvatuksen teemaseminaari ja kasvatuksen työalajohtajien tapaaminen Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Kerhonohjaajien koulutus vuosittain toistuvaksi, yhteistyössä rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa. 10-synttärit leirimuotoon. Kesällä toimintahetkiä/leirejä. TULEVIEN VUOSIEN 10-SYNTTÄRI IKÄLUOKAT (Tarkistettu Pe 14.9.) Vuosi: Ikäryhmän koko: PARTIO partio on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksien rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Pyhärannan korpiankkureissa oma henkilöstönsä. Seurakunnan työntekijöistä partio seppona toimii: Lapsija nuorisotyönohjaaja Marika Pietilä. Luoda ja vahvistaa partion ja seurakunnan välistä yhteistyötä Partio Toimintatuotot -73,95-50,00-100,00-100,00-100, Partio Toimintakulut 8 523, , , , , Partio TOIMINKATE 8 449, , , , ,00 Sepon osallistumista tarvittaessa lippukunnan retkille, leireille, koulutuksiin ja kokouksiin. Yhteyden pitoa ja asioista sopimista. Turun arkkihiippakunnan Seppo-koulutuspäivä To 24.1., Harjavallassa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Työntekijälle seppo-koulutus: Seurakunnan partiotyön koulutus eli seppokoulutus ja (koulutuksen kustannusten mahdollinen jakaminen srk/partio) Raha-avustuksen summan ratkaiseminen selvällä ajatuksella: 10 / Korpiankkureiden jäsen. Näin ollen avustus saattaa vuosittain vaihdella, mutta kokonaissumma on helposti laskettavissa RIPPIKOULU Rippikoulu Toimintatuotot , , , , , Rippikoulu Toimintakulut , , , , , Rippikoulu TOIMINKATE , , , , ,00 Järjestää kasteopetusta kaikille seurakunnan rippikouluikäisille ja kutsua heitä mukaan seurakunnan järjestämään toimintaan. Rippikoululaisille tarjotaan mahdollisuus konfirmaatioon rippikoulun jälkeen. Rippikoulutunteja pidetään kirkossa, seurakuntakodilla sekä tietenkin leirijaksolla Rihtniemessä. Rippikoulussa opetustehtäviin osallistuvat kirkkoherra, lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, diakonissa ja kanttori.

24 23 Leirillä mukana ovat kirkkoherra (vastuu opetuksesta), lapsi- ja nuorisotyönohjaaja (vastuu leiristä), sekä tarvittaessa diakonissa ja kanttori. Lisäksi mukana ovat isoskoulutetut isoset. Ruokapuolesta leirillä huolehtii emäntä. Kaikki kastetut rippikouluikäiset käyvät rippikoulun. Rippikoulun kesto vähintään puoli vuotta ja se kattaa suurimmat kirkolliset juhla-ajat. Rippikoululaiset tutustuvat ohjatusti ja monipuolisesti oman kotiseurakuntansa toimintaan. Rippikoululaisille annetaan vastuuta joistakin selkeästi rajatuista tehtävistä kotiseurakunnassaan rippikoulun aikana. Rippikoululaisten vanhempiin sekä kummeihin pidetään yhteyttä rippikoulun kuluessa. Isoset toimivat ohjatusti leirillä ryhmänjohtajina. Vapaaehtoisten yönvalvojien saaminen leirille. Vuoden rippikouluun osallistuu 10 nuorta. Rippikoulussa lähdetään soveltamaan uutta rippikoulusuunnitelmaa. Kesän rippikoululaisilla kevään aikana viitenä lauantaina opetuspäivä seurakuntakodilla. Kotiseurakunnan toimintaan tutustuminen ohjatusti monipuolisen tehtävävihon avulla. Kinkereille ja yhdessä suunniteltuun kirkkoon osallistuminen. Kesän rippileirin ajankohta Konfirmaatioharjoitus keskiviikkona ja konfirmaatio sunnuntaina Kesällä ripille päässeille nuorille järjestetään syksyn alkaessa jatkoripari Rihtniemessä. Seuraavan vuoden rippikouluun ilmoittautuminen alku syksystä. Rippikoulu aloitetaan tilaisuudella, johon myös vanhemmat kutsutaan mukaan. Tuolloin jaetaan tehtävävihot, seurakuntaan tutustumisvihot sekä keskustellaan tulevasta rippikoulusta. Tuolloin on vanhemmilla sekä nuorilla itsellään mahdollisuus esittää kysymyksiä tulevasta rippikoulusta. Työntekijän omat koulutuspäivät: Kasvatuksen teemaseminaari ja Kasvatuksen työalajohtajien tapaaminen Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Raamatut SRK:n lahjana rippikoululaisille. Tulevien vuosien ikäluokkien koko ja tarvittavat työntekijä- ja isosresurssit leireillä (vuosien - tilanne tarkistettu 14.9.) Ikäluokka koko Työntekijöitä / leiri Isosia / leiri Työntekijöitä tarvitaan leirillä 1hlö / alkavaa 10 alaikäistä leiriläistä kohtaan. Isoset laskettu kaavalla: Ikäluokka jaettuna 4 = isosten määrä + varaisonen/jokapaikan höylä (jos joku sairastuu) NUORISOTYÖ Nuorisotyö Toimintatuotot -281,80-150,00-100,00-100,00-100, Nuorisotyö Toimintakulut 6 640, , , , , Nuorisotyö TOIMINKATE 6 358, , , , ,00 Järjestetään nuorille (yläaste- ja lukioikäiset) kasteopetusta sekä kristillistä toimintaa koulupäivien jälkeen. Koulutetaan nuoria isosiksi rippi- ja lastenleireille sekä varhaisnuortenkerhojen ohjaajiksi. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja vastaa toiminnan järjestämisestä. Apuna vapaaehtoiset nuoret. Tavoitteena saada nuoret osallistumaan heille tarjottuun toimintaan rippikouluajan jälkeen ja aktivoitumaan seurakunnan toimintaan mukaan.

25 24 Nuortenillat kiertävät vuorokuukausin seurakuntakodilla, Rohdaisten, Ihoden sekä Reilan nuorisotiloilla. Varhaisnuorten kerhojen ohjaajille tarjotaan mahdollisuus osallistua kerhonohjaajien koulutuspäivään. Sekä keväällä kerhokauden päätyttyä kiitosiltaan. Nuoria koulutetaan isosiksi rippi- ja lastenleireille sekä kerhonohjaajiksi varhaisnuortenkerhoihin. Syksyllä alkaa jälleen uudet koulutusryhmät. Isoskoulutettaville sekä kerhonohjaajille hätä-ensiapu koulutusta. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan järjestetään nuorille iltakirkkotilaisuuksia pääosin vapaaehtoisvoimin. Työntekijän koulutus: Kasvatuksen teemaseminaari 29.8., Kasvatuksen työalajohtajien tapaaminen sekä NettiSaapas- ohjaajakoulutus Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Nuorteniltojen pyöriminen niin, että niissä kävisi nuoria. Tehostettua tiedotusta nuortenilloista (mitä, missä ja kenelle) PERHEKERHOTYÖ Perhekerhotyö Toimintatuotot -250,19-300,00-100,00-100,00-100, Perhekerhotyö Toimintakulut , , , , , Perhekerhotyö TOIMINKATE , , , , ,00 Tukea vanhemmuutta ja ohjata vanhempia tuomaan lapsiaan seurakuntayhteyteen. Vahvistaa ja tukea koko perheen kristillistä uskoa ja antaa kasteopetusta. Lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, pappi ja kanttori. Perhekerhopaikkoja kaksi: Ihodessa Säästöpankin kerhohuone ja Rohdaisissa Seurakuntakodin päiväkerhotila. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden ja lapsuuden tukeminen. Perheen kristillisen uskon tukeminen ja kasteopetuksen antaminen. Perheiden välisen vertaistuen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Perhekerho toimii parillisina viikkoina Rohdaisissa ja parittomilla viikoilla Ihodessa. Perhekerho koostuu hartaushetkestä, lauluista, leikeistä, askartelusta, keskustelusta ja välipalahetkestä, jossa vapaaehtoinen välipalamaksu, yhteistyö päiväkerhotyön kanssa, kesällä perheleiri. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Perhekerhotyön jatkaminen perheiden tarpeita ja toiveita kuunnellen. Rohkaista perheitä, osallistumaan perheille suunnattuun toimintaan. Rohkaista ja ohjata perhekerhossa käyviä lapsia siirtymään päiväkerhoon, heidän ollessa kerhoikäisiä DIAKONIA Diakonia Toimintatuotot , , , , , Diakonia Toimintakulut , , , , , Diakonia TOIMINKATE , , , , ,00 Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avunantamista erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toteuttaa diakoniatyötä seurakuntalaisten parissa ja seurakunnan alueella. Yksi diakonian virka. Pappi ja kanttori. Diakoniatoimisto. Seurakunnan omat tilat varattavissa toiminnan järjestämiseen. Lisäksi mahdollisuus käyttää Ihodessa Tyyneläntien ja Rohdaisissa Retkentien kerhotiloja vanhusten ryhmien pitämiseen. Työntekijän oma auto. Matkapuhelin ja ATK-laitteet. Määrärahat ja koulutus. Työnohjaus tarvittaessa. Diakoniatyön johtokunta. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Yhteistyö eri tahojen kanssa.

