TAMPEREEN MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE, ENSIMMÄISEN TOTEUTUSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI 1, LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14.5.2013 TAMPEREEN MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE, ENSIMMÄISEN TOTEUTUSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI 1, LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU"

Transkriptio

1 TAMPEREEN MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE, ENSIMMÄISEN TOTEUTUSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI 1, LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

2 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 2 2. LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILUPERIAATTEET Alustava yleissuunnitelma ja vaihtoehdot Tavoitteiden ja vertailuperusteiden muodostaminen Asiakaslähtöinen lähestymistapa 3 3. RAITIOTIELINJAUSTEN SUHDE MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKKUMISEEN Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Julkisten palveluiden ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen Rakentamispotentiaali ja maanomistus Kaupunkikuva Työmatkat Tampereen yliopistolle, TAYS:iin ja Hervataan Suunnittelutilanne Raitiotien laajennettavuus PISPALAN VALTATIE PAASIKIVENTIE Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset ITSENÄISYYDENKATU KALEVANTIE Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset SAMMONKATU KISSANMAANKATU, TEISKONTIE, TEKUNKATU Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset JOHTOPÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖSESITYS 28

3 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 2 1. ESIPUHE Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, joka pyrkii hyödyntämään kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Bussiliikenteen lisäksi vahvoilla joukkoliikennevirroilla otetaan tarvittaessa käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä, erityisesti raitiotieliikennettä ja lähijunatyyppistä tarjontaa. Vuonna 2011 laaditun alustavan yleissuunnitelman suunnittelualue Hervanta Keskusta - Lentävänniemi on ensimmäinen osa modernin kaupunkiraitiotien verkkoa. Alustavassa yleissuunnitelmassa on paikannettu kaupunkiraitiotien potentiaalisimmat linjausvaihtoehdot, laadittu suunnitelmat kaupunkiraitiotien toteuttamisesta sekä vertailtu kaupunkiraitiotien ja bussiliikenteen eroja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alustavan yleissuunnitelman joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Raitiotien suunnittelu on merkittävä kaupunkisuunnitteluhanke, jossa liikenneratkaisujen lisäksi tutkitaan asumisen ja palvelujen kehittämistä hyvän joukkoliikenteen läheisyydessä. Raitiotien varrella ja pysäkkien ympäristöissä tutkitaan täydennysrakentamisen ja maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia. Maankäytön yleissuunnitelmia laaditaan mm. Lielahden, Hakametsän, Turtolan, Hallilan ja Pohjois- Hervannan alueille. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma tehdään yhdessä Turun kaupungin ja valtion kanssa. Yhteistyöllä tavoitellaan hyötyjä erityisesti raitiojärjestelmän teknisten ominaisuuksien määrittämistyössä sekä kustannussäästöinä mahdollisessa hankintavaiheessa. Alustavassa yleissuunnitelmassa jäi käytävässä Hervanta Keskusta Lentävänniemi vielä avoimeksi kulkeeko ensimmäinen linja Sammonkatua vai Teiskontietä keskustaan, keskustan itäosissa Itsenäisyydenkatua vai Kalevantietä ja jatkuuko linja keskustasta Lentävänniemeen Paasikiventien rinnalla vai Pispalan valtatiellä. Vuoden 2013 alusta käynnistyneessä yleissuunnittelussa mm. tätä selvitetään. Raitiotielinjaukset tuodaan päätöksentekoon kesäkuussa Nyt käsillä oleva vaihtoehtojen vertailuraportti on osa kesäkuun päätöksenteon pohjaksi valmisteltua taustamateriaalia. Syksyllä tarkennetaan valitun raitiotiesuunnitelman teknisiä ratkaisuja, kustannus- ja vaikutusarviointeja sekä suunnitellaan radan rakentaminen vaiheittain ja varikon sijainti. Päivitetyn kustannustiedon pohjalta selvitetään syyskaudella myös kaupunkiraitiotiehen ja bussiin perustuvan joukkoliikennejärjestelmän eroja. Päätökset raitiotien rakentamisesta tehdään keväällä 2014 Vaihtoehtojen vertailun tueksi on keväällä 2013 syvennetty tavoitteita siten, että alustavassa yleissuunnitelmassa auki jääneet kysymykset voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi reittivaihtoehtojen valinnan tueksi on käytettävissä lisää tietoa ratakäytävän varren kaavoitusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelmän muista kehityslinjoista. Tavoitteiden laadinnan tärkeitä lähtökohtia ovat olleet mm. Tampereen kaupunkistrategia, jota ollaan parhaillaan uudistamassa, viimeisin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva seudullinen MAL - aiesopimus sekä viimeisimmät kaavoitusta koskevat suunnitelmat. Tavoitteita on käsitelty myös esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelle 2030 ja ECO2 - Ekotehokas Tampere ohjelmassa. Kun uusi kaupunkistrategia valmistuu kesällä, niin sen tavoitteet voidaan ottaa suunnittelussa huomioon alkusyksystä. Vaihtoehtojen vertailu on tehty arvioiden vaihtoehtoja osuuksittain suhteessa tavoitteisiin. Vertailut sisältävät sekä mitattavia ominaisuuksia että arvioitavia ominaisuuksia. Vertailussa esitetyt rakentamiskustannusarviot ovat alustavan yleissuunnitelman yhteydessä tehtyjä. Projekti- ja ohjausryhmän kokouksissa käyty keskustelu ja ohjaus ovat tukeneet tässä vertailuraportissa esitettyjä johtopäätöksiä. Arvioinneista ovat vastanneet: Projektiryhmä Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupunki Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupunki Pia Hastio Tampereen kaupunki Ari Vandell Tampereen kaupunki Hanna Montonen Tampereen kaupunki Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskus Pekka Kuorikoski Ramboll Mari Kinttula Ramboll Jyrki Oinaanoja Ramboll Jukka Räsänen Ramboll Terhi Tikkanen - Lindström WSP Ohjausryhmä Kari Kankaala Mika Periviita Janne Salonen Milko Tietäväinen Ville-Mikael Tuominen Ari Vandell Arto Vuojolainen Reijo Väliharju Mikko Nurminen Juha Yli-Rajala Pauli Välimäki Taru Hurme Jarmo Joutsensaari Pekka Kuorikoski Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Liikennevirasto Ramboll Lisäksi arviointiin ovat osallistuneet Rambollista Kirsikka Siik, Marjut Ahponen, Anne Vehmas ja Eero Salminen.

