RAPU. Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPU. Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa"

Transkriptio

1 RAPU Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa Anne-Mari Ventelä, Teija Kirkkala, Tero Forsman, Marko Jori & Päivi Laine (toim.)

2 "This page is intentionally left blank"

3 RAPU Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa Satakunta Innovation and research network in changing climate case crayfish -hankkeen loppuraportti Anne-Mari Ventelä, Teija Kirkkala, Tero Forsman, Marko Jori & Päivi Laine (toim.) Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 27 Kannen kuva: Tero Forsman ISBN (pdf) ISSN X EURA 2015

4 "This page is intentionally left blank"

5 RAPU - Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa Sisällys: 1 Johdanto Hankkeen tausta ja tavoitteet Kansainvälisen toimijaverkoston vahvistaminen Hankkeen kohdealueen kuvaus Pyhäjärven vedenlaadun kehitys ja suojelutyö Pyhäjärven kalasto, rapukanta ja kalastus Täpläravun ekologiset vaikutukset suurissa järvissä Täpläravun vaikutukset pohjaeläimiin ja pohjaleviin Täplärapu kala-vuorovaikutukset Täpläravun epäsuorat vaikutukset Täpläravun vaikutukset järvien energia- ja ainevirtoihin Täpläravun vaikutukset Pyhäjärven muikku- ja siikakantoihin Säkylän Pyhäjärven täplärapu- ja kalatuotantopotentiaali tulevaisuudessa Taustaa Täplärapu Muikku Ahven Kuha Päätelmät ja suositukset Pyhäjärven kalatalouden taloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Kustannus-hyötyanalyysi menetelmänä Malli ja data Tarkasteltavat skenaariot ja parametriarvot Tulokset Johtopäätökset Kirjallisuus Rapu- ja kalatalouden aluetalousvaikutukset ilmastonmuutoksen oloissa Johdanto Kirjallisuuskatsaus vastaavista selvityksistä Pyhäjärven rapu- ja kalatalouden tulevaisuuden skenaarioiden kuvaukset Pyhäjärven rapu- ja kalatalouden aluetaloudelliset vaikutukset Rauman seutukunnassa Tulosten analysointi Yhteenveto ja johtopäätökset Liite: Laskelmien herkkyysanalyysi ja perusvuosien vertailu Rapuyrittäjien näkökulmia Ravun arvoketjukysely Kalatalouden tulevaisuuden arviointihaastattelut Yhteenveto - tulevaisuus

6 6

7 1 JOHDANTO Anne-Mari Ventelä & Päivi Laine, Pyhäjärvi-instituutti Tämä julkaisu on koottu Pyhäjärvi-instituutissa "Satakunta Innovation and research network in changing climate case crayfish" -hankkeen, tuttavallisemmin RAPU-hankkeen, loppuraporttina. Hankkeen keskeisenä tehtävänä oli Satakunnan tutkimuksellisen vetovoimaisuuden lisääminen, jo luotujen kansainvälisten tutkimusyhteistyöverkostojen vahvistaminen ja uusien luominen, erityisesti raputalouden uhkien ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Hankkeen aikana on aktiivisesti syvennetty asiantuntijayhteistyötä erilaisissa seminaareissa ja työpajoissa. Toimintatapoihin ovat kuuluneet asiantuntijatyöpajat, toimijahaastattelut, kansainväliset konferenssit ja tutkijavierailut ja tutkimusaineistojen vertailu. Pyhäjärven rapua koskevan osuuden tavoitteena on ollut saavuttaa parempi ymmärrys täpläravun ekologisesta ja ekonomisesta roolista Pyhäjärvessä. Rapuelinkeino on esimerkki elinkeinosta, jolla on Satakunnassa paljon potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia. Hankkeessa on selvitetty täpläravun ekologista roolia kokeellisilla tutkimuksilla ja mallinnuksella. Kalataloudellista roolia ja sen aluetaloudellista merkitystä on arvioitu haastatteluilla ja mallinnuksella. Ilmastomuutoksen vaikutus on jo monin tavoin selvästi nähtävissä Pyhäjärvellä ja siksi on ollut tarpeen selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia järviekosysteemiin ja kalastuselinkeinoon. Innovation and research network in changing climate case crayfish -hanke ( ) on saanut osarahoituksen EAKR-ohjelmasta Satakuntaliiton kautta. Muina rahoittajina ovat toimineet Euran ja Säkylän kunnat, Jyväskylän seutu, Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärvi-instituutti ja Pyhäjärven suojeluohjelma. Hankkeen päätoteuttajana on ollut Pyhäjärvi-instituutti ja osatoteuttajina Helsingin yliopiston taloustieteen laitos ja Ruralia-instituutti sekä Jyväskylän yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat olleet myös Säkylän Pyhäjärven kalastusalue, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pyhäjärven alueen raputalousyrittäjät, Turun yliopisto, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL, alkaen Luonnonvarakeskus LUKE), Wisconsinin yliopiston limnologian laitos (USA), Leibniz-Institute of Freshwater Ecology and Inland Fisheries (Saksa) sekä Jöngköpingin lääninhallituksen yhteydessä toimiva Vätternin suojeluohjelma (Ruotsi). Raportin kirjoittajina on Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoita yhteistyöorganisaatioista. 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeessa tutkimuskohteena oleva täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on istutusten myötä lisääntynyt voimakkaasti koko Suomessa, myös Säkylän Pyhäjärvellä. Täpläravusta on muodostunut merkittävä tulonlähde paikallisille ihmisille ja ravustuksen ympärille on syntynyt myös liitännäiselinkeinoja, kuten ravustus- ja ruokamatkailua. Jaettu asiantuntijuus voimavarana Hankkeen toteuttamisessa merkittävänä apuna ovat olleet eri vaiheiden suunnittelu- ja ideointityöhön osallistuneet asiantuntijajäsenet. Hankkeessa järjestetyissä seminaareissa ja brainstorming- työpajoissa on jaettu tietoa ja kokemuksia ja kehitelty uusia ideoita. Erityisesti hankkeen uusien vaiheiden suunnitteluun tarvittavan pohjatiedon kokoamisessa asiantuntijoiden näkemykset olivat merkittävänä apuna, esimerkiksi ekologisten mallinnuksien valintoja tehtäessä. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen ja yhteinen jaettu asiantuntijuus ovat olleet RAPU-hankkeen kantava voima. Lajin ekologisesta roolista Pyhäjärvessä ei kuitenkaan ole ollut tutkimustietoa eikä siten myöskään ennakointitietoa siitä, mitkä tekijät voivat uhata rapua ja raputaloutta. RKTL on selvittänyt yleisellä tasolla täpläravun menestymismahdollisuuksia ja saaliita Suomessa, mutta muutoin suomalaisista järvistä on ollut saatavilla raputietoa melko vähän ja rapukantoihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti. Toisaalta myöskään ravun vaikutusta muuhun vesiekosysteemiin ei tunneta riittävän hyvin. Tutkimustulokset ja raportit eri maiden vesistöistä (mm. USA ja Ruotsi) nostavat esiin täpläravun potentiaalisena uhkana paikallisille kalakannoille. Tutkimustiedon puuttuessa tämän vierasperäisen ravun vaikutukset Pyhäjärven ekosysteemiin, veden laatuun ja arvokkai- 7

8 siin kalakantoihin olivat arvioimatta. Järven tilan edistämisen puolesta toimivan Pyhäjärven suojeluohjelman johtoryhmä oli siksi jo pitkään pitänyt raputaloushanketta erittäin tarpeellisena. Pyhäjärvi-instituutti tekikin raputaloudesta kesällä 2010 esiselvityksen ja aloitti taustatiedon kokoamisen. Hankkeessa hyödynnettiin mm. Jyväskylän yliopiston ja RKTL:n Päijänteellä ja Saimaalla tekemiä rapututkimuksia, joissa oli selvitetty täpläravun vaikutuksia rantavyöhykkeen eliöyhteisöön. Myös Ruotsissa oli käynnissä laaja SLU:n koordinoima hanke, jossa selvitettiin täplärapuun vaikuttavia ympäristötekijöitä, ml. ilmastonmuutos. Hankkeessa analysoitiin rapuun liittyviä sekä luonnontieteellisiä että taloudellisia taustatekijöitä. RAPUhankkeen toteutuksen kohderyhmä muodostuikin hyvin monialaiseksi ja hankkeen edunsaajina ovat olleet niin rapuihin, rapuelinkeinoon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät tutkimusyhteisöt kuin rapuelinkeinon eri toimijat: rapualan yrittäjät, elinkeinon kehittäjät, kalastusalueet ja muut istutustoiminnasta päättävät tahot. Hankkeen laajan viitekehyksen on muodostanut ilmastonmuutos, johon elinkeinojen ja ekosysteemien on väistämättä sopeuduttava. Muuttuva ilmasto voi vaikuttaa rapuihin mm. pidentyneen kasvukauden, korkeampien lämpötilojen, rehevöitymisen tai eliöyhteisöjen muuttumisen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutusta vesistöihin oli aiemmin selvitetty useammassa Pyhäjärvi-instituutin hankkeessa (mm. Muuttuva Selkämeri ja kansainvälinen CARE-tutkimushanke) ja vastaavia tutkimushankkeita oli RAPU-hankkeen alkaessa meneillään ja käynnistymässä mm. USA:ssa Wisconsinissa ja Berliinissä Saksassa. Asiantuntijat ohjausryhmänä Hankkeen toteutusta on ohjannut asiantuntijaryhmä, jossa ovat olleet edustettuina hankkeen eri toteuttajaorganisaatiot, rahoittajatahot sekä Pyhäjärven kalastusalue. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Matti Jaakkola (Pyhäjärven kalastusalue); varapuheenjohtajana Harri Helminen (erikoissuunnittelija, V-S ELYkeskus), sihteerinä Anne-Mari Ventelä (toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti) ja jäseninä Sami Kurki (prof., Ruraliainstituutti), Juha Karjalainen (prof., Jyväskylän yliopisto), Jouko Sarvala (prof. emer., Turun yliopisto); Anne Savola (ympäristöasiantuntija, Satakuntaliitto), Johanna Raukko (tarkastaja, Satakuntaliitto, ohjausryhmässä ), Outi Oja (tarkastaja, Satakuntaliitto, ohjausryhmässä , Teija Kirkkala (toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti) ja Marko Jori (toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti). Hankkeen toteutuksen ensimmäisenä vaiheena oli olemassa olevan rapua koskevan ekologisen ja ekonomisen aineiston kokoaminen ja laaja-alaisen meta-analyysin tekeminen ravun ekologista roolia selvittävistä tutkimuksista. Ravun ja kalaston ja muun eliöyhteisön välisen vuorovaikutuksen analysointi sekä ravun ja ilmastonmuutokseen liittyvien abioottisten tekijöiden (ilman lämpötila, veden lämpötila, kasvukauden pituus, sadanta, kuormitus) vuorovaikutusten analysointi olivat myös toteutuksen ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä. Lisäksi rapualan toimijoiden haastatteluilla mallinnettiin raputalouden arvoketjua alueella ja tuotettiin lisää ekonomista perustietoa aluetaloudellisen mallinnuksen lähtötiedoiksi. Hankkeen toisessa vaiheessa luotiin kala- ja raputaloudelle ekologiset skenaariot joita peilattiin olemassa oleviin ilmastonmuutosskenaarioihin sekä käytettiin ekologisia järvimalleja tulevaisuuden järviyhteisön hahmottamiseksi. Aineistojen pohjalta laadittiin kullekin ekologiselle skenaariotilanteelle kalataloudelliset kustannus-hyötylaskelmat. Toteutuksen kolmannessa vaiheessa analysoitiin RegFin-mallilla rapu- ja kalatalouden aluetaloudellisia vaikutuksia eri tulevaisuuden skenaarioissa käyttäen pohjatietoina hankkeen aiemmissa vaiheissa tuotettuja tietoja ja kustannushyötylaskelmia. Rapu- ja kalatalouden skenaariot esiteltiin myös Pyhäjärven alueen raputalouden toimijoille ja kerättiin ammatinharjoittajien näkemyksiä elinkeinon tulevaisuuden näköaloista. Tiedottaminen ja tulosten jakaminen on jatkunut koko hankkeen keston ajan ja siihen ovat RAPUhankkeen verkkosivujen lisäksi sisältyneet lehdistötiedotteet, hanke-esitteet, lehtijutut ja hankkeen esittelyt erilaisissa tapahtumissa (esim. Farmari ja Okra näyttelyt, SuomiAreena, Pyhäjärven suojelutempaus, kalastusalueiden kokoukset), esitykset ja esitelmät seminaareissa ja kansainvälisissä konferensseissa (esim. valtakunnalliset kalastusaluepäivät, Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari, EIFAAC-, ASLO-, IIFET- ja SIL-konferenssit), artikkelit ammattilehdissä (esim. Suomen kalastuslehti) ja tieteellisissä kausijulkaisuissa sekä hankkeen päätösseminaari (Pori, lokakuu 2014). Hankkeen tutkimuksellisen osaamispääoman kertymistä kuvaa, että hankkeen toteuttamiseen on kytkeytynyt neljä akateemista opinnäytetyötä ja kaksi väitöskirjaa. Hankkeen päätösvaiheessa vuoden 2015 aikana tuloksia on levitetty alan toimijoille, tutkimustahoille ja virkamiehille ja niitä on esitelty kansainvälisissä konferensseissa (esimerkiksi European Crayfish 8

9 conference: Research and Management, Landau, Saksa ja 4th European Large Lakes Symposium - Ecosystem Services and Management in a Changing World, Joensuu). Hankkeen tulosten jalkauttamiseksi järjestettiin lisäksi erikseen alueen rapu- ja kalatalouden alan toimijoille kaksi tuloksia esittelevää tilaisuutta elokuussa Hankkeen tuloksiin liittyen on myös käyty keskusteluja kansallisen rapustrategian laatijatahojen ja rapuseurannasta vastanneiden tahojen kanssa ravun ja sen elinympäristön vuorovaikutuksien pitkäkestoisesta seurannasta. Tällaiselle toimintamallille on tarvetta, mutta resursseja on käytettävissä vähän ja toistaiseksi ei pysyvää seurantatapaa ole pystytty järjestämään. RAPU-hankkeen toiminnan ydin on ollut rapuelinkeinoon ja rapuun kohdistuva aidosti monitieteinen näkökulma, jossa on yhdistynyt biologinen ja taloudellinen osaaminen, käytännön tieto ja teoriatieto. Hankkeessa saatuja, tässä raportissa esitettäviä tuloksia ravun ekologiasta ja hankkeessa rakennettuja skenaarioita ja raputaloudellisia malleja voidaan hyödyntää sekä Pyhäjärviseudulla että muualla Suomessa taloudellisen ja ympäristön kannalta kestävän raputalouden kehittämiseen muuttuvissa olosuhteissa. Hankkeessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää alueen kuntien elinkeinojen kehittämisessä, vesistöjen hoidossa sekä kalastusalueen ja suojeluohjelman päätöksenteossa ja kehitettyjä malleja käyttää apuna rapuelinkeinoon liittyvien lyhyen ja pitkän tähtäimen investointisuunnitelmien laatimisessa. 1.2 Kansainvälisen toimijaverkoston vahvistaminen RAPU-hankkeen keskeisenä teemana oli kansainvälisen verkoston luominen raputalouden tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkakuvien selvittämiseksi. Verkoston muodostamisessa hyödynnettiin hankkeen toimijoiden olemassa olevia yhteyksiä eri maiden huippuosaajien kanssa. Verkoston avulla koottiin yhteen rapu- ja kala-alan tutkimusasiantuntemusta ja muodostettiin sen avulla laajaa näkemystä täpläravun ja sen elinympäristön vuorovaikutussuhteista. Täplärapu on Euroopan alueelle vieraslaji ja suhtautuminen vaihtelee eri maissa, taloudellisesta hyötykäytöstä (Suomi ja Ruotsi) aina poistamistavoitteisiin (muu Eurooppa). Verkostoitumisen tavoitteena oli myös vahvistaa alueen osaamista ja lisätä alueen kansainvälistä tunnettavuutta ja tutkimuksellista vetovoimaisuutta. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta oli mahdollisuus markkinoida hankkeessa mukana olevien alueiden osaamista ja sitä kautta synnyttää uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kansainvälisen toimijaverkoston vahvistamisen toimintatapoja olivat tutkimustyöpajat (workshopit), verkostoitumispalaverit Suomessa ja ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin. Tutkimusvierailut, eri tutkijayhteisöjen tutkimusaineistojen vertailu sekä yhteisjulkaisut kuuluivat hankkeen kansainväliseen toimintaan ja hankkeessa myös työskenteli kaksi Aalto-yliopiston kansainvälistä opiskelijaa mallinnustehtävissä. Hankkeen aikana pidettiin kymmeniä konferenssiesitelmiä, kirjoitettiin eurooppalaisia yhteisjulkaisuja ja liityttiin jäseniksi kansainvälisiin järjestöihin (AS- LO, NALMS, SIL). Useilta kansainvälisiltä organisaatioilta on saatu tulevan yhteistyön ja tutkimushankkeiden suunnitteluun liittyviä yhteydenottoja. Tutkimusvierailuja tehtiin mm. USA:han (Wisconsinin yliopisto, Limnologian laboratorio, 2012) ja Saksaan (Leibniz-Institute of Freshwater Ecology and Inland Fisheries, Neuglobsow, 2013), vierailuluentoja pidettiin mm. Kiinan akatemian sisävesikalastuksen tutkimusinstituutissa Wuxissa, Shanghain kalastusyliopistossa ja Qiandao-järven suojelutyön seminaarissa (2013) (Kiina-yhteistyöllä oli muu rahoitus). Nanjingin maantieteen ja limnologian tutkimusinstituutin (NIGLAS) vesistötutkimusryhmä tutustui RAPU-hankkeen tutkimukseen Suomen vierailuidensa yhteydessä (2012 ja 2014). Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä edistettiin myös kahdessa Satakunnassa järjestetyssä tutkimustyöpajassa, joihin osallistui ruotsalaisia rapuasiantuntijoita. 9