26 Vastataan seurakunnan alueella asuvien diakonista apua ja tukea tarvitsevien ihmisten hätään henkilökohtaisen kohtaamisen kautta kotikäyntien, vastaanotolla tai puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Kohderyhminä yksinäiset ja sairaat, syrjäytyvät, henkistä ja hengellistä tukea kaipaavat tai muulla tavalla vaikeassa elämäntilanteessa olevat. Järjestään diakoniatyön ryhmiä, kuten toiminnan sisältö kohdassa kuvataan. 25 Pyritään ylläpitämään yhteistyö toimivana suhteessa kuntaan, Eläkeyhdistyksen ja SPR:n Pyhärannan osastoihin ja Pyhärannan Marttoihin sekä hoivakoteihin ja laitoksiin, joissa pyhärantalaisia vanhuksia asuu. Yksilötyö: Henkilökohtaiset kohtaamiset kodeissa ja hoivakodeissa ja laitoksissa, sielunhoito, taloudellinen avustaminen, onnittelukäynnit 80-, 85-, 90-vuotiaiden luona, yli 90-vuotiaiden luona vuosittain. Onnittelukäynnit jaetaan sopimuksen mukaan kirkkoherran, kanttorin ja diakonissan kesken. Surukäynnit, vastaanottotyö puhelinajanvarauksella. Ryhmätyö: Kerran kuukaudessa järjestettäviä ryhmiä: Palvelupäivä, Kultaisen iän kerhot vanhustentaloilla, keväällä alkanut hartaustuokio Hoivakoti Onnenkarissa, sukkapiiri, jossa neulotaan sukkia syntymäpäivä muistamisiksi, kastelapsille ja muuhun diakoniatyön käyttöön. Harvemmin tai kerran vuodessa järjestettäviä ryhmiä ja tilaisuuksia: Naisten aamukahvit yhteistyössä Eläkeliiton kanssa, 70- ja 75-vuotiaiden kirkkopyhä ja juhla, pyhäinpäivän messu ja juhla omaisille, YV-keräys, joulumyyjäiset, rippikoulutyö ( rippikoulutunnit diakoniatyöstä 4 h, osallistuminen rippileiriin ja muihin rippikoulun tilanteisiin tarpeen mukaan, jatkorippikoulu viikonloppu ). Leiripäivä varttuneelle väelle Rihtniemessä. Mahdollisen seurakuntaretken järjestämiseen osallistuminen. Noin 6 kertaa kokoontuva suljettu sururyhmä järjestetään talvikaudella kirkkoherran ja diakoniatyöntekijän vetämänä, jos ryhmään ilmoittautuu halukkaita osallistujia riittävästi ( väh. 4 ). Kansainvälinen diakonia: Seurakuntalaisille järjestetään mahdollisuuksia ja annetaan tietoa kansainväliseen diakoniaan osallistumisesta. Kanavina Kirkon Ulkomaan avun työ esim. syyskuussa Kävele naiselle ammatti - päivän tapahtuman järjestäminen.yhteisvastuukeräys ja pienemmät keräykset ja lahjoitustavat, esimerkiksi vaatekeräys Karjalaan ja Operaatio Joulun Lapsi paketit. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kansainvälisen diakonian esillä pitäminen Kotikäyntityö Vapaaehtoistyö SIELUNHOITO Sielunhoito Toimintakulut 4 863, , , , , Sielunhoito TOIMINKATE 4 863, , , , ,00 Seurakuntalaisten/laitospotilaiden/hoitokodeissa asuvien lohduttaminen Jumalan sanalla ja sakramenteilla. Hätääntyneen, kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Surussa mukana eläminen. Katastrofitilanteissa yhteistyö kunnan ja poliisitoimen kanssa (debrifing-keskustelut mm., evakuointisuunnitelman ylläpito jne.) Seurakunnan oma henkilöstö, vapaaehtoinen maallikkoapu, vierailijat. Omat toimitilat. Yksilötasolla ammattitaitoinen sielunhoidollinen auttaminen keskustelun, ripin ja pyhän ehtoollisen sakramentin kautta. Yhteisötasolla yhteydenpito kunnan ja pelastustoimen kanssa. Luottamuksellisuus kaikessa toiminnassa.

