NETTIKYSELYN TULOKSET KEVÄT 2013

Transkriptio

1 TAMPEREEN AUPUNRATOTEN YLEUUNNTELMA NETTYELYN TULOET EVÄT Anne Vehmas

2 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET ÄLTÖ 1. YELYN TOTEUTU VATAAJEN TAUTATEDOT PPALAN ANNAEN VAHTOEHDOT EUTAN TÄPUOLEN VAHTOEHDOT ALEVAN VAHTOEHDOT RATOTEN ÄYTTÖ JA OONANÄEMY YHTEENVETO LTTEET 1. yselylomake 2. Linjausvalintojen tilastollisesti merkitsevät erot taustamuuttujittain 3. okonaisnäkemysten keskiarvot taustamuuttujittain 4. Vapaamuotoiset kommentit valintaperusteista

3 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 1 1. YELYN TOTEUTU Tampereelle suunnitteilla olevan modernin kaupunkiraitiotien ensimmäisen linjan reitistä on tarkoitus päättää keväällä Lokakuussa 2011 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotiereitille Hervannasta Lentävänniemeen jäi vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan: alevassa ammonkatu vai Teiskontie ja issanmaankatu eskustan itäosassa tsenäisyydenkatu vai alevantie spalan kannaksella asikiventie vai spalan valtatie. Tänä keväänä päätetään raitiotien lopullinen linjaus spalan kannaksella. eskustan itäosissa ja alevassa reitin valinta ei poissulje vaihtoehtoisen reitin toteutumista myöhemmin raitiotieverkkoa laajennettaessa. Päätöksenteon jälkeen valitun linjauksen suunnittelu jatkuu syksyllä untalaisten ja muidenkin tulevien raitiotien käyttäjien mielipiteitä näistä reittivalinnoista selvitettiin nettikyselyn avulla. Nettikyselyn vaihtoehtokartoissa esitetyt pysäkkien sijainnit ovat alustavia. Vastaajan taustatietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin, mitä kunkin osuuden vaihtoehtoa vastaajat pitävät parhaana ja millä perusteilla. Lisäksi kysyttiin arvioita raitiotien mahdollisesta käytöstä sekä suhtautumista raitiotiehankkeeseen kokonaisuutena (liite 1). yselylinkki julkaistiin tiedotteessa Tampereen kaupungin nternetsivuilla. yselystä kerrottiin mm. Aamulehdessä ja Tamperelaisessa niin painetussa lehdessä kuin nettiuutisissakin. nternet-kysely oli avoinna pari viikkoa yselyyn vastasi ensimmäisenä päivänä 455 henkeä, vaikka tiedote julkaistiin nettisivuilla vasta iltapäivällä. Toinen vastaajapiikki ajoittui kyselystä kertoneiden lehtiartikkelien jälkeen. Viimeisenäkin päivänä vastauksia saatiin vielä nelisenkymmentä. Vastauksia ryhdyttiin analysoimaan jolloin niitä oli kertynyt Vastaajien määrä vaihtelee kysymyksittäin, sillä kaikki eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. yselyn suunnittelusta vastasi Anne Vehmas Ramboll Finland Oy:stä. ysymyksiä muokattiin yhdessä Tampereen kaupungin edustajien kanssa. ysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla, jota käytti Anu olinummi. Tulokset analysoivat Venla Pesonen ja Anne Vehmas. Raportin kirjoitti Anne Vehmas.

4 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 2 2. VATAAJEN TAUTATEDOT Eniten vastauksia saatiin vuotiailta (kuva 1). Alle 18-vuotiaita nuoria vastaajissa oli hyvin vähän. Myös eläkeikäisten osuus (6 %) oli huomattavasti pienempi kuin väestössä (17 %, Tampereen väestö ). Miehet vastasivat aktiivisemmin kuin naiset kaikissa ikäluokissa, vaikka yleensä joukkoliikenteen käyttäjissä on vähemmän työikäisiä miehiä (kuva 2). Vastaajissa oli eniten pariskuntia ja vähiten lapsiperheellisiä (kuva 3). käryhmä yli 64 vuotta v v v. 40 Alle 18 v. 1 N=2313 % uva 1. Vastaajien ikäjakauma Vastaajien sukupuoli ja ikä Nainen, 40 % Mies, 60 % yli alle N= % uva 2. Vastaajien sukupuoli- ja ikäjakauma Asuminen Yksin asuva 32 riskunta 38 Lapsiperhe 26 N=2299 Muu % uva 3. Vastaajien elämäntilanne

5 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 3 Raitiotielinjauksen varrelta eniten vastauksia saatiin alevan, eskustan ja spalan alueiden asukkailta, mikä oli odotettavissakin, koska juuri näillä alueilla linjauksessa on vielä vaihtoehtoja (kuva 4). Asuinpaikan sijainti A Lielahti B spalan kannas C eskusta D aleva E Turtola F Hervanta Muualla Tampereella Tampereen naapurikunnassa Muualla N=2316 % uva 4. Vastaajan asuinpaikka (Alueet A-F linjauksen varrella kartan mukaan) Autottomien vastaajien osuus (36 %) oli kyselyssä ylikorostunut suhteessa Tampereen kaupungin väestöön (kuva 5). Tampereen kaupunkiseudun ja rkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan Tampereella asuvista 28 % asuu autottomassa kotitaloudessa, 54 % yhden auton kotitaloudessa ja 17 % moniautoisessa kotitaloudessa. Toisaalta on ihan odotettavissa, että autottomat ovat raitiotien potentiaalisimpia käyttäjiä ja siten kiinnostuneita kyselystä.

6 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 4 Henkilöautoja taloudessa Ei autoa 36 Yksi auto 51 aksi autoa 11 olme tai useampia autoja 1 N=2309 % uva 5. otitalouksien autonomistus ulkeminen Tampereen alueella talvella Lähes päivittäin 1-2 krt/viikko 1-2 krt/kk Harvemmin En koskaan ävellen (N=2163) Polkupyörällä (N=1998) Henkilöautolla (kuljettajana) (N=2157) Henkilöautolla (kyydissä) (N=2035) Linja-autolla (N=2255) uva 6. Matkojen kulkutapa talvella 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ulkeminen Tampereen alueella kesällä Lähes päivittäin 1-2 krt/viikko 1-2 krt/kk Harvemmin En koskaan ävellen (N=2165) Polkupyörällä (N=2138) Henkilöautolla (kuljettajana) (N=2156) Henkilöautolla (kyydissä) (N=2029) Linja-autolla (N=2236) uva 7. Matkojen kulkutapa kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

7 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 5 Vastaajan pääasiallinen kulkutapa Auto Linja-auto ja pp Linja-auto Linja-auto ja pyörä Polkupyörä ävely Polkupyörä ja kävely N=2274 % uva 8. Pääasiallinen kulkutapa Vastaajien liikkuminen kesällä ja talvella erosi lähinnä siten, että polkupyöräily oli selvästi yleisempää kesällä ja bussilla kulkeminen talvella (kuva 6 ja 7). ävellen kuljettiin eniten, mutta enimmäkseen kävelijät käyttivät myös muita kulkumuotoja, kuten autoa tai bussia. Vastaajien pääasiallinen kulkutapa (kuva 8) ryhmiteltiin kuvien 6 ja 7 talvi- ja kesäkulkutavan perusteella. Auto-ryhmän vastaajat liikkuivat useimmin autolla ajaen tai kyydissä. Vastaavasti linja-auto-, pyörä- ja kävely-ryhmä käytti liikkuessaan useimmin näitä kulkumuotoja. esällä pyörällä ja talvella bussilla liikkuvista muodostettiin linja-auto ja polkupyörä -ryhmä. Ryhmittelystä jätettiin pois ne 51 vastaajaa, jotka kertoivat liikkuvansa yhtä harvoin kaikilla kulkumuodoilla tai jättivät vastaamatta kaikkiin kulkumuotokysymyksiin. Tampereen kaupunkiseudun ja rkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan tamperelaisista 45 % kulkee autolla (kuljettaja tai matkustajana), 17 % joukkoliikenteellä ja 37 % kävellen ja polkupyörällä. yselyn kulkumuotojakauman vertailua Tampereen kaupunkiseudun ja rkanmaan liikennetutkimuksen 2012 Tampereen jakaumaan hankaloittaa linjaautolla talvella ja pyörällä kesällä kulkevien osuus. Liikennetutkimuksen tiedot perustuvat syys-joulukuun liikkumiseen. oska tällöin on yleensä vielä lumetonta, tehtiin oletus, etteivät pyöräilijät ole vielä tällöin vaihtaneet bussiin. Vertailua varten linja-autolla ja pyörällä liikkuvien osuus laskettiin yhteen pyöräilijöiden ja kävelijöiden kanssa, vaikka tämä kutistaa kyselyssä painottunutta linja-autoilijoiden osuutta ja suurentaa pyöräilijöiden osuutta (taulukko 1). yselyvastaajissa autoilijoiden osuus on vähäisempi sekä linja-autolla ja polkupyörällä kulkevien osuus suurempi kuin Tampereen väestössä. arkeasti ottaen kulkumuoto-osuudet ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin Tampereen väestössä (taulukko 1). Taulukko 1. yselyvastaajien ja tamperelaisten kulkumuotojakaumat Raitiotiekysely 2013 Tampereen väestö 2012 * Auto (kulj.+ matk.) Joukkoliikenne Polkupyörä ja kävely *Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja rkanmaan liikennetutkimus 2012 (syys-joulukuu)

8 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 6 3. PPALAN ANNAEN VAHTOEHDOT rempi raitiotielinjaus - spalan kannas spalan valtatie 68 asikiventie 32 N=2238 % uva 9. spalan kannaksen vaihtoehtojen kannatus spalan valtatien valitsi kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ja asikiventien yksi kolmannes (kuva 9). Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja vain asuinpaikan suhteen (liite 2). spalan kannaksen alueella asuvista 84 % valitsi spalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan Lielahden alueella asikiventien vaihtoehto sai vähän enemmän kannatusta (55 %) kuin spalan valtatie (45 %). Eniten linjausvalintaa perusteltiin raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla (kuva 10). Varsinkin spalan valtatien kannattajat korostivat saavutettavia kohdealueita. en sijaan asikiventien valinneet painottivat eniten matkan nopeutta. Toiseksi tärkeimpänä valintaperusteena pidettiin raitiotie- ja bussilinjojen muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta. Vasta kolmannelle sijalle jäi oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto. Tärkeänä pidettiin myös matkan luontevan suoraviivaista etenemistä.

9 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 7 Tärkeimmät valintaperusteet - spalan kannas Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu % aikki vastaajat, N=2240 spalan valtatien vaihtoehto, n=1501 asikiventien vaihtoehto, N=696 uva 10. spalan valtatietien ja asikiventien vaihtoehdon valinneiden tärkeimmät valintaperusteet Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - spalan kannas Potentiaaliset käyttäjät - enemmän asukkaita ja työpaikkoja 88 1 aavutettavat kohteet (Pyynikintori, Tipotien terv. asema, antalahti) Turismi; spala, ärkänniemi En kannata raitiotietä Autoliikenne asikiventielle, vähemmän spalaan Matkan nopeus ja suoraviivaisuus Ratikka aiheuttaisi häiriötä ahtaassa spalassa Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan Raitiotien laajennettavuus nvestointikustannukset Reittimuutosehdotus Riippumattomuus rantaväylän tunneliratkaisuista Pysäkkien määrä spalan valtatien vaihtoehto, N=175 asikiventien vaihtoehto, N=54 ommentti ilman linjausvalintaa, N=22 N=248, kommentteja 258 Muu Lkm uva 11. spalan kannaksen linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit

10 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 8 Vapaamuotoisten kommenttien kirjoittajat toivat korostetusti esille sitä, että spalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkaita ja työpaikkoja (kuva 11). orkeuseron vuoksi asikiventien vaihtoehdon ei koeta palvelevan spalan asutusta. "asikiventien linjaus palvelisi vain Lielahden/Lentävänniemen asukkaita. spalan linjaus palvelee paljon enemmän ihmisiä. Ratikka on kuitenkin kaikkien käyttäjien etu." "asikiventien varressa ei ole mitään, spalan valtatien varressa on. 500m raja ei ota huomioon korkeuseroja spalassa." "Reitti palvelee moninkertaisesti suurempaa määrää asukkaita kuin 'rantareitti', siksi sen tuottama matkustusnopeuden lisäämispotentiaali on suurin (asukaslaskelmassa esitetty 500 m etäisyys linjauksesta on harhaanjohtava kriteeri sillä tosiasiassa rantareitti on huonosti saavutettavissa Hyhkystä ja spalasta)" "spalan valtatie on asuntokatu. iellä olisi välttämätöntä päästä saasteettomampiin ja meluttomampiin vaihtoehtoihin. " "Jos yhteyttä spalaan ei rakenneta heti alussa, ei sitä rakenneta koskaan; asikiventie ei palvele spalaa juuri mitenkään." aavutettavista kohteista vapaamuotoisissa teksteissä mainittiin Pyynikintori ja Tipotien terveysasema spalan reitiltä sekä antalahden tuleva asuinalue asikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; toisaalta spalan kulttuurimaisemassa, toisaalta ärkänniemen kävijöille. "Ratikka on aika näppärä juttu turistillekin!" "Matka kulttuurimaiseman halki, vähän kuin 3 ratikka Helsingissä, yli spalan harjun." "Maisemaraitiotie" "ärkänniemeen pääsy on eduksi turismille." "ärkänniemeen on turistiliikennettä vain osan vuotta." Muutama kommentoijista vastasi vain vapaamuotoisiin kohtiin, ettei halua raitiotietä. "Ei tarvita koko raitsikkatouhua vielä ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen!!! Tampere E ole suurkaupunki, bussilinjat vaan toimiviksi ja busseja tarpeeksi, se riittää!" Osa halusi erotella spalan kannaksen liikenteen siten, että spalan valtatiellä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja autoilu painottuisi asikiventielle. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät spalassa ja asikiventie toimisi autoiluväylänä. "Bussijyrinän poistuminen, ekologiset arvot." "enempi haitta liikenteelle. asikiventietä ei saa tukkia raitiovaunuilla." "asikiventie voidaan pyhittää Lielahti/Ylöjärvi/Nokia - keskusta väliselle ajoneuvoliikenteelle paremmin." Osa puolestaan ennakoi ratikan häiritsevän liikennettä ja asukkaita ahtaalla spalan valtatiellä, jonka vuoksi raitiotie pitäisi sijoittaa asikiventielle. "spalan valtatie on jo riittävään ahdas ilman ratikkaa. Bussit toimii siellä ok:sti." spalan vaihtoehtoa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tunneliratkaisusta. Lisäksi kommenteissa kerrottiin mm. reittimuutosehdotuksia. aikki kommentit löytyvät liitteestä 4.

11 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 9 4. EUTAN TÄPUOLEN VAHTOEHDOT rempi raitiotielinjaus - eskustan itäosa tsenäisyydenkatu 58 alevantie 42 N=2241 % uva 12. eskustan itäpuolen vaihtoehtojen paremmuus Pääosa (58 %) vastaajista kannatti tsenäisyydenkadun vaihtoehtoa (kuva 12). Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja vain ikäryhmien välillä (liite 2). Vanhemmat ikäluokat (61 63 %) kannattivat enemmän tsenäisyydenkatua kuin alle 30-vuotiaat (47 %). Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet korostuivat myös keskustan itäosassa, varsinkin alevantien kannattajilla (kuva 13). Molempia vaihtoehtoja perusteltiin paljon omalla liikkumisella sekä raitiotie- ja bussilinjojen kokonaisuudella. tsenäisyyden katua pidettiin parempana matkan suoraviivaisen etenemisen ja joukkoliikennematkan nopeuden vuoksi. en koettiin myös antavan raitiotielle enemmän näkyvyyttä kaupunkikuvassa.

12 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 10 Tärkeimmät valintaperusteet - eskustan itäosa Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu % aikki vastaajat, N=2243 tsenäisyydenkadun vaihtoehto, N=1282 alevantien vaihtoehto, N=908 uva 13. eskustan itäpuolen vaihtoehdon valinnassa tärkeää Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - eskustan itäosa Rautatieaseman saavutettavuus aavutettavat kohteet (Yliopisto, eskusareena, Tampere-talo) Matkan nopeus ja suoraviivaisuus 16 1 Hämeenkadusta joukkoliikennekatu 16 1 Potentiaaliset käyttäjämäärät En kannata raitiotietä Bussireitti puuttuu väliltä yliopisto - linja-autoasema Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet Muita tärkeitä kohteita Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan Reittimuutosehdotus nvestointikustannukset tsenäisyydenkadun vaihtoehto, N=137 alevantien vaihtoehto, N=90 ommentti ilman linjausvalintaa, N=22 Muu N=244, kommentteja 259 % uva 14. eskustan itäosan linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit

13 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 11 Vapaamuotoisissa kommenteissa korostettiin rautatieaseman merkitystä tsenäisyydenkadun perusteluna (kuva 14 ja liite 4). Rautatieasemaa pidettiin tärkeämpänä kuin harvemmin tarvittavaa Tampere-taloa tai keskusareenaa. "Rautatieasemalle pääsy on tärkeämpää kuin "keskusareenan" tai Tampere-talon tavoittaminen ratikalla. Niitä ei tarvitse yhtä usein." "Rautatieasema on kohde, johon mennään isojen laukkujen kanssa. Olisi pöhköä, jos sinne pitäisi kävellä." "Rautatieaseman hyvä saavutettavuus on keskeisen tärkeä seikka reittilinjauksessa." alevantien kannattajat taas korostivat, että ratikalla on tärkeää päästä yliopistolle, keskusareenalle ja Tampere-talolle. tsenäisyydenkatua taas perusteltiin Tammelantorilla ja "arkipäivän kohteilla". "Eiköhän suuri osa Ratikan haluajista opiskele Yliopistolla?" "alevantien vaihtoehto kattaa yliopiston, alueen työpaikat, Tampere-talon ja tulevan keskusarenan." "tsenäisyydenkadulta on helppo ja lyhyt matka yliopistolle, tamperetaloon ja muihin mutkan kautta tavoitettaviin paikkoihin." "lvelee paremmin eri alueita (Tammela, Yliopisto)." "Valtaosa kuntalaisten asiointimatkoista suuntautuu pääkadun varrelle." tsenäisyydenkatua perusteltiin luontevalla suoralla ensimmäisen vaiheen pääreitillä, joka tekisi Hämeenkadusta joukkoliikennekadun. "Raitiovaunun on luonnollisempaa kulkea tsenäisyydenkatua, joka toimii yhtenä keskustan pääväylistä." "Henkilöautoliikenteen vähentäminen Hämeenkadulla/ keskustassa." "unnon viheryhteys tsenäisyydenkadun pysäkiltä Tullin läpi Yliopistolle ja eskusareenalle riittää. Ei mitään sakkolenkkejä keskustan ja alevan välille!" "uoraviivaisuus, ei ratikalla ole järkeä kierrellä joka kuppilan nurkilla, toki tuo toinenkin linja pitää joskus tehdä." alevantietä perusteltiin myös bussireitin puuttumisella yliopiston ja linjaautoaseman väliltä sekä keskustan laajentamisella. "Bussilla ei pääse alevanpuistotieltä Hatanpään valtatielle." "Ehdottomasti alevantie. tsenäisyydenkadulla kulkee jo nyt erittäin paljon busseja, alevantiellä ei juurikaan." "eskustan painopistettä pois pelkästään Hämeenkadun varrelta."

14 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET ALEVAN VAHTOEHDOT ras raitiotielinjaus - aleva ammonkatu 40 Teiskontie + issanmaankatu 44 Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu 16 N=2265 % uva 15. alevan vaihtoehtojen paremmuus alevassa eniten kannatusta sai Teiskontien ja issanmaankadun vaihtoehto (kuva 15). Teiskontien vaihtoehtoja piti parempana 60 % ja ammonkatua 40 % vastaajista. Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 2): Raitiotielinjauksen länsipäässä asuvat kannattivat enemmän Teiskontietä ja alevassa ja sen eteläpuolella asuvat ammonkatua. Hervantalaisista 51 % kannatti ammonkatua. Hervannan ja alevan välissä asuvista 47 % ja alevassa asuvista 45 % piti parhaana ammonkatua. Autoilijat ja autolliset taloudet pitivät Teiskontietä ja issanmaankatua parempana, kun taas pyöräilijät ja kävelijät sekä autottomat taloudet kannattivat enemmän ammonkatua. Erityisesti useamman auton taloudet kannattivat Teiskontien+ issanmaankadun vaihtoehtoa. Nuoremmat ikäryhmät kannattivat enemmän ammonkatua kuin vanhemmat ikäluokat. Miehet (46 %) kannattivat enemmän ammonkatua kuin naiset (32 %). Yksin ja pariskuntana asuvat kannattivat enemmän ammonkatua ja lapsiperheelliset Teiskontietä ja issanmaankatua.

15 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 13 Tärkeimmät valintaperusteet - aleva Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu % aikki vastaajat, N=2216 ammonkadun vaihtoehto, N=878 Teiskontie + issanmaank. VE, N=961 Teiskont. + Tekunk. + issanmaank. VE, N= uva 16. alevan vaihtoehdon valinnassa tärkeää Raitiotiellä saavutettavat kohteet nousivat selvästi tärkeimmäksi linjauksen valintaperusteeksi Teiskontien vaihtoehtoja kannattaneilla (kuva 16). ammonkatua parempana vaihtoehtona pitävillä taas korostui matkan luontevan suoraviivainen eteneminen ja nopeus. He perustelivat valintaa myös investointikustannuksilla, jotka ovat ammonkadulla selvästi alhaisemmat. Vapaamuotoisissa vastauksissa mainittiin tärkeinä kohteina raitiotielle useimmin TAY, TAM ja jäähalli, joilla saataisiin suuret potentiaaliset käyttäjämäärät (kuva 17 ja liite 4). uurempi osa kannatti Teiskontietä ilman Tekunkadun lenkkiä. ammonkadullakin mainittiin potentiaalinen käyttäjämäärä suureksi, koska alueella on paljon asukkaita ja uusi kaavoitettu asuinalue. "TAYin ja TAMin saavutettavuus erittäin tärkeää!" "uuret käyttäjämäärät hallille, Tamkille ja TAYille tukevat linjavalintaa. Ylimääräinen mutka hyödytön." "aavutettavat palvelut (Tays, Hakametsän monitoimihalli, Tays alueen opetusterveysasema, Tamk, Yliopiston lääketiede+terveystiede, päiväkoteja matkalla yms.)" "ammonkadulla tilaa ratikalle. Tiivis asukaspohja." "alevanrinteen alue tuo asukkaita lisää." ammonkatua perusteltiin erityisesti reitin nopeudella ja suoraviivaisuudella. ammonkadusta koettiin muodostuvan raitiotien toimiva päärunko, jota voidaan myöhemmin laajentaa Teiskontietä TAYiin ja itä-tampereelle. "Ensimmäisen runkolinjan oltava mahdollisimman suora, nopea ja selkeä." "Raitiotien pitäisi alkuun muodostaa "selkäranka" jota voi laajentaa tulevaisuudessa eikä yrittää kiertää kaikkia paikkoja." "Laajennetaan myöhemmin Teiskontietä pitkin itä-tampereelle." "Teiskontie toteutettaneen joka tapauksessa seuraavaksi. ammonkadun linjaus toimii sen kanssa parhaiten - muuten meille jää joko hidas linjaus tai turhat kiskot issanmaankadulle." "Taysin linja pitää saada nopeasti, mutta on fiksumpaa tehdä ne erilleen."

16 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 14 Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - aleva aavutettavat kohteet (TAY, TAM, jäähalli) Potentiaaliset käyttäjämäärät Matkan nopeus ja suoraviivaisuus 24 2 Toisessa vaiheessa linja TAYin kautta /Laajennettavuus Linnainmaalle Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan En kannata raitiotietä Reittimuutosehdotus Vaihtoehto henkilöautoliikenteelle ammonkadun vaihtoehto, N=84 nvestointikustannukset Yhteys Hervanta-issanmaa (TAY/TAM/TTY) Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet ammonkadun pysäkkien määrä Teiskontie + issanmaank. VE, N=81 Teiskont. + Tekunk. + issanmaank. VE, N=35 ommentti ilman linjausvalintaa, N=19 Muu N=219, kommentteja 242 Lkm uva 17. eskustan itäosan linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit Molempia vaihtoehtoja perusteltiin sillä, että raitiotie toisi vaihtoehdon henkilöautoliikenteelle. "Taysin ja jäähallin suuret, lähialueilta sekä käyttäjiä rasittavat pysäköintiongelmat helpottuisivat huomattavasti." "Ruuhkien vähentäminen teiskontiellä." "Raitiotien on oltava kilpailukykyinen autoliikenteeseen nähden, ja se ei toteudu jos raitotie mutkittelee ympäri kaupunkia." Teiskontien vaihtoehtoja perusteltiin myös sillä, että Hervannasta tarvitaan suora yhteys TAYiin ja TAMiin. "Taysiin pitää päästä molemmista suunnista." "orkeakoulujen välisen reitin luominen, TTY-TAM. lähivuosina liikuntapalvelut näissä korkeakoluissa (+TaY) yhdistyvät ja ratikka on oiva tapa siirtyä kampukselta toiselle harrastamaan liikuntaa."

17 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET RATOTEN ÄYTTÖ JA OONANÄEMY Arvio raitiotien käytöstä (N=2306) äännöllisesti 61 illoin tällöin 32 Harvemmin 5 En koskaan % uva18. Arvio raitiotien käytöstä Pääosa (61 %) vastaajista arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti ja kolmannes silloin tällöin. Eri taustaryhmien arvioissa oli seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 2): äännöllisimmin raitiotietä arvioi käyttävänsä Hervannan (74 %), spalan (73 %), alevan (71 %) ja Lielahden (70 %) alueen asukkaat. Epäsäännöllisemmin raitiotietä käyttäisivät muualla Tampereella ja sen ulkopuolella asuvat. Bussilla tai pyörällä kulkevista valtaosa (79 %) arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti. Vajaa puolet (48 %) autoilijoista ennakoi säännöllistä käyttöä. Autottomat (72 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin yhden (57 %) ja kahden tai useamman auton taloudet (45 %). Alle 30-vuotiaat arvioivat käyttävänsä raitotietä säännöllisemmin kuin sitä vanhemmat. Naiset (64 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin miehet (59 %). Yksin asuvat (67 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin lapsiperheelliset (60 %) ja pariskuntana asuvat (57 %). Valtaosa (86 %) vastaajista suhtautui myönteisesti raitiotiehen (kuva 19). ymmenesosalla näkemys oli kielteinen. eskimäärin vastaajien näkemys osui vaihtoehtoon: raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. okonaisnäkemyksen keskiarvo oli 1,8, kun asteikon kielteisin näkemys sai arvon -3 ja myönteisin 3. Eri taustaryhmien näkemyksissä oli seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 3): Raitiotiehen suhtaudutaan linjauksen varrella myönteisesti (1,8 1,9). Vähiten myönteisiä olivat asukkaat Hervannan ja alevan välillä alueella E (1,6) ja muualla Tampereella asuvat (1,4). Pyöräilevät ja kävelevät (2,1) ovat jopa vähän myönteisempiä kuin bussilla kulkevat (2,0). Polkupyöräilijät ovat myönteisimpiä (2,1) ja autoilijat kielteisimpiä (1,5). okonaisnäkemys raitiotiehen on yhteydessä talouden autojen määrään. Autottomat ovat myönteisimpiä (2,1) ja kahden tai useamman auton taloudet kielteisimpiä (1,4). Alle 50-vuotiaat (ka=1,9) suhtautuvat raitiotiehen myönteisemmin kuin yli 50-vuotiaat (ka=1,4). Yksinasuvat (2,0) ja lapsiperheelliset (1,9) suhtautuvat raitiotiehen myönteisemmin kuin pariskuntana asuvat (1,7).