10 Hankkeessa hankittu verkostopääoma on arvokasta, mutta sitä on vaikea mitata Anne-Mari Ventelä & Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti - Teksti on julkaistu Satakuntaliiton verkkolehti Satasen numerossa 1/2013 Kun hankkeen tavoitteena on lisätä alueen kansainvälistä vetovoimaisuutta ja verkostoituneisuutta esimerkiksi tutkimuksen alueella, on tavoitteiden toteutumista ja luotujen verkostojen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä vaikea kuvata tai mitata. Ulkomaille voi matkustaa kuka tahansa, mutta vetovoiman lisääminen ja aitojen verkostojen luominen vaatii muutakin. Mitä? Henkilökohtainen kontakti on avainasia Hyvä verkosto perustuu konkreettiseen, kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty luottamuksen rakentumista yhteistyöverkostoissa ja todettu, että asiantuntijakohtaamisen luottamus ja merkittävyys muodostuu nimenomaan henkilökohtaisesta tuntemisesta. Eli siis siitä, että tehdyn työn jälkeen vietetään aikaa yhdessä myös epävirallisesti nautitaan vaikkapa illallista yhdessä paikallisen ruoan parissa. Tämän jälkeen jaettu tieto on arvoltaan ja sisällöltään huomattavasti korkeatasoisempaa ja merkitsevämpää, kuin esim. palkatun konsultin ostopalveluna antama. Aito, henkilökohtaiseen tuntemiseen perustuva kontakti johtaa helpommin myös esim. yhteisten kansainvälisten hankkeiden syntyyn. Onhan mukavampaa ja helpompaa tehdä yhteistyötä tuttujen, ennestään luotettavaksi todettujen toimijoiden kanssa. PJI:n vesistötutkimus esille Pohjois-Amerikassa Konkreettisena esimerkkinä tämän tyyppisestä hankkeesta käy Pyhäjärvi-instituutin hallinnoima SATAKUNTA innovation and research network in changing climate -hanke, jossa on rakennettu kansainvälinen tutkijaverkosto vesistöjen ilmastonmuutostutkimuksen ja erityisesti raputalouden ympärille. Hankkeessa on osallistuttu kansainvälisiin konferensseihin, tehty kansainvälisiä tutkijavierailuita, isännöity ja emännöity kansainvälisiä tutkijatapaamisia, julkaistu tutkimustuloksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa ja kyllä, vapaa-aikana on syöty illallisia jopa tutkijakollegoiden kodeissa. Verkostot esim. ruotsalaisiin rapu- ja kalataloustutkijoihin ovat vahvistuneet niin, että suunnitteilla on useitakin uusia hankeaihioita, joihin tulevalla ohjelmakaudella voidaan hakea rahoitusta mm. uudesta Central Baltic -interregohjelmasta. Tekeillä on parhaillaan EU:n 7. puiteohjelman, kahdeksan EU-maan yhteinen tutkimushankehakemus brittiläisen Lancasterin yliopiston johdolla. Yksi hankkeen tutkijoista on ehdolla Fisheries Society of British Isles -järjestön hallituksen jäseneksi. Pyhäjärvi-instituutin vesistötutkimusta esitellään tänä keväänä Pohjois-Amerikan järvienkunnostusjärjestö NALMS:n jäsenlehdissä laajalle yleisölle Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Samalla rapu-hanke on kuitenkin tehnyt läheistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden, mm. kalastajien kanssa ja tuottaa tärkeää tietoa raputalouden uhista ja mahdollisuuksista Satakunnassa. Tutkijoille puhujanpalkkio vai SatakuntaMenu? Verkostopääoman kerryttäminen voi parhaimmillaan olla hyvinkin kustannustehokasta. Sen sijaan, että maksettaisiin huippuprofessoreille tuhansien eurojen puhujapalkkiot matka- ja majoituskulujen päälle, kutsuttaisiinkin heidät Satakuntaan vieraiksi ruokapalkalla. Avoin keskustelu tutkimustiedoista ja yhteistyömahdollisuuksista herkullisten satakuntalaisten ruokaelämyksien parissa lisää samalla vieraanvaraisen Satakunnan houkuttelevuutta globaalissa tiedeyhteisössä. Hankemaailmassa kuitenkin kaikki ruokatarjoilut ovat haastavia, sillä välillä jopa 10 euron viipaloimaton kuivakakku on mustalla listalla, kun ei voida osoittaa kuinka moni kakkua on syönyt ja montako viipaletta. Ehkä jatkossa pitäisi miettiä vielä nykyistäkin syvemmin ruokatarjoilujen kokonaistaloudellisuutta? Maksetaanko kansainvälisille huippututkijoille 1000 euron puhujapalkkio vai tarjotaanko hänelle 70 euron hintainen SatakuntaMenu? Kumpi synnyttää syvempää luottamusta ja antaa Satakunnasta miellyttävämmän kuvan? 10

11 2 HANKKEEN KOHDEALUEEN KUVAUS Anne-Mari Ventelä & Päivi Laine, Pyhäjärvi-instituutti RAPU-hanke oli tyypiltään ylimaakunnallinen projekti. Hankeyhteistyöhön sisältyivät Satakunnan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat ja niissä Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan, Jyväskylän ja Seinäjoen seutukunnat. Hankkeen käytännön toimien toteutus suuntautui Satakuntaan ja siellä Rauman seutukuntaan, jota ulottuu Kokemäenjokilaaksosta Varsinais-Suomen rajalle ja siihen kuuluvat Rauma, Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Hankkeessa erityiskohteena oli Pyhäjärven alue, koska alueella rapuelinkeino elää vahvana ja ravulla on suuri taloudellinen merkitys etenkin paikallisille ammattikalastajille. Satakunnan maakuntaohjelman osaava Satakunta - teemassa on yrittäjyyden kehittämisen yhtenä toimenpiteenä nostettu esiin mainittu sisävesikalastusyrittäjyyden, ml. raputalous, edistäminen (Satakunnan maakuntaohjelma , Satakuntaliitto 2010). Satakunnan järvistä Pyhäjärvi on ainoa, jolla harjoitetaan päätoimista ammattikalastusta. Pyhäjärvellä on suuri merkitys alueen kunnille, teollisuudelle ja asukkaille. Järvi toimii raakaveden lähteenä teollisuudelle ja asutukselle, monipuolisena virkistysalueena asukkaille ja elinkeinona matkailu- ja kalastusyrittäjille. Järven merkittävää asemaa kuvastaa hyvin järven valinta sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärveksi vuonna 2011 järjestetyssä kansallisessa maakuntajärvikilpailussa. Pyhäjärvi, jota kutsutaan myös Säkylän Pyhäjärveksi, sijaitsee kahden maakunnan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, ja kolmen kunnan (Säkylä, Eura, Pöytyä) alueella keskellä intensiivistä maanviljelysaluetta (Kuva 1). Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi. Sen pinta-ala on 155 km 2 mutta kokoonsa nähden sillä on pieni valuma-alue, vain 615 km 2. Järvi on matalahko: keskisyvyys on vain 5,4 m ja sen pienialaisen syvännealueen suurin syvyys on 26 m. Saarten vähyyden ja niiden pienen koon vuoksi Pyhäjärvellä on laaja avoin ulappa-alue. Talvisen jääpeitteen kesto oli vuosina keskimäärin 146 päivää, vuosina enää 116 päivää. Ennen vuotta 2000 pysyvä jääpeite muodostui tyypillisesti joulukuussa, jää oli vahvimmillaan helmikuussa ja jäiden lähtö tapahtui huhtikuun lopulla. Pintaveden lämpötila alkoi nousta jäidenlähdön jälkeen, toukokuun puolivälissä pintaveden lämpötila oli keskimäärin 10 astetta, kesäkuun puolivälissä 15 astetta ja heinäkuun puolivälin jälkeen saavutettiin kesän maksimilämpötilat, jotka olivat 20 asteen tuntumassa. Lämpötila alkoi laskea elokuun puolivälissä ja lokakuun alussa se oli jälleen noin 10 astetta. Vuoden 2000 jälkeen jäiden tulon ja lähdön ajankohdat ja veden lämpötilat ovat vaihdelleet. Mataluuden vuoksi veden sekoittuminen on avovesikaudella tehokasta ja vesipatsas on kesällä enimmäkseen ilman lämpötilakerrostuneisuutta. Järven kasviplanktonissa piilevät ja sinilevät ovat vallitsevia leväryhmiä (Ventelä ym. 2015) (Kuva 2). Kasviplanktonin biomassa vaihtelee voimakkaasti vuosittain ja myös sinilevien kausiesiintymisessä ja biomassassa on suurta vuosittaista vaihtelua. Eläinplanktonin biomassa koostuu enimmäkseen äyriäisplanktonista (keiju- ja kyklooppihankajalkaiset ja vesikirput) ja sen koostumukseen (laji- ja kokojakauma) vaikuttaa kalakannan koostumus, erityisesti muikun runsaus (Ventelä ym. 2015). Pyhäjärven kalastoon kuuluu 18 lajia, joista vain osa on alkuperäisiä. Luontaiseen kalastoon kuuluvat tavanomaiset lajit: kiiski, ahven, särki, kuore, hauki, lahna, salakka, made, kivisimppu ja ruutana. Tärkeimmät talouskalat ovat istutetut siika ja muikku. Muita vaihtelevalla menestyksellä istutettuja lajeja ovat järvitaimen, suutari, ankerias, kuha, harjus ja puronieriä. Pyhäjärvi on tyypiltään karuhko ja kirkasvetinen järvi. Järven ekologinen tila on vuonna 2013 tehdyn arvioinnin perusteella hyvä. Vedenlaatua on kuitenkin jo 1980-luvulta lähtien uhannut ulkoisen ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi alueen kunnat, yritykset ja järjestöt perustivat jo vuonna 1995 paikallisella rahoituksella Pyhäjärven suojelurahaston toimimaan aktiivisesti järven hyvän tilan turvaamisen puolesta. Suojelutyön tarkoituksena on ollut turvata hyvä vedenlaatu, jotta järven virkistys-, kalastus- ja raakavesikäyttö on voidaan turvata myös tulevaisuudessa (lisätietoa: Uuden uhan Pyhäjärvelle muodostaa ilmastonmuutos, jonka on jo nostanut järven lämpötilaa, erityisesti kesän maksimilämpötiloja (Jeppesen ym. 2012), sekä lyhentänyt jäätalven kestoa (Ventelä ym. 2011) luvulla jääpeitteen kesto onkin ollut jo useampana vuonna erittäin lyhyt, vain 1,5 11

12 2,5 kuukautta. Ilmastonmuutos on jo muuttanut järveen tulevan ravinnekuormituksen ajoittumista ja kasvukauden ulkopuolinen sadanta ja ravinnehuuhtoutumat ovat kasvaneet (Ventelä ym. 2011). Talviaikainen ravinnekuormitus tuo uusia haasteita järven kunnostukseen. Jääpeitteisen ajan lyheneminen vaikuttaa järven hoidon kannalta keskeisen hoitokalastuksen ajoitukseen ja toteutukseen. Veden lämpeneminen yhdistettynä mataluuteen voi aiheuttaa huomattaviakin ekologisia muutoksia Pyhäjärven kalastossa ja rapukannassa, jotka puolestaan heijastuvat myös järven tilaan, ammattikalastukseen ja rapuelinkeinoon. Kuva 1. Hankkeen pääasiallinen kohdealue: Rauman seutukunta ja Pyhäjärvi. (sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartan 08/2015 aineistoa). Kasviplanktonbiomassa (g m-3) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, MUUT RYHMÄT VIHERLEVÄT SILMÄLEVÄT PIILEVÄT KULTALEVÄT PANSSARILEVÄT NIELULEVÄT SINIBAKTEERIT Kuva 2. Pyhäjärven keskimääräinen avovesikauden kasviplanktonin biomassa, touko lokakuun keskiarvot

