Veisu, Jokipohja, Unholankatu 15. Tontin jakaminen ja kaupunginosan rajojen tarkistaminen. Asemakaava nro 8693

Transkriptio

1 Veisu, Jokipohja, Unholankatu 15. Tontin jakaminen ja kaupunginosan rajojen tarkistaminen. Asemakaava nro 8693 Diaarinumero: TRE: 5449/ /2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Ehdotusvaihe Tampereen kaupunki

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Veisun (315) kaupunginosan tonttia , kaupunginosan rajaa, Tampereen kaupungin XXVI:n (126, Jokipohja), kaupunginosan rajaa ja virkistysaluetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Diaarinumero: TRE: 5449/ /2017, pvm Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tontin ja tilojen 4:110 ja 4: Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Korkinmäki-Veisun omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Aineistosta saatiin kuusi kommenttia.

3 3 Viheralueet ja hulevedet-yksikkö: AO-tonteille suositellaan hule-42(1)-määräystä. Ei tarvetta hulevesiselvitykselle. Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun ympäristön arvojen osalta huomautettavaa. Kaava-alueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Jos kaivutöiden yhteydessä tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Pirkanmaan ELY-keskus: Asemakaava ei kuulu ELY-keskuksen MRL mukaisen valvontatehtävän piiriin. ELY-keskuksella ei ole tarvetta lausua kaavaehdotuksesta. Ympäristönsuojelu: ei kommentoitavaa. Ei kuitenkaan toivota Vihiojan ojaluiskan jyrkkenevän, joten luonnollisista maanpinnan korkeusasemista tontin rajalla ei tulisi poiketa. Tampereen Vesi: Kaavamuutoksen alueella olevassa Tampereen Veden pääjätevesiviemärissä 800 B kulkee itä-tampereen jätevedet. Viemärin toiminnan tulee säilyä kaiken aikaa. Tontin rakentamisesta aiheutuva kuormitus riskinä tulee tunnistaa. Viemärin johtorasite on jäämässä ennalleen. Rakentajaa edellytetään ottamaan huomioon viemärin toiminnan säilymisen edellytykset. Rakentaminen voi tapahtua riittävän suojaetäisyyden päässä putkesta. Suurta maanpinnantason muutosta, jonka vaikutus ulottuisi johtorasitteen alueelle, ei saa tapahtua. Putken läheisyydessä tai päällä ei saa liikkua raskailla maansiirto- tai muilla koneilla. Putki on korkeustasoltaan matalassa, laki n. 60cm maanpinnan tason alapuolella. Johtorasitemerkintä osoittaa vain 2,5 metrin etäisyyttä putkilinjan keskeltä, eli suojaetäisyyttä putkelle jää noin 2 metriä seinämästä. Tätä pidetään pienenä leveytenä auki kaivamalla ylläpidettävissä putkilinjoissa, mutta saneerattaessa sujuttamalla tila riittää. Linjan tarkastuskaivoille tulee olla pääsy. Tässä kulku tarkastuskaivolle +81,60 muodostuvan tontin itärajalle, voi tarvittaessa olla puiston kautta. Kitialla ei ole huomautettavaa asemakaavasta. Osa lähivirkistysalueeksi kaavoitetusta alueesta siirtyy kaupungin omistukseen asemakaavamuutoksen yhteydessä, josta kaupunki ja maanomistajat tekevät erillisen vaihtokirjan ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Kaavaehdollisella vaihtokirjalla kaupunki luovuttaa kaavatonttiin tarvittavan muodostusosan yleisestä alueesta

4 Ehdotusvaiheessa asemakaavakarttaan lisättiin yleismääräykset tontin korkeusasemista sekä tonteilla sijaitsevasta Tampereen Veden pääjätevesiviemäristä: Pääjätevesiviemärin toimintaa ei saa vaarantaa. Putken läheisyydessä tai päällä ei saa liikkua raskailla maansiirto- tai muilla koneilla. Maanpintaa ei saa täyttää viemärin päällä. Luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla ei saa poiketa, eikä luonnollisen maanpinnan korkeusasemaa saa oleellisesti muuttaa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tilojen 4:110 ja 4:111 osittainen liittäminen tonttiin sekä tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Tällä hetkellä osa lähivirkistysalueeksi kaavoitetusta alueesta siirtyy kaupungin omistukseen asemakaavamuutoksen yhteydessä, josta kaupunki ja maanomistajat tekevät erillisen vaihtokirjan ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaavaehdollisella vaihtokirjalla kaupunki luovuttaa kaavatonttiin tarvittavan muodostusosan yleisestä alueesta Kaupunkiympäristön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset hyvälle asuinympäristölle ja ympäristöönsä sopeutuvalle täydennysrakentamiselle. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Veisun ja Jokipohjan kaupunginosissa, noin 4,5 km kaakkoon kaupungin keskustasta, osoitteessa Unholankatu 15. Alue on Unholankadun ja Koskuenpolun risteyksessä, ja se rajoittuu pohjoispuoleltaan Vihiojanpuistoon. Kaupunginosassa on sekä pien- että rivitaloja eri aikakausilta. Lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,15 0,43. Ympäristö on hyvin vehreää. Lähin bussipysäkki sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä, Koiviston koulu noin kilometrin päässä. Tontin pinta-ala on 852 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös osittain tilat 4:110 Riihelä ja 4:111 Jokiniemi, jotka nyt ovat lähivirkistysaluetta. Tilojen läpi kulkee jätevesiviemäri. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 212 k-m 2 Facta-kuntarekisterin mukaan, ja tontin tehokkuusluku e= 0,25.

