HUIKAS , Ali-Huikkaantie 13, YLEISEN ALUEEN TONTTI ASUMISEEN JA PALVELUIHIN Asemakaavan selostus. Luonnos

Transkriptio

1 HUIKAS , Ali-Huikkaantie 13, YLEISEN ALUEEN TONTTI ASUMISEEN JA PALVELUIHIN Asemakaavan selostus Luonnos Asemakaava nro 8531 Dno TRE: 592/ /2018

2 HUIKAS , Ali-Huikkaantie 13, YLEISEN ALUEEN TONTTI ASUMISEEN JA PAL- VELUIHIN ASEMAKAAVA NRO 8531 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan korttelia Asemakaavalla muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumero: Vireille tulo: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan kortteli nro 4908/osa. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte. TRE: 592/ / Kaavan nimi ja tarkoitus HUIKAS , Ali-Huikkaantie 13, YLEISEN ALUEEN TONTTI ASUMI- SEEN JA PALVELUIHIN, asemakaava nro 8531

3 3 TIIVISTELMÄ Seurakuntatalon tontti asumiseen sekä pienimuotoiseen palvelutoimintaan. Asemakaavalla suojellaan kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen Uudenkylän seurakuntatalo. Noin 5000m2 suuruisen tontin eteläiselle nurmikkoalueelle osoitetaan neljäkerroksista kerrostaloasumista, rakennus voidaan toteuttaa yhtenä tai kahtena rakennusmassana. Tontin pääkäyttötarkoitus muuttuu asumiseen, vähäinen palvelu- liike- toimistokäyttö sallitaan; seurakuntatalo käyttää kaiken palvelu- ja liike-toimistorakennusoikeuden. Tontilla on jo ennestään runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta, joten rakennusoikeus kasvaa maltillisesti. Seurakuntatalo säilyy uskonnollisen yhteisön käytössä. Kerrostalojen kerrosluku on neljä, rakentamistehokkuus on lähiympäristön kerrostalojen kanssa samaa luokkaa. Talot voivat olla neljäkerroksisia. Naapuritontilla on kolmekerroksisia kerrostaloja. Länsisivulla on omakotitaloja. Lähiympäristössä on omakoti-, pienkerros- ja kerrostaloja. Huikkaan aukio on välittömässä läheisyydessä. Asemakaava-alueella rakennusoikeutta muodostuu 3400 k-m 2, josta uutta rakennusoikeutta on 669 k-m 2. Laskennallinen tehokkuus kasvaa 0,5:stä 0,62:een. Asemakaavaprosessin vaiheet / Aloitusvaihe ja valmisteluvaihe Asemakaavan muutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arvioitisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Siitä saatiin kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Mielipiteissä korostettiin naapuruston pientalomaista ja puistomaista ympäristöä sekä esitettiin, että tulevan rakentamisen tulisi olla enintään kaksikerroksista ympäristöön sopeutuen, tontille ei haluta kerrostaloja, etenkään länsisivun omakotitonttien rajan läheisyydessä. Maakuntamuseon kommentissa todettiin arkkitehti Pentti Turusen suunnitteleman seurakuntatalon edustavan modernille arkkitehtuurille ominaisia piirteitä ja edellytettiin tehtäväksi rakennushistoriallinen selvitys suojelutilanteen ratkaisemiseksi. Tampereen vedellä ei ollut huomautettavaa. Kaavoittaja toteaa, että tontti soveltuu hyvin kaupungin täydennysrakentamisen tavoitteisiin ja sijaintinsa puolesta hyvin kerrostalorakentamiseen. Seurakuntatalo suojellaan asemakaavalla ja uusi kerrostalorakentaminen sijoitetaan etäälle seurakuntatalosta sekä tonttiin rajautuvista omakotitonteista osallispalautteen perusteella; alkuperäisissä viitesuunnitelmissa kerrostalo oli lähempänä omakotitontteja. Omakotitonttien rajan puolelle esitetaan laajahko istutusalue. Tontti on voimassaolevassa yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta(c-11) toisin kuin OAS:ssa on kerrottu. Rakennusoikeus kasvaa tontilla kohtalaisen vähän jääden tehokkuudeltaan pohjoispuolen kerrostalotonttia alhaisemmaksi. Kaavaluonnos sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan nähtäville sekä lähetään tiedoksi osallisille. Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Seurantalomake Hulevesiselvitys Rakennushistoriaselvitys

4 4 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Huikkaan kaupunginosassa 5 km itään kaupungin keskustasta lähellä Huikkaan aukiota. Tontin seurakuntatalo on todettu rakennushistoriallisessa selvityksessä kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Puolet tontista on nurmea ja pysäköintialuetta. Kaavamuutoksen kohteena on korttelin nro 4908 tontti nro 13, pintaala on 5462 m². Rakennusoikeutta tontilla on 2731 k-m² ja laskennallinen tehokkuus on e= 0,5. Käytetty rakennusoikeus on 494 k-m2. Tontilla sijaitsee vuonna 1966 valmistunut tiilinen valkoiseksi slammattu seurakuntatalo, jonka kerrosala on 494 k-m². Tontti rajautuu idässä Ali-Huikkaantiehen, etelässä Huikkaanaukion 1950-luvulla rakennettuihin kaksikerroksisiin liike- ja pienkerrostaloihin, pohjoisessa Tampereen Kotilinnasäätiön kolmekerroksisiin palvelutaloihin ja lännessä jälleenrakennuskauden omakotitontteihin. Muuten ympäristö on luvun rakennuskannasta koostuvaa omakoti- ja rivitaloaluetta sekä kaksi- neljäkerroksista luhti- ja kerrostaloaluetta. Tonttitehokkuudet vaihtelevat kaavanmuutostontin e=0,5:sta, lähiympäristön omakotitaloalueiden pieniin tehokkuuksiin ja enimmillään pohjoispuoleisen naapuritontin e=0,76 tehokkuuteen. Huikkaan päiväkoti sijaitsee noin 400m päässä ja Takahuhdin yhtenäiskoulu sekä esiopetus, sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Joukkoliikenteen lähin pysäkki on heti Huikkaanaukion kohdalla alle 100m etäisyydellä suunnittelualueesta. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Sekä Jankan että Kalevan palvelut ovat alle 2 km:n etäisyydellä. Alue on Tampereen seurakuntayhtymän omistuksessa. Uudenkylän seurakuntatalo (Kuva: Arkkitehtitoimisto Neva Oy).

5 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin Maakuntakaava 2040: Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kaava-alueet sijoittuvat taajamatoimintojen alueelle Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kantakaupungin yleiskaavan Koska yleiskaavasta on valitettu, se ei ole lainvoimainen. Kantakaupungin yleiskaava 2040: Yleiskaavassa 2040 alueet on merkitty asumisen alueeksi. Kaavamerkinnöissä esitetään sitä varattavaksi asumiselle ja sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Alue on rajattu lisäksi Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneen alueen merkinnällä, jonka mukaan mm. aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvan monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Ali-Huikkaantie on osoitettu pääkokoojakaduksi. 5 Kuva 11. Tampereen kantakaupunginyleiskaava 2040 ehdotus (05/2017)

6 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Alueella on voimassa kantakaupungin yleiskaava 1998, joka on saanut lainvoiman Kantakaupungin yleiskaava 1998: Tark2015Netti.pdf Tampereen kantakaupungin voimaantullessa kantakaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta C-11. Eriasteiset palvelukeskukset on osoitettu yleiskaavaan keskustoimintojen alueina merkinnöillä C-9, C-10 ja C-11. Keskusten merkintä on osittain symbolinen, sillä keskuksen palvelutasoon määriteltyjä toimintoja voi sisältyä myös ympäröiviin asuntoaluevarauksiin ja toisaalta merkittävät julkiset palvelut kuten esim. koulut on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY. 6 Kuva10. Vuonna 2003 voimaan tullut Kantakaupungin Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Pohjakartta Kaavamuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava numero 98. Päämerkintänä on yleisen rakennuksen tontti. Ajantasa-asemakaava: Tonttijako (tunnus 4908) on hyväksytty ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2018.

7 7 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Huikkaan-Ruotula omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitteen Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä , hakemus on kirjattu Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille ja siitä pyydettiin kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Mielipiteissä korostettiin naapuruston pientalomaista ja puistomaista ympäristöä sekä esitettiin, että tulevan rakentamisen tulisi olla enintään kaksikerroksista ympäristöön sopeutuen, tontille ei haluta kerrostaloja, etenkään länsisivun omakotitonttien rajan läheisyydessä. Maakuntamuseon kommentissa todettiin arkkitehti Pentti Turusen suunnitteleman seurakuntatalon edustavan modernille arkkitehtuurille ominaisia piirteitä ja edellytettiin tehtäväksi rakennushistoriallinen selvitys suojelutilanteen ratkaisemiseksi. Tampereen vedellä ei ollut huomautettavaa. Kaavoittaja toteaa, että tontti soveltuu hyvin kaupungin täydennysrakentamisen tavoitteisiin ja sijaintinsa puolesta hyvin kerrostalorakentamiseen. Seurakuntatalo suojellaan asemakaavalla ja uusi kerrostalorakentaminen sijoitetaan etäälle seurakuntatalosta sekä tonttiin rajautuvista omakotitonteista osallispalautteen perusteella; alkuperäisissä viitesuunnitelmissa kerrostalo oli lähempänä omakotitontteja. Omakotitonttien rajan puolelle ositetaan laajahko istutusalue. Tontti on voimassaolevassa yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta(c- 11). Rakennusoikeus kasvaa tontilla kohtalaisen vähän jääden tehokkuudeltaan pohjoispuolen kerrostalotonttia alhaisemmaksi. Kaavaluonnos sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville sekä lähettiin tiedoksi osallisille.

8 Kaavaluonnosta valmisteltaessa kohteesta laadittiin erilaisia viitesuunnitelmia, joissa mm. tutkittiin rakennusmassojen sijoittamista eri tavoin tontille. Korttelin rakentamista on luonnosteltu kahtena tai yhtenä massana. Luonnosvaiheessa päädyttiin siihen, että kadunreunaan sijoitettuna uusi rakennus luo paremmin Ali-Huikkaantielle kaupunkimaista ympäristöä. Näin jää myös enemmän suojaisaa pihaa talon asukkaille. 8

9 2.2 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitusta niin, että tontille voidaan sijoittaa asuinkerrostaloja. Seurakuntatalo säilyy. Kaupungin tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Kaavamerkintöjä Nykyinen tontti Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m ,5 Tontti kaavamuutoksen jälkeen ,62 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 3400 k-m2. Rakennusoikeus kasvaa yhteensä 669 k-m2. 9 Pääkäyttötarkoitus A-17 Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Kerrosluku IV Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusoikeus 2800 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä lto,y 16% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia sallitusta kerrosalasta saa käyttää liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten. Rakennusala par Parvekkeen rakennusala. Alueen osa i-7 Istutettava alueen osa, jolle on istutettava lehtipuita 3.1 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Seurakuntatalo säilyy, eikä toiminta vaikuta mainittavasti ympäristön elinoloihin. Suojelu vaikuttaa hyvällä tavalla alueen identiteettiin. Kerrostalojen myötä tontin eteläosaan tulee asumisen lisäksi pysäköintiä ja oleskelua. Tontin luonteen muuttuminen muuttaa lähiympäristön tilannetta. Mahdollista haittaa vähentää puustoinen istutuskaista kerrostalojen ja omakotitonttien välissä sekä kerrostalojen sijoittaminen kauemmas omakotitonteista alkuperäisistä viitesuunnitelmista poiketen.

10 3.1.2 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tiivistää alueen maankäyttöä ja vastaa kaavan tavoitteita. Uusi rakentaminen sijoittuu alarinteeseen pienkerrostalojen tuntumaan mahdollisimman etäälle omakotitaloista ja seurakuntatalosta, jolloin seurakuntatalon ympärille jää tilaa ja avaruutta. Uudisrakentaminen täydentää Ali-huikkaantien ja Huikkaan aukion ympäristöä kaupunkikuvallisesti. Asemakaavalla suojellaan vuonna 1966 valmistunut seurakuntatalo, Huikkaan kaupunginosassa säilyy keskeisellä paikalla merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta luonnon ympäristöön, tontti on istutettua nurmikkoa ja sekapuustoa. Kaavamääräyksellä i-7 lisätään tontin puustoa mm. tontin itäsivulla omakotitontteja vasten. Kaavaan on tehty hulevesisuunnitelma, jolla hoidetaan tontilla syntyvät hulevedet hallitusti Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa esitetään yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 10