13 2.1 Pyhäjärven vedenlaadun kehitys ja suojelutyö Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärven tilasta ja sen muutoksesta on saatavilla tutkimustietoa pitkältä aikaväliltä luvulla tehdyssä tutkimuksessa Pyhäjärvi määritettiin karuksi, mutta asutuksen vaikutuksesta vähitellen rehevöityväksi järveksi luvulla rehevöitymisen todettiin jatkuneen, mutta hitaasti. Vesiviranomaisten säännöllinen seuranta alkoi 1960-luvun puolivälissä. Järvestä tehtiin Turun vedenottosuunnitelmien vuoksi biologisia perusselvityksiä vuosina 1977 ja 1980, ja Pyhäjärven muikku- ja siikakantojen seuranta käynnistyi Suomen Akatemian rahoittamat laajat ekologiset tutkimukset käynnistyivät vuonna 1983 ja silloin aloitettu järven ekologinen tutkimus on jatkunut 2010-luvulle saakka (Sarvala ym. 1984). Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys aloitti vedenottohankkeeseen liittyneet seurannat ja tutkimukset vuonna Niiden perusteella todettiin jo vuonna 1984, että havaitut muutokset, sinilevien massakehitys, perustuotannon kasvu, kalojen makuhaitat, muutokset suurkasvillisuudessa ja suurehkot ravinnevalumat 1980-luvun alussa, viittasivat Pyhäjärven vähittäiseen rehevöitymiseen ja antoivat aihetta järven suojelun tehostamiseen. Vuonna 1992 todettiin, että Pyhäjärven silloinen ravinnekuormitus oli vaarallisen korkea ja lähellä tasoa, josta kokemuksien mukaan seuraa jyrkästi kiihtyvä rehevöityminen. Samalla korostettiin, että kyse oli nimenomaan vaikeasti vähennettävästä hajakuormituksesta. Samana vuonna valmistui ympäristöhallinnon mallinnustutkimus, jossa todettiin että Pyhäjärven ulkoisen ravinne-kuormituksen vähentämistarve oli 40 % (Malve ym. 1994). Rehevöitymisongelman on myös haettu ratkaisuja jo pitkään. Vuonna 1984 Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimustuloksien raportoinnin yhteydessä selvitettiin myös Pyhäjärven suojelun tarvetta, merkitystä ja mahdollisuuksia (Jumppanen 1984). Vuonna 1989 Ympäristöministeriön alaisuudessa aloitti työnsä Pyhäjärven ekologisen tilan seurantaryhmä, jonka ansiosta perustettiin Yläneenjoki- ja Pyhäjoki -viljelijätyöryhmät työskentelemään kuormituksen vähentämisen puolesta yhteistyössä viljelijöiden kanssa luvun alussa rehevöitymisongelmaa esiteltiin aktiivisesti Pyhäjärven alueen päätöksentekijöille, jotka ottivat viestin rehevöitymisestä vakavasti. Toimien seurauksena vuonna 1993 perustettu ympäristöhallinnon ja alueen toimijoiden muodostama työryhmä laati Pyhäjärven suojelurahaston säännöt ja tavoitteet ja suojelurahaston toiminta käynnistyi vuoden 1995 alussa. Pyhäjärven suojelurahasto on perustamisestaan lähtien, jo 20 vuoden ajan, toiminut alueella järven rehevöitymisen torjumiseksi ja sen toimilla on suunnitelmallisesti pyritty vähentämään järven ravinnekuormitusta. Rahaston ensimmäisen toimikauden ( ) tavoite oli ulkoisen kuormituksen pysäyttäminen ja sen aikana aloitettuja toimia on jatkettu myöhempinäkin toimikausina. Ulkoisen kuormituksen pienentämiseksi valuma-alueella on toteutettu 1990-luvulta lähtien satoja vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten kosteikkoja, laskeutusaltaita ja erilaisia ravinteita poistavia suodattimia. Pyhäjärveen laskevien Pyhäjoen ja Yläneenjoen valuma-alueiden maatalousyrittäjät ovat olleet mukana ympäristöviranomaisten käynnistämissä vesiensuojeluprojekteissa ja Pyhäjärven suojelurahaston toimenpiteissä jo vuodesta 1991 lähtien. Ensimmäisen toimikauden lopulla arvioitiin, että Pyhäjärveen tullut fosforikuormitus oli laskenut keskimäärin 20 %. Suojelurahaston toisen toimikauden aikana ( ) voimavaroja keskitettiin erityisesti järven sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. järvellä toteutettiin vuosina erittäin mittava hoitokalastushanke jossa ammattikalastajat poistivat järvestä kaupallisen kalansaaliin lisäksi 1,5 miljoonaa kiloa vajaasti hyödynnettyä kalaa. Tämä lisäsi järvestä kalansaaliin mukana poistuvan fosforin määrää yli 40 % ja vaikutti positiivisesti kalaston ja ravintoverkon rakenteeseen, vähentäen järven sisäistä kuormitusta. Kolmannen toimikauden ( ) aikana toiminta järjestettiin Pyhäjärven suojeluohjelmaksi. Tavoitteena oli Pyhäjärven hyvän tilan turvaaminen ja kauden aikana jatkettiin valuma-alueella tehtyä työtä ja vakiinnutettiin ja kehitettiin hoitokalastuksen toimia. Vuonna 2013 ympäristöviranomaiset päivittivät järven ekologisen luokituksen ja Pyhäjärven tilaksi arvioitiin edelleen hyvä, kuten aiemmassakin, vuoden 2008 luokittelussa. Suojelurahaston toiminnassa on tämän raportin ilmestymisvuonna 2015 meneillään sen neljäs toimikausi ( ), jonka tavoitteeksi on asetettu hyvän 13

14 tilan ja moninaiskäyttökelpoisuuden turvaaminen. Toimenpiteisiin kuuluu edelleen valuma-alueella tehtävä työ, sisäisen kuormituksen pienentäminen ja aktiivinen tiedotus sekä tutkimustoiminta, joka auttaa järven muutosten syiden selvittämisessä ja oikeanlaisten toimenpiteiden valitsemisessa. Suojeluohjelman toimien avulla pyritään myös siihen, että järveen kohdistuvat riskit ja uhat tunnistetaan ja niihin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pystytään varautumaan. Vaikka kansallinen vesienhoitotyö on viime vuosina edennyt, Pyhäjärven suojeluohjelman toiminta on edelleen voimakkaasti paikallislähtöistä. Pyhäjärven suojeluohjelmien toimintaa esitellään suojelurahaston verkkosivuilla Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen syynä on ollut vuosikymmeniä jatkunut liiallinen ravinnekuormitus. Suuri osa ravinteista on peräisin järven valuma-alueelta, mutta myös ilman kautta pölyn ja sateiden mukana tuleva kuormitus on ollut merkittävää. Ihmistoiminnan aiheuttama ravinnekuormitus kasvoi jo 1950-luvulla, mutta järvi pystyi vuosikymmeniä puskuroimaan kuormituksen vaikutukset. Järven rehevöityminen eteni 1990-luvulla voimakkaasti ja etenkin viime vuosikymmenen aikana yleistyneet lauhat talvet ovat haastaneet kuormituksen vähentämiseen tähtäävän suojelutyön. Ravinnekuormituksessa on ollut paljon vuosien välistä vaihtelua, koska kuormituksen määrä on kytkeytynyt voimakkaasti sadantaan ja jokien virtaamiin. Esimerkiksi hyvin leudot ja runsassateiset talvet aiheuttivat ennätysmäiset kuormitukset vuosina 2000, 2006 ja Yleisen rehevöitymiskehityksen nousujohdanne taittui 2000-luvun alussa ja sen jälkeen vedenlaatu on pysynyt kuormituksen voimakkaastakin vaihtelusta huolimatta pääsääntöisesti hyvänä (Kuva 3, Kuva 4) Kuva 3. Pyhäjärven veden kokonaisfosforipitoisuus avovesikaudella (touko lokakuu) vuosina ,0-0, Kokonaisfosfor µg/l Näkövyvyys m -1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5 Kuva 4. Pyhäjärven veden näkösyvyys, avovesikauden (touko lokakuu) keskiarvo vuosina

15 2.2 Pyhäjärven kalasto, rapukanta ja kalastus Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Tero Forsman & Päivi Laine, Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärven kalastusalueen tilastojen mukaan järvellä toimii 22 ammattikalastajaa, 38 sivuammattikalastajaa sekä 488 kotitarve- ja virkistyskalastajaa. Järvellä on kaksi uudenaikaista kalasatamaa, toinen Säkylässä ja toinen Euran Mannilassa. Ammattikalastajat ovat muodostaneet perinteisesti neljästä kymmeneen nuottakuntaa, mutta nykyään nuottakuntia on enää kolme. Samat kalastajat harjoittavat myös rysäkalastusta ja ravustusta. Pyhäjärven ammattikalastuksen vuotuinen kierto alkaa jääpeitteisenä aikana talvinuottauksella. Jäiden lähdön jälkeen alkaa kevätrysäpyynti, joka jatkuu kesäkuun loppuun. Rapusesonki alkaa heinäkuun loppupuolella jatkuen lokakuulle asti. Lokakuussa alkaa syysrysäpyynti, joka jatkuu jäiden tuloon asti. Ammattikalastajat käyttävät verkkoja enää pääasiassa heinäkuussa rapusyöttien hankkimiseksi sekä talviaikaan hauen pyynnissä. Pyhäjärven ammattikalastajien kokonaissaalis on ollut enimmillään jopa noin 1 miljoonaa kiloa vuodessa (Kuva 5), 2000-luvun alkuvuosille saakka keskimäärin kg/v. Tärkeimpiä kaupallisesti hyödynnettyjä saalislajeja ovat olleet muikku, siika, ahven ja hauki. Muikun kokonaissaalis oli 1990-luvulla tonnia kalaa vuodessa ja myöhemmin tonnia, mutta viime vuosina kanta ollut erittäin alhainen ja vuoden 2014 talvinuottasaalis oli vain 4000 kg. Saaliiseen vaikuttavat myös talven jääolot, sillä pääosa Pyhäjärven muikkusaaliista saadaan talvinuottauskaudella Kalatalouden historiaa Ammattikalastus alkoi Pyhäjärvellä 1800-luvun lopussa ja sen pääsaaliina oli rapu. Rapuruton myötä rapusaaliit romahtivat 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja kalastajien oli löydettävä uusi elannon lähde järvestä. Venäjän ja erityisesti Pietarin markkinat tekivät kuoreesta eli norssista halutun saaliskalan. Venäjän-kaupan vilkastuttua nuottakalastettua kuoretta kuljetettiin suuria määriä muutamien vuosien ajan Kauttualle rakennettua rautatietä myöden. Parhaimmillaan kymmenen nuottakuntaa kalasti ainoastaan kuoretta ja saalismäärät olivat samalla tasolla kuin nykyään Pyhäjärvellä parhaimpien vuosien hoitokalastussaaliit (taso yli 700 tonnia). Kuorekanta kuitenkin romahti tehokalastuksen myötä ja kalastus kohdentui sen jälkeen särkeen. Kalaistutukset viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kotiuttivat uusia kalalajeja ammattikalastuksen saaliiksi. Siika istutettiin Pyhäjärveen vuosina (Sarvala ym. 1998a) ja siitä tuli merkittävä saalislaji ammattikalastukselle. Muikku istutettiin ensimmäisen kerran huonolla menestyksellä vuonna 1925 ja toisen kerran, menestyksellisemmin, vuosina (Helminen ym. 1993). Siika- ja ahvensaaliit takasivat säännölliset tulot ja ammattikunta säilyi virkeänä. Siikasaalis ylsi parhaimmillaan 1950-luvulla tonniin vuodessa mutta taantui sittemmin ja nykyään siikaa saadaan vain noin 20 tonnia vuodessa. Muikun istutus lisäsi toimeentulomahdollisuuksia ja muikusta kehittyikin järven taloudellisesti ja myös ekologisesti tärkein laji. Paleolimnologiset tutkimukset (=pohjasedimentin tutkimusta, jolla voidaan selittää järven eliöstön kautta järviekosysteemin tilaa menneinä aikoina) (Salo ym. 1989, Räsänen ym. 1992, Ventelä ym. 2015) osoittavat, että sekä siika että muikku tehokkaina eläinplanktonin syöjinä vaikuttivat silloiseen eläinplanktonyhteisöön voimakkaasti ja vedenlaatua heikentävästi. Pyhäjärvessä veden laatua säätelee ravinteiden lisäksi ravintoketjun rakenne: runsas planktonia syövien kalojen joukko vähentää eläinplanktonin määrää ja suurten yksilöiden osuutta. Näin eläinplanktonin kyky laiduntaa kasviplanktonia heikkenee ja veden laatu huonontuu. Pyhäjärvellä ei ennen muikku- ja siikaistutuksia ollut yhtä voimakkaita luontaisia eläinplanktoninsyöjiä. Vaikka istutuksilla oli hyvä tarkoitus tuottaa lisää alueen asukkaille ruokaa ja työtä, niiden vaikutus Pyhäjärven tilaan ja 1950-luvulla alkaneeseen rehevöitymiseen oli erittäin negatiivinen. Keskeistä on, että ravintoketjun muutos ajoittui juuri samoille vuosille, kuin maatalouden tehostuminen ja teollisuuden ja yhdyskuntien kehittyminen. 15

16 Kalojen vaikutus veden laatuun hintatuettu hoitokalastus Kalat vaikuttavat veden laatuun monella tavalla sekä suoraan että välillisesti. Kalojen biomassaan sitoutuu yllättävän paljon ravinteita: järvissä veden fosforista yli puolet voi olla kaloissa. Kalasaaliin mukana poistuu siksi myös merkittäviä määriä ravinteita, Pyhäjärvessä noin viidennes järveen tulevasta fosforista. Ravinnon sisältämää fosforia ja typpeä palaa veteen kalojen eritteissä, enemmän kuitenkin ulosteiden mukana. Jos kalasto koostuu pienistä yksilöistä, sama kalabiomassa vapauttaa enemmän ravinteita kuin jos vallitsevia ovat suuret kalat. Kalat myös kuljettavat ravinteita paikasta toiseen syödessään yhdessä osassa vesistöä ja erittäessään ja ulostaessaan toisaalla. Etenkin pohjaeläimiä ja uposkasveja syövät kalat, kuten särki ja lahna, siirtävät ulosteissaan paljon ravinteita pohjasta veteen. Ulosteiden ainesosat voivat muuttaa hivenaineiden kuten raudan saatavuutta ja siten säädellä levälajien välistä kilpailua. Kalojen vaikutukset välittyvät myös ravintoverkossa eläinplanktonin kautta. Eläinplanktonin suuret vesikirput ovat tehokkaita levänsyöjiä ja pystyvät runsaina esiintyessään pitämään kasviplanktonin kurissa ja veden kirkkaana. Kookkaat äyriäiset ovat kuitenkin kalojen suosikkiravintoa. Niinpä jos planktonia syöviä kaloja on paljon, suurikokoinen eläinplankton käy vähiin. Vallitseviksi tulevat pienikokoiset äyriäiset ja rataseläimet, ja levien määrä kasvaa. Pyhäjärven muikunkalastuksen teho oli pitkään Suomessa poikkeuksellinen. Tehokas kalastus ylläpiti pitkään tasapainoa muikkukannan, eläinplanktonin ja kasviplanktonin välillä, ja vain harvoin ilmaantuvat ylisuuret muikkuvuosiluokat heikensivät tilapäisesti veden laatua. Pyhäjärvi onkin ja 1980-luvulla ollut hyvä esimerkki järvestä, jossa on harjoitettu jatkuvaa ja vieläpä taloudellisesti kannattavaa hoitokalastusta. Järven ravinnetason noustua ja muikun vähennyttyä 1990-luvulla tilanne muuttui. Ahven, särki, kiiski ja kuore saivat lisää elintilaa, mutta niitä ei kalastettu läheskään samalla teholla kuin muikkua. Tämä yhdessä muiden tekijöiden kanssa heikensi veden laatua. Pyhäjärven suojelurahasto ja Pyhäjärven kalastusalue ovat maksaneet talvesta 1995 alkaen tukea vajaasti hyödynnetystä kalasta. Vuosina hintatukeen oikeuttavan kalan määrät olivat noin kg/vuosi. Jo tämä hoitokalastus vaikutti niin, että veden laatu kohentui suhteessa ravinteisuuteen, siian ja muikun kasvu parani ja muikkukanta alkoi vahvistua. Oli kuitenkin selvää, että hoitokalastuksen tulisi olla vielä selvästi tehokkaampaa, jotta järven sisäiseen kuormitukseen voitaisiin tarpeeksi tehokkaasti puuttua. Vuonna 2002 käynnistyi Pyhäjärven suojelurahaston valmistelema ja toteuttama KORrahoitteinen Pyhäjärven hoitokalastushanke, jonka tavoitteena oli tehostaa vajaasti hyödynnetyn kalan kalastusta siten, että hoitokalastuksen vuosittainen tavoite oli kg. Hoitokalastushankkeen kohteena ovat kiiski, kuore, särki, salakka ja pieni ahven. Hoitokalastustyön toteuttivat Pyhäjärven neljä nuottakuntaa. Suurin osa saaliista saatiin tuolloin talvinuotalla, muita menetelmiä olivat kevätrysäpyynti ja jokisuupyynti. Hoitokalastuksen kokonaissaalistavoitteeseen päästiin vuosina ja hoitokalastussaalis ylitti kg. Koko KOR-rahoitteisen hankkeen kokonaissaalis oli kg, kalastusteho hankkeen aikana oli noin 70 kg/ha. Kalastajille maksettu korvaus hankkeessa oli noin 0,50 /kg. Pyhäjärven veden laatu oli hankevuosina selvästi parempi kuin luvulla ja vuosituhannen vaihteessa. Kasviplanktonbiomassa vuosina oli merkitsevästi alhaisempi kuin ennen hoitokalastushanketta. Näin suuria muutoksia veden laadussa ja kasviplanktonlajistossa ei oltu havaittu sitten ja 1990-lukujen vaihteen, jolloin järven rehevöityminen otti harppauksen rehevämpään suuntaan. Positiivisen muutoksen syinä olivat sekä alhainen ulkoinen kuormitus, että onnistunut hoitokalastus, joka vaikutti positiivisesti ravintoverkon sisäiseen rakenteeseen eli kalakantoihin ja eläinplanktoniin. Suurten vesikirppujen määrät lisääntyivät ja ne pystyivät laiduntamalla pitämään kasviplanktonin kurissa. 16

17 KOR-rahoitteisen hoitokalastushankkeen jälkeen työtä pystyttiin jatkamaan EAKRrahoitteisessa Kohdennettu hoitokalastus järven hyvän ekologisen tilan turvaajana hankkeessa, jossa ajatuksena oli hinnoittelulla tehostaa ja ohjata kalastusta veden laadun kannalta haitallisimpiin lajeihin. Korkeinta tukihintaa (0,70 /kg) maksettiin kuoreesta, ahvenen hinta kasvoi saaliin kasvaessa. Muuttuva hinta koettiin kuitenkin kalastajien puolelta hankalaksi ja epämotivoivaksi, yhden hankevuoden jälkeen hinnoittelu muuttui kalastajien pyynnöstä kiinteäksi, mutta myös selvästi alhaisemmaksi. Hankkeen kokonaiskalansaalis oli kg vähempiarvoista kalaa. Pyhäjärven hoitokalastus oli onnistunut molemmissa EU-osarahoitteisissa hankkeissa odotusten ja tavoitteiden mukaisesti. Positiivisesta vaikutuksesta vedenlaatuun oli selkeät tieteelliset näytöt. Niinpä olikin paikallisesti valtava järkytys, kun vuonna 2007 alkaneella EUohjelmakaudella hoitokalastus oli todettu toimimattomaksi menetelmäksi, eikä sille enää myönnetty rahoitusta. Pyhäjärven kalastusalueen ja suojeluohjelman delegaatiot yrittivät kertoa hyviä tuloksiaan kansallisissa seminaareissa, ministeriöissä ja poliittisille päättäjille, mutta rahoitusta ei enää saatu. Hoitokalastukselle ei siis vuosina ollut ollenkaan rahoitusta. Vuonna 2009 kalastukseen oli käytössä paikallinen kalastusalueen ja suojeluohjelman rahoitus, tosin kriisirahoitukseen saatiin mukaan myös ylimääräistä kuntarahoitusta. Järveen saatiin taas normaalit jäät ja hoitokalastus onnistui ja myös veden laatu parani edellisestä vuodesta. Hoitokalastuksen rahoituksen hankkimiseksi tehtiin paljon edunvalvontatyötä ja poliittista vaikuttamista. Rannikkovesillä virinnyt ajatus ravinteiden poistamiseksi poistokalastuksella edisti asiaa maa- ja metsätalousministeriössä ja vuodenvaihteessa 2009/2010 Pyhäjärvelle myönnettiin valtion budjettirahoitusta. Rahoitus on jatkunut edelleen (2015), joskin se on joka vuosi erikseen myönnetty vaihtelevilla ehdoilla ja tukimäärillä. Kalastajille maksettu kiloperusteinen korvaus on monena vuonna jäänyt alhaiseksi, sillä kg:n vuosittaisesta saalistavoitteesta ei ole haluttu suojeluohjelman puolelta tinkiä Haasteena ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pyhäjärveen oli puhuttu jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien, mutta vuonna 2008 koettiin ensimmäisen kerran lähes jäätön talvi, joka esti tehokkaan talvinuottauksen kokonaan. Vuoden 2008 hoitokalastussaalis oli vain kg. Koko vuoden jatkuneet sateet toivat Pyhäjärveen ennätyksellisen korkean fosforikuormituksen ja vedenlaatu heikkeni. Vuosi herätti kalastajat ja kalastusalueen aktiivisesti pohtimaan talvikalastuksen kohtaloa ja Pyhäjärven kalatalouden tulevaisuutta. Vuonna 2009 kalastusalue järjesti tutustumismatkan Viroon Peipsijärvelle, jossa oli käytössä kurenuotta, joka saattaisi soveltua myös Pyhäjärven avovesikalastukseen. Ensimmäinen koeluontoinen lupa syysnuottaukseen annettiin vuonna 2010, mutta syysmyrskyt ja vieras menetelmä pitivät saaliit pieninä useamman vuoden. Vasta vuonna 2013 syysnuotalla saatiin ensimmäiset suuret hoitokalastussaaliit, yli kg kuoretta. Vuoden 2010 hoitokalastussaaliit ovat vaihdelleet, kuten myös ulkoinen kuormitus. Ilmaston vaihtelun äärevät tilanteet ovat tuoneet lisää haastetta hoitokalastustyöhön. Muikun ja siian kannat ovat heikentyneet, muutos on tieteellisessä tutkimuksessa liitetty Pyhäjärven nouseviin maksimilämpötiloihin (Jeppesen ym. 2012) luvulla kesien aikana on ollut hellejaksoja, jolloin kylmän veden kalat ovat selviytymisensä äärirajoilla. Lämmöstä nauttivat ahvenet ovat runsaslukuisia ja verottavat niukkoja muikku- ja siikapopulaatioita edelleen. Pyhäjärven kalastus on kuitenkin jo osittain sopeutunut muutokseen. Vuonna /3 hoitokalastussaaliista oli pyydetty avovesikaudella, eikä saalis ole enää riippuvainen jääpeitteisen ajan pituudesta. Syksyyn kohdistuva kuoreen nuottaus näyttää lupaavalta uudelta hoitokalastustoimelta. Puhtaasti vedenlaadun kannalta muikun ja siian häviäminen olisi positiivinen asia, koska eläinplanktoniin kohdistuva saalistus vähenee. On kuitenkin huomioitava, että kalastusmenetelmien kehittämistä tulee jatkaa edelleen elinvoimaisen kalatalouden ylläpitämiseksi kalaston muuttuessa. 17

18 Kalan käyttö uusia mahdollisuuksia Vähempiarvoisen kalan käyttöä on selvitetty erilaisissa kehittämishankkeissa jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Mm. Kalaherkut Pyhäjärvestä ja Kalaverkko projektit olivat ensimmäisiä hankkeita, joissa selvitettiin potentiaalisia asiakkaita ja soveltuvia tuotteita. Yhteistyössä Tresko Foodin ja kalastaja Jarkko Alhon kanssa kehitettiin uusia kalamassoja ja kypsiä kalatuotteita ja niitä markkinoitiin suurkeittiöille. Tuotteet olivat hyviä ja niille olisi ollut silloin markkinoita, mutta kalojen käsittelyaste ja volyymi oli Säkylän Pyhäjärvellä vielä liian alhainen. Toisaalta ahvenesta on tullut 2000-luvulla haluttu arvokala, eikä sitä enää lasketa vähempiarvoiseksi kalaksi. Kannattava ja kestävä kalatalous Pyhäjärvellä -hankkeessa ( ) selvitettiin uudestaan kalamarkkinoita vähempiarvoisen kalan osalta ja kehitettiin mm. kuusi erilaista kalasäilykereseptiä. Kalasäilykkeiden markkinoinnin ongelmaksi muodostui taas pieni volyymi ja se, että lähialueelta ei löytynyt laitosta, jolla olisi ollut lupaa valmistaa kalasäilykkeitä. Vähempiarvoisen kalan elintarvikekäyttöä on siis pyritty edistämään jo yli 20 vuotta sekä Säkylän Pyhäjärvellä että muualla Suomessa. Pyhäjärven hoitokalastushankkeissa 2002 alkaen vähempiarvoiset kalat ovat menneet turkistarhoille rehuksi ja pienissä määrin kunnallisille kaatopaikoille luvulla virinneet luomu- ja lähiruokatrendit, sinisen biotalouden strategiat, sekä vesienhoidon toteutus tuovat koko hoitokalastuskonseptiin tuoreita tuulahduksia ja mahdollisuuksia. Paikallisesti kehitetty Pyhäjärven järvikalapihvi on menossa myyntiin vuoden 2016 alusta suurkeittiöille ja toiveena on, että se saataisiin myös kauppoihin ja kuluttajille lähivuosina. Myös syksyn kuoresaaliille haetaan markkinoita. Onnistuneella tuotteistuksella on mahdollista vaikuttaa sekä ammattikalastuksen että jalostusyrittäjyyden kannattavuuteen ja samalla pystytään vaikuttamaan järven ekologiseen tilaan. Myös perinteisten saaliskalojen paikallista jalostusastetta pitäisi nostaa, jolloin suurempi osa elinkeinokalatalouden arvoketjun arvonmuodostuksesta tapahtuisi paikallisella tasolla. Uusia mahdollisuuksia vähempiarvoisen kalan hyödyntämiselle voivat tuoda myös uudet teknologiset innovaatiot sekä biopolttoainetuotannossa että bioenergiantuotannossa Täplärapu Pyhäjärvessä Täplärapu kotiutettiin Pyhäjärveen 1988 ja ravustus alkoi vuonna Täplärapujen voimallisen istutuksen ansiosta ravustuksesta on kehittynyt 2000-luvun alusta lähtien merkittävä tulonlähde Pyhäjärven ammattikalastajille. Vaikka myös rapusaaliin määrässä on ollut suurta vaihtelua, hyvät rapusaaliit ovat kompensoineet heikentyneen muikkusaaliin taloudellisia vaikutuksia. Tämä on selvästi nähtävissä vuodesta 2006 lähtien (Kuva 6). 18

19 Kalasaalis, kg Rapusaalis, kpl SÄRKI TAIMEN KUORE KIISKI MADE LAHNA HAUKI AHVEN SIIKA MUIKKU TÄPLÄRAPU Kuva 5. Pyhäjärven kala- ja rapusaalis Kokonaistulo, saalittain (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Täplärapu Hoitokalastus Muikku Kuva 6. Kalastuksen tulojakauma Pyhäjärvellä. 19

20 Ravun historia Pyhäjärvessä Pyhäjärvi on ollut kansallisesti tärkeä rapujärvi 1880-luvulta lähtien. Rapu oli vientituote ja saalista myytiin alkuun Venäjälle myöhemmin Ruotsiin. Pyhäjärven alkuperäinen jokirapukanta (Astacus astacus) tuotti hyviä saaliita ennen vuotta 1907, jolloin rapurutto iski ensimmäisen kerran ja romahdutti rapukannan. Pyhäjärven jokirapu kuitenkin toipui rapurutosta ja saaliit nousivat merkittäviksi jälleen 1920-luvun lopulla. Rapukannan uudelleen vahvistuminen on ainoa suomalaisesta suuresta järvestä tunnettu esimerkki jokirapukannan luontaisesta toipumisesta rapurutosta. Rapurutto tuli kuitenkin uudelleen 1929 ja epidemia jatkui ilmeisesti koko 1930-luvun ajan johtaen kannan massatuhoon vuosina Tämän jälkeen jokirapukantaa pyrittiin elvyttämään uudelleenistutuksilla, mutta yritys ei onnistunut. Täplärapu kotiutettiin Pyhäjärveen vuonna 1988, 48 vuotta viimeisimmän ruttoepidemian jälkeen. Pyhäjärven täplärapuistutukset vuosina : (lukuun sisältyy Pyhäjokisuuhun karanneet noin poikasta) Vuoteen 1993 mennessä Pyhäjärveen oli istutettu noin täplärapua. Istutuksiin käytettiin rapurutosta vapaata kantaa, mutta taudin uudelleen esiintymistä osattiin odottaa. Rapurutto iskikin vuonna 1995, seitsemän vuotta istutusten aloittamisen jälkeen. Pyhäjärveen jäänyt harva alkuperäinen jokirapukanta tuhoutui samoihin aikoihin. Istutusten alettua täplärapukanta kasvoi hitaasti, ilmeisesti siksi että ravun piti vallata uudelleen pohjakivikon elintilansa kalayhteisöltä, ja rapujen pyynti voitiin aloittaa vasta Saalismäärät kasvoivat nopeasti tämän jälkeen, mutta vuoden 2002 poikkeukselliset sääolot (nopea veden lämpötilan lasku syksyllä) ilmeisesti johtivat saaliiden tilapäiseen alenemiseen vuosina 2004 ja Tämän jälkeen saaliit lähtivät jälleen kasvuun ja ennätyksellinen rapusaalis, noin yksilöä, saatiin vuonna Ravustuksen saalismäärien kehitys on esitetty kuvassa (Kuva 5). Lähteet: Järvenpää, T Täpläravun sopeutumisesta suomalaisvesiin esimerkkinä Säkylän Pyhäjärvi. Teoksessa: Pursiainen, M. & Rajala, J. (toim.), Raputalouskatsaus Riista- ja kalatalous Selvityksiä 5/2009, ss ) Järvenpää, T Adaptation of American signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) in a Finnish lake (Pyhäjärvi, Säkylä) esitelmä, RAPU-hankkeen workshop, Kauttua

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,

Lisätiedot

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta 1.11.2018 Säkylä Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Perustettu

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Mean annual temperature ( C) 8 7 6 5 4 3 2

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän

Lisätiedot

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen. 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen. 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti 1 PJI/ elintarviketoimiala Päätavoitteena turvata satakuntalaisen elintarviketuotannon

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Säkylän Pyhäjärvi 11.2.213 Taustatiedot Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Lounais-Suomessa kahden maakunnan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, ja kolmen kunnan (Säkylä, Eura,

Lisätiedot

Tiedote, julkaisuvapaa klo 14. Pyhäjärven suojelija 2019

Tiedote, julkaisuvapaa klo 14. Pyhäjärven suojelija 2019 Tiedote, julkaisuvapaa 28.3.2019 klo 14 Pyhäjärven suojelija 2019 Pyhäjärven suojelija 2019 on pitkän linjan kansanedustaja Timo Kalli. Kalli on mahdollistanut Pyhäjärven hoitokalastuksen jatkumisen ja

Lisätiedot

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä 27.2.2018 Hiidenvesi-ilta Tero Forsman HOLA-hanke Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Perustettu

Lisätiedot

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti 7.2.2018 Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärvi (Pöytyä, Eura, Säkylä) Pinta-ala 154 km² keskisyvyys 5,4 metriä, suurin syvyys 26,2

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014

Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014 Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä 10.4.2014 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa 13.12.2017 Kehittämispäällikkö Marko Jori Vähempiarvoisten kalojen tuotteistamisen tuskaa Kuka tai mikä määrittää kalojen vähempiarvoisuuden? 2 Tuotteistus alkoi

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! 11.6.2015 Vesistökunnostusverkoston seminaari Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1 Järvikalaa -NAM 1.1.2015

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee, Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee, terveiset Särkikalat ja kiertotalous - resurssien taloudellinen hyödyntäminen-seminaarista Janne Ruokolainen Tukimus ja seuranta kehittyvät Saalispotentiaali,

Lisätiedot

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! 15.10.2015 TKI foorumi Satakuntaliitto Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1 Järvikalaa -NAM 1.1.2015 31.12.2016,

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Vesijärven hoitokalastus

Vesijärven hoitokalastus Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215 Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot