Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään Kiinteistöverolaki on muuttumassa verovuodelle Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykset 158/2014 (hyväksytty eduskunnassa ) sekä 188/2014 (hyväksytty eduskunnassa ) liittyen kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin. Lakiesitykset vahvistetaan ja ne ovat voimassa vuoden 2015 kiinteistöverotuksessa, joten ne tulee huomioida kaupungin kiinteistöveroprosentteja määrättäessä. Hallituksen esityksen 158/2014 perusteella muutetaan kiinteistöverolain 11 :ä siten, että kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja yläraja nousee 0,20 prosenttiyksikköä jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,80-1,55 %. Kiinteistöverolain 12 :ä muutetaan siten, että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja yläraja nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,37-0,80 %. Hallituksen esityksen 188/2014 mukaisena voimaan tulevan 13 :n mukaan asuinrakennusten veroprosentti voidaan vuodelle 2015 määrätä erikseen uuden vaihteluvälin 0,80-1,55 % rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeammaksi. Jos kuitenkin näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, niin veroprosentti voidaan määrätä enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Veroprosenttirajat alkaen ovat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 - vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,37-0,80 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00 - muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä vaihteluvälin 0,80-1,55 rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00 - voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85.

2 Savonlinnan kiinteistöveroprosentit vuonna 2014 ovat: yleinen 1,05 %, vakituinen asuinrakennus 0,45 %, muu asuinrakennus 1,05 %, yleishyödyllinen yhteisö 1,05 ja voimalaitos 2,50 %. Budjetoidut kiinteistöverot vuonna 2014 ovat e. Kaupungin talouden kannalta tulee erityisesti huomioida seuraavat negatiivisesti talouteen vaikuttavat tekijät, kun määrätään kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015: 1) valtionosuusuudistus vähentää valtionosuustuloa 1,8 milj.e. Lisäksi vuosina 2016 ja 2017 kuntien valtionosuuksia leikataan vielä n. 40 milj. euroa vuositasolla, mikä kaupungille merkitsee n euron suuruista valtionosuusvähennystä vuonna 2016 ja ) työmarkkinatuen kuntaosuuden lisääminen lisää kaupungin maksuosuutta n.1 milj. e (netto) 3) lentoliikenteen ostopalvelun menolisäys 0,5 milj.e 4) talouden tasapainotusohjelman tavoite pysyvien vastaavien myyntivoitoksi 3 milj. euroa jää 1,5 milj.euroa alle tavoitteen vuonna 2014 ja ) Sosterille tasapainotusohjelmassa asetettu menoleikkaustavoite euroa ei toteutunut vuonna 2013, eikä toteudu vuonna 2014 ja epävarmaa on että toteutuisi vuonna 2015; sekä 6) teatteriavustuksen lisäkate euroa. Em. tekijöiden vuosikatetta heikentävä vaikutus vuositasolla on yhteensä 7 milj. euroa, mitkä joudutaan kattamaan ns. yleiskatteellisesti vuonna Liite A (valmistelu: talousjohtaja Arja Petriläinen, puh ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Savonlinnan kiinteistöveroprosenteiksi vuonna 2015: yleinen 1,19 % vakituinen asuinrakennus 0,59 % muu asuinrakennus 1,19 % yleishyödyllinen yhteisö 1,19 % rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % voimalaitos 2,50 % Käsittely: Juha Bilund teki seuraavan muutosesityksen: Vertailutietojen mukaan asumiskustannukset ovat Savonlinnassa korkeat ja verotettava tulotaso vastaavasti maan alhaisimmat.

3 Asumiseen kohdistuva kiinteistöveron korotus nostaisi asumiskustannuksia lisää ja se rasittaisi eniten pienituloisia ihmisiä. Edellä esitetyillä perusteilla esitän, että vakinaisen asumiseen kohdistuvaa ja yleistä kiinteistöveroa ei koroteta. Puuttuva verotulo katetaan leikkaamalla ensi vuoden 2015 talousarviossa vastaavalla summalla ulkopuolisilta hankittavia ostopalveluja. Puheenjohtaja totesi, että Juha Blundin esitys raukesi kannattamattomana. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Juha Bilund jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Toimenpiteet kaupunginvaltuusto KV 111 Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginvaltuusto päättää Savonlinnan kiinteistöveroprosenteiksi vuonna 2015: yleinen 1,19 % vakituinen asuinrakennus 0,59 % muu asuinrakennus 1,19 % yleishyödyllinen yhteisö 1,19 % rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % voimalaitos 2,50 % Käsittely: Valtuutettu Juha Bilund teki seuraavan esityksen: "Alueellisten vertailutietojen mukaan asumiskustannukset ovat Savonlinnassa korkeat ja keskimäärin verotettava tulotaso maan alhaisempia. Vakinaiseen asumiseen kohdistuva kiinteistöveron korotus nostaisi asumiskustannuksia lisää ja se rasittaisi eniten pienituloisia ihmisiä. Edellä esitetyillä perusteilla esitän, että vakinaiseen asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroa ja yleistä kiinteistöveroa ei koroteta. Muut kiinteistöverot: Muu asuinrakennus, yleishöydyllinen yhteisö, rakentamaton rakennuspaikka ja voimalaitos. Niitä kaikkia korotetaan kaupunginhallituksen esittämällä tavalla. Puuttuva verotulo katetaan leikkaamalla ensi vuoden 2015 talousarviossa vastaavalla summalla ulkopuolisilta hankittavia ostopalveluja, joita esim. tämän vuoden talousarvioon on varattu noin

4 165 milj. euroa. Kate siitä olisi noin 1 % luokkaa." Valtuutettu Esa Valkonen kannatti Juha Bilundin esitystä. Valtuutettu Raimo Laamanen teki seuraavan esityksen: "Savonlinnan kaupungin talous on uppoamassa tiedossa olleiden Sote-palveluiden vuosia kantokykyä ylittäneiden ja edelleen ylittävien kustannusten ja nyt valtiontalouden sopeuttamisesta tulevien valtionosuuksien leikkaamisen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäämisestä syntyvien kustannusten takia. Tässä tilanteessa kaupunkilaivaa ovat jättämässä kapteeni ja perämies. Vuosi sitten kuntaliitossopimukseen liittyvä muutosesityksenä esillä ollut perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ja siihen lisänä esitetyn erikoissairaanhoidon palvelujen siirtopäätöksen voimassa pitäminen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä kaupungille olisi nyt siirron ja siitä saatavien kustannussäästöjen osalta mitä ajankohtaisin. Kuntayhtymän toimintaa ei ole saatu sopeutettua siitä eronneiden kuntien jälkeen jäänyttä asukaslukua ja kantokykyä vastaavalle tasolle ja sen kustannukset erikoissairaanhoidon valtakunnan kalleimmat kustannukset mukaan lukien muodostavat ratkaisevan osuuden kaupungintaloudesta ja ilman sen saamista edes valtakunnan vastaavien keskikustannusten tasolle, on talouden sopeuttaminen muiden talousalueiden leikkauksilla lähes mahdoton ja johtaa toiminnan lamaantumiseen. Kiinteistöveron korotus aiheuttaa lamaantumisen erityisesti sen vaikutusta koskeviin pien- ja maatilamatkailuyrittäjien investointitoimintoihin. Näköpiirissä on Sosterin nyt suunnittelemien pienien rakennemuutosten 2-3 milj. euron säästöt ja niidenkin toteutuminen näyttää epävarmalta. Ne eivät riitä ratkaisemaan kaupungin syvenevää talousongelmaa. Jo tälle vuodelle annettu säästötavoite 1,6 milj. euroa näyttää jäävän saavuttamatta ja on lisäsopeutuksena hetken päästä esillä. On jokseenkin käsittämätöntä, että kaupunki ostaa palveluita kuntayhtymältä, jonka hallinnon ja tukipalvelujen kustannukset tulevat oleellisilta osin ylimääräisenä rasitteena kaupungintalouteen. Vielä käsittämättömämpi se on kuntayhtymän jäljellä olevien kuntien omien asiaa koskevien ratkaisuiden mennessä eri suuntiin. Em. seikat huomioiden esitämme, että kiinteistöveroprosenttia ei koroteta vakituisen asunnon osalta ja muun kuin vakituisen asunnon osalta. Puuttuva osuus 1,31 milj. euroa katetaan myymällä Parikkalan Valo Oy:n osakkeita." Valtuutettu Aate Laukkanen kannatti Raimo Laamasen esitystä. Koska käsittelyn aikana oli tehty kaksi kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, puheenjohtaja totesi, että asiassa on äänestettävä.

5 Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginhallituksen päätöksestä poikkeavat esitykset asetetaan ensin vastakkain ja voittanut ehdotus kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Puheenjohtajan äänestysjärjestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ensin suoritetussa äänestyksessä Juha Bilundin esityksen puolesta annettiin 17 jaa-ääntä ja Raimo Laamasen esityksen puolesta 15 ei-ääntä 19 valtuutetun äänestäessä tyhjää. Toisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen esityksen puolesta annettiin 46 jaa-ääntä ja Juha Bilundin esityksen puolesta annettiin 5 ei-ääntä. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen esityksen. Äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan.