TAMPEREEN MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE, ENSIMMÄISEN TOTEUTUSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI 1, LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Transkriptio

1 TAMPEREEN MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE, ENSIMMÄISEN TOTEUTUSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI 1, LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

2 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 2 2. LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILUPERIAATTEET Alustava yleissuunnitelma ja vaihtoehdot Tavoitteiden ja vertailuperusteiden muodostaminen Asiakaslähtöinen lähestymistapa 3 3. RAITIOTIELINJAUSTEN SUHDE MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKKUMISEEN Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Julkisten palveluiden ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen Rakentamispotentiaali ja maanomistus Kaupunkikuva Työmatkat Tampereen yliopistolle, TAYS:iin ja Hervataan Suunnittelutilanne Raitiotien laajennettavuus PISPALAN VALTATIE PAASIKIVENTIE Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset ITSENÄISYYDENKATU KALEVANTIE Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset SAMMONKATU KISSANMAANKATU, TEISKONTIE, TEKUNKATU Liikennepoliittiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Arjen sujuvuus Ympäristö ja terveys Talous Tekninen toteutettavuus Asukaskyselyn tulokset Sidosryhmätyöpajan tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset JOHTOPÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖSESITYS 28

3 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 2 1. ESIPUHE Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, joka pyrkii hyödyntämään kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Bussiliikenteen lisäksi vahvoilla joukkoliikennevirroilla otetaan tarvittaessa käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä, erityisesti raitiotieliikennettä ja lähijunatyyppistä tarjontaa. Vuonna 2011 laaditun alustavan yleissuunnitelman suunnittelualue Hervanta Keskusta - Lentävänniemi on ensimmäinen osa modernin kaupunkiraitiotien verkkoa. Alustavassa yleissuunnitelmassa on paikannettu kaupunkiraitiotien potentiaalisimmat linjausvaihtoehdot, laadittu suunnitelmat kaupunkiraitiotien toteuttamisesta sekä vertailtu kaupunkiraitiotien ja bussiliikenteen eroja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alustavan yleissuunnitelman joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Raitiotien suunnittelu on merkittävä kaupunkisuunnitteluhanke, jossa liikenneratkaisujen lisäksi tutkitaan asumisen ja palvelujen kehittämistä hyvän joukkoliikenteen läheisyydessä. Raitiotien varrella ja pysäkkien ympäristöissä tutkitaan täydennysrakentamisen ja maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia. Maankäytön yleissuunnitelmia laaditaan mm. Lielahden, Hakametsän, Turtolan, Hallilan ja Pohjois- Hervannan alueille. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma tehdään yhdessä Turun kaupungin ja valtion kanssa. Yhteistyöllä tavoitellaan hyötyjä erityisesti raitiojärjestelmän teknisten ominaisuuksien määrittämistyössä sekä kustannussäästöinä mahdollisessa hankintavaiheessa. Alustavassa yleissuunnitelmassa jäi käytävässä Hervanta Keskusta Lentävänniemi vielä avoimeksi kulkeeko ensimmäinen linja Sammonkatua vai Teiskontietä keskustaan, keskustan itäosissa Itsenäisyydenkatua vai Kalevantietä ja jatkuuko linja keskustasta Lentävänniemeen Paasikiventien rinnalla vai Pispalan valtatiellä. Vuoden 2013 alusta käynnistyneessä yleissuunnittelussa mm. tätä selvitetään. Raitiotielinjaukset tuodaan päätöksentekoon kesäkuussa Nyt käsillä oleva vaihtoehtojen vertailuraportti on osa kesäkuun päätöksenteon pohjaksi valmisteltua taustamateriaalia. Syksyllä tarkennetaan valitun raitiotiesuunnitelman teknisiä ratkaisuja, kustannus- ja vaikutusarviointeja sekä suunnitellaan radan rakentaminen vaiheittain ja varikon sijainti. Päivitetyn kustannustiedon pohjalta selvitetään syyskaudella myös kaupunkiraitiotiehen ja bussiin perustuvan joukkoliikennejärjestelmän eroja. Päätökset raitiotien rakentamisesta tehdään keväällä 2014 Vaihtoehtojen vertailun tueksi on keväällä 2013 syvennetty tavoitteita siten, että alustavassa yleissuunnitelmassa auki jääneet kysymykset voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi reittivaihtoehtojen valinnan tueksi on käytettävissä lisää tietoa ratakäytävän varren kaavoitusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelmän muista kehityslinjoista. Tavoitteiden laadinnan tärkeitä lähtökohtia ovat olleet mm. Tampereen kaupunkistrategia, jota ollaan parhaillaan uudistamassa, viimeisin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva seudullinen MAL - aiesopimus sekä viimeisimmät kaavoitusta koskevat suunnitelmat. Tavoitteita on käsitelty myös esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelle 2030 ja ECO2 - Ekotehokas Tampere ohjelmassa. Kun uusi kaupunkistrategia valmistuu kesällä, niin sen tavoitteet voidaan ottaa suunnittelussa huomioon alkusyksystä. Vaihtoehtojen vertailu on tehty arvioiden vaihtoehtoja osuuksittain suhteessa tavoitteisiin. Vertailut sisältävät sekä mitattavia ominaisuuksia että arvioitavia ominaisuuksia. Vertailussa esitetyt rakentamiskustannusarviot ovat alustavan yleissuunnitelman yhteydessä tehtyjä. Projekti- ja ohjausryhmän kokouksissa käyty keskustelu ja ohjaus ovat tukeneet tässä vertailuraportissa esitettyjä johtopäätöksiä. Arvioinneista ovat vastanneet: Projektiryhmä Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupunki Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupunki Pia Hastio Tampereen kaupunki Ari Vandell Tampereen kaupunki Hanna Montonen Tampereen kaupunki Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskus Pekka Kuorikoski Ramboll Mari Kinttula Ramboll Jyrki Oinaanoja Ramboll Jukka Räsänen Ramboll Terhi Tikkanen - Lindström WSP Ohjausryhmä Kari Kankaala Mika Periviita Janne Salonen Milko Tietäväinen Ville-Mikael Tuominen Ari Vandell Arto Vuojolainen Reijo Väliharju Mikko Nurminen Juha Yli-Rajala Pauli Välimäki Taru Hurme Jarmo Joutsensaari Pekka Kuorikoski Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Liikennevirasto Ramboll Lisäksi arviointiin ovat osallistuneet Rambollista Kirsikka Siik, Marjut Ahponen, Anne Vehmas ja Eero Salminen.