27 26 Kahdenkeskiset sielunhoitokeskustelut niin seurakuntalaisten luona kodeissa kuin laitoksissa ja hoivakodeissa. Toimituskeskustelut. Olla käytettävissä ripin vastaanottamiseen. Yksityisen ehtoollisen viettäminen (sairaan ehtoollinen). Sururyhmien järjestäminen. Yhteydenpito kunnan viranomaisiin ja poliisitoimeen. Osallistuminen yhteiseen suunnitteluun, miten toimitaan mahdollisissa suuronnettomuuksissa (kunta, poliisi, armeija). Poliisien kanssa toimiminen suruviestiä kotiin viedessä. Mahdollisten suuronnettomuuksien yhteydessä kirkko avoinna ja hartauksien järjestäminen samoin Rihtniemen leirikeskuksen majoitustilojen käyttö evakuointiin. Myös kirkkoherranviraston yhteydessä olevan pappilansalin ja toimitilojen varaaminen esim. evakuointikäyttöön. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Ylläpitää hyvää ja luotettavaa toimintaa sekä kehittää mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä viranomaisten kanssa suuronnettomuuksiin varautumisessa LÄHETYSTYÖ Lähetyskasvatus seurakunnassa ja lähetystyön taloudellinen tukeminen. Seurakunnalla on tällä hetkellä sopimus Suomen Lähetysseura kanssa vammaistyön tukemisesta Tansaniassa. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten joukko eri tapahtumia toteutettaessa. Aktiivinen lähetystyön johtokunta. Toimintatilat käytössä: Oman seurakuntakodin lisäksi kunnan ala-asteet eri tapahtumiin. Seurakunnan talousarvioavustus lähetystyölle. Sekä suoraan lähetyskohteellemme, että taloudellinen tuki lähetystyön johto/toimintaryhmälle mm. kahvitusten järjestämistä varten. Lähetystyön esillä pitäminen seurakunnan toiminnassa sekä kouluissa Erilaiset tempaukset kuten palmusunnuntain huutokauppa ja lista-arpajaiset srk-kodissa, Lähetystori syyskauden alussa Uudessakaupungissa, Reilan/Kaukan adventtitapahtuma, lähetyslounas/isänpäivälounas sekä Kauneimmat joululaulut-tilaisuudet. Lähetystyöntekijöiden mahdolliset vierailut seurakunnassa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Lähetyskannatuksen perinteen eteenpäin välittäminen Lähetys Toimintatuotot -592,81-300,00-100,00-100,00-100, Lähetys Toimintakulut 1 660, , , , , Lähetys TOIMINKATE 1 067, , , , , MUU SEURAKUNTYÖ Muu seurakunnallinen yhteinen työ rovastikunnan, hiippakunnan ja koko kirkon tasolla. Tähän kuuluvat mm. sairaalasielunhoito, perheneuvonta, Palveleva puhelin ja kehitysvammatyö. Laitoksissa yhteiset työntekijät, joista seurakunta maksaa sovitun korvauksen. Kirkon yhteiset palvelujärjestöt. Oman seurakunnan työntekijät Muu seurakuntatyö Toimintatuotot -854,85-200, Muu seurakuntatyö Toimintakulut 9 927, , , , , Muu seurakuntatyö TOIMINKATE 9 072, , , , ,00

28 27 Hengellisen sanoman julistaminen ja sielunhoito eri laitoksissa, joiden kanssa Pyhärannan seurakunnalla on yhteistyötä. Vaikeassa elämäntilanteessa olevien auttaminen ja toivon löytäminen kriiseissä. Pyhärantalaiset kohtaavat seurakunnan ja kirkon myös seurakunnan rajojen ulkopuolella. Perheneuvontakeskusten kanssa sopimus (Rauma ja Uusikaupunki), joihin oman seurakuntamme jäsenet voivat maksutta mennä saamaan kriisiapua. Sairaalasielunhoitajan palvelut Uudessa kaupungissa ja Raumalla pyhärantalaisille potilaille. Palvelevan puhelimen päivystyssopimus. Kehitysvammalaitoksessa olevien pyhärantalaisten tukeminen. Koko kirkon yhteisten palvelujärjestöjen apu seurakuntatyöhön. Uuden rovastikunnan tilaisuudet. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla. Uuden rovastikunnan toimintaan tutustuminen ja yhteistyön syventäminen, samalla pitäen kiinni siitä mikä vanhassa oli hyvää ja toimivaa. Sote-tilanteen seuraaminen. 3. PÄÄLUOKKA: HAUUSTOIMI HAUUSMAAKIINTEISTÖ Hautausmaakiinteistö Toimintakulut , , , , , Hautausmaakiinteistö TOIMINKATE , , , , ,00 Koneiden, kaluston ja tarvikkeiden hankkiminen sekä kunnossa pitäminen. Seurakuntamestari Hautausmaan huoltorakennus, jossa kylmävarasto, lämmin huoltohalli ja siivousvälineiden säilytystila Auraussopimus Hautausmaa-alueiden kunnossapito - kesällä siivous lehdistä ja roskista sekä roskalaatikoiden tyhjennys - talvella lumityöt Käytävien ja parkkialueiden siistiminen Pensaiden ja aitojen leikkaus Hiekoitus Kompostinhoito yhdessä hautahoitohenkilökunnan kanssa Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Merivajan maalaus. (Talkoilla korjattu v., maalaus tekemättä.) Huoltorakennuksen edustalla olevien kansien maalaaminen punaisella. Ympäröivä maa-aines painunut alemmas ja säiliön kannet nousseet. Paikoitusalueen pysäköintiruutujen uudelleen maalaus. Uuden työnnettävän Klippo ruohonleikkurin hankkiminen. Uuden arkkualueen laajennusalueen Taivaanportti -muistomerkin ympäristön kiveyksen oikaisu, kiveys epätasainen maan painumisesta johtuen. Huoltorakennuksen maalaus talkoilla. Lahonneiden puiden kaato Merenpuoleisen kiviaidan korjaus ja portinpielen korjaus. Ruumishuoneen laattojen oikaisu.