4 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILUPERIAAT- TEET 2.1 Alustava yleissuunnitelma ja vaihtoehdot Tampereen kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman suunnittelualue Hervanta-Keskusta - Lentävänniemi on ensimmäinen osa modernin kaupunkiraitiotien verkkoa. Vuonna 2011 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa on paikannettu kaupunkiraitiotien potentiaalisimmat linjausvaihtoehdot, laadittu suunnitelmat kaupunkiraitiotien toteuttamisesta sekä vertailtu kaupunkiraitiotien ja bussiliikenteen eroja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alustavan yleissuunnitelman joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Alustavassa yleissuunnitelmassa Hervanta Keskusta - Lentävänniemi kaupunkiraitiotielle laadittiin kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat joukkoliikennejärjestelmän kannalta keskeisillä alueilla. Vaihtoehtoisina reitteinä ovat Pispalassa Paasikiventie ja Pispalan valtatie (1.), keskustassa Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu ja Kalevantie (2.) sekä Kalevassa Sammonkatu ja Teiskontie - TAYS (3.). Linjauksen päissä valittiin yksi raitiotielinjaus suunnittelun perustaksi, Lentävänniemestä Niemenrannan kautta Lielahteen sekä Hervannasta Hallilan kautta Kalevan Prismakeskukselle. (Kuva 1.) Alustavan yleissuunnitelman vaihtoehtoja keskenään vertaamalla selvitetään parhaiten ensin toteutukseen sopiva ratalinjaus. Tampereen kaupungin valittua toteutettava ensimmäisen vaiheen raitiotielinjaus työ jatkuu suunnittelemalla ratalinjaus ja raitiotiejärjestelmän tekninen ratkaisu. 2.2 Tavoitteiden ja vertailuperusteiden muodostaminen Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen ja henkilöautoliikenteen osuuden nykyisen kasvu-uran taittaminen. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa 2025 minimitavoitteeksi on esitetty vuoteen 2025 mennessä koko seudun tasolla vähintään pysäyttää henkilöautoliikenteen osuuden kasvu. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2010) joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, joka hyödyntää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Perustana toimivan bussiliikenteen lisäksi vahvoilla joukkoliikennevirroilla otetaan tarvittaessa käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä, erityisesti raitiotieliikennettä ja lähijunatyyppistä tarjontaa. Juuri valmistuneen Tampereen seudun liikennetutkimuksen 2012 mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut Tampereella 3 %-yksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2012 mennessä. Kehittämällä joukkoliikennepalvelua tätä myönteistä kehitystä voidaan tukea, ja myös vastata kasvavaan kysyntään. Raitiotien yleissuunnitelman tavoitteiden asettelu perustuu ilmastopoliittisiin linjauksiin, seudulliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, rakennesuunnitelman tavoitteisiin ja MAL-aiesopimukseen (seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämissopimus). Taustalla ovat myös valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (nk. VAT) ja mm. Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittinen ohjelma. Nyt on otettu lisäksi huomioon yleissuunnitelman työohjelmassa esille nostetut, työn vaiheittaista eteenpäin viemistä tukevat tavoitteet sekä alustavasta yleissuunnitelmasta saadut lausunnot. Lisäksi näitä tavoitteistoja peilataan Tampereen kaupunkistrategian 2020 mainitsemiin liikennettä ja liikkumista koskeviin mittareihin sekä Pormestariohjelmaan vuosille (Uusi Tampere, tervetuloa) ja kaupunkia koskeviin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Tavoitteita haluttiin syventää niin, että alustavassa yleissuunnitelmassa auki jääneet kysymykset voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi reittivaihtoehtojen valinnan tueksi on käytettävissä lisää tietoa ratakäytävän varren kaavoitusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelmän muista kehityslinjoista. Tärkeitä lähtökohtia ovat mm. Tampereen kaupunkistrategia, jota ollaan parhaillaan uudistamassa sekä luonnollisesti viimeisimmät kaavoitusta koskevat suunnitelmat. Tavoitteita on käsitelty myös esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelle 2030 ja ECO2 - Ekotehokas Tampere ohjelmassa. Kun uusi kaupunkistrategia valmistuu kesällä, niin sen tavoitteet voidaan ottaa suunnittelussa huomioon alkusyksystä. Tampereella raitiotien ensimmäisen vaiheen Hervanta keskusta Lentävänniemi yleissuunnitelmassa tavoitteet valittiin siten, että ne toimivat sekä ensimmäisessä että toisessa yleissuunnitteluvaiheessa. Nyt yleissuunnitelman ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa tehdään valinnat linjausvaihtoehtojen välillä pitkälti jo käytettävissä olevan materiaalin perusteella. Toisessa suunnitteluvaiheessa syksystä 2013 kevääseen 2014valitun linjan yleissuunnittelu tehdään yksityiskohtaisempien ja paremmin myös lopullista hankearviointia tukevien tavoitteiden ja mittarien avulla. Toisessa suunnitteluvaiheessa tekninen suunnittelu, kustannusarviot ja vaikuttavuusarviot voidaan tehdä varsin tarkasti. Käytettävissä on arvio maankäytön kehittymisalueista, liikennemallitarkastelut ja yksityiskohtaisesti suunniteltu joukkoliikennejärjestelmäkuvaus. Lisäksi on koko ajan muistettava, että tavoitteet eivät rajoitu liikenteeseen ja liikkumiseen sekä niiden suoriin vaikutuksiin. Esimerkiksi maankäyttönäkökulma on sisällytettävä tavoitteistoon koko prosessin ajan. Sen sijaan yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ei tavoitteistoon haluta sisällyttää, että suunnittelutyössä olisi vapaat kädet hakea kokonaisuuden kannalta parhaat vaihtoehdot. 2.3 Asiakaslähtöinen lähestymistapa Modernin kaupunkiraitiotien tavoitteena on ensisijaisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Sujuvan, helppokäyttöisen ja helposti ymmärrettävän joukkoliikennejärjestelmän avulla kannustetaan ihmisiä käyttämään spontaanisti joukkoliikennettä sekä pyritään houkuttelemaan uusia joukkoliikennematkustajia muun muassa joukkoliikennettä epäsäännöllisesti käyttävien joukosta. Tavoitteena joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Erityisesti spontaanin käytön lisääminen satunnaisten käyttäjien keskuudessa. Perinteisen kapasiteettilähtöisen suunnittelun sijaan lähdetään liikkeelle tarveperusteisesti: mikä palvelu pitää tarjota asiakkaille, jotta se palvelee heidän tarpeitaan? Tuloksena houkuttelevia teknisiä ratkaisuja sekä parhaat konseptit niiden toteuttamiseksi. Asiakaslähtöisen ajattelun osa-alueita ovat: Matkan suunnittelun ja joukkoliikenteen käytön on oltava helppoa. Linjaston on muodostettava looginen, ymmärrettävä kokonaisuus. Joukkoliikennejärjestelmän alueellisen ja palvelun ajallisen kattavuuden on oltava riittävä. Matkan etenemisen on oltava selkeää. Liikkumisympäristön laadun, esteettömyyden ja viihtyisyyden on oltava korkealla tasolla. Riittävän lyhyen vuorovälin ja matka-ajan sekä helposti saavutettavien pysäkkien, riittävän informaation ja miellyttävän liikenneympäristön avulla joukkoliikennematkan suunnittelutarve minimoidaan ja luodaan edellytykset joukkoliikenteen spontaanille käytölle Kuva 1. Alustavan yleissuunnitelman linjausvaihtoehdot

5 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4 3. RAITIOTIELINJAUSTEN SUHDE MAAN- KÄYTTÖÖN JA LIIKKUMISEEN 3.1 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Seuraavissa kuvissa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet sekä autonomistus. Eri alueiden matkatuotoksiin vaikuttavat liikennetarjonnan lisäksi sijainti yhdyskuntarakenteessa ja erilaisten toimintojen saavutettavuus. (lähde: YKR/SYKE, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet). Nykyisen kaupunkirakenteen perusteella raitiotieverkon mahdollisia laajentumissuuntia ovat esimerkiksi Hervanta, Linnainmaa/Koilliskeskus, Tesoma ja Pirkkalan keskusta. Kuva 2. Autonomistus Kuva 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2010.

6 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Väestötiedon lähteenä on Tampereen kaupungilta saatu vuoden 2013 alkuun ulottuva väestörekisterikeskuksen rakennuskohtainen väestöpaikkatietokanta, joka liitettiin 250 x 250 m YKR*- ruudukkoon visualisointia varten. Työpaikkojen tietosisältö on poimittu YKR*-ruuduista, ja tieto kuvaa tilannetta vuonna Linjausvaihtoehtojen vertailua varten paikkatietoaineistosta poimittiin myös väestön ja työpaikkojen lukumäärätiedot 500 metrin vyöhykkeeltä koko linjalta, linjaosuuksittain, vaihtoehtoisten linjausten osalta eriteltyinä/yhteenlaskettuina lukuina, sekä erityisesti valittujen maankäytön kohdealueiden mukaan eriteltyinä (6 kohdealuetta). Koska suunnitellun maankäytön mukaisia asukas- ja työpaikkamääriä ei ollut käytössä paikkatietoaineistona, ne on arvioitu erikseen jokaisen vaihtoehtovertailun yhteydessä. *YKR = yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä. Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen kokoama yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Linjaosuuksittain poimittuja tietoja voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten linjausten vertailussa, muttei koko linjan arvioinnissa, koska liitoskohdissa on päällekkäisyyksiä. Kuva 4. Väestö Kuva 5. Väestö 2013

7 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Julkisten palveluiden ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen Julkiset palvelut on teemoitettu toiminnon mukaan seitsemään ryhmään: kouluihin, yliopisto- ja AMK-toimipisteisiin, päivähoitopaikkoihin ja nuorisokeskuksiin, museoihin ja kirjastoihin, viihde- ja kulttuuripalveluihin, liikuntakeskuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tietosisältö on koottu yliopistojen ja AMK-toimipisteiden osalta osoitetiedoista ja muilta osin Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoista (tilanne vuonna 2008). Vähittäiskauppaa koskevat tiedot ovat peräisin Ramboll Finland Oy:n Ketjutietokannasta, joka sisältää paikkatiedot noin 360 ketjusta ja myymälästä. Tietosisältö vastaa tilannetta kesällä Linjausvaihtoehtojen vertailua varten paikkatietoaineistosta poimittiin myös palveluiden ja vähittäiskauppojen lukumäärätiedot 500 metrin vyöhykkeeltä koko linjalta, linjaosuuksittain, vaihtoehtoisten linjausten osalta eriteltyinä/yhteenlaskettuina lukuina, sekä erityisesti valittujen maankäytön kohdealueiden mukaan eriteltyinä (6 kohdealuetta). Linjaosuuksittain poimittuja tietoja voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten linjausten vertailussa, muttei koko linjan arvioinnissa, koska liitoskohdissa on päällekkäisyyksiä. Vähittäiskaupan tiedot visualisoitiin pistekohtaisesti. Päivittäistavarakaupan palvelut jaoteltiin kolmeen luokkaan: valintamyymälöihin, supermarketteihin ja hypermarketteihin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla aineisto jaoteltiin hypermarketteihin ja erikoistavarakaupan suuryksikköihin. Luokitteluperusteena on kaupan päätoimiala ja päivittäistavarakaupan kohdalla luokittelu on tehty kaupan konseptin mukaisesti: hypermarketit, esim. K-Citymarket, Prisma ja Euromarket (noin k-m2) supermarketit, esim. K-Supermarket, S-market, Stockmann Herkku, Lidl (noin k-m2) valintamyymälät, esim. K-Market, Sale, Siwa, Valintatalo (noin k-m2) Kuva 6. Julkiset palvelut Kuva 7. Vähittäiskaupan yksiköt 2012.

8 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Rakentamispotentiaali ja maanomistus Maankäytön vireillä olevat muutosalueet (vireillä olevat asema- ja yleiskaavat) on koottu karttapohjaan Tampereen kaupungin antamien tietojen pohjalta. Raitiotien aiheuttamat kaavamuutostarpeet perustuvat konsultin nykytilanteen pohjalta tekemään arvioon. (Kuva 8.) Maanomistusta on tarkasteltu varsinaista omistussuhdetta koskevien tietojen pohjalta jaottelulla kaupungin omistus ja muu/yksityinen omistus. Tietosisältö on saatu Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoista. Tarkastelu ei ota kantaa kiinteistöjen tosiasialliseen hallintasuhteeseen (vuokra- tai muut maa-alueiden tai rakennusten hallintaoikeutta koskevat sopimukset). Kartasta voidaan todeta, että pääosin raitiotien varren rakentamisen kehittämispotentiaali sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. (Kuva 9.) Rakentamisen potentiaalina on huomioitu EHYT-selvityksessä* todetut käyttötarkoituksen muutosalueet ja täydennysrakentamisen alueet sekä laajimmat maankäytön kehittämisalueet, jotka on osoitettu maankäyttötarkasteluiden kohdealueiksi. (Kuva 10.) *EHYT-hankkeessa etsitään mahdollisia yhdyskuntarakenteen eheyttämiskohteita Tampereen kantakaupungin alueella. Kuva 8. Kaavoitustilanne ja asemakaavan muutostarpeet Kuva 9. Maanomistus

9 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kuva 10. Rakentamispotentiaali 8

10 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kaupunkikuva Raitiotien rakentaminen antaa pääosalla reittiä mahdollisuuden kaupunkikuvan uudistamiseen ja parantamiseen. Raitiotien rakentamisen arvioidaan heikentävän kaupunkikuvan nykyisiä arvoja vain harvoilla jaksoilla. Kaupunkikuvan heikennykset johtuvat pääasiassa istutusalueiden tai suojaviheralueiden menetyksestä. Kaupunkikuvallisen sovittamisen vaatimus kohdistuu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi luokitelluille alueille sekä muille sellaisille ennestään rakentuneiden alueiden katujaksoille, joilla on todettu olevan merkittäviä kaupunkikuvallisia arvoja. Kuva 11. Kaupunkikuvalliset tarpeet RKY= rakennettu kulttuuriympäristö

11 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 3.6 Työmatkat Tampereen yliopistolle, TAYS:iin ja Hervataan Työmatkojen suuntautumisen osalta tutkittiin kolmea työpaikkamäärältään merkittävää kohdetta: Tampereen yliopistoa, TAYS:ia ja Hervantaa. Työntekijöiden asuinpaikkojen todettiin sijoittuvan melko tasaisesti kaupunkirakenteeseen. Erona kuitenkin se, että TAYSin alueella työskentelevien asuinpaikat painottuvat jonkin verran itätampereelle, kun taas yliopiston työntekijöiden asunnot painottuvat vertaillessa enemmän keskustaan ja Hervantaan. TAYS:in työntekijöitä asuu myös Sammonkadun ympäristössä, mistä on kävely- ja pyöräilyetäisyys TAYS:iin Hervannassa työssäkäyvien asuinpaikat painottuvat jonkin verran keskustaan sekä Hervantaan. Kaikkiin kohteisiin kuljetaan kuitenkin kaikkialta kaupungista ja kaupunkiseudulta. Erot eivät ole raitiotien linjausvalinnan kannalta merkittäviä. Opiskelijoiden asuinpaikkoja arvioitiin vuotiaiden asuinpaikkojen perusteella. Heitä asuu erityisesti keskustassa ja Hervannassa. Myös Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön asuntoja sijaitsee keskustassa ja Hervannassa, mutta myös esimerkiksi Sammonkadulla, Iidesrannassa ja Messukylässä. Hervannan alueella opiskelee eri toimipisteissä noin tutkinto-opiskelijaa, lisäksi alueella järjestetään aikuiskoulutusta sekä satunnaisempia täydennyskoulutus- ja seminaaritapahtumia, joihin osallistuu n henkilöä vuosittain. TAYS:in alueella opiskelee noin opiskelijaa ja vuorokaudessa kävijöitä on noin Kuva 12. (oik. ylhäällä) Hervannassa työskentelevien asuinpaikat. Kuva 13. (alla) TAYS:n työntekijöiden asuinpaikat Kuva 14. (oik. alhaalla) Tampereen yliopiston työntekijöiden asuinpaikat 10

12 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 11 Kuva vuotiaiden asuinpaikat, yliopistot, AMK:t ja TOASasunnot.

13 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Suunnittelutilanne Santalahti (arviolta uutta asukasta ja 160 työpaikkaa) Raitiotiereitin varrella vireillä olevat asema- ja yleiskaavat on osoitettu edellä kohdan 2.3. kaavatilannetta kuvaavassa kartassa. Asemakaavoitusohjelma on raportin liitteenä. Vuonna 2013 käynnistettävässä kantakaupungin yleiskaavatyössä keskeisin sisältö on kaupungin tavoitellun kasvun mahdollistaminen. Määriteltyjen tavoitteiden mutta myös eri ennusteiden perusteella asukasmäärän kasvu jatkuu Tampereella vuosittain asukkaalla vuoteen 2030 saakka. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen sovittamiseksi nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Suurelta osalta kasvu ja kehittäminen tapahtuvat jo olemassa olevassa kaupunkiympäristössä ja siten yleiskaavan yhtenä tavoitteena on ympäristön laatukriteerien määrittäminen. Vertailtavien raitiotiereittien varren laajemmat suunnittelukohteet, joilla asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä, ovat: Kalevanrinne (n uutta asukasta ja 120 työpaikkaa) Kaupin kampus (n työpaikkaa, opiskelijaa, asiakasta ja 340 asukasta lisää nykyisten n työpaikan, opiskelijan, asiakkaan ja 180 asukkaan lisäksi) EHYT- selvityksen perusteella ohjelmoidut kaavoitusohjelman kohteet vuosille ovat raportin liitteenä. Hakametsän alue on EHYT-selvityksessä osoitettu käyttötarkoituksen muutosalueeksi. Raitiotien tarkastelun yhteydessä on arvioitu sen rakentamisen potentiaaliksi (entisten lisäksi asukasta ja työpaikkaa). Hakametsän alueella ei toistaiseksi ole vireillä asemakaavamuutosta. Asukas- ja työpaikkamäärien arvioissa on käytetty mitoitusperusteena arvoja 1 asukas / 40 k-m 2 asuinrakentamisen kerrosalaa ja 1 työpaikka / 20 k-m 2 toimitilarakentamisen kerrosalaa sekä 1 työpaikka / 50 k-m 2 kaupan kerrosalaa. Kaupin kampuksen arvioina on käytetty alueen asemakaavoituksen pohjana olevia suunnitelmia ja kaavoittajan niiden pohjalta tekemiä laskelmia. Arviot asukas- ja työpaikkamääristä tulevat tarkentumaan alueiden kaavoituksen edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa. Kuva 16. (vasen palsta) Kalevanrinne, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Kuva 17. (keskipalsta) Kaupin kampus, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Kuva 18. (oikea palsta) Santalahti, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Yleisötilaisuuden aineistot löytyvät Kaupunkiraitiotien nettisivuilta (www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html)

14 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Raitiotien laajennettavuus Nyt suunniteltavana oleva raitiotielinja muodostaa rungon mahdolliselle seudulliselle raitiotieverkolle. Maankäytön kasvu ja keskittyminen sekä liikenteen kysynnän lisääntyminen vaativat liikennepalveluiden kehittämistä. Raitiotien laajentamista myöhemmissä toteutusvaiheissa on esitetty mm. Tesoman, Vuoreksen, Linnainmaan, Ylöjärven, Pirkkalan keskustan ja lentoaseman sekä Nurmi-Sorilan ja Kangasalan Lamminrahkan suuntiin. Raitiotiejärjestelmän laajenemissuuntia arvioidaan seudullisen maankäytön rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä yhteistyössä valtion ja kaupunkiseudun kuntien kanssa. Linjaus on suunniteltava niin, että sitä voidaan laajentaa eri suuntiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty raitiotien mahdollisia laajentumissuuntia. Kuva 19. Raitiotien mahdollisia laajentumissuuntia.

15 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PISPALAN VALTATIE PAASIKIVEN- TIE 4.1 Liikennepoliittiset tavoitteet Enqvistinkatu Hämeenkatu välillä Alustava arvio Pispalan valtatie Paasikiventie Linjauksen pituus m m Matka-aika 15:40 min 12:10 min Tavoitteet PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Pysäkkien määrä (pysäkkiparia) 9 7 Investointikustannusten arvio n. 33,3 milj. n. 34,4 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Tipotien terveysasema, Pyynikintori Tipotien terveysasema (korkeusero), Särkänniemi Kaikille asukkaille tarjotaan palvelutasomäärittelyjen mukainen selkeä ja esteetön joukkoliikennepalvelu joukkoliikennemuodosta tai -käytävästä riippumatta. Tarpeellisten vaihtojen toimivuus on hyvä. Bussien keskittäminen Paasikiventielle takaa joukkoliikennepalvelun kummallekin reitille. Vaitinaro (Nokian suunta) ja Lielahti (Ylöjärven suunta) muodostuvat hyviksi vaihtopisteiksi Vaitinarossa/ Epilässä ja Lielahdessa lukuisia vaihtomahdollisuuksia Tampereen sisäisiin bussilinjoihin. Bussien keskittäminen Pispalan valtatielle takaa joukkoliikennepalvelun kummallekin reitille. Paikallisen joukkoliikenteen kyky palvella liityntää rautateiden henkilöliikenteeseen sekä linjaautojen kauko- ja seutuliikenteeseen on korkeatasoinen Vaihtomahdollisuuksia Ylöjärven suunnan busseihin Lielahdessa. Pispalan valtatien ja Paasikiventien välillä Epilässä/Vaitinarolla ei mahdollista hyviä vaihtoyhteyksiä bussiliikenteeseen. Lielahdessa vaihtoyhteyksiä bussiliikenteeseen on mahdollista järjestää. Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen käyttöä niille, jotka eivät asu linjojen välittömässä läheisyydessä. Pyöräpysäköintiä on hyvin järjestettävissä pysäkeille. Kevyen liikenteen yhteydet eivät tue laajaa pyöräliityntää. Kuva 20. Pispalan valtatien ja Paasikiventien kautta kulkevat vaihtoehdot. Kuva 21. Pispalan valtatien ja Paasikiventien kautta kulkevien vaihtoehtojen vaikutukset Tampereen sisäiseen joukkoliikenteeseen Vaitinarolla (Paasikiventien/ valtatien 12 (Nokian moottoritien) ja valtatien 12 (Nokian moottoritien) / Pispalan valtatien alueella) on tehty alustavia toimivuustarkasteluja (liite9). Tarkastelut osoittavat, että ennustetilanteessa 2030 erityisesti Paasikiventien ja Porintien liittymän välityskyky muodostuu ongelmaksi. Liittymän kehittämisestä eritasoratkaisuksi ei ole riittäviä suunnitelmia, joiden pohjalta voisi arvioida Vaitinaron liittymäalueen toimintaa. Alustavissa tarkasteluissa on arvioitu, että jos Paasikiventien ja Vaitinaronkadun liittymän kapasiteettiongelma poistetaan, ei raitiovaunu näyttäisi aiheuttavan Pispalan valtatien liittymään toimivuusongelmaa. Autoliikenteen ennusteiden täsmentyessä syyskaudella tulee mainitut laskelmat ja arviot tarkentaa. Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunneli toteutettu) Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunnelia ei toteutettu) Raitiotie ajoneuvoliikenteen kanssa samassa katutilassa. Pispalan valtatieltä vähennettävä ajoneuvoliikennettä, Vaitinaronkadun liittymät ja Porintien liittymä vaativat hyvät järjestelyt. Jos Rantaväylän tunnelia ei toteuteta, Pispalan valtatielle jää enemmän henkilöautoliikennettä, mikä haittaa myös raitiovaunuliikennettä. Raitiotie erotettu muusta liikenteestä Sepänkadun ja Paasikiventien liittymää lukuun ottamatta. Raitiotielinjauksen sovittaminen erittäin hankalaa tilan riittävyyden vuoksi. Paasikiventieltä ei voida varata kaistoja raitiotielle, jopa lisäkaistatarve autoliikenteelle. Tampere-Lielahti -