18 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 16 okonaisnäkemys hankkeesta Raitiotie on tärkeä ja tarpeellinen 47 Raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. 23 Vaikka raitiotiehen liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 16 Raitiotiessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. 4 Vaikka raitiotiehen liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. 2 Raitiotien kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sen edut. Raitiotie on turha ja kallis. 4 4 N=2310 uva19. okonaisnäkemys raitiotiestä % Erikseen tarkasteltiin auton omistusta ja ratikan mahdollista käyttöä. Autonomistajia, jotka arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti, oli 801. Heistä suurempi osa oli lapsiperheellisiä (38 %), kulki autolla (52 %) ja asui spalassa (20 %) kuin kaikista vastaajista (vastaavasti 26 %, 41 % ja 15 %.) Autottomia, jotka arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti, oli 602. Heistä pääosa (60 %) asui yksin ja oli alle 31-vuotiaita (60 %), kun kaikista vastaajista yksin asui vain 32 % ja alle 31-vuotiaita oli 41 %. Heistä suurempi osa asui alevassa (25 %), keskustassa (20 %) tai Hervannassa (20 %) kuin koko vastaajajoukosta (19 %, 16 %, 13 %). Heistä 35 % liikkui pääasiassa linja-autolla, kun kaikista vastaajista vain 16 %. Autottomat raitiotien säännöllistä käyttöä ennakoivat painottivat linjausvalinnoissaan enemmän spalan valtatietä (72 %) ja ammonkatua (47 %). Heistä 97 % suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Vastaajien joukossa oli 65 autotonta lapsiperheellistä, jotka käyttäisivät raitiotietä säännöllisesti. Heitä asui enemmän alevan (28 %) ja spalan alueilla(22 %) kuin koko vastaajajoukko (vastaavasti 19 %, 15 %). Pääosa (66 %) oli vuotiaita (38 % kaikissa). He kannattivat koko vastaajajoukko vahvemmin spalan valtatietä (72 %), tsenäisyydenkatua (66 %) ja ammonkatua (44 %). Heistä 74 % piti raitiotietä tärkeänä ja tarpeellisena ja kaikki suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Eniten autolla liikkuvista vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) oli miehiä. oska miehet käyttävät yleensä vähemmän joukkoliikennettä kuin naiset, tarkasteltiin erikseen niiden 804 miehen vastauksia, jotka käyttäisivät raitiotietä säännöllisesti. Heissä oli enemmän alle 31-vuotiaita (46 %), yksin asuvia (40 %) ja Hervannassa asuvia (19 %) sekä vähemmän (37 %) autoilijoita kuin kaikissa vastaajissa (vastaavasti 41 %, 32 % ja 13 % sekä 41 %). äännöllisesti raitiotietä käyttäviksi ilmoittautuneet miehet painottivat linjausvalinnoissaan enemmän spalan valtatietä (71 %), tsenäisyydenkatua (63 %) ja ammonkatua (51 %). Heistä 65 % piti raitiotietä tärkeänä ja tarpeellisena ja 97 % suhtautui hankkeeseen myönteisesti.

19 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET YHTEENVETO Tampereen kaupunkiraitiotien nettikyselyyn saatiin maaliskuussa parin viikon aikana vastausta. uuri vastausten määrä kertoo hankkeen kiinnostavuudesta. e antaa myös hyvät mahdollisuudet näkemysten tarkasteluun taustaryhmittäin. Vastaajissa olivat aliedustettuina teini-ikäiset ja eläkeikäiset. Miehet vastasivat aktiivisemmin kuin naiset kaikissa ikäluokissa, vaikka yleensä joukkoliikenteen käyttäjissä on vähemmän työikäisiä miehiä. Raitiotie vaikuttaisi kiinnostavan miehiä bussiliikennettä enemmän. Aktiivisimmin vastasivat niiden alueiden edustajat, joilla oli vielä linjausvaihtoehtoja. Myös Hervannasta saatiin paljon vastauksia. Autottomien ja bussinkäyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin Tampereella. Vastaajat eivät siis edusta kattavasti kaupunkilaisia. en sijaan he edustavat hyvin raitotien mahdollisia käyttäjiä. Pääosa vastaajista (61 %) arveli, että käyttäisi raitiotietä säännöllisesti, ja kolmannes silloin tällöin. Vastaajien enemmistö piti parhaana seuraavia vaihtoehtoja: spalan valtatie (68 %) tsenäisyydenkatu (58 %) Teiskontie+ issanmaankatu (44 %). spalan kannas spalan valtatie (68 %) asikiventie (32 %) + Enemmän asukkaita ja työpaikkoja; + antalahden tuleva asuinalue enemmän käyttäjiä + Pyynikintori, Tipotien terveysasema + Matkan nopeus ja suoraviivainen eteneminen + Turismi; spalan kulttuurimaisema + Turismi; ärkänniemi + Autoliikenteen haitat vähenevät spalassa, kun asikiventiestä autoiluväylä + Riippumattomuus tunneliratkaisusta + Raitiotie ei häiritse asukkaita ja liikennettä ahtaalla spalan valtatiellä spalan asukkaat (84 %) Lielahden asukkaat (55 %) Ainoastaan Lielahden alueella asikiventie sai enemmän kannatusta (55 %) kuin spalan valtatie (45 %). Erityisesti spalassa asuvat (84 %) valitsivat spalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Muiden kuin asuinpaikan suhteen spalan kannaksen vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Vastaajat perustelivat linjausvalintaansa eniten raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla. spalan valtatien kannattajat korostivat sitä, että spalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkaita ja työpaikkoja. orkeuseron vuoksi asikiventien vaihtoehdon ei koeta palvelevan spalan asutusta. aavutettavista kohteista mainittiin erityisesti Pyynikintori ja Tipotien terveysasema spalan reitiltä sekä antalahden tuleva asuinalue asikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; toisaalta spalan kulttuurimaisemassa, toisaalta ärkänniemen kävijöille. spalan vaihtoehtoa perusteltiin myös liikenteen jakamisella siten, että spalan valtatiellä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja läpikulkuautoilu ohjattaisiin asikiventielle. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät spalassa ja asikiventie toimisi sujuvana autoiluväylänä. spalan vaihtoehtoa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tunneliratkaisusta.

20 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 18 asikiventien kannattajat painottivat eniten matkan nopeutta. Raitiotietä haluttiin sijoittaa asikiventielle myös siksi, ettei raitiotie häiritsisi liikennettä ja asukkaita ahtaalla spalan valtatiellä. Raitiotien nähtiin tuovan asikiventielle myös maankäytön kehittämismahdollisuuksia. eskustan itäosa tsenäisyydenkatu (58 %) alevantie (42 %) + Rautatieasema,Tammelantori + lvelee sekä Tammelan että yliopiston alueen + Luontevan suora raitiotien ensimmäinen pääreitti + Yliopisto, keskusareena, Tamperetalo + orvaa yliopiston ja linjaautoaseman väliltä nykyisin puuttuvan bussireitin + Hämeenkadusta joukkoliikennekatu + Maankäytön kehittämismahdollisuudet (keskustan laajentaminen Hämeenkadulta) Yli 30-vuotiaat (61 63 %) Alle 30-vuotiaat (47 %) eskustan itäosassa vanhemmat ikäluokat kannattivat enemmän tsenäisyydenkatua kuin alle 30-vuotiaat. lmeisesti tässä vaikuttaa yliopiston sijainti alevantien varrella. Linjausvalinnan perusteluissa korostuivat raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet. alevantien kannattajat korostivat, että ratikalla on tärkeä päästä yliopistolle, keskusareenalle ja Tampere-talolle. tsenäisyydenkatua taas perusteltiin rautatieasemalla, Tammelantorilla ja "arkipäivän kohteilla". Heidän mielestään opiskelijoilla on lyhyt kävelymatka tsenäisyyden kadulta yliopistolle, mutta rautatieasemalle mennään matkatavaroiden kanssa ja silloin pitää päästä lähelle. tsenäisyydenkadun vaihtoehto nähtiin raitiotien luontevaksi ensimmäisen vaiheen pääreitiksi, joka tekisi Hämeenkadusta joukkoliikennekadun. Valtaosan kuntalaisten asiointimatkoista koettiin suuntautuvan pääkadun varrelle. alevantien perusteluissa taas tuotiin esille, että raitiotie paikkaisi yliopiston ja linja-autoaseman väliltä puuttuvaa bussireittiä. alevantien vaihtoehto auttaisi laajentamaan keskustaa myös kauemmas Hämeenkadulta. aleva ammonkatu (40 %) Teiskontie + issanmaankatu (44 %) Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu (16 %) + Tiivis asuinalue, alevanrinteen uudet asukkaat + Matkan luontevan suoraviivainen eteneminen ja nopeus + Raitiotien toimiva päärunko + Laajennettavuus TAYiin ja itä-tampereelle + ilpailukykyinen autoliikenteelle + TAY, TAM, Hakametsän jäähalli + tärkeä työ- ja opiskelupaikka-alue + Yhteys Hervannan yliopistolta aupin kampukselle + TAYin ja jäähallin pysäköintiongelmien helpottuminen Hervanta 51 % Lielahti 50 % + 25 % Autottomat taloudet Useamman auton taloudet Pyöräilijät ja kävelijät Autoilijat Nuoremmat ikäryhmät Vanhemmat ikäryhmät Miehet Naiset Yksin asuvat Lapsiperheelliset

21 TAMPEREEN AUPUNRATOTE VAHTOEHTOYELYN TULOET 19 Raitiotielinjauksen länsipäässä asuvat kannattivat enemmän Teiskontietä, kun taas alevassa ja sen eteläpuolella asuvat ammonkatua. ammonkatua pitivät parhaimpana pyöräilijät ja kävelijät, autottomat taloudet, nuoremmat ikäryhmät, miehet sekä yksin ja pariskuntana asuvat. Raitiotiellä saavutettavat kohteet, TAY, TAM ja Hakametsän jäähalli, nousivat selvästi tärkeimmäksi linjauksen valintaperusteeksi Teiskontien vaihtoehtoja kannattaneilla. uurempi osa kannatti Teiskontietä ilman Tekunkadun lenkkiä. Teiskontien vaihtoehdoilla saataisiin suora yhteys Hervannan yliopistolta aupin kampukselle. ammonkatua parempana vaihtoehtona pitävillä taas korostui matkan luontevan suoraviivainen eteneminen ja nopeus. ammonkadusta koettiin muodostuvan raitiotien toimiva päärunko, jota voidaan toisessa vaiheessa laajentaa Teiskontietä TAYiin ja itä-tampereelle. Raitiotien käyttö äännöllisimmin raitiotietä arvioi käyttävänsä Hervannan, spalan, alevan ja Lielahden alueen asukkaat. Bussilla tai pyörällä kulkevat, autottomat, nuoremmat, yksin asuvat ja naiset arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin muut. äännöllisesti raitiotietä käyttävistä autonomistajissa painottui lapsiperheiden, autoilijoiden ja spalassa asuvien osuus. äännöllisesti raitiotietä käyttävissä autottomissa taas oli enemmän nuoria, yksin asuvia ja linja-auton käyttäjiä, jotka asuivat alevassa, keskustassa tai Hervannassa. Raitiotietä säännöllisesti käyttävissä miehissä oli enemmän yksin asuvia, alle 31-vuotiaita ja hervantalaisia sekä vähemmän autoilijoita. äännöllisesti raitiotietä käyttäviksi ilmoittautuneet miehet painottivat linjausvalinnoissaan enemmän spalan valtatietä (71 %), tsenäisyydenkatua (63 %) ja ammonkatua (51 %). Valtaosa (86 %) vastaajista suhtautui raitiotiehen myönteisesti. ymmenesosa oli kielteisiä. eskimäärin vastaajien näkemyksenä oli, että raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuivat linjauksen varrella asuvat, pyöräilijät ja kävelijät, autottomat, alle 50-vuotiaat sekä yksin asuvat ja lapsiperheelliset.

22 LTE 1. YELYLOMAE Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma Hervanta-eskusta-Lentävänniemi 20 ysely raitiotien linjausvaihtoehdoista Alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotiereitille jäi vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan: aleva; ammonkatu vai Teiskontie ja issanmaankatu eskustan itäosa; tsenäisyydenkatu vai alevantie spalan kannas; asikiventie vai spalan valtatie. Tänä keväänä päätetään raitiotien lopullinen linjaus spalan kannaksella. eskustan itäosissa ja alevassa reitin valinta ei poissulje vaihtoehtoisen reitin toteutumista myöhemmin raitiotieverkkoa laajennettaessa. Vaihtoehtokartoissa esitetyt pysäkkien sijainnit ovat alustavia.

23 21 RATOTELNJAUTEN VAHTOEHDOT PPALAN ANNA 1. Verratkaa seuraavia raitiotielinjausten vaihtoehtoja. umpi niistä on mielestänne parempi? spalan valtatie asikiventie Enqvistinkadun ja Hämeenkadun väli Alustavan yleissuunnitelman spalan valtatie asikiventie Linjauksen pituus m m Matka-aika 15:40 min 12:10 min Pysäkkien määrä 9 pysäkkiparia 7 pysäkkiparia nvestointikustannusten arvio n. 33,3 milj. n. 34,4 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Tipotien terveysasema, Pyynikintori Tipotien terveysasema, ärkänniemi 2. Mitä asioita piditte tärkeimpinä vaihtoehdon valinnassa? (mahdollista valita useita) Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu, mikä?

24 22 EUTAN TÄOA 3. Verratkaa seuraavia raitiotielinjausten vaihtoehtoja. umpi niistä on mielestänne parempi? tsenäisyydenkatu alevantie oskipuiston ja alevan väli Alustavan yleissuunnitelman tsenäisyydenkatu alevantie Linjauksen pituus m m Matka-aika 5:10 min 6:20 min Pysäkkien määrä 4 pysäkkiparia 4 pysäkkiparia nvestointikustannus n. 10,6 milj. n. 10,2 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella Rautatieasema, Tammelantori, Tammelan stadion Linja-autoasema, Tampereen yliopisto, Tampere-talo, suunniteltu eskusareena 4. Mitä asioita piditte tärkeimpinä vaihtoehdon valinnassa? (mahdollista valita useita) Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu, mikä?

25 ALEVA Verratkaa seuraavia raitiotielinjausten vaihtoehtoja. Mikä niistä on mielestänne paras? ammonkatu Teiskontie + issanmaankatu Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu alevan puistotien ja arvijaakonkadun väli Alustavan yleissuunnitelman ammonkatu Teiskontie + issanmaankatu Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu Linjauksen pituus m m m Matka-aika 5:30 min 9:50 min 10:20 min Pysäkkien määrä 3 pysäkkiparia 5 pysäkkiparia 5 6 pysäkkiparia nvestointikustannus n. 9,7 milj. n. 16,3 milj. n. 18,5 milj. Asukkaita v (500 m linjasta) Työpaikkoja v (500 m linjasta) Tärkeitä kohteita linjan varrella ampola, alevan uintikeskus, Hakametsän jäähalli, suunniteltu alevanrinne ampola, alevan uintikeskus, ammattikorkeakoulu TAM, Yliopistollinen sairaala TAY, Hakametsän jäähalli, suunniteltu alevanrinne ampola, alevan uintikeskus, ammattikorkeakoulu TAM, Yliopistollinen sairaala TAY, Hakametsän jäähalli, suunniteltu alevanrinne

26 6. Mitä asioita piditte tärkeimpinä vaihtoehdon valinnassa? (mahdollista valita useita) Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella atutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella nvestointikustannukset Muu, mikä? 24 UHTAUTUMNEN RATOTEHANEEEEN 7. Arvioisitteko käyttävänne Tampereelle rakennettavaa raitiotietä? äännöllisesti illoin tällöin Harvemmin En koskaan 8. Mitä mieltä olette Tampereen kaupunkiraitiotien tarpeesta? Valitkaa parhaiten kokonaisnäkemystänne kuvaava vaihtoehto. 3 Raitiotie on tärkeä ja tarpeellinen. 2 Raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. 1 Vaikka raitiotiehen liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 Raitiotiessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. -1 Vaikka raitiotiehen liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. -2 Raitiotien kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sen edut. -3 Raitiotie on turha ja kallis. TAUTATEDOT 9. ukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 10. käryhmänne 1 Alle 18 v v v v 5 yli 64 vuotta 11. Asumismuotonne 1 Yksin asuva 2 riskunta 3 Lapsiperhe 4 Muu

27 12. Asutteko raitiotielinjauksen lähialueilla (kts. oheinen kartta) vai muualla? 25 Asun Alueella A Alueella B Alueella C Alueella D Alueella E Alueella F Muualla Tampereella Tampereen naapurikunnassa Muualla 13. Onko taloutenne käytössä henkilöautoa? Ei autoa Yksi auto aksi autoa olme tai useampia autoja 14. uinka usein kuljette matkojanne Tampereella ja/tai Tampereelle seuraavilla tavoilla talvella? Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (kyydissä) Linja-autolla uinka usein kuljette matkojanne Tampereella ja/tai Tampereelle seuraavilla tavoilla kesällä? En Harvemmin viikko päivittäin 1-2 krt/ Lähes 1-2 krt/kk koskaan ävellen En Harvemmin viikko päivittäin 1-2 krt/ Lähes 1-2 krt/kk koskaan ävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (kyydissä) Linja-autolla TO VATAUETANNE!

28 LTE 2. LNJAUVALNTOJEN TLATOLLET MERTEVÄT EROT TAUTAMUUTTUJTTAN 26 rempi raitiotielinjaus spalan kannaksella vastaajan asuinpaikan mukaan Alue A Lielahti Alue B spalan kannas Alue C eskusta Alue D aleva Alue E Turtola spalan valtatie Alue F Hervanta asikiventie Muualla Tampereella Tampereen naapurikunnassa Muualla N=2233 Yht rempi raitiotielinjaus eskustan itäosassa ikäryhmittäin Yli 51 v v alevantie Alle 30 v tsenäisyydenkatu Yht % N=

29 27 ras raitiotielinjaus alevassa vastaajan asuinpaikan mukaan Alue A Lielahti Alue B spalan kannas Alue C eskusta Alue D aleva Alue E Turtola Alue F Hervanta Muualla Tampereella N=2259 Tampereen naapurikunnassa Muualla Yht ammonkatu Teiskontie + issanmaankatu Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu

30 28 ras raitiotielinjaus aleva kulkutavan mukaan Pyöräily+kävely ammonkatu Linja-auto+pyöräily Teiskontie + issanmaankatu Auto Yht Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu N=2217 % ras raitiotielinjaus aleva ikäryhmittäin Yli 51 v ammonkatu v. Alle 30 v. Yht Teiskontie + issanmaankatu Teiskontie + Tekunkatu + issanmaankatu N= %

31 29 Arvio raitiotien käytöstä asuinpaikan mukaan Alue A Lielahti Alue B spalan kannas Alue C eskusta Alue D aleva Alue E Turtola Alue F Hervanta Muualla Tampereella N=2299 Tampereen naapurikunnassa Muualla Yht. % äännöllisesti illoin tällöin Harvemmin En koskaan

32 30 Arvio raitiotien käytöstä kulkutavan mukaan Pyöräily+kävely Linjaauto+pyöräily N=2259 Auto Yht. % äännöllisesti 1 illoin tällöin Harvemmin 7 4 En koskaan Arvio raitiotien käytöstä autojen määrän mukaan Ei autoa Yksi auto aksi tai useampi Yht äännöllisesti illoin tällöin Harvemmin En koskaan N=2291 % Yli 51 v v. Alle 30 v. Yht. Arvio raitiotien käytöstä ikäryhmittäin äännöllisesti illoin tällöin Harvemmin En koskaan % N=

33 31 Arvio raitiotien käytöstä sukupuolen mukaan Nainen Mies Yht äännöllisesti illoin tällöin Harvemmin En koskaan % N= Yksin asuva riskunta Lapsiperhe Yht. % N=2207 Arvio raitiotien käytöstä asumismuodoittain äännöllisesti 60 illoin tällöin 31 7 Harvemmin 2 En koskaan

34 LTE 3. OONANÄEMYTEN EARVOT TAUTAMUUTTUJTTAN 32 okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: Asuinpaikan sijainti Alue B Alue A spalan Alue C Alue D Alue E Alue F Muualla Tampereen Lielahti kannas eskusta aleva Turtola Hervanta Tampereella naapurikunnassa Muualla Yht eskiarvo 1,8 1,9 1,9 1,9 1,6 1,9 1,4 1,7 2,1 1,8 eskihajonta 1,6 1,6 1,5 1,5 1,6 1,4 1,9 1,8 1,5 1,6 Lkm p = 0,00003 Tilastollisesti erittäin merkitsevä okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: Pääasiallinen kulkutapa Auto Linja-auto + polkupyörä Linja-auto Polkupyörä ävely Yht eskiarvo 1,5 2,0 1,9 2,1 2,0 1,8 eskihajonta 1,8 1,5 1,5 1,3 1,5 1,6 Lkm p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: Pääasiallinen kulkutapa kolmiluokkaisena Auto Linja-auto + polkupyörä polkupyörä + kävely Yht eskiarvo 1,5 2,0 2,1 1,8 eskihajonta 1,8 1,5 1,4 1,6 Lkm p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: Henkilöautojen määrä taloudessa aksi tai Ei autoa Yksi auto useampi Yht eskiarvo 2,1 1,7 1,4 1,8 eskihajonta 1,4 1,7 1,9 1,6 Lkm p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: käryhmä Alle 30 v v. Yli 51 v. Yht eskiarvo 1,9 1,9 1,4 1,8 eskihajonta 1,4 1,6 2,0 1,6 Lkm p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä okonaisnäkemys hankkeesta Ryhmittelymuuttuja: Asumismuoto Yksin asuva riskunta Lapsiperhe Yht eskiarvo 2,0 1,7 1,9 1,8 eskihajonta 1,4 1,8 1,6 1,6 Lkm p = 0,00044 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

35 LTE 4. VAPAAMUOTOET OMMENTT VALNTAPERUTETA 33 spalan kannas Linjausvaihtoehdot: = spalan vt =asikiventie - = Vastaaja ei ole valinnut vaihtoehtoa Potentiaaliset käyttäjämäärät - enemmän asukkaita ja työpaikkoja spalassa asuu paljon ihmisiä. Rantatiellä ei kauheasti väkeä asu linjauksen lähellä enemmän asutusta. Asutus lähempänä linjaa asutuksen lähellä. Asukkaiden määrä radan varressa spalan valtatiellä raitsikka hyödyttäisi enemmän hyhky, kaarila, rantakaarilan, epilän ja haapalinnan asukkaita. julkisen liikenteen pitää kulkea sieltä missä ihmiset asuvat tavoittaa enemmän ihmisiä. Hyödyttäisi mahdollisimman monia kaupunkilaisia, reitti lähellä asuttuja alueita. enemmän ihmisiä voisi käyttää sitä linjaa! hmiset asuvat spalan valtatien varrella, ei asikiventiellä. Tällä päästään myös Haapalinnan kylään ja Epilään! spalan vaihtoehto palvelee selkeästi paremmin seudun asukkaita Typerää ajella tyhjää rantaa pitkin, etenkin jos ei ole edes pysäkkejä millä jäädä pois tai nousta kyytiin. Rautatie estää täysin pääsyn spalasta ja Hyhkystä asikiventielle. Rautatien eteläpuolella huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asikiventien varrella ei juuri mitään. spalan kautta enemmän saavutettavissa potentiáalisia matkustajia; antalahdesta kävelytie spalan valtatielle kulkee enemmän asutuksen keskellä lvelee nykyistä asutusta. spalan valtatie kaupunkimainen vaihtoehto. Raitiotien saavutettavuus äyttäjiä enemmän tälle vaihtoehdolle - ärkänniemelle tarvetta vain kesäälä, asukkaille läpi vuoden koskettaa useampia asukkaita. Firma, kuten ärkänniemi ei voi määritellä reittiä, vaan asukkaiden tarpeet. ärkänniemi on lisäksi yli puolet vuodesta kiinni, juuri sen ajan kun kulkuvälineitä erityisesti käytetään. Pyynikin/spalan asukkaille paremmat mahdollisuudet kyytiinhyppäämiseen. Näin ollen suurempi hyöty. spalanharjun jo olemassa olevia yrityksiä ja asukkaita ei ole järkevää ohittaa asikiventien kautta. spalan valtatie on myös paremmin Tesoman suunnalta tulevien saavutettavissa. Enemmän asukkaita ja työpaikkoja linjan varrella. spalan valtatien varrella asuu enemmän ihmisiä.miksi siis tehdä raitiotie tyhjälle asikiventielle. asukasmäärät asikiventien linjaus palvelisi vain Lielahden/Lentävänniemen asukkaita. spalan linjaus palvelee paljon enemmän ihmisiä. Ratikka on kuitenkin kaikkien käyttäjien etu. väestöä eniten ihmiset reitin varrella, maisema tosin pilalla asukkaiden määrä reitin varrella pispalassa ja pyynikillä on sentään asutusta kouluja terveysasema. Rantatiellä ei ole vastaavi joihin kulkee paljon väkeä. asutuksen vähyys rantatien varrella vs pispalan valtatien varrella etä asikiventie palvelisi? Ehän siellä ole asuntoja eikä työmaita Mielikuva, että reitti olisi paremmin asukkaiden hyödynnettävissä, vaikka edellä asukasmäärien on esitetty olevan suunnilleen samat. asikiventieltä asukkaiden pitää kävellä ylämäkeen. asikiven varressa ei ole mitään, spalan valtatien varressa on. 500m raja ei ote huomioon korkeuseroja spalassa. Lyhemmät matkat pysäkeille