29 HAUUSTOIMI Varsinainen hautaust Toimintatuotot , , , , , Varsinainen hautaust Toimintakulut , , , , , Varsinainen hautaust TOIMINKATE 2 655, , , , ,00 Haudankaivuu ja uurnahautojen kaivaminen. Hautakirjanpito. Seurakuntamestari Wiljam VL 100 pienkuormain varustettuna kaivurilla ja pistolapiolla, tukilaitteet, hautalankut, hautapeite, hautaverhouskankaat, haudan sulatuslaitteet, eristysmatot (maakasan päälle) Syvähautauksen kaivuun suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Huoltaa kone ja pitää kunnossa. Pitää huolta työturvallisuudesta. Hautojen aukaisu ja umpeen luominen sekä kumpujen tasaaminen ja nurmikon kylväminen. Hautakirjanpito: Kortisto, hautakirja ja sähköinen hautakirjanpito Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Pienkuormaajan vaihtaminen monipuolisempaan työkoneeseen, jolla voidaan aurata hautausmaan käytävät paremmin rikkomatta käytävän reunoja. Hautausmaan laajennus osan käyttöön otto yhteydessä joudutaan auraamaan myös kyseiset käytävät, jossa aluskivet tulevat käytävän reunaan asti. (rikkoutumisen vaara isommalla koneella auratessa). Myös hiekoitus onnistuisi paremmin. Kaivurin työpöytä uusittiin v Työpöytä ei ole samanlainen, kuin alkuperäinen. Samanlaista ei saatu sopimaan siihen tarkoitettuun väliin, lisäksi hinta olisi ollut korkeampi. Uusittu työpöytä on niin sanottu vanhan mallinen ja on hidas käyttää. Tämä lisää kaivuu aikaa, kun täytyy varovasti käyttää laitetta. Vipuja on 6 kpl ja vanhassa oli vain 4 kpl. Uuden ja monipuolisemman koneen hankinta tulee kolmen vuoden aikana ajankohtaiseksi taikka siirrytään kokonaan ostopalveluun. 4. PÄÄLUOKKA: KIINTEISTÖTOIMI KIRKKO Kirkot Toimintatuotot , , , , , Kirkot Toimintakulut , , , , , Kirkot TOIMINKATE , , , , ,00 Kirkon suntion tehtävät ja srk-talon lämmön ja teknisen puolen huolehtimisesta. Rikkoutuneiden laitteiden korjaaminen tai korjaajan tilaaminen tai korjattavaksi toimittaminen. Seurakuntamestari ja sijainen Pitää kirkko kunnossa ja siistinä. Jumalanpalveluksissa suntion tehtävät, sekä vihkimisessä, kasteessa, hautajaisissa ja konserteissa. Lisäksi kirkon siivoaminen ja ehtoollisvälineiden peseminen. Ehtoollisaineiden viinin ja leipien tilaaminen. Paloilmoittimen kunnossapitämistä ja testaamista vähintään 1 kerta/kuukaudessa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla - Kirkkosalin koristekaaresta tippunut rappaus korjattava ja tarkastettava muissa kaarissa olevat halkeamat ja

30 29 mahdollisten halkeamien korjaus. Kirkon sakastin väliovien maalaus tai paikkamaalaus. Samoin rappauspinnan korjaus ja maalaus. Alttaritaulun puhdistus pölystä ja noesta (konservaattorin tehtävä), koska ajan saatossa kertyy pölyä, nokea ja muuta likaa ilmasta joka tarttuu taulun pintaan. Puhdistus palauttaa alkuperäisen värin ja kuvan (tummuusasteet näkyvät selvemmin). Kirkon kellariin tullut sateella vettä. Sen seurauksena tilanne tarkastettava ja korjattava. Kirkon penkkien paikkaus maalaaminen tai kokonaan maalaaminen, sekä urkuparven kaiteen maalaus (kaiteesta hilseilee maalipinta). Kirkon ulkopuolen ruskeiden osien terva maalaus ja räystäs alusten siniharmaan (maalipinnan uusiminen samanaikaisesti, aurinko polttanut myös osin pinta värin pois) SEURAKUNKOTI Toimia seurakunnan omien tilaisuuksien sekä ulkopuolisten järjestämien tilaisuuksien pitopaikkana. Alakerran tilat henkilökunnan sosiaali- ja toimistotiloina. Seurakuntamestari ja emäntä-siivoja - Pitää kiinteistö siistinä sekä koneet ja laitteet toimintakunnossa - Markkinoida tiloja aikaisempaa laajemmalle käyttäjäkunnalle - Emäntä-siivojan palvelujen tarjoaminen Seurakuntatalot Toimintatuotot , , , , , Seurakuntatalot Toimintakulut , , , , , Seurakuntatalot TOIMINKATE , , , , ,00 Seurakuntamestari hoitaa kiinteistön huoltotyöt ja ulkoalueiden siivoamisen. Emäntä-siivoja huolehtii sisäsiivouksesta, kukista ja tekstiileistä, sekä tarvikkeiden ja keittiökalusteiden hankinnasta. Ovien avaaminen ja sulkeminen. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla. Srk-talon talotikkaiden (ulkoseinässä kiinnitettynä) ruosteesta puhdistaminen ja niiden maalaus. Ikkunoiden vaihtaminen harmaantuessa PAPPILA Pappilan kiinteistö (kirkkoherranvirasto, pappilan sali, kirkkoherran, talouspäällikön ja diakonissan toimistot sekä asunto) pidetään kunnossa. Kirkkoherranvirasto, kirkkoherran, talouspäällikön ja diakonissan toimistot sekä pappilan sali ovat välittömässä yhteydessä. Asiakkaat voivat asioida kirkkoherranvirastossa ja em. toimistoissa. Pappilan sali on myös yhteisessä käytössä. Pienimuotoiset kokoukset ja kokoontumiset, lähetys- ja diakoniatyön sekä sururyhmän ja naisteniltojen merkeissä. Kiinteistö on tällä hetkellä suhteellisen hyvässä kunnossa. Talouspäällikkö/seurakuntamestari seuraa kiinteistön tilaa ja huolehtii sen kunnossapidosta. Tarvittaessa tilataan ulkopuolisia palveluja. Kiinteistön kunnossapito. Toimia työtiloina ja asiakkaiden vastaanottotilana Asuinkiiteistöt,osak Toimintatuotot , , , , , Asuinkiiteistöt,osak Toimintakulut 8 125, , , , , Asuinkiiteistöt,osak TOIMINKATE , , , , ,00

31 Huolehditaan kiinteistön toimivuudesta ja kunnossapidosta. Jäteauto ja likakaivon tyhjennys tilattu säännöllisesti. Öljynpoltin huolletaan kerran vuodessa ja öljynhankintasopimus St1:n kanssa. Nuohous kerran vuodessa. Sääntömääräiset tarkastukset suoritetaan. 30 Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla Kiinteistö on myynnissä ja vuokralaisia etsitään asuntotilaan RIHTNIEMEN LEIRIKESKUS Leiri-ja kurss.kesk. Toimintatuotot , , , , , Leiri-ja kurss.kesk. Toimintakulut 9 459, , , , , Leiri-ja kurss.kesk. TOIMINKATE , , , , ,00 Kokoontumis-, majoitus- ja virkistystila seurakuntalaisille ja kunnan ulkopuolisille käyttäjille. Seurakunnan rippileirien järjestäminen. Seurakunnan omistamalla tontilla sijaitsevat päärakennus, sauna, puuvarasto, kota ja wc-suihkurakennus. Vuokraustoiminnan harjoittaminen siten, että kiinteistöstä aiheutuvat kulut tulisivat katetuksi. Tontilla olevien rakennuksien kunnosta huolehtiminen. Mahdollisimman monipuolisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen toukokuulta marraskuulle. Lasten leirit ja kaikille avoimet saunaillat kesällä ja aktiivisesti vuokrataan leirikeskusta silloin, kun seurakunta ei tarvitse sitä omaan käyttöön. Päärakennuksen yläosien maalaus talkoilla. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla. Normaalit huolto- ja ylläpitotoimenpiteet METSÄLOUS Maa- ja metsätalous Toimintatuotot ,99 Seurakunnan omistaman metsämaan hoidosta huolehtiminen. 74 hehtaaria metsämaata Metsänhoitoyhdistyksen kanssa solmittu metsäsuunnitelma Neuvosto ja talouspäällikkö Toimitaan metsähoitoyhdistyksen metsänsuunnitelman/hakkuuehdotuksen mukaisesti. Verkkopalvelun käyttö metsänhoitosuunnitelmaan ja yhteydenpito Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä ry:n yhdyshenkilön kanssa. Keskeiset painopistealueet suunnitelmakausilla. Toteutetaan suunnitelmat mukaiset hoitotoimenpiteet sekä hakkuut. Vuonna ei toimenpiteitä Maa- ja metsätalous Toimintakulut 601,68 570,00 550,00 550,00 550, Maa- ja metsätalous TOIMINKATE ,31 570,00 550,00 550,00 550,00

32 TULOSLASKELMAOSA( ) TP edellinen vuosi 31 kuluva muutokset Toteuma Yli-ali T-% kuluva Toimintatuotot , , , ,94 124, ,00 Korvaukset -60,00 Myyntituotot , , , ,15 156, ,00 Maksutuotot , , , ,63 151, ,00 Vuokratuotot , , , ,23 79, ,00 Metsätalouden tuotot ,99 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , ,09-230,91 92, ,00 Tuet ja avustukset , , , ,30 201, ,00 Muut toimintatuotot -122,20-25,00 25,00 0,0 Toimintakulut , , , ,22 79, ,00 Henkilöstökulut , , , ,47 82, ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,69 83, ,00 Henkilösivukulut , , , ,04 77, ,00 Henkilöstökulujen oikaisuerät -785, ,00-473,74-526,26 47, ,00 Palvelujen ostot , , , ,33 68, ,00 Vuokrakulut 5 920, , , ,21 67, ,00 Aineet ja tarvikkeet , , , ,47 77, ,00 Ostot tilikauden aikana , , , ,47 77, ,00 Annetut avustukset 3 850, , , ,09 66, ,00 Muut toimintakulut , , ,35 64,65 99, ,00 TOIMINKATE , , , ,16 75, ,00 Verotulot ja valtionrahoitus , , , ,67 94, ,00 Verotuskulut 6 318, , , ,78 71, ,00 Keskusrahastomaksut , , , ,00 92, ,00 Toimita-avustukset , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut ,63-77, , , , ,00 Korkotuotot -1,41-0,32 0,32 0,0 Muut rahoitustuotot ,60-180, , , , ,00 Korkokulut 37,98 100,00 13,70 86,30 13,7 50,00 Muut rahoituskulut 158,40 3,00 1,01 1,99 33,7 3,00 VUOSIKATE -900, , , ,28-401, ,00 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,21 83, ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,21 83, ,00 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot 0,00 Tuotot ,47 Kulut ,58 Siirrot rahastosta/rahastoon ,11 TILIKAUDEN TULOS , , , ,49-92, ,00 Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,82-199,18 98, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,31-153, ,00

33 32 INVESTOINTIOSA Varoja ei suuriin investointeihin RAHOITUSOSA Tilinpäätös Kuluvan vuoden TS TS EUR EUR EUR EUR EUR Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntitulot Sijoitukset Rahoitusosuudet investointimenoihin Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys Lyhytaikaiset lainasaamisten lisäys Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys Lyhytaikaiset lainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Toimeksiantojen pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkäaikaisten vieraan pääoman muutokset Korottomien lyhytaikaisten vieraan pääoman muutokset Muut muutokset Rahoitustoiminnan nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos (tase) Osakkeiden ja osuuksien muutos 336 Muiden arvopaperien muutos Rahojen ja pankkisaamisten muutos

34 33 HAUINHOITORAHASTO Hautainhoitorahaston tuloslaskelma TP edellinen vuosi kuluva Toteuma Yli-ali T-% kuluva Toimintatuotot , , , ,60 34, ,00 Maksutuotot , , , ,60 34, ,00 Muut toimintatuotot -181,50 Toimintakulut , , , ,91 93, ,00 Henkilöstökulut , , , ,68 97, ,00 Palkat ja palkkiot , , ,47 493,53 98, ,00 Henkilösivukulut 6 845, , ,85 529,15 92, ,00 Palvelujen ostot 1 885, , ,25-282,25 115, ,00 Aineet ja tarvikkeet 6 348, , , ,48 68, ,00 Ostot tilikauden aikana 6 348, , , ,48 68, ,00 Muut toimintakulut 1 902,95 TOIMINKATE 5 543, , , ,69 338, ,00 Rahoitustuotot- ja kulut -649, ,00-717,11-282,89 71,7-750,00 Korkotuotot -649, ,00-717,11-282,89 71,7-750,00 VUOSIKATE 4 894, , , ,58 374, ,00 TILIKAUDEN TULOS 4 894, , , ,58 374, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 894, , , ,58 374, ,00

35 34

36 35

37 36

38 37

39 38

40 39