16 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 15 Vaiheittain toteuttaminen, laajennettavuus Toteutettavuus suhteessa muun liikennejärjestelmän ominaisuuksiin Mahdollinen jatko Tesoman suuntaan ja Ylöjärvelle. Pispalan valtatiellä työnaikaisten järjestelyjen suunnittelu. 4.2 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Tavoitteet Raitiotien verkollinen kattavuus Asukkaita 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: asukkaat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Työpaikkoja 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: työpaikat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Kattavuus: muut kohteet Maankäytön täydennysrakentamismahdollisuudet ja liikkumistarpeen vähentäminen Uuden liikennealueen tilantarve Laajennettavuus suhteessa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen Sopivuus kaupunkikuvaan PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti rataosalla on varattava lisätilaa 1-2 lisäraiteelle. Radan tilantarvetta ei ole tarkasti määritelty, vaatisi tarkkaa ratasuunnittelua. Mahdollinen jatko Ylöjärvelle. Rautatien tilantarve rajoittaa. PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Santalahti ja Pispala Santalahti Läntinen terveysasema (Tipotie) Pyynikintori, Metso, Läntinen terveysasema, ammatti- ja muut koulut Haapalinnankylä, Läntisen terveysaseman seutu, Santalahti osittain Sovitettavissa nykyiselle liikennealueelle ei eroja Pispalan valtatie kaupunkimainen, Nokian moottoritie solmupiste. Matkustajille enemmän nähtävää. Onkiniemi Särkänniemi, Metso, Santalahden pienvenesatama Santalahti, Santalahden ranta-alue, Särkänniemen alue Nykyinen liikennealue ahdas ja vaikeasti laajennettavissa ei eroja Särkänniemi, Hämeenpuistosta Keskustorille kaupunkimainen Saavutettavuus Linjaus Pispalan valtatien kautta mahdollistaa paremman joukkoliikenteen palvelupeiton käytävän varrella asumisen, julkisten palvelujen ja kaupan kannalta. Työpaikkojen osalta linjausvaihtoehdot ovat lähes samanarvoiset. Keskustaan ja Hervannan suuntaan Paasikiventien vaihtoehto tarjoaa nopeamman yhteyden. Linjaus Paasikiventien kautta mahdollistaa Näsijärven rannan kehittämistä (mm. Särkänniemi ja Santalahden satama rannan virkistysalueineen) saavutettavuuden näkökulmasta. Erityisesti Pispalanharjun kohdalla meluvaikutus on kuitenkin häiritsevä. Ratkaisevaksi muodostuu tavoite Lielahden ja Lentävänniemen joukkoliikenteen palvelutasosta (ero 7 ja 9 pysäkkiä on lopulta kuitenkin melko pieni) ja toisaalta nykyisen rakenteen kaupunkimaisesta kehittämisestä. Pispalan valtatiellä raitiotie antaa mahdollisuuden nykyisen katukuvan kehittämiseen entistä kaupunkimaisemmaksi. Sijainti yhdyskuntarakenteen keskellä on raitiotielle luonteva. Paasikiventien vaihtoehdossa linjaus kulkee yhdyskuntarakenteen reunalla, mutta tässäkin vaihtoehdossa tarjoutuu mahdollisuus Paasikiventien rinnalla kulkevan Rantatien katuympäristön kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Täydennysrakentaminen Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden ja mahdollisuuksien osalta vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa. Valmisteilla olevassa Santalahden asemakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa molempien vaihtoehtojen vaikutusalueelle sijoittuva kerrosalan lisäys on noin k-m 2 ja asukasmäärän lisäys noin 2000 asukasta. EHYT-selvityksessä Pispalan valtatien vaihtoehdon vaikutusalueelle sijoittuu yhteensä noin k-m 2 ja Paasikiventien yhteensä noin k-m 2 lisärakentamista. Vaihtoehtojen välisiä merkittäviä eroja ei synny myöskään rakentamattomien alueiden määrän, toimintojen sekoittumisen tai maanomistuksen suhteen. Kaavatilanteen osalta Pispalan valtatien vaihtoehdossa on hieman vähemmän kohteita, joissa asemakaavamuutosten laatiminen olisi tarpeen. Muut maankäytön kehittämisen mahdollisuudet Santalahden ranta- ja satama-alueiden kehittämisen mahdollisuudet ovat voimakkaasti sidoksissa alueen saavutettavuuteen. Paasikiventien raitiotielinjaus toisi joukkoliikenteen lähelle satama-aluetta ja potentiaalia sen kehittämiseen, mutta käytännön saavutettavuus edellyttäisi tällöin samalla investointeja lukuisiin ylikulkuyhteyksiin tai tasoylityksiin Paasikiventien (Rantaväylän) puolelta toiselle. Kaupunkikuvan herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Kaupunkikuvaan sovittamisen tarve keskittyy Paasikiventien vaihtoehdossa Hämeenpuistoon sijoittuvalle raitiotieosuudelle. Sovittamistarvetta on myös Pispalan valtatien vaihtoehdossa, mutta katuympäristö tarjoaa siinä myös paljon suoraan raitiotien toteuttamisen kautta syntyviä mahdollisuuksia kaupunkikuvan uudistamiselle. Paasikiventien vaihtoehdossa Santalahden alueen kaupunkikuva uudistuu kokonaan raitiotien linjauksesta riippumatta. 4.3 Arjen sujuvuus Tavoitteet Asukkaiden osuus kävelyetäisyydellä raitiotiestä/ joukkoliikennepalveluista Julkiset, kaupalliset, harrastus- ja kulttuuripalvelut raitiotien/ joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueella Työ- ja opiskelupaikkojen osuus kävelyetäisyydellä raitiotiestä/ joukkoliikennepalveluista Matkustuskokemus (ml. matkan suunnittelu, pysäkit, matkustus) Kilpailukykyinen joukkoliikenteen matka-aika Joukkoliikenteen luotettavuus ja häiriöttömyys Pääkatu- ja tieverkon toimivuus rakentamistyön ja liikennöinnin aikana Liikenneturvallisuus ja turvallisuuden tunne Asiakaslähtöinen lähestymistapa Estevaikutus PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Jyrkkä harju rajoittaa liityntää, palvelee parhaiten harjun laen ja radan välistä aluetta Mm. Pyynikintori, Tipotien terveysasema, Rajaportin Sauna, Ahjola, Pispalan kirkko Pyynikin alueen koulut Raitiotie noin 15,5 min Mahdollisia konflikteja muun liikenteen kanssa, mutta korvaavaa bussiliikennettä tarjolla Pispalan valtatien kapasiteetti laskee merkittävästi rakentamistyön aikana, liikennöinnin aikana autoliikennettä siirtyy Paasikiventielle. Lievä positiivinen vaikutus Selkeästi hahmotettava kokonaisuus Vähäinen estevaikutuksen lisääntyminen; junarata aiheuttaa estevaikutuksen raitiotiepysäkiltä Santalahden alueelle kuljettaessa PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Rautatie ja Paasikiventie rajoittavat liityntää, palvelee parhaiten radan ja rannan välistä aluetta Särkänniemi Hämeenpuiston varsi (työpaikat) Paasikiventien vaihtoehtoon on hankalampi toteuttaa miellyttävää pysäkkiympäristöä. Raitiotie noin 12 min Häiriötön reitti pääosin erillään muusta liikenteestä, paitsi Hämeenpuiston ja Mustalahden kohdalla. Raitiotien rakentaminen häiritsee auto- ja junaliikennettä Hämeenpuisto Haarlan mutka. Lievä positiivinen vaikutus Yhteydet pysäkeille toteutettava eri tasossa. Matkan eteneminen nopeaa Paasikiventien varressa Paasikiventie ja rata aiheuttavat jo sinällään merkittävät estevaikutukset

