SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 7/ Kaupunginvaltuusto TID - AIKA kl./klo 17:00-21:25 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Komentosilta 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Yleinen informaatio Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit Talousarviomuutos, vesihuoltolaitoksen investointitalousarvio Talousarviomuutos sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 talousarvioon Talousarviomuutos koskien ruokapalvelua Talousarviomuutos käyttötalouden ja investointien osalta, kiinteistöjen myynti, talouspalvelut Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 7-9 siirtäminen Vånon, Sunnanbergin ja Skräbbölen koulujen yhdistäminen Houtskarin yrittäjätalon myynti Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Ehdotus Prostvikin ranta-asemakaavan muutokseksi tilalla Filthatten 1:33 sekä osalla yhteistä vesialuetta 876:1 Prostvikissä Nauvossa 95 Nauvon rantayleiskaavan muuttaminen tilan Björkbacka 2:28 erään alueen osalta Strandbyn kylässä Nauvossa Ohjausryhmän väliraportti kuntarakennelain mukaisesta kuntien yhdistymisselvityksestä Luottamustehtävistä vapauttaminen, Anders Sirén Ilmoitusasiat Tarja Rinteen ym. aloite sota- ja rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan käytön tehostamisesta Nina Söderlundin ja Nina-Maria Nymanin ym. aloite saariston koulujen profiloitumisesta Itämeri- ja saaristokouluiksi Muut myöhemmin kuulutetut tai kiireellisiksi katsotut asiat 256 Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa Puheenjohtaja: Andreas von Bergmann Tämä kokouskutsu on ollut julkipantuna kaupungintalolla Paraisilla sekä Nauvon, Korppoon, Houts karin ja Ini ön aluekonttoreissa ajalla: Intygar/Todistaa:

2 7/ Kaupunginvaltuusto TID - AIKA klo 17:00-21:25 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Komentosilta NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET von Bergmann Andreas puheenjohtaja Abrahamsson Petri Ahonen Janne Autio Sanna Bergman Ted Berglund Leif Björk Maj Colliander Cornelius Ekström Kurt Engström Eskil Engström Sverker Eriksson Jan Fredriksson Merja Friis Christer Hedström-Järvinen Monica Henriksson Carita Hilke Kaija Holmberg Mikael Johansson Andreas Karlgren Fabian Karlsson Kaj-Johan Karlsson Sverker Koskinen Regina Kronehag Kurt Kurvinen Kyösti Wikman Calle Visa Petri (läsnä klo 17:05 lukien 83) Lindell Maria Lindholm Tom Lindstedt Kim Lundqvist Kurt Luoma Mikaela Nurro Kai Nyberg Widar Nymalm Tommy Nyman Nina Orell Markku (läsnä klo 17:17 lukien 83) Rinne Tarja Salonen Markku Stolzmann Marianna Särkijärvi Helena Söderlund Nina Takatupa Jarmo

3 7/ ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Järvinen Hanna kaupunginhallituksen jäsen Nygrén Patrik talousjohtaja (poistui klo 21:25) Hotanen Pia päivähoidon päällikkö (poistui klo 20:12) Lundberg Ulrika opetuspäällikkö (poistui klo 20:12) Sundqvist Paula vt. sosiaali- ja terveysjohtaja (poistui klo 20:12) Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö (poistui klo 21:25) Österman Carl-Sture ympäristönsuojelupäällikkö (läsnä klo 17:15-20:12) Öhman Folke kaupunginjohtaja Avellan Monica kaupunginlakimies FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Impilä Sanni Niemi Tapani (varajäsen Autio Sanna läsnä) (varajäsen Nyman Nina läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Andreas von Bergmann Ordförande/Puheenjohtaja Monica Avellan Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Carita Henriksson Regina Koskinen on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti sähköisesti PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr./ Johdon siht.

4 7/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginvaltuusto 81 Puheenjohtaja totesi, että kokouksesta oli kuulutettu laillisessa järjestyksessä ja että läsnä oli 41 valtuutettua, eli kokous oli myös päätösvaltainen.

5 7/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginvaltuusto 82 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Carita Henriksson ja Regina Koskinen.

6 7/ Kaupunginvaltuusto Yleinen informaatio Kaupunginvaltuusto 83 Yleistä informaatiota ei merkitty.

7 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tuloveroprosentti 1680/ /2014 Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kaupunginvaltuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan veroprosenteista (kuntalain 66 ). Verotusmenettelystä annetun lain (1263/2001) 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä veroprosenttien suuruus. Vuodeksi 2013 veroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä 19,25 %:sta 19,75 %:iin. Vuosina veroprosentti oli 19,25 eli alhaisempi kuin vuoden 2008 painotettu tuloveroprosentti vuonna 2009 toteutettua kuntaliitosta edeltäneissä kunnissa. Pitämällä sen jälkeen veroprosentin ennallaan vuosina kaupunki paransi asemaansa ja tuloveroprosentti suhteessa maan painotettuun keskiarvoon vastasi vuonna 2012 täsmälleen maan keskiarvoa. Vuoden 2013 korotuksen jälkeen kaupungin tuloveroprosentti ylittää maan keskiarvon 0,37 prosenttiyksiköllä, ja vuonna 2014 kaupungin veroprosentti on vastannut maan keskiarvoa. Alustavan ennusteen mukaan noin 1/4 kunnista korottaa tuloveroprosenttiaan vuonna Mikäli kaupungin veroprosentti ylittää maan keskiarvon yli 0,5 prosenttiyksilöllä, yksi ns. kriisikuntakriteereistä täyttyy. Kaupunginhallituksen vahvistaman talousarviokehyksen lähtökohtana on, että tuloveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna 2015 ja taloussuunnitelmavuosina Ennustettu toteuma on syksyn kuluessa jonkin verran heikentynyt, ja kaupunki tuleekin asettamaan vuoden 2015 talousarvion lähtökohdaksi toteuman, joka verojen ja valtionosuuksien osalta on noin 0,5 miljoonaa euroa kehystä heikompi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella edellyttää ehdotusta, joka nettokustannuksiltaan on vielä noin euroa alle aikaisemmin vahvistetun kehyksen. Lautakuntien antama talousarvioehdotus ylittää käyttötalouden osalta kaupunginhallituksen kehyksen 2,3 miljoonalla eurolla netto ja on syksyn kuluessa heikentyneiden näkymien myötä noin 2,8 miljoonan euron päässä tasapainotilanteesta. Vuoden 2015 arvioidun rahoituksen myötä lautakuntien ehdotus merkitsisi -2,8 miljoonan euron negatiivista tulosta ja vain 1,3 miljoonan euron vuosikatetta. Kaupunki voisi tällä ehdotuksella rahoittaa vain 1,3 miljoonaa euroa investoinneista, mikä investointien ollessa 5 miljoonaa euroa merkitsisi lisälainanottoa lähes 4 miljoonalla eurolla. Talouden tasapainottaminen pelkästään käyttötalouteen tehtävillä toimenpiteillä vaatisi nettokustannusten vähentämistä lautakuntien ehdotuksesta 2,8

8 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto miljoonalla eurolla ja sen jälkeistä erittäin tiukkaa taloudenpitoa vuosina 2016 ja Talousarvioneuvotteluissa käyttötalouden nettokustannuksia on onnistuttu vähentämään eurolla ja investointeja X eurolla, mikä vaikuttaa huomattavasti talousarvion ja -suunnitelman toteumaan. Näillä muutoksilla talousarvio tuottaa kuitenkin -X miljoonan euron negatiivisen tuloksen, mikä edellyttää lisälainanottoa noin X miljoonalla eurolla. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupunki tekee vuonna 2014 todennäköisesti negatiivisen tuloksen, jonka arvioidaan päätyvän lähelle budjetoitua tasoa eli -1,4 miljoonaa euroa. Tasapainottamistarve on suuri vielä talousarvioneuvottelujen jälkeenkin. Talouden tasapainottaminen vuosina vaatii vielä verojen korotusta. Kaupungin talous saadaan tasapainotettua vuosina korottamalla vuonna 2015 yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta 1,55 %:iin korottamalla vuonna 2016 tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 %:sta 20,25 %:iin. Tällä minimaalisella käyttökustannusten lisäyksellä yhdistettynä vuosina 2015 ja 2016 toteutettaviin verojen korotuksiin kaupunki voisi vuosittain omarahoittaa keskimäärin 4,6 miljoonan euron investoinnit suunnittelukauden aikana eikä kaupungin velkataakka suunnitelmavuosina mainittavasti kasvaisi. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ehdotus Paraisten kaupungin veroprosentti säilyy ennallaan ja on 19,75 % vuonna Keskustelun kuluessa Cornelius Colliander ehdotti Carita Henrikssonin kannattamana, että veroprosenttia korotetaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna Puheenjohtaja totesi, että Cornelius Colliander oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Cornelius Collianderin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Cornelius Collianderin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn.

9 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 8 Ei-ääniä 3 Liite 1 Äänestyspöytäkirja Kaupunginvaltuusto 84 Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa Cornelius Colliander ehdotti Janne Ahosen, Helena Särkijärven, Kyösti Kurvisen ja Nina Söderlundin kannattamana, että tuloveroprosenttia korotetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Puheenjohtaja totesi, että Cornelius Colliander oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginvaltuuston on sen vuoksi äänestettävä kaupunginhallituksen ehdotuksesta ja Cornelius Collianderin ehdotuksesta. Kaupunginhallituksen ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Cornelius Collianderin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 25 Ei-ääniä 18 Liite 1 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto oli päättänyt kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Paraisten kaupungin veroprosentti on 19,75 % vuonna 2015.

10 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistöveroprosentit 1681/ /2014 Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kaupunginvaltuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan veroprosenteista (kuntalain 66 ). Verotusmenettelystä annetun lain (1263/2001) 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä veroprosenttien suuruus. Vuodeksi 2013 veroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä 19,25 %:sta 19,75 %:iin. Vuosina veroprosentti oli 19,25 eli alhaisempi kuin vuoden 2008 painotettu tuloveroprosentti vuonna 2009 toteutettua kuntaliitosta edeltäneissä kunnissa. Pitämällä sen jälkeen veroprosentin ennallaan vuosina kaupunki paransi asemaansa ja tuloveroprosentti suhteessa maan painotettuun keskiarvoon vastasi vuonna 2012 täsmälleen maan keskiarvoa. Vuoden 2013 korotuksen jälkeen kaupungin tuloveroprosentti ylittää maan keskiarvon 0,37 prosenttiyksiköllä, ja vuonna 2014 kaupungin veroprosentti on vastannut maan keskiarvoa. Alustavan ennusteen mukaan noin 1/4 kunnista korottaa tuloveroprosenttiaan vuonna Mikäli kaupungin veroprosentti ylittää maan keskiarvon yli 0,5 prosenttiyksilöllä, yksi ns. kriisikuntakriteereistä täyttyy. Kaupunginhallituksen vahvistaman talousarviokehyksen lähtökohtana on, että tuloveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna 2015 ja taloussuunnitelmavuosina Ennustettu toteuma on syksyn kuluessa jonkin verran heikentynyt, ja kaupunki tuleekin asettamaan vuoden 2015 talousarvion lähtökohdaksi toteuman, joka verojen ja valtionosuuksien osalta on noin 0,5 miljoonaa euroa kehystä heikompi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella edellyttää ehdotusta, joka nettokustannuksiltaan on vielä noin euroa alle aikaisemmin vahvistetun kehyksen. Lautakuntien antama talousarvioehdotus ylittää käyttötalouden osalta kaupunginhallituksen kehyksen 2,3 miljoonalla eurolla netto ja on syksyn kuluessa heikentyneiden näkymien myötä noin 2,8 miljoonan euron päässä tasapainotilanteesta. Vuoden 2015 arvioidun rahoituksen myötä lautakuntien ehdotus merkitsisi -2,8 miljoonan euron negatiivista tulosta ja vain 1,3 miljoonan euron vuosikatetta. Kaupunki voisi tällä ehdotuksella rahoittaa vain 1,3 miljoonaa euroa investoinneista, mikä investointien ollessa 5 miljoonaa euroa merkitsisi lisälainanottoa lähes 4 miljoonalla eurolla. Talouden tasapainottaminen pelkästään käyttötalouteen tehtävillä toimenpiteillä vaatisi nettokustannusten vähentämistä lautakuntien ehdotuksesta 2,8

11 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto miljoonalla eurolla ja sen jälkeistä erittäin tiukkaa taloudenpitoa vuosina 2016 ja Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupunki tekee vuonna 2014 todennäköisesti negatiivisen tuloksen, jonka arvioidaan päätyvän lähelle budjetoitua tasoa eli -1,4 miljoonaa euroa. Tasapainottamistarve on suuri vielä talousarvioneuvottelujen jälkeenkin. Talouden tasapainottaminen vuosina vaatii vielä verojen korotusta. Kaupungin talous saadaan tasapainotettua vuosina korottamalla vuonna 2015 yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta 1,55 %:iin korottamalla vuonna 2016 tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 %:sta 20,25 %:iin. Yleisen kiinteistöveroprosentin korotus tuottaa vuosittain noin 1 miljoonaa euroa enemmän verotuloja. Tällä minimaalisella käyttökustannusten lisäyksellä yhdistettynä vuosina 2015 ja 2016 toteutettaviin verojen korotuksiin kaupunki voisi vuosittain omarahoittaa keskimäärin 4,6 miljoonan euron investoinnit suunnittelukauden aikana eikä kaupungin velkataakka suunnitelmavuosina mainittavasti kasvaisi. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ehdotus Paraisten kaupungin kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,55 % (nousee 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta) Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 % (ennallaan) Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 3,00 % (ennallaan) Keskustelun kuluessa Kurt Lundqvist ehdotti Hanna Järvisen kannattamana, että yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan 1,50 %:iin ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti korotetaan 0,47 %:iin. Puheenjohtaja totesi, että Kurt Lundqvist oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän

12 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ehdotuksesta ja Kurt Lundqvistin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Kurt Lundqvistin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 3 Ei-ääniä 8 Liite 2 Äänestyspöytäkirja Kaupunginvaltuusto 85 Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt Kurt Lundqvistin ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus ehdottaa, että yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on 1,50 % ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti vuonna 2015 on 0,47 %. Keskustelun kuluessa Cornelius Colliander ehdotti Kyösti Kurvisen ja Sanna Aution kannattamana, että yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan 1,55 %:iin ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti pidetään ennallaan. Keskustelun kuluessa Sverker Karlsson ehdotti Kaj-Johan Karlssonin kannattamana, että yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan 1,4 %:iin ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti korotetaan 0,6 %:iin. Puheenjohtaja totesi, että Cornelius Colliander ja Sverker Karlsson olivat tehneet kannatetut vastaehdotukset. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginvaltuusto äänestää ensin Cornelius Collianderin ehdotuksesta ja Sverker Karlssonin ehdotuksesta. Cornelius Collianderin ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Sverker Karlssonin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 15 Ei-ääniä 27 Äänestämättä jätti 1 Liite 2 Äänestyspöytäkirja

13 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja totesi, että Sverker Karlssonin ehdotus oli voittanut äänestyksessä. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginvaltuusto äänestää tämän jälkeen kaupunginhallituksen ehdotuksesta ja Sverker Karlssonin ehdotuksesta siten, että kaupunginhallituksen ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Sverker Karlssonin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 30 Ei-ääniä 13 Liite 3 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto oli päättänyt kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Paraisten kaupungin kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,50 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,47 % Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti 3,00 %

14 7/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousarviomuutos, vesihuoltolaitoksen investointitalousarvio 559/ /2013 Ympäristölautakunta Valmistelija Tekninen suunnittelija Matias Jensén, puh Esittelijä Kaupungininsinööri Manne Carla, puh Vesihuoltolaitos on varannut tämän vuoden investointitalousarvioon euroa Finbyn vesilaitoksen uutta porausreikää varten, hanke Vesihuoltolaitos on yhdessä Nauvon vesilaitoksen käyttöhenkilökunnan kanssa arvioinut investoinnin ja toimenpiteen tarpeettomaksi Nauvon vesihuollon turvaamisen kannalta. Kyseisen toimenpiteen sijaan suunnitellaan suodatinyksikköä Vikomista pumpattavan pohjaveden puhdistamista varten, Vikom toimii nykyään Nauvon varavesilähteenä. Vuoden mittaan Houtskarin osmoosivedenpuhdistamon tekniikkaa ja automaatiota on ollut tarpeen korjata perusteellisemmin, mikä onkin tehty vesihuollon turvaamiseksi. Kustannukset on kirjattu kustannuspaikalle 7752, tekniikan ja automaation koko saneerauksen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan euroa. Ehdotus Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Finbyn vesilaitoksen uuteen porausreikään varatuista investointivaroista (hanke 7752) siirretään euroa Houtskarin vesilaitoksen tekniikan ja automaation parantamiseen. Loput euroa hankkeen 7752 investointivaroista ehdotetaan jätettävän käyttämättä, koska tarvetta uudelle porausreiälle ei ole. Ehdotus hyväksyttiin. _ Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh etunimi.sukunimi@parainen.fi Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Finbyn vesilaitoksen uuteen porausreikään varatuista investointivaroista, hanke 7752, siirretään euroa Houtskarin vesilaitoksen tekniikan ja automaation parantamiseen. Loput euroa hankkeen 7752 investointivaroista jätetään käyttämättä vuonna 2014.

15 7/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 86 Kaupunginvaltuusto päätti että Finbyn vesilaitoksen uuteen porausreikään varatuista investointivaroista, hanke 7752, siirretään euroa Houtskarin vesilaitoksen tekniikan ja automaation parantamiseen. Loput euroa hankkeen 7752 investointivaroista jätetään käyttämättä vuonna 2014.

16 7/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousarviomuutos sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 talousarvioon 559/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh Esittelijä Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 taloutta koskevat osavuosiraportit osoittavat, että terveydenhuollon vastuualue pysyy vuoden 2014 talousarvion kehyksissä, kun taas sosiaali- ja terveyshallinnon, sosiaalipalvelujen, perhepalvelujen, vanhustenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt tulevat ylittämään talousarvionsa. Ennustetut nettomääräiset ali-/ylijäämät ovat vastuualueittain seuraavat: Sosiaali- ja terveyshallinto: euroa Sosiaalipalvelut euroa Perhepalvelut: euroa Vanhustenhuolto: euroa Terveydenhuolto: euroa Erikoissairaanhoito: euroa Osaston ennusteen mukainen ylitys on yhteensä euroa. Ylitysten perustelut: Sosiaali- ja terveyshallinto: Henkilöstökulut ylittyvät , koska toisaalta palkkamäärärahassa ei ole varattuna määrärahaa työsuojeluvaltuutetun palkkaan ja toisaalta lomapalkkoihin ja lomarahaan varattu määräraha on ylittynyt yhteensä Lisäksi palvelujen ostot ylittyvät, koska mm. posti- ja telemaksut ovat jo ylittyneet Sosiaalipalvelut: Tulojen arvioidaan ylittyvän Palkkakulut ylittyvät noin Vaikeimmin vammaisten henkilökohtaisten avustajien kustannukset ylittyvät Työmarkkinatuen kustannukset ylittyvät (sakkomaksut), koska vaikeasti työllistettävien määrä on kasvanut. Myös toimeentulotuki ylittyy , koska asiakkaiden määrä on noussut 5,5%. Toisaalta Kårkullan kuntayhtymän kustannukset näyttävät alittuvan uuden asiakasmaksutavan johdosta. Perhepalvelut: Tulojen arvioidaan alittuvan Perheille maksettavat avustukset ylittyvät Perheille myönnetyn perheterapian johdosta palvelujen ostot ylittyvät

17 7/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vanhustenhuolto: Tulot tulevat ylittymään noin Palkkakulut ylittyvät Tähän on vaikuttanut Björkebossa aloitettu uusi ympärivuorokautinen toiminta, epämukavasta työajasta maksettavat erityiskorvaukset sekä kasvaneet sijaiskustannukset (sairaslomien sijaiset). Erikoissairaanhoito ja terveydenhuolto: Erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan ylittyvän noin Tämä johtuu osittain ensihoidon ja päivystyksen määrärahan varaamisesta terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon kustannusten arvioidaan alittuvan noin Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta anoo kaupunginvaltuustolta seuraavaa talousarviomuutosta vuoden 2014 talousarvioon: Sosiaali- ja terveyshallinto, toimintakate ( ) Sosiaalipalvelut, toimintakate ( ) Perhepalvelut, toimintakate ( ) Vanhustenhuolto, toimintakate ( ) Erikoissairaanhoito, toimintakate ( ) Terveydenhuolto, toimintakate ( ) Ehdotus hyväksyttiin. _ Tiedoksianto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh etunimi.sukunimi@parainen.fi Talouspalvelut on tehnyt mennessä toteutuneen perusteella ennusteen vuodesta 2014 niiden vastuualueiden osalta, joita talousarviomuutos koskee. Talousjohtaja on keskustellut ennustetusta toteumasta sosiaali- ja terveysjohtajan kanssa ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden kanssa niissä tapauksissa, joiden kohdalla ennuste poikkeaa lautakuntien määräraha-anomuksesta. Talouspalvelujen tilannearvio poikkeaa talousarvioanomuksista seuraavasti:

18 7/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Laskelma poikkeaa anotusta erityisesti vanhustenhuollon ja terveydenhuollon osalta. Vanhustenhuollon ylitysriski on talouspalvelujen mukaan euroa netto siten, että tulojen arvioidaan ylittyvän noin eurolla ja menojen noin eurolla. Tämä poikkeaa anomuksesta, joka nettomäärärahaltaan on euroa. Terveydenhuollon kohdalla talouspalvelut laskee, että terveydenhuolto alittaa talousarvion 1,25 miljoonalla eurolla. Laskelma merkitsee sitä, että talousarviomuutos voidaan toteuttaa jakamalla määrärahat uudelleen vastuualueiden kesken niin, että nettovaikutus on 0. Talousarviomuutokset on toteutettava siten, että muutettu talousarvio voidaan saavuttaa vain ryhtymällä vielä tiukempiin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveysosasto jatkaa ja laajentaa välittömästi määrärahojen vähäisempään käyttöön tähtääviä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ostokiellot ja entistä suurempi pidättyväisyys sijaisten käytössä toiminnassa. Nämä toimenpiteet on otettava käyttöön heti. Vuoden 2014 toimintamäärärahojen ylitys ei ole riittävä perustelu määrärahojen lisäämiselle vuodeksi 2015, vaan vuoden 2014 ylitykset vaativat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä välittömiä toimenpiteitä toiminnan sopeuttamiseksi talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ehdotus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2014 määrärahoja muutetaan seuraavasti: Sosiaali- ja terveyshallinto, toimintakate euroa ( euroa) Sosiaalipalvelut, toimintakate euroa ( euroa) Perhepalvelut, toimintakate euroa ( euroa) Vanhustenhuolto, toimintakate

19 7/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto euroa ( euroa) Terveydenhuolto, toimintakate euroa ( euroa) Erikoissairaanhoito, toimintakate euroa ( euroa) Talousarviomuutos merkitsee määrärahojen jakamista uudelleen sosiaali- ja terveysosaston vastuualueiden kesken. Talousarviomuutos ei siten vaikuta kokonaistoimintakatteeseen. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 87 Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2014 määrärahoja muutettiin seuraavasti: Sosiaali- ja terveyshallinto, toimintakate euroa ( euroa) Sosiaalipalvelut, toimintakate euroa ( euroa) Perhepalvelut, toimintakate euroa ( euroa) Vanhustenhuolto, toimintakate euroa ( euroa) Terveydenhuolto, toimintakate euroa ( euroa) Erikoissairaanhoito, toimintakate euroa ( euroa) Talousarviomuutos merkitsee määrärahojen jakamista uudelleen sosiaali- ja terveysosaston vastuualueiden kesken. Talousarviomuutos ei siten vaikuta kokonaistoimintakatteeseen.

20 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousarviomuutos koskien ruokapalvelua 559/ /2013 Kaupunginhallitus Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kesä- ja elokuussa tehtyjen talousanalyysien perusteella vastuualueen 4400 eli ruokapalvelun vastuualueella todetaan nykyisen kustannuskehityksen jatkuessa olevan suuri riski talousarvion ylitykseen. Arvio ylityksen suuruudesta on euroa. Ruokapalvelun perustelut ylitykselle Vuoden 2014 talousarvion eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut on vastuualueesta riippumattomista syistä arvioitu virheellisesti, mikä tarkoittaa ko. kulujen nousua yli 57 % arvioidusta summasta. Euromääräisesti kulujen nousu on euroa, mikä on yli 55 % vastuualueen arvioimasta kokonaisylityksestä. Virhearviointia tukee vuoden 2013 tilinpäätöksen vastaavat luvut sekä vuodelle 2015 annetut ennakot. Ruokapalveluhenkilöstön keski-ikä on 52 vuotta, mikä on korkea fyysistä työtä tekevällä naisvaltaisella alalla ja näkyy myös varhe-maksuissa. Tällä hetkellä ruokapalveluhenkilöstöstä 14 % on jonkinlaisella osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä, minkä lisäksi on muut työrajoitteet. Vastaavanlaisten yksilöllisten työjärjestelytarpeiden odotetaan olevan edelleen nousussa, mikä asettaa toiminnan joustavan ja tehokkaan organisoinnin jatkossa entistä haastavammaksi. Ruokapalvelutoiminnan yksi perusedellytyksistä on tarkoituksenmukainen, turvallisuusmääräykset täyttävä sekä käyttökunnossa oleva kone- ja laitekanta. Kaupungissa toimivien keittiöiden määrä ja toimintamuoto määrittelevät kunkin keittiön laitetarpeen. Ammattikeittiökäyttöön soveltuvien koneiden ja laitteiden hankintahinta riippuu mm. käyttötarkoituksesta ja kapasiteetista, käyttöikä nykyajan laitteilla on keskimäärin 10 vuotta. Ruokapalvelun kone- ja laitekanta on pääosin huomattavan vanhaa, vuotta. Suunnitelmallista ja säännöllistä laitekannan uudistamista ei ole taloudellisista syistä pystytty tekemään. Laitteiden uushankinnat ovat pääasiassa tapahtuneet uudisrakentamisen/saneerauksen yhteydessä, mihin ei viimeiseen viiteen vuoteen ole ollut resursseja, tai silloin kun laite arvioidaan toiminnan kannalta välttämättömäksi, mutta sen korjauskulujen arvioidaan nousevan

21 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto lähelle uuden hankintahintaa. Valtaosa koneista ja laitteista on saavuttanut tai on saavuttamassa käyttöikänsä päätepisteen, mikä käytännössä tarkoittaa yhä toistuvampaa korjausta ja huoltoa. Yhä useammin korjaus on mahdotonta, syynä esim. ettei varaosia laitteisiin enää valmisteta ja/tai korjauksen tarve on taloudellisesti niin mittava, että uuden hankkiminen tulee edullisemmaksi. Kone- ja laitekannan heikkeneminen näkyy suoraan korjauskustannusten nousuna, minkä kuluvana vuonna arvioidaan ylittävän lähes 50 % eli noin euroa yli budjetoidun. Ruokapalvelun toimenpiteet ylityksen minimoimiseksi Ruokapalvelu on usean vuoden ajan kehittänyt toimintaansa omaehtoisesti, mikä sisältää toimenpiteitä lähes kaikilta ruokapalvelutoiminnan alueilta. Toiminnan tehostamistoimenpiteitä ovat olleet mm.: Henkilöstön kierrättäminen o Valtaosa vuosiloma- ja osa sairauslomasijaisuuksia on voitu hoitaa omin voimin. Monitaitoisen henkilöstön merkitys, työpisteestä riippumatta, kasvaa koko ajan mm. ammattitaitoisten ja vastuunottokykyisten sijaisten vaikean saatavuuden vuoksi. o Palvelun ja tuotannon tasalaatuisuus on parantunut o Laaja-alaisempi näkökulma omaan toimintaan on kehittynyt Työajan tehokkaampi käyttö o Työvuorolistat on otettu käyttöön ja työaikoja on porrastettu asiakastarpeen mukaan o Tehtäväkuvia muokataan muuttuvien tilanteiden mukaan o Kuljetusaikatauluja, tuotantotapoja ja -aikoja on muutettu huomioiden taloudellisuus Hankintasopimusten noudattaminen o Oikeiden tuotteiden ostaminen on tehostunut ja tarvittaessa sopimustuotteen vaihtaminen toiseen on keskitetty, jotta hintahyöty saadaan koko ruokapalveluun o Pienkalustohankintoja tehdään keskitetysti (ruokailuvälineet, lautaset yms. käyttötavarat) Ruokaohjeita ja ruokalistaa on kehitetty ja yhtenäistetty o Toiminta on jatkuvaa ja elää koko ajan o Raaka-aineita ja niiden käytön suhteita ruokalajeittain on yhtenäistetty Koneiden ja laitteiden käyttöä on tehostettu o Olemassa olevien laitteiden erilaisia käyttöominaisuuksia on otettu käyttöön mm. tuotantotapoja muutettaessa o Vähällä käytöllä ja/tai kokonaan käyttämättä olleita laitteita on

22 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto siirretty tarvittaessa keittiöstä toiseen, jolloin on voitu välttyä uushankinnalta. o Mittavaa korjausta vaativissa tilanteissa mietitään laitteen välttämättömyys toiminnan kannalta ja pyydetään arvio korjauskustannuksista, minkä jälkeen tehdään päätös: korjaus, uushankinta vai korvaava toimintatapa ilman ko. laitetta. o Valtaosa yksittäisistä koneista/laitteista ovat hinnaltaan euron välillä. Ruokapalvelulla ei ole mahdollista uusia laitekantaansa suunnitelmallisesti, yhdessäkään 19 keittiöstään, annettujen talousarvioraamien puitteissa. Vaihtoehdoksi jää korjata olemassa olevia laitteita niin pitkään kuin mahdollista ja/tai hankkia uusi vastaava laite ja ylittää todennäköisesti annetut raamit. o Koneiden ja laitteiden nykyinen huono ja epävarma käyttökunto vaikeuttaa konkreettisesti päivittäistä toimintaa monessa keittiössä. Valmistuskeittiöitä on muutettu palvelukeittiöiksi niiltä osin kun kaupunginhallitus on luvan myöntänyt Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, että määrärahat jaetaan palvelutoimintojen vastuualueiden välillä uudelleen siten, että ruokapalvelu saa euron lisämäärärahan, kun taas kiinteistöjen vastuualueen määrärahaa vähennetään eurolla ja siivouksen määrärahaa eurolla. Talousarviomuutoksen nettovaikutus on siten 0. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 88 Kaupunginvaltuusto päätti, että määrärahat jaetaan palvelutoimintojen vastuualueiden välillä uudelleen siten, että ruokapalvelu saa euron lisämäärärahan, kun taas kiinteistöjen vastuualueen määrärahaa vähennetään eurolla ja siivouksen määrärahaa eurolla. Talousarviomuutoksen nettovaikutus on siten 0.

23 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousarviomuutos käyttötalouden ja investointien osalta, kiinteistöjen myynti, talouspalvelut 559/ /2013 Kaupunginhallitus Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kiinteistöjen myynnin odotetaan toteutuvan mittausyksikön tekemän ennusteen mukaisesti. Budjetoiduista 17 myyntikohteesta (joista tontteja 13) arvioidaan saatavan myytyä 5. Lisäksi tänä vuonna arvioidaan saatavan myytyä 7 budjetoimatonta kohdetta. Talouspalvelujen vastuualueen arvioidaan vuonna 2014 ylittävän nettomäärärahansa kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden myyntivoittojen ja jonkin verran suurempien myyntitappioiden johdosta. Kokonaismyyntituloiksi arvioidaan euroa, mikä on euroa arvioitua vähemmän (talousarviossa euroa). Tämä vaikuttaa kaupungin rahoitukseen negatiivisesti oheisen rahoituslaskelman mukaisesti. Myyntivoitoiksi arvioidaan siten euroa, mikä on euroa budjetoitua vähemmän. Tämä vaikuttaa sekä tuloslaskelmaan että rahoituslaskelmaan. Myyntitappiot kasvavat eurolla, eurosta euroon. Muuttuneiden odotusten nettovaikutus heikentää tulosta eurolla. Investointien nettotulos muodostuu euroa suuremmaksi. Rahoitustarve kasvaa eurolla. Talouspalvelut anoo sen vuoksi käyttötalousarvioon euron lisämäärärahaa kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden tulojen ja myyntitappioista aiheutuneiden budjetoimattomien kulujen kattamiseen sekä investointien nettolisämäärärahan lisäämistä eurolla. Liite 3 Tuloslaskelma 2014, muutettu talousarvio 4 Kiinteistöjen myynnit 2014, lokakuun ennuste 5 Investoinnit 2014, muutettu talousarvio 6 Rahoituslaskelma 2014, muutettu talousarvio Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto myöntää talouspalvelujen vastuualueelle euron lisämäärärahan budjetoitujen kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden myyntivoittojen kattamiseen ja kiinteistöjen myynnistä aiheutuneiden myyntitappioiden kattamiseen. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää samalla nettoinvestointimäärärahaa

24 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto eurolla. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 89 Liite 4 Tuloslaskelma 2014, muutettu talousarvio 5 Kiinteistöjen myynnit 2014, lokakuun ennuste 6 Investoinnit 2014, muutettu talousarvio 7 Rahoituslaskelma 2014, muutettu talousarvio Kaupunginvaltuusto myönsi talouspalvelujen vastuualueelle euron lisämäärärahan budjetoitujen kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden myyntivoittojen kattamiseen ja kiinteistöjen myynnistä aiheutuneiden myyntitappioiden kattamiseen. Kaupunginvaltuusto lisäsi samalla nettoinvestointimäärärahaa eurolla.

25 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 7-9 siirtäminen 1000/ /2014 Kaupunginhallitus Valmistelija Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kysymystä Kyrkbackens skolan vuosiluokista 7-9 on ensimmäisen kerran selvitetty osana vuoden 2013 toimenpideohjelmaa. Sivistyslautakunta ehdotti toimenpideohjelmaa käsitellessään, että vuosiluokat 7-9 jäisivät Kyrkbackens skolaan. Kaupunginvaltuusto päätti antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi asettaa sivistysosaston ja sosiaali- ja terveysosaston edustajista koostuvan työryhmän selvittämään, miten ruotsinkielisen koulutoimen vuosiluokkien 7-9 opetus sekä terveydenhuolto Nauvossa ja Korppoossa järjestetään. Työryhmä antoi raporttinsa kesäkuun alussa Raportti oheistetaan (liite). Työryhmän asettamisen jälkeen maan hallitus ja oppositio sopivat ns. sote-uudistuksen uudesta toteuttamismallista, joka tulisi merkitsemään sitä, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy pois kunnilta Koska sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta järjestämistavasta vallitsee laaja epätietoisuus, on perusteltua, ettei näitä ratkaisuja enää kytketä koulukysymyksiin. Tulevaisuudessa voidaan todennäköisesti saavuttaa tiettyjä synergiaetuja yhteisten kiinteistöjen tehokkaammalla hyödyntämisellä, mutta kun ratkaisut eivät vielä ole selvillä, ei varmaa tietoa tästä voida saada. Jos synergiaetuja voidaan saavuttaa, ne tuovat lisää säästöä, mutta kustannusten lisääntyminen ei ratkaisusta riippumatta tule ajankohtaiseksi. Kaupunginhallitus pyysi lausuntoa sivistyslautakunnalta ja sivistyslautakunnan ruotsinkieliseltä jaostolta. Sivistyslautakunta päätti uudestaan ehdottaa lausunnossaan, että vuosiluokat 7-9 jäisivät Kyrkbackens skolaan. Asianomaisten alueiden aluelautakunnat ovat antaneet omat lausuntonsa. Lausunnot on liitetty valmisteluun oheismateriaalina. Valmistelutyön lähtökohtana on ollut, että vuosiluokkien E-6 oppilaiden lähipalvelut säilyvät kaikilla kunta-alueilla. Oppilasmäärä laskee saariston alueella, mikä pidemmän päälle on huolestuttavaa laadukkaan opetuksen ylläpitämisen kannalta. Sen jälkeen kun Korppoon ja Nauvon yläasteet 1980-luvulla aloittivat, yhteenlaskettu oppilasmäärä on miltei puolittunut. Houtskarin, Korppoon ja Nauvon kouluverkko tulee siten nähdä yhtenä kokonaisuutena. Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä on viidessä vuodessa vähentynyt 126 oppilaasta 78 oppilaaseen tänä lukuvuonna.

26 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Oppilasmäärä näyttää nyt vakiintuneen. Kun oppilasmäärä viime lukuvuonna oli 90, on se nyt 78 ja ennusteen mukaan se tulee syksyllä 2020 olemaan jälleen 90. Skärgårdshavets skolassa vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä on ollut vakaa, runsaat 60 oppilasta, mutta ennusteen mukaan oppilasmäärä tulee vähenemään 63 oppilaasta 53 oppilaaseen vuonna Vuosiluokkien 1-6 opetusta antavassa Träsk skolassa oppilasmäärä laskee 32 oppilaasta 19 oppilaaseen vuoteen 2020 mennessä, mikä sitä seuraavina vuosina näkyy Skärgårdshavets skolan oppilasmäärässä. Oppilasennuste oheistetaan (liite). Tuskin missään muualla maassamme on kaksi niin pientä vuosiluokkien 7-9 koulua niin lähellä toisiaan kuin Nauvon ja Korppoon koulut. Nauvon vuosiluokkien 7-9 oppilaiden keskittäminen Skärgårdshavets skolaan Korppooseen on yksi tapa turvata pitkällä aikavälillä vahva yhtenäiskoulu saaristossa. Saaristo ei voi selviytyä pelkästään pitämällä kiinni vanhoista rakenteista. Saariston kehittämiseksi tulee luoda proaktiivisesti uusia ratkaisuja elinvoimaisten yksiköiden muodossa. Tämä edellyttää sitä, ettei vanhoja kuntarajoja jatkuvasti pidetä lähtökohtina, vaan nähdään saaristo kokonaisuutena. Kyse ei ole pelkästään oppilasmäärästä, vaan myös opettajaresurssien ja osaamisen sekä materiaalin ja muun varustuksen keskittämisestä. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että Nauvon vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lähikouluksi tulee Skärgårdshavets skola oppilaaksiottoalueen muuttamisen myötä. Erikseen on mahdollista anoa oikeutta käydä toista lähikoulua, tässä tapauksessa esimerkiksi Sarlinska skolania Paraisilla. Tuntikehystarve ja taloudelliset vaikutukset, joita vuosiluokkien 7-9 siirrolla Skärgårdshavets skolaan olisi, on käyty tarkkaan läpi. Tuntikehyksestä arvioidaan säästettävän noin 80 tuntia normaalina lukuvuotena, mikä vastaa runsasta euroa. Mahdolliset nauvolaisoppilaat Sarlinska skolanissa eivät automaattisesti merkitse lisäystä tuntikehykseen, koska perusopetusryhmien määrä vaihtelee myös muuten 5 ryhmästä 6 ryhmään paraislaisten oppilaiden määrästä riippuen. Oppilasmäärä Paraisten kunta-alueella vaihtelee suhteellisen voimakkaasti vuodesta toiseen. Vuosiluokkien 7-9 siirtyessä Skärgårdshavets skolaan kuljetettavien oppilaiden määrä kasvaa, koska kaikki vuosiluokkien 7-9 oppilaat ovat tällöin oikeutettuja koulukuljetukseen. Kuljetuskustannukset on arvioitu linja-autokuljetusten vuoden 2013 kustannustason perusteella ja niiden arvioidaan muodostuvan runsaat euroa kalliimmiksi, jos kaikki oppilaat kulkevat Korppooseen linja-autolla. Laskelmiin eivät sisälly kustannukset taksiliikenteestä, jonka arvioidaan jatkuvan periaatteessa entiseen tapaan, eivätkä myöskään merikuljetusten kustannukset. On huomattava, että kaupunki on viime vuosina päätynyt hankinnoissaan kokopäiväautoihin myös Nauvossa, minkä johdosta lisäreitit eivät automaattisesti lisää kustannuksia. Jos Nauvossa asuvat oppilaat anovat ja jos heille myönnetään oikeus käydä muuta koulua kuin lähikoulua, he vastaavat itse kuljetuskustannuksista. Yhteisten periaatteiden saamiseksi koko kaupungin oppilaaksiottoalueille ehdotetaan, että myös Nauvon suomenkielisillä vuosiluokkien 7-9 oppilailla on vain yksi oppilaaksiottoalue, nimittäin Korppoo. Suunnitelmana Nauvon suomenkielisen koulun osalta on, että se sijoitetaan

27 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kyrkbackens skolaan. Liite 1 Työryhmän raportti Mahdollinen edessä oleva kouluverkon muutos on usean vuoden ajan otettu huomioon saariston koulujen henkilöstövahvuutta koskevissa päätöksissä sillä tavoin, että virat on täytetty määräaikaisesti ja useassa koulussa työskentelevien opettajien määrä on kasvanut. Tämä mahdollistaa henkilöstömäärän sopeuttamisen vuosiluokkien 7-9 mahdollisen siirron yhteydessä. Työpaikkoja saatetaan myös tarjota Paraisten kunta-alueella. Hallinnollisia tehtäviä on huhtikuusta 2014 lukien hoitanut Skärgårdshavets skolan rehtori. Skärgårdshavets skolassa eikä Sarlinska skolanissa ei vaadittaisi suuria investointeja. Vuosiluokkien 7-9 siirto merkitsisi käytännössä sitä, että itse opetukseen voitaisiin panostaa enemmän resursseja. Jos emme tee muutoksia kouluverkkoon, vastaavat summat joudutaan säästämään opetuskustannuksista, mikä heikentää laatua ja on pois oppilailta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoot kasvavat ja aikuisten määrä kouluissa vähenee. Pedagogisen kehitystyön edellytykset paranevat, kun opettajakunta kasvaa ja erikoistumismahdollisuudet lisääntyvät. Yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Pieni vuosiluokkien 7-9 koulu voi olla yhtenä syynä asuinpaikan valintaan, mutta on olemassa esimerkkejä myös siitä, että jotkut tietoisesti silti valitsevat suuremman koulun pidemmän matkan päästä. Tilastollisesti Nauvon ja Korppoon yhtenäiskoulut eivät ole lisänneet paikkakunnille suuntautuvaa muuttoliikettä, ja oppilasmäärä tuleekin lyhyen ajan sisällä olemaan vain noin puolet siitä, mitä se oli yläasteiden aloittaessa toimintansa 1980-luvulla. Kaupunginhallitus on varannut niille, joita vuosiluokkien 7-9 mahdollinen siirto koskee, mahdollisuuden lausua mielipiteensä ehdotuksesta. Kommentteja on jätetty yhteensä 242, ja lähes kaikissa vastustetaan siirtoa. Mielipiteensä lausuneiden joukossa on koti- ja kouluyhdistys ja koulujen henkilöstö. Useimpien lausuntojen jättäjät ovat yksityishenkilöitä, heidän joukossaan on useita sellaisia, jotka eivät ole vanhempia tai joita opetus ei muuten koske. Nämä esittävät huolensa yleisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Useimmissa jätetyissä kommenteissa on samanlainen teksti, vaikka ne on jätetty erillisinä. Tavallisimpina perusteluina esitetään, että Nauvoon suuntautuvan muuton pelätään vähenevän ja että koulumatkoista tulee liian pitkät, lisäksi kyseenalaistetaan arvio muutoksen tuomasta säästöstä. Lausunnot ovat nähtävillä hallintopalvelujen kirjaamossa ja kokouksessa. Oheismateriaali Oppilastilasto Nauvon lautakunnan lausunto Houtskarin lautakunnan lausunto Korppoon lautakunnan lausunto

28 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sivistyslautakunnan lausunto Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston lausunto Vammaisneuvoston lausunto Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää, että Kyrkbackens skolan vuosiluokat 7-9 siirretään Skärgårdshavets skolaan syyslukukaudesta 2015 lukien. Kaupunginvaltuusto päättää, että Simonkylän koulu siirtyy Kyrkbackens skolan tiloihin ja että vuosiluokkien 7-9 oppilaat kuuluvat Ulkosaariston koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tarja Rinne ilmoitti esteellisyydestä; hänen läheisensä työskentelee Kyrkbackens skolassa. Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg ja kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl olivat läsnä asiantuntijoina. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti Paola Frabonin kannattamana, että Nauvon Kyrkbackens skolan luokkia 7-9 ei siirretä Korppooseen ja että Simonkylän koulu siirtyy Kyrkbackens skolan tiloihin syksystä 2015 alkaen. Puheenjohtaja totesi, että Carita Henriksson oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Carita Henrikssonin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Carita Henrikssonin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 6 Ei-ääniä 3 Äänestämättä jätti 1 Poissa 1 Liite 2 Äänestyspöytäkirja Kaupunginvaltuusto 90 Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Liite 8 Työryhmän raportti Oheismateriaali Oppilastilasto Nauvon lautakunnan lausunto

29 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Houtskarin lautakunnan lausunto Korppoon lautakunnan lausunto Sivistyslautakunnan lausunto Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston lausunto Vammaisneuvoston lausunto Keskustelun kuluessa Christer Friis ehdotti Cornelius Collianderin, Janne Ahosen, Fabian Karlgrenin, Kaj-Johan Karlssonin ja Markku Salosen kannattamana, että luokat 7-9 säilyvät Kyrkbackens skolassa, että Simonkylän koulu siirtyy Kyrkbackens skolan tiloihin ja että Paraisten koko kouluverkosta, sekä suomenettä ruotsinkielisestä, tehdään ulkopuolinen selvitys. Keskustelun kuluessa Nina Söderlund ehdotti Carita Henrikssonin, Maria Lindellin, Kyösti Kurvisen ja Sverker Engströmin kannattamana, että luokat 7-9 säilyvät Kyrkbackens skolassa ja että Simonkylän koulu siirtyy Kyrkbackens skolan tiloihin. Keskustelun kuluessa Ted Bergman ehdotti Kim Lindstedtin kannattamana, että Nauvon koululuokat 7-9 siirretään Paraisille ja Korppooseen siten, että Nauvon Kyrkbackenilla ja sieltä katsottuna Paraisten suunnassa asuvat oppilaat käyvät koulua Paraisilla ja Kyrkbackenilta katsottuna Korppoon puolella asuvat oppilaat käyvät koulua Korppoossa. Puheenjohtaja totesi, että Christer Friis, Nina Söderlund ja Ted Bergman olivat tehneet kannatetut ehdotukset. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginvaltuusto äänestää ensin Christer Friisin ehdotuksesta ja Nina Söderlundin ehdotuksesta siten, että Christer Friisin ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Söderlundin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 26 Ei-ääniä 17 Liite 9 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että Christer Friisin ehdotus oli voittanut äänestyksessä. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginvaltuusto äänestää tämän jälkeen Ted Bergmanin ehdotuksesta ja Christer Friisin ehdotuksesta. Ted Bergmanin ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Christer Friisin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 5

30 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ei-ääniä 37 Äänestämättä jätti 1 Liite 10 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että Christer Friisin ehdotus oli voittanut äänestyksessä. Voittanut ehdotus asetetaan kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginvaltuusto äänestää kaupunginhallituksen ehdotuksesta ja Christer Friisin ehdotuksesta siten, että kaupunginhallituksen ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Christer Friisin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys suoritetaan äänestyslaitteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 9 Ei-ääniä 33 Äänestämättä jätti 1 Liite 11 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto oli päättänyt Christer Friisin ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto päätti siis - että luokat 7-9 säilyvät Kyrkbackens skolassa - että Simonkylän koulu siirtyy Kyrkbackens skolan tiloihin - että Paraisten koko kouluverkosta, sekä suomen- että ruotsinkielisestä, tehdään ulkopuolinen selvitys. Tiedoksianto Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, asianomaisten koulujen rehtorit