5 5 Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus. Kuva: Tampereen kaupunki 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan voimaan tulleessa ( ) maakuntakaavassa 2040 kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Ote maakuntakaava 2040:sta. Kaavamuutosalue osoitettu punaisella Kantakaupungin yleiskaava 2040 Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty valtuustossa Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan osittain voimaan kuulutuksella lukuun ottamatta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleiskaavan aluetta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

6 6 kartta 1, yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue merkitty punaisella. kartta 2, viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut kartta 3, kulttuuriperintö kartta 4, kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto Kartta 1, Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on merkitty asumisen alueeksi (A). Kartta 2, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut Alueen pohjoispuolella kulkee keskuspuistoverkosto, johon on merkitty kehitettävä virkistyspainotteinen pyöräilyreitti. Kartta 4, Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto Muutosalue kuuluu Vihiojan valuma-alueeseen Voimassa olevat asemakaavat Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaavat nro 1774 ja Asemakaavassa nro 1774 (hyväksytty ) tontti on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO). Asuinrakennuksen rakennusala 120 m 2. Tilat 4:110 Riihelä ja 4:111 Jokiniemi kuuluvat hyväksyttyyn asemakaavan nro Tilat on rekisteröity , ja ne ovat lähivirkistysaluetta VL.

7 7 Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta Tonttijako Pohjakartta Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN KUVAUS Tontti- ja tilatiedot Nykytila Pinta-ala Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e m 2 k-m ,25 Tontit kaavamuutoksen Pinta-ala Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jäl- keen m 2 k-m , ,31

8 Tilasta 4:110 siirtyy osa tonttiin , ja tilasta 4:111 osa tonttiin Osa virkistysalueesta siirtyy tonttiin Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeudella kerrosalaa yhteensä 350 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 138 k-m 2. 8 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja 5 numero. Rakennusoikeus 170 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kerrosluku y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesi hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Yleismääräys Pääjätevesiviemärin toimintaa ei saa vaarantaa. Putken läheisyydessä tai päällä ei saa liikkua raskailla maansiirto- tai muilla koneilla. Maanpintaa ei saa täyttää viemärin päällä. Yleismääräys Luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla ei saa poiketa, eikä luonnollisen maanpinnan korkeusasemaa saa oleellisesti muuttaa.

9 3.1 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen Kaavan vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamuutoksella ei ole laajempia vaikutuksia yllämainittuun Kaavan vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Tällä hetkellä osa yksityisessä omistuksessa lähivirkistysalueeseen kuuluvista tiloista siirtyy kaavamuutoksen myötä Tampereen kaupungin omistukseen. Kantakaupungin liito-oravaselvityksessä vuodelta 2016 pieni osa tonttimaaksi muuttuvaa virkistysaluetta on merkitty liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi. Huhtikuussa vuonna 2018 tehdyllä maastokäynnillä suunnittelualueen kohdalla ei todettu olevan liitooravalle soveltuvaa puustoa Kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittämiseen (yritysvaikutukset) Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400 m 2 :n suuruisten tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakomahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva Unholankatu 15:n tontti on alle tämän rajan ja tästä johtuen on tarkasteltu lähialueen tonttien jakomahdollisuuksia. Tontit/tilat ovat kooltaan m 2. Olemassa olevan rakennuskannan ja tonttikoon perusteella mahdollisesti jaettavissa oleva tila on merkitty tarkasteluun. 9

10 10 Korttelin tarkastelua. Jaettavissa mahdollisesti tila nro 4: ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen ja se on saanut lainvoiman. 4.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.