17 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Ympäristö ja terveys Tavoitteet Liikenteen päästöt ja vaikutus ilmanlaatuun Liikenteen energiankulutus ja energialähde Liikenteen meluhaitat ja niiden kohdentuminen PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Paikallisesti asuinalueen keskellä auto- ja bussiliikenteen väheneminen. Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt alenevat hieman. Paikallisesti asuinalueen keskellä auto- ja bussiliikenteen väheneminen. PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Hyödyt kohdistuvat hieman pienempään asukasmäärään. Hieman alentuvat päästöt. Pispalan valtatielle tarvitaan enemmän bussiliikennettä kuin raitiotien ollessa Pispalassa. Hyödyt kohdistuvat pienempään asukasmäärään. Liikenteen päästöjä ja energiankulutusta ei ole määritelty tarkasti eri vaihtoehtojen välillä tässä vaiheessa suunnittelua. Suurimmat hyödyt saavutetaan, kun bussiliikennettä korvataan raitiovaunuilla. Lisäksi henkilöautoliikenteen vähenemisestä saadaan lisää hyötyjä. Vaihtoehtojen välillä suurimmat erot tulevat siitä, että kuinka paljon bussiliikennettä pystytään korvaamaan raitiotieliikenteellä. Raitiotielinjauksen pituuden merkitys energiankulutukseen on auto- ja bussiliikenteen vaikutuksiin verrattuna vähäinen. 4.5 Talous Tavoitteet Tekniseen toteutettavuuteen liittyvien riskitekijöiden minimointi Kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungin kehittämiseksi Uudet mahdollisuudet investoijille PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Liikennöinti- ja ylläpitokustannukset Liikennöintikustannuksissa saadaan säästöjä kun bussien määrä vähenee Risteämisjärjestelyt muun liikenteen kanssa erillinen selvitys Nykyisen maankäytön kehittäminen PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Bussitarjonnasta saadaan hieman pienemmät säästöt Haastava sovitettava radan ja valtatien väliin erillinen selvitys Uutta maankäyttöä vaikea sovittaa; Santalahden alueelle mahdollisuus toteuttaa liike- tai toimitilaa pysäkkien läheisyyteen; myös satama-alueen saavutettavuus hieman parempi Aikataulu- ja maankäytön kehittämisen riskien hallinta Kaupungin vetovoima matkailullisesti Muut vertailutekijät Pispalanharju Rantaväylän toteutuminen. Santalahden kehittyminen on kytköksissä tunnelin toteutumiseen. Lisäraiteiden tilantarve. Särkänniemi, talvella ulkoilu Näsijärven jäällä Linjan pituus (km) 5,9 5,4 Kustannukset ja toteutettavuus 33, 3 M 34, 4 M * Pysäkkien lukumäärä 9 7 Reunaehdot esim. teknisten ratkaisujen osalta Vaitinaronkadun ja Paasikiventien liittymän parantaminen tulevaisuudessa. Jos Rantaväylän tunnelia ei toteuteta ja jos junaradan lisäraiteisiin varaudutaan ovat vaikutukset suuria* Vaikutus varikon sijaintiin ei vaikutuksia ei vaikutuksia Vaikutukset katujen saneerauksen ja kunnostamisen toteuttamisaikatauluihin erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Sovitettavissa Pispalan valtatien kehittämiseen. Yhdistettävissä Santalahden alueen rakentumiseen. * Kustannusarvio on laadittu alustavassa yleissuunnitelmassa vaihtoehdolle, jossa Rantaväylän tunneli toteutuu ja junaradan lisäraiteita ei toteuteta. Em. hankkeiden toteutuminen vaikuttaa huomattavasti tekniseen ratkaisuun ja rakentamiskustannuksiin. Ks. erillinen selvitys vertailuraportin liiteaineistossa (liite 4). 4.6 Tekninen toteutettavuus Maakaasu Vesihuolto Kaukolämpö Sillat ja alikulkutunnelit Nyk. ratasillan levennys, Sillat VT 12 ja Pohjanmaankadun yli yht. 120 m, Mustalahden ratasillan alikulkukorkeuden lisääminen. Ramppi Paasikiventieltä lännestä Rantatielle Santalahteen risteää raitiotien kanssa. Paasikiventien ruuhkat Sepänkadun ja Mustalahden liittymissä. Liittymäalueet Työnaikaiset liikennejärjestelyt Suurjännitelinja Muita huomioita PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Vaitinaronkadulla maakaasu Runkovesijohto koko Pispalan valtatien matkalla Pispalan valtatiellä kaukolämpö Pirkankadulla kaukolämpö Paasikiventie ja radan alitus 130 m, radan alitus 30 m * VT12 ja Pispalan valtatien liittymä.** Pispalan valtatien ruuhkat, Pirkankadun ruuhkat. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä on kuvattu vertailuaineiston liitteessä. Harjualueen maaleikkaus voimalaitoksen länsipuolella. muut hankkeet tukevat toteutusta ei toteutettavuusongelmia neutraali keskisuuria toteutettavuusongelmia suuria toteutettavuusongelmia PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Paasikiventiellä maakaasulinja ja paineenalennusasema Rantatiellä vesijohto Hämeenpuistossa kaukolämpö Onkiniemi korkeajännitelinja Rautatien lisäraidevaraukset. Rantaväylän tunnelin toteutumattomuuden vaikutukset.*** *Paasikiventien ja ratojen alitukset voidaan välttää, mikäli rata linjataan kulkevaksi Pohjanmaantien kautta. Kustannussäästöt ovat tällöin vajaat 5 milj. euroa ** Ks. liittymän toimivuustarkastelu vertailuraportin liiteaineistossa (liite 9) *** Ks. erilliset selvitykset Rantaväylän tunnelin ja lisäraiteiden vaikutuksista vertailuraportin liiteaineistossa (teksti sekä suunnitelmat Paasikiventien ja Sepänkadun vaihtoehdoista).