4 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILUPERIAAT- TEET 2.1 Alustava yleissuunnitelma ja vaihtoehdot Tampereen kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman suunnittelualue Hervanta-Keskusta - Lentävänniemi on ensimmäinen osa modernin kaupunkiraitiotien verkkoa. Vuonna 2011 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa on paikannettu kaupunkiraitiotien potentiaalisimmat linjausvaihtoehdot, laadittu suunnitelmat kaupunkiraitiotien toteuttamisesta sekä vertailtu kaupunkiraitiotien ja bussiliikenteen eroja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alustavan yleissuunnitelman joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Alustavassa yleissuunnitelmassa Hervanta Keskusta - Lentävänniemi kaupunkiraitiotielle laadittiin kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat joukkoliikennejärjestelmän kannalta keskeisillä alueilla. Vaihtoehtoisina reitteinä ovat Pispalassa Paasikiventie ja Pispalan valtatie (1.), keskustassa Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu ja Kalevantie (2.) sekä Kalevassa Sammonkatu ja Teiskontie - TAYS (3.). Linjauksen päissä valittiin yksi raitiotielinjaus suunnittelun perustaksi, Lentävänniemestä Niemenrannan kautta Lielahteen sekä Hervannasta Hallilan kautta Kalevan Prismakeskukselle. (Kuva 1.) Alustavan yleissuunnitelman vaihtoehtoja keskenään vertaamalla selvitetään parhaiten ensin toteutukseen sopiva ratalinjaus. Tampereen kaupungin valittua toteutettava ensimmäisen vaiheen raitiotielinjaus työ jatkuu suunnittelemalla ratalinjaus ja raitiotiejärjestelmän tekninen ratkaisu. 2.2 Tavoitteiden ja vertailuperusteiden muodostaminen Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen ja henkilöautoliikenteen osuuden nykyisen kasvu-uran taittaminen. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa 2025 minimitavoitteeksi on esitetty vuoteen 2025 mennessä koko seudun tasolla vähintään pysäyttää henkilöautoliikenteen osuuden kasvu. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2010) joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, joka hyödyntää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Perustana toimivan bussiliikenteen lisäksi vahvoilla joukkoliikennevirroilla otetaan tarvittaessa käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä, erityisesti raitiotieliikennettä ja lähijunatyyppistä tarjontaa. Juuri valmistuneen Tampereen seudun liikennetutkimuksen 2012 mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut Tampereella 3 %-yksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2012 mennessä. Kehittämällä joukkoliikennepalvelua tätä myönteistä kehitystä voidaan tukea, ja myös vastata kasvavaan kysyntään. Raitiotien yleissuunnitelman tavoitteiden asettelu perustuu ilmastopoliittisiin linjauksiin, seudulliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, rakennesuunnitelman tavoitteisiin ja MAL-aiesopimukseen (seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämissopimus). Taustalla ovat myös valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (nk. VAT) ja mm. Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittinen ohjelma. Nyt on otettu lisäksi huomioon yleissuunnitelman työohjelmassa esille nostetut, työn vaiheittaista eteenpäin viemistä tukevat tavoitteet sekä alustavasta yleissuunnitelmasta saadut lausunnot. Lisäksi näitä tavoitteistoja peilataan Tampereen kaupunkistrategian 2020 mainitsemiin liikennettä ja liikkumista koskeviin mittareihin sekä Pormestariohjelmaan vuosille (Uusi Tampere, tervetuloa) ja kaupunkia koskeviin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Tavoitteita haluttiin syventää niin, että alustavassa yleissuunnitelmassa auki jääneet kysymykset voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi reittivaihtoehtojen valinnan tueksi on käytettävissä lisää tietoa ratakäytävän varren kaavoitusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelmän muista kehityslinjoista. Tärkeitä lähtökohtia ovat mm. Tampereen kaupunkistrategia, jota ollaan parhaillaan uudistamassa sekä luonnollisesti viimeisimmät kaavoitusta koskevat suunnitelmat. Tavoitteita on käsitelty myös esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelle 2030 ja ECO2 - Ekotehokas Tampere ohjelmassa. Kun uusi kaupunkistrategia valmistuu kesällä, niin sen tavoitteet voidaan ottaa suunnittelussa huomioon alkusyksystä. Tampereella raitiotien ensimmäisen vaiheen Hervanta keskusta Lentävänniemi yleissuunnitelmassa tavoitteet valittiin siten, että ne toimivat sekä ensimmäisessä että toisessa yleissuunnitteluvaiheessa. Nyt yleissuunnitelman ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa tehdään valinnat linjausvaihtoehtojen välillä pitkälti jo käytettävissä olevan materiaalin perusteella. Toisessa suunnitteluvaiheessa syksystä 2013 kevääseen 2014valitun linjan yleissuunnittelu tehdään yksityiskohtaisempien ja paremmin myös lopullista hankearviointia tukevien tavoitteiden ja mittarien avulla. Toisessa suunnitteluvaiheessa tekninen suunnittelu, kustannusarviot ja vaikuttavuusarviot voidaan tehdä varsin tarkasti. Käytettävissä on arvio maankäytön kehittymisalueista, liikennemallitarkastelut ja yksityiskohtaisesti suunniteltu joukkoliikennejärjestelmäkuvaus. Lisäksi on koko ajan muistettava, että tavoitteet eivät rajoitu liikenteeseen ja liikkumiseen sekä niiden suoriin vaikutuksiin. Esimerkiksi maankäyttönäkökulma on sisällytettävä tavoitteistoon koko prosessin ajan. Sen sijaan yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ei tavoitteistoon haluta sisällyttää, että suunnittelutyössä olisi vapaat kädet hakea kokonaisuuden kannalta parhaat vaihtoehdot. 2.3 Asiakaslähtöinen lähestymistapa Modernin kaupunkiraitiotien tavoitteena on ensisijaisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Sujuvan, helppokäyttöisen ja helposti ymmärrettävän joukkoliikennejärjestelmän avulla kannustetaan ihmisiä käyttämään spontaanisti joukkoliikennettä sekä pyritään houkuttelemaan uusia joukkoliikennematkustajia muun muassa joukkoliikennettä epäsäännöllisesti käyttävien joukosta. Tavoitteena joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Erityisesti spontaanin käytön lisääminen satunnaisten käyttäjien keskuudessa. Perinteisen kapasiteettilähtöisen suunnittelun sijaan lähdetään liikkeelle tarveperusteisesti: mikä palvelu pitää tarjota asiakkaille, jotta se palvelee heidän tarpeitaan? Tuloksena houkuttelevia teknisiä ratkaisuja sekä parhaat konseptit niiden toteuttamiseksi. Asiakaslähtöisen ajattelun osa-alueita ovat: Matkan suunnittelun ja joukkoliikenteen käytön on oltava helppoa. Linjaston on muodostettava looginen, ymmärrettävä kokonaisuus. Joukkoliikennejärjestelmän alueellisen ja palvelun ajallisen kattavuuden on oltava riittävä. Matkan etenemisen on oltava selkeää. Liikkumisympäristön laadun, esteettömyyden ja viihtyisyyden on oltava korkealla tasolla. Riittävän lyhyen vuorovälin ja matka-ajan sekä helposti saavutettavien pysäkkien, riittävän informaation ja miellyttävän liikenneympäristön avulla joukkoliikennematkan suunnittelutarve minimoidaan ja luodaan edellytykset joukkoliikenteen spontaanille käytölle Kuva 1. Alustavan yleissuunnitelman linjausvaihtoehdot

5 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4 3. RAITIOTIELINJAUSTEN SUHDE MAAN- KÄYTTÖÖN JA LIIKKUMISEEN 3.1 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Seuraavissa kuvissa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet sekä autonomistus. Eri alueiden matkatuotoksiin vaikuttavat liikennetarjonnan lisäksi sijainti yhdyskuntarakenteessa ja erilaisten toimintojen saavutettavuus. (lähde: YKR/SYKE, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet). Nykyisen kaupunkirakenteen perusteella raitiotieverkon mahdollisia laajentumissuuntia ovat esimerkiksi Hervanta, Linnainmaa/Koilliskeskus, Tesoma ja Pirkkalan keskusta. Kuva 2. Autonomistus Kuva 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2010.

6 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Väestötiedon lähteenä on Tampereen kaupungilta saatu vuoden 2013 alkuun ulottuva väestörekisterikeskuksen rakennuskohtainen väestöpaikkatietokanta, joka liitettiin 250 x 250 m YKR*- ruudukkoon visualisointia varten. Työpaikkojen tietosisältö on poimittu YKR*-ruuduista, ja tieto kuvaa tilannetta vuonna Linjausvaihtoehtojen vertailua varten paikkatietoaineistosta poimittiin myös väestön ja työpaikkojen lukumäärätiedot 500 metrin vyöhykkeeltä koko linjalta, linjaosuuksittain, vaihtoehtoisten linjausten osalta eriteltyinä/yhteenlaskettuina lukuina, sekä erityisesti valittujen maankäytön kohdealueiden mukaan eriteltyinä (6 kohdealuetta). Koska suunnitellun maankäytön mukaisia asukas- ja työpaikkamääriä ei ollut käytössä paikkatietoaineistona, ne on arvioitu erikseen jokaisen vaihtoehtovertailun yhteydessä. *YKR = yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä. Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen kokoama yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Linjaosuuksittain poimittuja tietoja voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten linjausten vertailussa, muttei koko linjan arvioinnissa, koska liitoskohdissa on päällekkäisyyksiä. Kuva 4. Väestö Kuva 5. Väestö 2013

7 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Julkisten palveluiden ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen Julkiset palvelut on teemoitettu toiminnon mukaan seitsemään ryhmään: kouluihin, yliopisto- ja AMK-toimipisteisiin, päivähoitopaikkoihin ja nuorisokeskuksiin, museoihin ja kirjastoihin, viihde- ja kulttuuripalveluihin, liikuntakeskuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tietosisältö on koottu yliopistojen ja AMK-toimipisteiden osalta osoitetiedoista ja muilta osin Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoista (tilanne vuonna 2008). Vähittäiskauppaa koskevat tiedot ovat peräisin Ramboll Finland Oy:n Ketjutietokannasta, joka sisältää paikkatiedot noin 360 ketjusta ja myymälästä. Tietosisältö vastaa tilannetta kesällä Linjausvaihtoehtojen vertailua varten paikkatietoaineistosta poimittiin myös palveluiden ja vähittäiskauppojen lukumäärätiedot 500 metrin vyöhykkeeltä koko linjalta, linjaosuuksittain, vaihtoehtoisten linjausten osalta eriteltyinä/yhteenlaskettuina lukuina, sekä erityisesti valittujen maankäytön kohdealueiden mukaan eriteltyinä (6 kohdealuetta). Linjaosuuksittain poimittuja tietoja voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten linjausten vertailussa, muttei koko linjan arvioinnissa, koska liitoskohdissa on päällekkäisyyksiä. Vähittäiskaupan tiedot visualisoitiin pistekohtaisesti. Päivittäistavarakaupan palvelut jaoteltiin kolmeen luokkaan: valintamyymälöihin, supermarketteihin ja hypermarketteihin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla aineisto jaoteltiin hypermarketteihin ja erikoistavarakaupan suuryksikköihin. Luokitteluperusteena on kaupan päätoimiala ja päivittäistavarakaupan kohdalla luokittelu on tehty kaupan konseptin mukaisesti: hypermarketit, esim. K-Citymarket, Prisma ja Euromarket (noin k-m2) supermarketit, esim. K-Supermarket, S-market, Stockmann Herkku, Lidl (noin k-m2) valintamyymälät, esim. K-Market, Sale, Siwa, Valintatalo (noin k-m2) Kuva 6. Julkiset palvelut Kuva 7. Vähittäiskaupan yksiköt 2012.

8 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Rakentamispotentiaali ja maanomistus Maankäytön vireillä olevat muutosalueet (vireillä olevat asema- ja yleiskaavat) on koottu karttapohjaan Tampereen kaupungin antamien tietojen pohjalta. Raitiotien aiheuttamat kaavamuutostarpeet perustuvat konsultin nykytilanteen pohjalta tekemään arvioon. (Kuva 8.) Maanomistusta on tarkasteltu varsinaista omistussuhdetta koskevien tietojen pohjalta jaottelulla kaupungin omistus ja muu/yksityinen omistus. Tietosisältö on saatu Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoista. Tarkastelu ei ota kantaa kiinteistöjen tosiasialliseen hallintasuhteeseen (vuokra- tai muut maa-alueiden tai rakennusten hallintaoikeutta koskevat sopimukset). Kartasta voidaan todeta, että pääosin raitiotien varren rakentamisen kehittämispotentiaali sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. (Kuva 9.) Rakentamisen potentiaalina on huomioitu EHYT-selvityksessä* todetut käyttötarkoituksen muutosalueet ja täydennysrakentamisen alueet sekä laajimmat maankäytön kehittämisalueet, jotka on osoitettu maankäyttötarkasteluiden kohdealueiksi. (Kuva 10.) *EHYT-hankkeessa etsitään mahdollisia yhdyskuntarakenteen eheyttämiskohteita Tampereen kantakaupungin alueella. Kuva 8. Kaavoitustilanne ja asemakaavan muutostarpeet Kuva 9. Maanomistus

9 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kuva 10. Rakentamispotentiaali 8

10 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kaupunkikuva Raitiotien rakentaminen antaa pääosalla reittiä mahdollisuuden kaupunkikuvan uudistamiseen ja parantamiseen. Raitiotien rakentamisen arvioidaan heikentävän kaupunkikuvan nykyisiä arvoja vain harvoilla jaksoilla. Kaupunkikuvan heikennykset johtuvat pääasiassa istutusalueiden tai suojaviheralueiden menetyksestä. Kaupunkikuvallisen sovittamisen vaatimus kohdistuu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi luokitelluille alueille sekä muille sellaisille ennestään rakentuneiden alueiden katujaksoille, joilla on todettu olevan merkittäviä kaupunkikuvallisia arvoja. Kuva 11. Kaupunkikuvalliset tarpeet RKY= rakennettu kulttuuriympäristö

11 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 3.6 Työmatkat Tampereen yliopistolle, TAYS:iin ja Hervataan Työmatkojen suuntautumisen osalta tutkittiin kolmea työpaikkamäärältään merkittävää kohdetta: Tampereen yliopistoa, TAYS:ia ja Hervantaa. Työntekijöiden asuinpaikkojen todettiin sijoittuvan melko tasaisesti kaupunkirakenteeseen. Erona kuitenkin se, että TAYSin alueella työskentelevien asuinpaikat painottuvat jonkin verran itätampereelle, kun taas yliopiston työntekijöiden asunnot painottuvat vertaillessa enemmän keskustaan ja Hervantaan. TAYS:in työntekijöitä asuu myös Sammonkadun ympäristössä, mistä on kävely- ja pyöräilyetäisyys TAYS:iin Hervannassa työssäkäyvien asuinpaikat painottuvat jonkin verran keskustaan sekä Hervantaan. Kaikkiin kohteisiin kuljetaan kuitenkin kaikkialta kaupungista ja kaupunkiseudulta. Erot eivät ole raitiotien linjausvalinnan kannalta merkittäviä. Opiskelijoiden asuinpaikkoja arvioitiin vuotiaiden asuinpaikkojen perusteella. Heitä asuu erityisesti keskustassa ja Hervannassa. Myös Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön asuntoja sijaitsee keskustassa ja Hervannassa, mutta myös esimerkiksi Sammonkadulla, Iidesrannassa ja Messukylässä. Hervannan alueella opiskelee eri toimipisteissä noin tutkinto-opiskelijaa, lisäksi alueella järjestetään aikuiskoulutusta sekä satunnaisempia täydennyskoulutus- ja seminaaritapahtumia, joihin osallistuu n henkilöä vuosittain. TAYS:in alueella opiskelee noin opiskelijaa ja vuorokaudessa kävijöitä on noin Kuva 12. (oik. ylhäällä) Hervannassa työskentelevien asuinpaikat. Kuva 13. (alla) TAYS:n työntekijöiden asuinpaikat Kuva 14. (oik. alhaalla) Tampereen yliopiston työntekijöiden asuinpaikat 10

12 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 11 Kuva vuotiaiden asuinpaikat, yliopistot, AMK:t ja TOASasunnot.

13 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Suunnittelutilanne Santalahti (arviolta uutta asukasta ja 160 työpaikkaa) Raitiotiereitin varrella vireillä olevat asema- ja yleiskaavat on osoitettu edellä kohdan 2.3. kaavatilannetta kuvaavassa kartassa. Asemakaavoitusohjelma on raportin liitteenä. Vuonna 2013 käynnistettävässä kantakaupungin yleiskaavatyössä keskeisin sisältö on kaupungin tavoitellun kasvun mahdollistaminen. Määriteltyjen tavoitteiden mutta myös eri ennusteiden perusteella asukasmäärän kasvu jatkuu Tampereella vuosittain asukkaalla vuoteen 2030 saakka. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen sovittamiseksi nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Suurelta osalta kasvu ja kehittäminen tapahtuvat jo olemassa olevassa kaupunkiympäristössä ja siten yleiskaavan yhtenä tavoitteena on ympäristön laatukriteerien määrittäminen. Vertailtavien raitiotiereittien varren laajemmat suunnittelukohteet, joilla asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä, ovat: Kalevanrinne (n uutta asukasta ja 120 työpaikkaa) Kaupin kampus (n työpaikkaa, opiskelijaa, asiakasta ja 340 asukasta lisää nykyisten n työpaikan, opiskelijan, asiakkaan ja 180 asukkaan lisäksi) EHYT- selvityksen perusteella ohjelmoidut kaavoitusohjelman kohteet vuosille ovat raportin liitteenä. Hakametsän alue on EHYT-selvityksessä osoitettu käyttötarkoituksen muutosalueeksi. Raitiotien tarkastelun yhteydessä on arvioitu sen rakentamisen potentiaaliksi (entisten lisäksi asukasta ja työpaikkaa). Hakametsän alueella ei toistaiseksi ole vireillä asemakaavamuutosta. Asukas- ja työpaikkamäärien arvioissa on käytetty mitoitusperusteena arvoja 1 asukas / 40 k-m 2 asuinrakentamisen kerrosalaa ja 1 työpaikka / 20 k-m 2 toimitilarakentamisen kerrosalaa sekä 1 työpaikka / 50 k-m 2 kaupan kerrosalaa. Kaupin kampuksen arvioina on käytetty alueen asemakaavoituksen pohjana olevia suunnitelmia ja kaavoittajan niiden pohjalta tekemiä laskelmia. Arviot asukas- ja työpaikkamääristä tulevat tarkentumaan alueiden kaavoituksen edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa. Kuva 16. (vasen palsta) Kalevanrinne, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Kuva 17. (keskipalsta) Kaupin kampus, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Kuva 18. (oikea palsta) Santalahti, yleisötilaisuuden esittelyplanssi Yleisötilaisuuden aineistot löytyvät Kaupunkiraitiotien nettisivuilta (

14 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Raitiotien laajennettavuus Nyt suunniteltavana oleva raitiotielinja muodostaa rungon mahdolliselle seudulliselle raitiotieverkolle. Maankäytön kasvu ja keskittyminen sekä liikenteen kysynnän lisääntyminen vaativat liikennepalveluiden kehittämistä. Raitiotien laajentamista myöhemmissä toteutusvaiheissa on esitetty mm. Tesoman, Vuoreksen, Linnainmaan, Ylöjärven, Pirkkalan keskustan ja lentoaseman sekä Nurmi-Sorilan ja Kangasalan Lamminrahkan suuntiin. Raitiotiejärjestelmän laajenemissuuntia arvioidaan seudullisen maankäytön rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä yhteistyössä valtion ja kaupunkiseudun kuntien kanssa. Linjaus on suunniteltava niin, että sitä voidaan laajentaa eri suuntiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty raitiotien mahdollisia laajentumissuuntia. Kuva 19. Raitiotien mahdollisia laajentumissuuntia.

15 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PISPALAN VALTATIE PAASIKIVEN- TIE 4.1 Liikennepoliittiset tavoitteet Enqvistinkatu Hämeenkatu välillä Alustava arvio Pispalan valtatie Paasikiventie Linjauksen pituus m m Matka-aika 15:40 min 12:10 min Tavoitteet PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Pysäkkien määrä (pysäkkiparia) 9 7 Investointikustannusten arvio n. 33,3 milj. n. 34,4 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Tipotien terveysasema, Pyynikintori Tipotien terveysasema (korkeusero), Särkänniemi Kaikille asukkaille tarjotaan palvelutasomäärittelyjen mukainen selkeä ja esteetön joukkoliikennepalvelu joukkoliikennemuodosta tai -käytävästä riippumatta. Tarpeellisten vaihtojen toimivuus on hyvä. Bussien keskittäminen Paasikiventielle takaa joukkoliikennepalvelun kummallekin reitille. Vaitinaro (Nokian suunta) ja Lielahti (Ylöjärven suunta) muodostuvat hyviksi vaihtopisteiksi Vaitinarossa/ Epilässä ja Lielahdessa lukuisia vaihtomahdollisuuksia Tampereen sisäisiin bussilinjoihin. Bussien keskittäminen Pispalan valtatielle takaa joukkoliikennepalvelun kummallekin reitille. Paikallisen joukkoliikenteen kyky palvella liityntää rautateiden henkilöliikenteeseen sekä linjaautojen kauko- ja seutuliikenteeseen on korkeatasoinen Vaihtomahdollisuuksia Ylöjärven suunnan busseihin Lielahdessa. Pispalan valtatien ja Paasikiventien välillä Epilässä/Vaitinarolla ei mahdollista hyviä vaihtoyhteyksiä bussiliikenteeseen. Lielahdessa vaihtoyhteyksiä bussiliikenteeseen on mahdollista järjestää. Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen käyttöä niille, jotka eivät asu linjojen välittömässä läheisyydessä. Pyöräpysäköintiä on hyvin järjestettävissä pysäkeille. Kevyen liikenteen yhteydet eivät tue laajaa pyöräliityntää. Kuva 20. Pispalan valtatien ja Paasikiventien kautta kulkevat vaihtoehdot. Kuva 21. Pispalan valtatien ja Paasikiventien kautta kulkevien vaihtoehtojen vaikutukset Tampereen sisäiseen joukkoliikenteeseen Vaitinarolla (Paasikiventien/ valtatien 12 (Nokian moottoritien) ja valtatien 12 (Nokian moottoritien) / Pispalan valtatien alueella) on tehty alustavia toimivuustarkasteluja (liite9). Tarkastelut osoittavat, että ennustetilanteessa 2030 erityisesti Paasikiventien ja Porintien liittymän välityskyky muodostuu ongelmaksi. Liittymän kehittämisestä eritasoratkaisuksi ei ole riittäviä suunnitelmia, joiden pohjalta voisi arvioida Vaitinaron liittymäalueen toimintaa. Alustavissa tarkasteluissa on arvioitu, että jos Paasikiventien ja Vaitinaronkadun liittymän kapasiteettiongelma poistetaan, ei raitiovaunu näyttäisi aiheuttavan Pispalan valtatien liittymään toimivuusongelmaa. Autoliikenteen ennusteiden täsmentyessä syyskaudella tulee mainitut laskelmat ja arviot tarkentaa. Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunneli toteutettu) Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunnelia ei toteutettu) Raitiotie ajoneuvoliikenteen kanssa samassa katutilassa. Pispalan valtatieltä vähennettävä ajoneuvoliikennettä, Vaitinaronkadun liittymät ja Porintien liittymä vaativat hyvät järjestelyt. Jos Rantaväylän tunnelia ei toteuteta, Pispalan valtatielle jää enemmän henkilöautoliikennettä, mikä haittaa myös raitiovaunuliikennettä. Raitiotie erotettu muusta liikenteestä Sepänkadun ja Paasikiventien liittymää lukuun ottamatta. Raitiotielinjauksen sovittaminen erittäin hankalaa tilan riittävyyden vuoksi. Paasikiventieltä ei voida varata kaistoja raitiotielle, jopa lisäkaistatarve autoliikenteelle. Tampere-Lielahti -

16 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 15 Vaiheittain toteuttaminen, laajennettavuus Toteutettavuus suhteessa muun liikennejärjestelmän ominaisuuksiin Mahdollinen jatko Tesoman suuntaan ja Ylöjärvelle. Pispalan valtatiellä työnaikaisten järjestelyjen suunnittelu. 4.2 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Tavoitteet Raitiotien verkollinen kattavuus Asukkaita 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: asukkaat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Työpaikkoja 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: työpaikat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Kattavuus: muut kohteet Maankäytön täydennysrakentamismahdollisuudet ja liikkumistarpeen vähentäminen Uuden liikennealueen tilantarve Laajennettavuus suhteessa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen Sopivuus kaupunkikuvaan PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti rataosalla on varattava lisätilaa 1-2 lisäraiteelle. Radan tilantarvetta ei ole tarkasti määritelty, vaatisi tarkkaa ratasuunnittelua. Mahdollinen jatko Ylöjärvelle. Rautatien tilantarve rajoittaa. PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Santalahti ja Pispala Santalahti Läntinen terveysasema (Tipotie) Pyynikintori, Metso, Läntinen terveysasema, ammatti- ja muut koulut Haapalinnankylä, Läntisen terveysaseman seutu, Santalahti osittain Sovitettavissa nykyiselle liikennealueelle ei eroja Pispalan valtatie kaupunkimainen, Nokian moottoritie solmupiste. Matkustajille enemmän nähtävää. Onkiniemi Särkänniemi, Metso, Santalahden pienvenesatama Santalahti, Santalahden ranta-alue, Särkänniemen alue Nykyinen liikennealue ahdas ja vaikeasti laajennettavissa ei eroja Särkänniemi, Hämeenpuistosta Keskustorille kaupunkimainen Saavutettavuus Linjaus Pispalan valtatien kautta mahdollistaa paremman joukkoliikenteen palvelupeiton käytävän varrella asumisen, julkisten palvelujen ja kaupan kannalta. Työpaikkojen osalta linjausvaihtoehdot ovat lähes samanarvoiset. Keskustaan ja Hervannan suuntaan Paasikiventien vaihtoehto tarjoaa nopeamman yhteyden. Linjaus Paasikiventien kautta mahdollistaa Näsijärven rannan kehittämistä (mm. Särkänniemi ja Santalahden satama rannan virkistysalueineen) saavutettavuuden näkökulmasta. Erityisesti Pispalanharjun kohdalla meluvaikutus on kuitenkin häiritsevä. Ratkaisevaksi muodostuu tavoite Lielahden ja Lentävänniemen joukkoliikenteen palvelutasosta (ero 7 ja 9 pysäkkiä on lopulta kuitenkin melko pieni) ja toisaalta nykyisen rakenteen kaupunkimaisesta kehittämisestä. Pispalan valtatiellä raitiotie antaa mahdollisuuden nykyisen katukuvan kehittämiseen entistä kaupunkimaisemmaksi. Sijainti yhdyskuntarakenteen keskellä on raitiotielle luonteva. Paasikiventien vaihtoehdossa linjaus kulkee yhdyskuntarakenteen reunalla, mutta tässäkin vaihtoehdossa tarjoutuu mahdollisuus Paasikiventien rinnalla kulkevan Rantatien katuympäristön kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Täydennysrakentaminen Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden ja mahdollisuuksien osalta vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa. Valmisteilla olevassa Santalahden asemakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa molempien vaihtoehtojen vaikutusalueelle sijoittuva kerrosalan lisäys on noin k-m 2 ja asukasmäärän lisäys noin 2000 asukasta. EHYT-selvityksessä Pispalan valtatien vaihtoehdon vaikutusalueelle sijoittuu yhteensä noin k-m 2 ja Paasikiventien yhteensä noin k-m 2 lisärakentamista. Vaihtoehtojen välisiä merkittäviä eroja ei synny myöskään rakentamattomien alueiden määrän, toimintojen sekoittumisen tai maanomistuksen suhteen. Kaavatilanteen osalta Pispalan valtatien vaihtoehdossa on hieman vähemmän kohteita, joissa asemakaavamuutosten laatiminen olisi tarpeen. Muut maankäytön kehittämisen mahdollisuudet Santalahden ranta- ja satama-alueiden kehittämisen mahdollisuudet ovat voimakkaasti sidoksissa alueen saavutettavuuteen. Paasikiventien raitiotielinjaus toisi joukkoliikenteen lähelle satama-aluetta ja potentiaalia sen kehittämiseen, mutta käytännön saavutettavuus edellyttäisi tällöin samalla investointeja lukuisiin ylikulkuyhteyksiin tai tasoylityksiin Paasikiventien (Rantaväylän) puolelta toiselle. Kaupunkikuvan herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Kaupunkikuvaan sovittamisen tarve keskittyy Paasikiventien vaihtoehdossa Hämeenpuistoon sijoittuvalle raitiotieosuudelle. Sovittamistarvetta on myös Pispalan valtatien vaihtoehdossa, mutta katuympäristö tarjoaa siinä myös paljon suoraan raitiotien toteuttamisen kautta syntyviä mahdollisuuksia kaupunkikuvan uudistamiselle. Paasikiventien vaihtoehdossa Santalahden alueen kaupunkikuva uudistuu kokonaan raitiotien linjauksesta riippumatta. 4.3 Arjen sujuvuus Tavoitteet Asukkaiden osuus kävelyetäisyydellä raitiotiestä/ joukkoliikennepalveluista Julkiset, kaupalliset, harrastus- ja kulttuuripalvelut raitiotien/ joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueella Työ- ja opiskelupaikkojen osuus kävelyetäisyydellä raitiotiestä/ joukkoliikennepalveluista Matkustuskokemus (ml. matkan suunnittelu, pysäkit, matkustus) Kilpailukykyinen joukkoliikenteen matka-aika Joukkoliikenteen luotettavuus ja häiriöttömyys Pääkatu- ja tieverkon toimivuus rakentamistyön ja liikennöinnin aikana Liikenneturvallisuus ja turvallisuuden tunne Asiakaslähtöinen lähestymistapa Estevaikutus PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Jyrkkä harju rajoittaa liityntää, palvelee parhaiten harjun laen ja radan välistä aluetta Mm. Pyynikintori, Tipotien terveysasema, Rajaportin Sauna, Ahjola, Pispalan kirkko Pyynikin alueen koulut Raitiotie noin 15,5 min Mahdollisia konflikteja muun liikenteen kanssa, mutta korvaavaa bussiliikennettä tarjolla Pispalan valtatien kapasiteetti laskee merkittävästi rakentamistyön aikana, liikennöinnin aikana autoliikennettä siirtyy Paasikiventielle. Lievä positiivinen vaikutus Selkeästi hahmotettava kokonaisuus Vähäinen estevaikutuksen lisääntyminen; junarata aiheuttaa estevaikutuksen raitiotiepysäkiltä Santalahden alueelle kuljettaessa PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Rautatie ja Paasikiventie rajoittavat liityntää, palvelee parhaiten radan ja rannan välistä aluetta Särkänniemi Hämeenpuiston varsi (työpaikat) Paasikiventien vaihtoehtoon on hankalampi toteuttaa miellyttävää pysäkkiympäristöä. Raitiotie noin 12 min Häiriötön reitti pääosin erillään muusta liikenteestä, paitsi Hämeenpuiston ja Mustalahden kohdalla. Raitiotien rakentaminen häiritsee auto- ja junaliikennettä Hämeenpuisto Haarlan mutka. Lievä positiivinen vaikutus Yhteydet pysäkeille toteutettava eri tasossa. Matkan eteneminen nopeaa Paasikiventien varressa Paasikiventie ja rata aiheuttavat jo sinällään merkittävät estevaikutukset

17 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Ympäristö ja terveys Tavoitteet Liikenteen päästöt ja vaikutus ilmanlaatuun Liikenteen energiankulutus ja energialähde Liikenteen meluhaitat ja niiden kohdentuminen PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Paikallisesti asuinalueen keskellä auto- ja bussiliikenteen väheneminen. Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt alenevat hieman. Paikallisesti asuinalueen keskellä auto- ja bussiliikenteen väheneminen. PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Hyödyt kohdistuvat hieman pienempään asukasmäärään. Hieman alentuvat päästöt. Pispalan valtatielle tarvitaan enemmän bussiliikennettä kuin raitiotien ollessa Pispalassa. Hyödyt kohdistuvat pienempään asukasmäärään. Liikenteen päästöjä ja energiankulutusta ei ole määritelty tarkasti eri vaihtoehtojen välillä tässä vaiheessa suunnittelua. Suurimmat hyödyt saavutetaan, kun bussiliikennettä korvataan raitiovaunuilla. Lisäksi henkilöautoliikenteen vähenemisestä saadaan lisää hyötyjä. Vaihtoehtojen välillä suurimmat erot tulevat siitä, että kuinka paljon bussiliikennettä pystytään korvaamaan raitiotieliikenteellä. Raitiotielinjauksen pituuden merkitys energiankulutukseen on auto- ja bussiliikenteen vaikutuksiin verrattuna vähäinen. 4.5 Talous Tavoitteet Tekniseen toteutettavuuteen liittyvien riskitekijöiden minimointi Kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungin kehittämiseksi Uudet mahdollisuudet investoijille PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Liikennöinti- ja ylläpitokustannukset Liikennöintikustannuksissa saadaan säästöjä kun bussien määrä vähenee Risteämisjärjestelyt muun liikenteen kanssa erillinen selvitys Nykyisen maankäytön kehittäminen PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Bussitarjonnasta saadaan hieman pienemmät säästöt Haastava sovitettava radan ja valtatien väliin erillinen selvitys Uutta maankäyttöä vaikea sovittaa; Santalahden alueelle mahdollisuus toteuttaa liike- tai toimitilaa pysäkkien läheisyyteen; myös satama-alueen saavutettavuus hieman parempi Aikataulu- ja maankäytön kehittämisen riskien hallinta Kaupungin vetovoima matkailullisesti Muut vertailutekijät Pispalanharju Rantaväylän toteutuminen. Santalahden kehittyminen on kytköksissä tunnelin toteutumiseen. Lisäraiteiden tilantarve. Särkänniemi, talvella ulkoilu Näsijärven jäällä Linjan pituus (km) 5,9 5,4 Kustannukset ja toteutettavuus 33, 3 M 34, 4 M * Pysäkkien lukumäärä 9 7 Reunaehdot esim. teknisten ratkaisujen osalta Vaitinaronkadun ja Paasikiventien liittymän parantaminen tulevaisuudessa. Jos Rantaväylän tunnelia ei toteuteta ja jos junaradan lisäraiteisiin varaudutaan ovat vaikutukset suuria* Vaikutus varikon sijaintiin ei vaikutuksia ei vaikutuksia Vaikutukset katujen saneerauksen ja kunnostamisen toteuttamisaikatauluihin erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Sovitettavissa Pispalan valtatien kehittämiseen. Yhdistettävissä Santalahden alueen rakentumiseen. * Kustannusarvio on laadittu alustavassa yleissuunnitelmassa vaihtoehdolle, jossa Rantaväylän tunneli toteutuu ja junaradan lisäraiteita ei toteuteta. Em. hankkeiden toteutuminen vaikuttaa huomattavasti tekniseen ratkaisuun ja rakentamiskustannuksiin. Ks. erillinen selvitys vertailuraportin liiteaineistossa (liite 4). 4.6 Tekninen toteutettavuus Maakaasu Vesihuolto Kaukolämpö Sillat ja alikulkutunnelit Nyk. ratasillan levennys, Sillat VT 12 ja Pohjanmaankadun yli yht. 120 m, Mustalahden ratasillan alikulkukorkeuden lisääminen. Ramppi Paasikiventieltä lännestä Rantatielle Santalahteen risteää raitiotien kanssa. Paasikiventien ruuhkat Sepänkadun ja Mustalahden liittymissä. Liittymäalueet Työnaikaiset liikennejärjestelyt Suurjännitelinja Muita huomioita PISPALAN VALTATIE välillä Keskustori - Lielahti Vaitinaronkadulla maakaasu Runkovesijohto koko Pispalan valtatien matkalla Pispalan valtatiellä kaukolämpö Pirkankadulla kaukolämpö Paasikiventie ja radan alitus 130 m, radan alitus 30 m * VT12 ja Pispalan valtatien liittymä.** Pispalan valtatien ruuhkat, Pirkankadun ruuhkat. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä on kuvattu vertailuaineiston liitteessä. Harjualueen maaleikkaus voimalaitoksen länsipuolella. muut hankkeet tukevat toteutusta ei toteutettavuusongelmia neutraali keskisuuria toteutettavuusongelmia suuria toteutettavuusongelmia PAASIKIVENTIE välillä Keskustori - Lielahti Paasikiventiellä maakaasulinja ja paineenalennusasema Rantatiellä vesijohto Hämeenpuistossa kaukolämpö Onkiniemi korkeajännitelinja Rautatien lisäraidevaraukset. Rantaväylän tunnelin toteutumattomuuden vaikutukset.*** *Paasikiventien ja ratojen alitukset voidaan välttää, mikäli rata linjataan kulkevaksi Pohjanmaantien kautta. Kustannussäästöt ovat tällöin vajaat 5 milj. euroa ** Ks. liittymän toimivuustarkastelu vertailuraportin liiteaineistossa (liite 9) *** Ks. erilliset selvitykset Rantaväylän tunnelin ja lisäraiteiden vaikutuksista vertailuraportin liiteaineistossa (teksti sekä suunnitelmat Paasikiventien ja Sepänkadun vaihtoehdoista).

18 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Asukaskyselyn tulokset Pispalan valtatie (68 %) Paasikiventie (32 %) + Enemmän asukkaita ja työpaikkoja; + Santalahden tuleva asuinalue enemmän käyttäjiä + Pyynikintori, Tipotien terveysasema + Turismi; Pispalan kulttuurimaisema + Autoliikenteen haitat vähenevät Pispalassa, kun Paasikiventiestä autoiluväylä + Riippumattomuus tunneliratkaisusta + Matkan nopeus ja suoraviivainen eteneminen + Turismi; Särkänniemi + Ratikka ei häiritse asukkaita ja liikennettä ahtaalla Pispalan valtatiellä Pispalan asukkaat (84 %) Lielahden asukkaat (55 %) Pispalan valtatien valitsi kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ja Paasikiventien yksi kolmannes (32 %). Ainoastaan Lielahden alueella Paasikiventie sai enemmän kannatusta (55 %) kuin Pispalan valtatie (45 %). Erityisesti Pispalassa asuvat (84 %) valitsivat Pispalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Vastaajat perustelivat linjausvalintaansa eniten raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla. Pispalan valtatien kannattajat korostivat sitä, että Pispalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkaita ja työpaikkoja. Korkeuseron vuoksi Paasikiventien vaihtoehdon ei koeta palvelevan Pispalan asutusta. Saavutettavista kohteista mainittiin erityisesti Pyynikintori ja Tipotien terveysasema Pispalan reitiltä sekä Santalahden tuleva asuinalue Paasikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; sekä Pispalan kulttuurimaisemassa että Särkänniemen kävijöille. Paikallisten ympärivuotista liikkumista pidettiin kuitenkin tärkeämpänä kuin Särkänniemen kesäkuukausien liikennettä. Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös liikenteen jakamisella siten, että Pispalan valtatiellä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja läpikulkuautoilu ohjattaisiin Paasikiventielle. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät Pispalassa ja Paasikiventie toimisi sujuvana autoiluväylänä. Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tunneliratkaisusta. Paasikiventien kannattajat painottivat eniten matkan nopeutta. Raitiotietä haluttiin sijoittaa Paasikiventielle myös siksi, ettei raitiotie häiritsisi liikennettä ja asukkaita ahtaalla Pispalan valtatiellä. Raitiotien nähtiin tuovan Paasikiventielle myös maankäytön kehittämismahdollisuuksia. 4.8 Sidosryhmätyöpajan tulokset Työpajan osallistujat pitivät molempia linjausvaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina. Selvä enemmistö piti kuitenkin Pispalan valtatietä parempana. Ryhmät toivat esille seuraavia kommentteja vaihtoehdoista: Pispalan valtatie + Pyynikintori (oppilaitokset, museo, kirkko, uimahalli) + Tipotien terveysasema tärkeämpi kuin Särkänniemi (lapsiperheet autoilee) Paasikiventie - Särkänniemi ei ole ympärivuotinen kohde + Palvelisi Särkänniemen etäpysäköintiä + Laajennettavuus Tesomalle + Laajennettavuus Ylöjärvelle + Nykyistä nopeampi + Pieni nopeusetu, joukkoliikennekaistat + Vaihtoterminaalimahdollisuus Epilään, Haapalinnan kylän kohdalle Epävarmuustekijöitä * Mitä kautta Lielahteen? * Santalahden tulevat asukkaat eivät olleet mukana kyselyssä 4.9 Yhteenveto ja johtopäätökset Paasikiventien vaihtoehdossa on huomattavia riskitekijöitä ja vaihtoehdon suunnittelun lähtökohdissa on useita muuttuvia tekijöitä. Rakentamiskustannuksissa ei alustavassa yleissuunnitelmassa ollut merkittävää eroa, Paasikiventien vaihtoehdossa on kuitenkin suuret kustannusriskit johtuen mm. Tampere-Lielahti rataosan lisäraiteen tai raiteiden vaatimasta tilasta (Alustava yleissuunnitelma ei sisältänyt varautumista lisäraiteeseen, myös lisäraidevaraus on vain alustavasti tutkittu) Pyynikintorin ympäristössä on runsaasti oppilaitoksia, joita Pispalan valtatien linjaus palvelee paremmin. Paasikiventien vaihtoehto kulkee Hämeenpuiston työpaikkojen ja palveluiden kautta. Pispalan valtatien liikennöinti vaatii raitiotien ja autoliikenteen yhteensovittamista, kun joudutaan toimimaan samoilla kaistoilla. Haitta korostuu rakentamisaikana. Rakentamisen aikaisia järjestelyjä on osuuden ahtaimmalla osalla kuvattu liitteessä 6. Paasikiventien vaihtoehto on noin 3,5 min nopeampi. Pispalan valtatien pysäkkiväli on lyhyehkö ja pysäkkiväliä voitaneen kasvattaa palvelutasoa olennaisesti huonontamatta. Pispalan valtatien vaihtoehdossa luodaan paremmat vaihtoyhteydet keskustan, Lielahden - Ylöjärven ja Tesoman - Nokian suuntiin. Pispalan valtatien vaihtoehdolla on selkeä laajenemissuunta Tesoman suunnalle. Pispalan valtatie-vaihtoehto soveltuu edellä mainituin perustein Paasikiventie - vaihtoehtoa paremmin valittavaksi jatkosuunnitteluun. Santalahden toteuduttua palveltavat asukasmäärät ovat lähes samat. Harjun jyrkät rinteet sekä radan ja valtatien estevaikutus vaikuttavat molempien vaihtoehtojen saavutettavuuteen. Maankäytön kehittämismahdollisuuksia on jonkin verran molemmissa vaihtoehdoissa, mutta Paasikiventien ja radan välinen alue on ahdas jo pelkille liikennejärjestelyille.

19 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU ITSENÄISYYDENKATU KALEVANTIE Koskipuisto - Kalevan väli Alustava arvio Itsenäisyydenkatu Kalevantie Linjauksen pituus m m Matka-aika 5:10 min 6:20 min Pysäkkien määrä 4 pysäkkiparia 4 pysäkkiparia Investointikustannus n. 10,6 milj. n. 10,2 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Rautatieasema, Tammelantori, Tammelan stadion Linja-autoasema, Tampereen yliopisto, Tampere-talo, suunniteltu Keskusareena Kuva 23. Itsenäisyydenkadun Sammonkadun /TAYS:n ja Kalevantien Sammonkadun /TAYS:n kautta kulkevien vaihtoehtojen vaikutus Tampereen sisäiseen joukkoliikenteeseen. Kuva 22. Itsenäisyydenkadun ja Kalevantien kautta kulkevat vaihtoehdot

20 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Liikennepoliittiset tavoitteet Tavoitteet Kaikille asukkaille tarjotaan palvelutasomäärittelyjen mukainen selkeä ja esteetön joukkoliikennepalvelu joukkoliikennemuodosta tai -käytävästä riippumatta. Paikallisen joukkoliikenteen kyky palvella liityntää rautateiden henkilöliikenteeseen sekä linja-autojen kauko- ja seutuliikenteeseen on korkeatasoinen Tarpeellisten vaihtojen toimivuus on hyvä. Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen käyttöä niille, jotka eivät asu linjojen välittömässä läheisyydessä. Ajoneuvoliikenteen toimivuus liikennekäytävässä (Rantaväylän tunneli toteutettu) Vaiheittain toteuttaminen, laajennettavuus Häiriöherkkyys ITSENÄISYYDENKA- TU välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Bussiliikenne sovitettavissa palvelemaan Kalevantietä ja esimerkiksi Ratapihankatua kulkee rautatieaseman kautta Pyöräpysäköintiä on järjestettävissä pysäkeille Kapasiteettia on riittävästi sekä autoettä joukkoliikenteelle. Tampereen keskustan katuverkkosuunnitelman (TAK- LI) liikenneennusteen mukaan liikennemäärä vähenee Itsenäisyydenkadulla. Hatanpään linjat toteuttavissa Koskipuistosta haarautuvana. Itsenäisyydenkadulla liikenne vähenee Hämeenkadun itä- KALEVANTIE välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Itsenäisyydenkadulle jää vahva bussilinjasto kulkee linjaautoaseman sivuitse Vaihtomahdollisuuksia Tampereen sisäisiin ja Teiskontien suunnan busseihin. Yhteys rautatieasemalle vaatii kadunylityksiä. Vaihtomahdollisuuksia sekä kaukoliikenteen, Teiskontien että Hankkion suunnan busseihin. Melko pitkä kävelymatka rautatieasemalle. Kansihankkeen toteutuessa Kalevantieltä olisi suora yhteys junalaitureille.. Pyöräpysäköintiä on järjestettävissä pysäkeille Itsenäisyydenkadun liikennemäärä on ennusteen mukaan vertailuosuudella noin 20 % Kalevantien liikennemäärää pienempi ja autoliikenteen ja raitiotien yhteensovitus hieman hankalampaa. Valo-ohjattuja liittymiä on Kalevantien kautta kulkevalla reitillä kuitenkin kaksi kertaa enemmän kuin Itsenäisyydenkatua kulkevalla reitillä. Hatanpään linjat seuraavassa vaiheessa Toteutettavuus suhteessa muun liikennejärjestelmän ominaisuuksiin Kalevantiellä ennustetaan liikennemäärien säilyvän nykyipään joukkoliikennekaduksi muuttamisen myötä. Tukee Hämeenkadun kehittämistä. 5.2 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Tavoitteet Raitiotien verkollinen kattavuus Asukkaita 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 Kattavuus: asukkaat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Työpaikkoja 500m etäisyydellä raitiotiepysäkeistä v.2012 (tuhatta) Kattavuus: työpaikat maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen Kattavuus: muut kohteet Maankäytön täydennysrakentamismahdollisuudet ja liikkumistarpeen vähentäminen Uuden liikennealueen tilantarve Laajennettavuus suhteessa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen Sopivuus kaupunkikuvaan erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen ITSENÄISYYDENKATU välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori sellään (ei kasvua). Epävarmuus kansihankkeen toteutumisessa. KALEVANTIE välillä Sammonaukio, Kaleva Keskustori Ei merkittävää muutosta, Tammelan kehitys Keskusareenan alueen asutus Tullin alue Rautatieasema, Hämeenkadun ympäristö Tammerkosken itäpuolella on Tampereen ydinkeskustan kaupallinen painopiste. Tammelan eteläosa, Tullin alue. Keskusareenan kaavassa asukasta. Erittäin vähän Hatanpään suunta Hämeenkatu kaupungin tärkein katu, Itsenäisyydenkatu kaupunkimainen. Keskusareenan toimistot, Tullin alue ja Technopolis Koskikeskuksen (ja Ratinan) kauppakeskukset, linjaautoasema, Keskusareena, Yliopisto, Tampere-talo Ratinan alue, yliopiston seutu, Tullin alue Viheralue Viinikankadun itäpuolella. Hatanpään valtatie kaupunkimainen Saavutettavuus Linjaus Itsenäisyydenkadun kautta mahdollistaa yhtenäisen kaupallisen keskustan kehittymistä Hämeenkadun-Itsenäisyydenkadun pääakselin varaan sekä muuttaa keskustan imagoa. Linjaus tukee keskustan pääkatuakselin kehittämisinvestointeja ja Itsenäisyydenkadun varren elinvoimaisuutta. Itsenäisyydenkadun vaihtoehto kytkeytyy paremmin Tammelan alueen täydennysrakentamiseen. Linjaus Kalevantien kautta palvelee työmatkaliikennettä ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta paremmin (Tampere-talo, rakennettava Areena) lukuun ottamatta Hervannassa asuvien ja keskustassa työssä käyvien matkoja, joille suora yhteys Itsenäisyydenkatua käyttäen on houkuttelevampi. Täydennysrakentaminen Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden ja mahdollisuuksien osalta vaihtoehdot eroavat toisistaan alueiden käyttötarkoitusten suhteen: Itsenäisyydenkadun vaihtoehdossa painotus on asumisen ja Kalevantien vaihtoehdossa työ- ja opiskelupaikkojen sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden täydennysrakentamisella. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa Tampereen keskustaan osoitettu asukkaan lisäystavoite ei em. painotuksesta johtuen suoranaisesti kohdistu Kalevantien vaihtoehtoon. EHYTselvityksessä Itsenäisyydenkadun vaihtoehdon vaikutusalueelle sijoittuu yhteensä noin k-m 2 ja Kalevantien yhteensä noin k-m 2 lisärakentamista. Rakentamattomien alueiden osalta Kalevantien vaikutusalueella on jonkin verran enemmän mahdollisuuksia. Maanomistustilanteen suhteen vaihtoehtojen välisiä eroja ei ole. Kaavatilanteen osalta Itsenäisyydenkadun vaihtoehdossa ei ole lainkaan välitöntä tarvetta kaavamuutosten laatimiselle. Kaupunkikuvan herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun perusteella tarve linjan kaupunkikuvaan sovittamiseen on Itsenäisyydenkadun vaihtoehdolla Kalevantien linjausta vähäisempi. Mahdollisuudet kaupunkikuvalliseen uudistamiseen ovat merkittävämmät Kalevantien vaihtoehdolla, mutta joidenkin linjan varrelle sijoittuvien kohteiden (esim. Hatanpään valtatien pohjoispää ja Kalevankenttä) osalta myös kaupunkikuvaan sovittamisen tarve on otettava huomioon.