18 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Asukaskyselyn tulokset Pispalan valtatie (68 %) Paasikiventie (32 %) + Enemmän asukkaita ja työpaikkoja; + Santalahden tuleva asuinalue enemmän käyttäjiä + Pyynikintori, Tipotien terveysasema + Turismi; Pispalan kulttuurimaisema + Autoliikenteen haitat vähenevät Pispalassa, kun Paasikiventiestä autoiluväylä + Riippumattomuus tunneliratkaisusta + Matkan nopeus ja suoraviivainen eteneminen + Turismi; Särkänniemi + Ratikka ei häiritse asukkaita ja liikennettä ahtaalla Pispalan valtatiellä Pispalan asukkaat (84 %) Lielahden asukkaat (55 %) Pispalan valtatien valitsi kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ja Paasikiventien yksi kolmannes (32 %). Ainoastaan Lielahden alueella Paasikiventie sai enemmän kannatusta (55 %) kuin Pispalan valtatie (45 %). Erityisesti Pispalassa asuvat (84 %) valitsivat Pispalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Vastaajat perustelivat linjausvalintaansa eniten raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla. Pispalan valtatien kannattajat korostivat sitä, että Pispalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkaita ja työpaikkoja. Korkeuseron vuoksi Paasikiventien vaihtoehdon ei koeta palvelevan Pispalan asutusta. Saavutettavista kohteista mainittiin erityisesti Pyynikintori ja Tipotien terveysasema Pispalan reitiltä sekä Santalahden tuleva asuinalue Paasikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; sekä Pispalan kulttuurimaisemassa että Särkänniemen kävijöille. Paikallisten ympärivuotista liikkumista pidettiin kuitenkin tärkeämpänä kuin Särkänniemen kesäkuukausien liikennettä. Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös liikenteen jakamisella siten, että Pispalan valtatiellä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja läpikulkuautoilu ohjattaisiin Paasikiventielle. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät Pispalassa ja Paasikiventie toimisi sujuvana autoiluväylänä. Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tunneliratkaisusta. Paasikiventien kannattajat painottivat eniten matkan nopeutta. Raitiotietä haluttiin sijoittaa Paasikiventielle myös siksi, ettei raitiotie häiritsisi liikennettä ja asukkaita ahtaalla Pispalan valtatiellä. Raitiotien nähtiin tuovan Paasikiventielle myös maankäytön kehittämismahdollisuuksia. 4.8 Sidosryhmätyöpajan tulokset Työpajan osallistujat pitivät molempia linjausvaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina. Selvä enemmistö piti kuitenkin Pispalan valtatietä parempana. Ryhmät toivat esille seuraavia kommentteja vaihtoehdoista: Pispalan valtatie + Pyynikintori (oppilaitokset, museo, kirkko, uimahalli) + Tipotien terveysasema tärkeämpi kuin Särkänniemi (lapsiperheet autoilee) Paasikiventie - Särkänniemi ei ole ympärivuotinen kohde + Palvelisi Särkänniemen etäpysäköintiä + Laajennettavuus Tesomalle + Laajennettavuus Ylöjärvelle + Nykyistä nopeampi + Pieni nopeusetu, joukkoliikennekaistat + Vaihtoterminaalimahdollisuus Epilään, Haapalinnan kylän kohdalle Epävarmuustekijöitä * Mitä kautta Lielahteen? * Santalahden tulevat asukkaat eivät olleet mukana kyselyssä 4.9 Yhteenveto ja johtopäätökset Paasikiventien vaihtoehdossa on huomattavia riskitekijöitä ja vaihtoehdon suunnittelun lähtökohdissa on useita muuttuvia tekijöitä. Rakentamiskustannuksissa ei alustavassa yleissuunnitelmassa ollut merkittävää eroa, Paasikiventien vaihtoehdossa on kuitenkin suuret kustannusriskit johtuen mm. Tampere-Lielahti rataosan lisäraiteen tai raiteiden vaatimasta tilasta (Alustava yleissuunnitelma ei sisältänyt varautumista lisäraiteeseen, myös lisäraidevaraus on vain alustavasti tutkittu) Pyynikintorin ympäristössä on runsaasti oppilaitoksia, joita Pispalan valtatien linjaus palvelee paremmin. Paasikiventien vaihtoehto kulkee Hämeenpuiston työpaikkojen ja palveluiden kautta. Pispalan valtatien liikennöinti vaatii raitiotien ja autoliikenteen yhteensovittamista, kun joudutaan toimimaan samoilla kaistoilla. Haitta korostuu rakentamisaikana. Rakentamisen aikaisia järjestelyjä on osuuden ahtaimmalla osalla kuvattu liitteessä 6. Paasikiventien vaihtoehto on noin 3,5 min nopeampi. Pispalan valtatien pysäkkiväli on lyhyehkö ja pysäkkiväliä voitaneen kasvattaa palvelutasoa olennaisesti huonontamatta. Pispalan valtatien vaihtoehdossa luodaan paremmat vaihtoyhteydet keskustan, Lielahden - Ylöjärven ja Tesoman - Nokian suuntiin. Pispalan valtatien vaihtoehdolla on selkeä laajenemissuunta Tesoman suunnalle. Pispalan valtatie-vaihtoehto soveltuu edellä mainituin perustein Paasikiventie - vaihtoehtoa paremmin valittavaksi jatkosuunnitteluun. Santalahden toteuduttua palveltavat asukasmäärät ovat lähes samat. Harjun jyrkät rinteet sekä radan ja valtatien estevaikutus vaikuttavat molempien vaihtoehtojen saavutettavuuteen. Maankäytön kehittämismahdollisuuksia on jonkin verran molemmissa vaihtoehdoissa, mutta Paasikiventien ja radan välinen alue on ahdas jo pelkille liikennejärjestelyille.

19 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU ITSENÄISYYDENKATU KALEVANTIE Koskipuisto - Kalevan väli Alustava arvio Itsenäisyydenkatu Kalevantie Linjauksen pituus m m Matka-aika 5:10 min 6:20 min Pysäkkien määrä 4 pysäkkiparia 4 pysäkkiparia Investointikustannus n. 10,6 milj. n. 10,2 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Rautatieasema, Tammelantori, Tammelan stadion Linja-autoasema, Tampereen yliopisto, Tampere-talo, suunniteltu Keskusareena Kuva 23. Itsenäisyydenkadun Sammonkadun /TAYS:n ja Kalevantien Sammonkadun /TAYS:n kautta kulkevien vaihtoehtojen vaikutus Tampereen sisäiseen joukkoliikenteeseen. Kuva 22. Itsenäisyydenkadun ja Kalevantien kautta kulkevat vaihtoehdot

20 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Liikennepoliittiset tavoitteet Tavoitteet Kaikille asukkaille tarjotaan palvelutasomäärittelyjen mukainen selkeä ja esteetön joukkoliikennepalvelu joukkoliikennemuodosta tai -käytävästä riippumatta. Paikallisen joukkoliikenteen kyky palvella liityntää rautateiden henkilöliikenteeseen sekä linja-autojen kauko- ja seutuliikenteeseen on korkeatasoinen Tarpeellisten vaihtojen toimivuus on hyvä. Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen käyttöä niille, jotka eivät asu linjojen välittömässä läheisyydessä. Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunneli toteutettu) Vaiheittain toteuttaminen, laajennettavuus Häiriöherkkyys ITSENÄISYYDENKA- TU välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Bussiliikenne sovitettavissa palvelemaan Kalevantietä ja esimerkiksi Ratapihankatua kulkee rautatieaseman kautta Pyöräpysäköintiä on järjestettävissä pysäkeille Kapasiteettia on riittävästi sekä autoettä joukkoliikenteelle. Tampereen keskustan katuverkkosuunnitelman (TAK- LI) liikenneennusteen mukaan liikennemäärä vähenee Itsenäisyydenkadulla. Hatanpään linjat toteuttavissa Koskipuistosta haarautuvana. Itsenäisyydenkadulla liikenne vähenee Hämeenkadun itä- KALEVANTIE välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Itsenäisyydenkadulle jää vahva bussilinjasto kulkee linjaautoaseman sivuitse Vaihtomahdollisuuksia Tampereen sisäisiin ja Teiskontien suunnan busseihin. Yhteys rautatieasemalle vaatii kadunylityksiä. Vaihtomahdollisuuksia sekä kaukoliikenteen, Teiskontien että Hankkion suunnan busseihin. Melko pitkä kävelymatka rautatieasemalle. Kansihankkeen toteutuessa Kalevantieltä olisi suora yhteys junalaitureille.. Pyöräpysäköintiä on järjestettävissä pysäkeille Itsenäisyydenkadun liikennemäärä on ennusteen mukaan vertailuosuudella noin 20 % Kalevantien liikennemäärää pienempi ja autoliikenteen ja raitiotien yhteensovitus hieman hankalampaa. Valo-ohjattuja liittymiä on Kalevantien kautta kulkevalla reitillä kuitenkin kaksi kertaa enemmän kuin Itsenäisyydenkatua kulkevalla reitillä. Hatanpään linjat seuraavassa vaiheessa Toteutettavuus suhteessa muun liikennejärjestelmän ominaisuuksiin Kalevantiellä ennustetaan liikennemäärien säilyvän nykyipään joukkoliikennekaduksi muuttamisen myötä. Tukee Hämeenkadun kehittämistä. 5.2 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Tavoitteet Raitiotien verkollinen kattavuus Asukkaita 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: asukkaat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Työpaikkoja 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 (tuhatta) Kattavuus: työpaikat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Kattavuus: muut kohteet Maankäytön täydennysrakentamismahdollisuudet ja liikkumistarpeen vähentäminen Uuden liikennealueen tilantarve Laajennettavuus suhteessa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen Sopivuus kaupunkikuvaan erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen ITSENÄISYYDENKATU välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori sellään (ei kasvua). Epävarmuus kansihankkeen toteutumisessa. KALEVANTIE välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Ei merkittävää muutosta, Tammelan kehitys Keskusareenan alueen asutus Tullin alue Rautatieasema, Hämeenkadun ympäristö Tammerkosken itäpuolella on Tampereen ydinkeskustan kaupallinen painopiste. Tammelan eteläosa, Tullin alue. Keskusareenan kaavassa asukasta. Erittäin vähän Hatanpään suunta Hämeenkatu kaupungin tärkein katu, Itsenäisyydenkatu kaupunkimainen. Keskusareenan toimistot, Tullin alue ja Technopolis Koskikeskuksen (ja Ratinan) kauppakeskukset, linjaautoasema, Keskusareena, Yliopisto, Tampere-talo Ratinan alue, yliopiston seutu, Tullin alue Viheralue Viinikankadun itäpuolella. Hatanpään valtatie kaupunkimainen Saavutettavuus Linjaus Itsenäisyydenkadun kautta mahdollistaa yhtenäisen kaupallisen keskustan kehittymistä Hämeenkadun-Itsenäisyydenkadun pääakselin varaan sekä muuttaa keskustan imagoa. Linjaus tukee keskustan pääkatuakselin kehittämisinvestointeja ja Itsenäisyydenkadun varren elinvoimaisuutta. Itsenäisyydenkadun vaihtoehto kytkeytyy paremmin Tammelan alueen täydennysrakentamiseen. Linjaus Kalevantien kautta palvelee työmatkaliikennettä ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta paremmin (Tampere-talo, rakennettava Areena) lukuun ottamatta Hervannassa asuvien ja keskustassa työssä käyvien matkoja, joille suora yhteys Itsenäisyydenkatua käyttäen on houkuttelevampi. Täydennysrakentaminen Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden ja mahdollisuuksien osalta vaihtoehdot eroavat toisistaan alueiden käyttötarkoitusten suhteen: Itsenäisyydenkadun vaihtoehdossa painotus on asumisen ja Kalevantien vaihtoehdossa työ- ja opiskelupaikkojen sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden täydennysrakentamisella. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa Tampereen keskustaan osoitettu asukkaan lisäystavoite ei em. painotuksesta johtuen suoranaisesti kohdistu Kalevantien vaihtoehtoon. EHYTselvityksessä Itsenäisyydenkadun vaihtoehdon vaikutusalueelle sijoittuu yhteensä noin k-m 2 ja Kalevantien yhteensä noin k-m 2 lisärakentamista. Rakentamattomien alueiden osalta Kalevantien vaikutusalueella on jonkin verran enemmän mahdollisuuksia. Maanomistustilanteen suhteen vaihtoehtojen välisiä eroja ei ole. Kaavatilanteen osalta Itsenäisyydenkadun vaihtoehdossa ei ole lainkaan välitöntä tarvetta kaavamuutosten laatimiselle. Kaupunkikuvan herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun perusteella tarve linjan kaupunkikuvaan sovittamiseen on Itsenäisyydenkadun vaihtoehdolla Kalevantien linjausta vähäisempi. Mahdollisuudet kaupunkikuvalliseen uudistamiseen ovat merkittävämmät Kalevantien vaihtoehdolla, mutta joidenkin linjan varrelle sijoittuvien kohteiden (esim. Hatanpään valtatien pohjoispää ja Kalevankenttä) osalta myös kaupunkikuvaan sovittamisen tarve on otettava huomioon.

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

4.3 Jatkoon valitut vaihtoehdot perusteluineen. 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu

4.3 Jatkoon valitut vaihtoehdot perusteluineen. 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu Alustavien raitiotievaihtoehtojen arvioinnissa vertailtiin eri raitiotielinjauksia keskenään. Raitiotievaihtoehtoja ei siis verrattu nykytilanteeseen tai bussivaihtoehtoon.

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kysely Tampereen raitiotiekaduista

Kysely Tampereen raitiotiekaduista Kysely Tampereen raitiotiekaduista www.tampere.fi/kaotie Tu lo k se t k e säku u 2 01 5 Kysely Tampereen raitiotiekaduista Tulokset kesäkuu 2015 Sisällysluettelo sivu 1. Kyselyn toteutus 3 2. Tiivistelmä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Turun raitiotien yleissuunnitelma. Tiedotustilaisuus 28.4.2015

Turun raitiotien yleissuunnitelma. Tiedotustilaisuus 28.4.2015 Turun raitiotien yleissuunnitelma Tiedotustilaisuus 28.4.2015 Turun raitiotien suunnitteluaikataulu Tavoitevaihe 1/2013 4/2013 Mihin raitiotien suunnittelussa pyritään? Kaikille avoin internet-kysely tavoitteista

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

NETTIKYSELYN TULOKSET KEVÄT 2013

NETTIKYSELYN TULOKSET KEVÄT 2013 TAMPEREEN AUPUNRATOTEN YLEUUNNTELMA NETTYELYN TULOET EVÄT 2013 19.4.2013 Anne Vehmas TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET ÄLTÖ 1. YELYN TOTEUTU... 1 2. VATAAJEN TAUTATEDOT... 2 3. PPALAN ANNAEN

Lisätiedot

TAMP EREEN RAITIOTIE, y l e i s s u u n n i t e l m a

TAMP EREEN RAITIOTIE, y l e i s s u u n n i t e l m a TAMP EREEN RAITIOTIE, y l e i s s u u n n i t e l m a TAMPEREEN RAITIOTIE, yleissuunnitelma Huhtikuu 2014 Sisällysluettelo 1. ESIPUHE 4 2. TIIVISTELMÄ 5 3. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 7 3.1. Raitiotien

Lisätiedot

RIEVÄKADUN JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOTERMINAALIN IDEASUUNNITELMA

RIEVÄKADUN JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOTERMINAALIN IDEASUUNNITELMA 1 RIEVÄKADUN JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOTERMINAALIN IDEASUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Suunnittelualue...2 2.2 Tavoitteet...2 2.3 Raitiotie...3 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä...4 2.5

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 1 1. ALKULAUSE Tämä on taustaselvitys alkavaa

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

KAUPUNKIYMPÄRIST. RISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit

KAUPUNKIYMPÄRIST. RISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2 SANTALAHTI Santalahden kaupunginosaan toteutetaan ympäröivään

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 10.1.2014 1 (9) Sisällys 1 Lähtökohdat ja työn tarkoitus... 2 2 Alueiden raitiotiesidonnaisuus... 2 3 Tulokset... 5

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025 - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Johtoryhmä h / seurantaryhmäkokous k 1 Asialista Kokouksen k avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisten kokousten muistioiden hyväksyminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Raportti. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma. Karttapalautekyselyn yhteenveto

Raportti. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma. Karttapalautekyselyn yhteenveto Raportti Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen Karttapalautekyselyn yhteenveto 8.1.2015 Asiakas Turun kaupunki Yhteyshenkilö Juha Jokela Konsultti WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh.: 0207

Lisätiedot

Yleisötilaisuus 18.3.2015

Yleisötilaisuus 18.3.2015 Yleisötilaisuus 18.3.2015 Tervetuloa! OHJELMA 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 Tilaisuuden avaus ja esitykset Hakametsän yleissuunnittelun viitekehys ja suunnittelutilanne, Hanna Montonen luonnokset, Elina Kataja/

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot