Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Transkriptio

1 Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

2 Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon rapustrategia v Tavoite: täpläravun kotiuttaminen hallintaan 2

3 Uuden strategian tarve ja tavoitteet Toimintaympäristön muutos Runsaasti uutta tutkimustietoa ravuista ja rapurutosta Täplärapu levinnyt uusille alueille Rapusaalis jo lähes 10 miljoonaa kpl/v Tavoitteet Jokiravun suojelu, täpläravun kotiutuksen hallinta Rapukantojen hyödyntäminen Koko kalatalousalan sitouttaminen 3

4 Työn organisointi Strategiatyön johtaminen Hämeen ELY-keskuksen tulostavoite ja erikoistumistehtävä Työn valmistelee ja strategian toimeenpanoa seuraa MMMn nimittämä työryhmä RKTL avustaa uudistamista tuottamalla tarvittavaa taustatietoa Strategiaehdotus MMMlle tammikuussa 2013 MMM hyväksyy lausuntokierroksen jälkeen 4

5 Strategian sisältö Toimintaympäristö ja sen muutokset Kehitys Euroopassa ja lähialueilla Toimintaympäristön analyysi Visio ja strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja mittarit Ydinkysymykset ja toimenpiteet Toteutumisen seuranta Vaikutusten arviointi 5

6 Raputalouden toimintaympäristö Säädökset Hallinto Kulttuuri Vapaa-ajanravustus Virkistys Ravustuspalvelut Matkailu Raputuotteet Vienti Kuluttajat Tutkimus Järjestöt Kaupallinen ravustus Ravunviljely Välinevalmistus ja -kauppa Rapukauppa ja -jalostus Tuonti Yritykset Ravustajat Kalastus- Alueet Osakaskunnat Ravustusoikeus ja ravustuksen säätely Rapuvarat Rapukantojen hoito Raputaudit Resurssin hoitajat

7 Raputalouden toimintaympäristö Vahvuudet Ravuntuotantoon hyvin soveltuvat sisävedet Etelä-Suomen suurten järvien tuottavat täplärapukannat Kotimaisten rapujen ja varsinkin jokiravun arvostus ja raputuotteiden taloudellinen arvo Vapaa-ajanravustajien suuri määrä ja ravustuskulttuurin sosiaaliset hyödyt 7

8 Raputalouden toimintaympäristö Heikkoudet Useissa jokirapukannoissa piilevänä esiintyvä rapurutto ja täpläravuissa yleinen lajille tyypillinen rutto Monilta osin puutteellinen tieto rapujen ekosysteemivaikutuksista Tuottamattomat potentiaaliset rapuvedet Kulutuksen kausiluonteisuus ja lyhyt sesonki Kehittymätön tuotantoketju, ammattimaisuuden puute ja harmaa talous 8

9 Raputalouden toimintaympäristö Mahdollisuudet Äyriäistuotteiden kulutuksen kasvu Voimakkaasti kasvava täplärapujen tuotanto Jokiravun elvyttämistä tukeva uusi tieto ja tuloksekkaat käytännöt Vapaa-ajanravustuksen ja ravustuskulttuurin elpyminen Kaupallisen ravustuksen elpyminen, tuotekehitys ja vienti Ravustuksen hyödyntäminen matkailussa 9

10 Raputalouden toimintaympäristö Uhat Rapujen elinympäristöä heikentävät muutokset Jokiravun uhanalaistuminen alkuperäisellä levinneisyysalueella Täpläravun hallitsematon levittäminen Täplärapuun hiljakkoin kotiutettuna vieraslajina liittyvät arvaamattomat tekijät 10

11 Visio 2022 Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous 11

12 Strategiset tavoitteet Maamme alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina ja sen elinympäristöjä ja kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella Täpläravun kotiutus ohjataan hallitusti vesistöihin, joissa se on tuottoisa eikä vaaranna jokirapukantoja Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta-, seuranta- ja viestintäkeinoin Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi 12

13 Strategiset tavoitteet (2) Kaupallisella ravustuksella on edellytykset toimia ammattimaisesti ja taloudellisesti kannattavasti Ravustusmahdollisuudet ovat hyvät, ravustuskulttuuri laajalle levinnyt Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen käyttö elintarvikkeena on monipuolista Rapukantojen seuranta ja tutkimus tukevat kantojen hoitoa ja kestävää hyödyntämistä Yhteistyö rapukantojen käytössä ja hoidossa sekä sitoutuminen kansalliseen strategiaan vahvistuu 13

14 Vaikuttavuustavoitteet Kansallinen rapustrategia ohjaa rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä sekä täpläravun leviämistä Jokirapusaalis säilyy nykyisellään ja täplärapusaalis kasvaa merkittävästi Ravustajien määrä kasvaa ja ravustus tuo lisäarvoa yhteiskuntaan Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen tuotanto korvaa tuontia Rapuruttotapausten määrä vähenee ja ruttovapaiden jokirapukantojen kartoitus etenee Seurantamittarit 14

15 Ydinkysymykset ja toimenpiteet Jokirapukantojen suojelu ja elvyttäminen Täpläravun hallittu kotiuttaminen Rapuruton torjunta Rapukantojen kestävä hyödyntäminen Raputalouden elinkeinojen edistäminen Vapaa-ajanravustus ja ravustuskulttuuri Seuranta ja tutkimus Viestintä ja koulutus 15

16 Jokiravun suojelu Suoja-alueelle ei myönnetä täpläravun kotiutuslupia ilman erityisiä perusteita Täplärapuesiintymien tilaa seurataan ja leviämistä rajoitetaan mahdollisuuksien mukaan 16

17 Jokiravun suojelu (2) Kalastusalueet laativat suojeluja elvytyssuunnitelmat yhdessä ELY-keskusten kanssa Jokirapualueiksi määritellään jakovaiheen valuma-alueet, joissa ei ole > 500 ha järviä Vaellusesteet huomioon Elävät geenipankit Ravut otetaan huomioon ympäristöluvissa 17

18 Täpläravun kotiutus ELY-keskuksen luvalla: Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla Näiden välissä mereen laskevilla vesistöalueilla ja Karvianjoen vesistöalueella Kotiutusluvan myönnön edellytykset: Ei vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja Perustuu kalastusalueen hyväksyttyyn KHS:aan Strategiassa määritellyt kriteerit täyttyvät 18

19 Rapuruton torjunta Neuvonnan ja viestinnän tehostaminen Esiintymistä seurataan ja päivitetään ohjeistus operatiivisista toimista ruttotilanteissa Istutuksissa käytetään tutkitusti taudittomia rapuja Ravunviljelyä ja varastointia ohjataan terveysluvilla Täpläravun viljelyä ei tueta jokiravun suoja-alueella Rapujen sumputus sallitaan vain pyyntivesistössä 19

20 Rapukantojen kestävä hyödyntäminen Raputaloudelliset käyttö- ja hoitosuunnitelmat Neuvonnan tehostaminen Käytännönläheisen tiedon tuottaminen 20

21 Raputalouden elinkeinojen edistäminen Otetaan huomioon elinkeinokalatalouden toimintaohjelmassa sekä kaupallisen kalastuksen, kalanjalostuksen ja vesiviljelyn sektorisuunnitelmissa EMKR:n rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään Kaupallisen kalastuksen sijainninohjauksessa ja KHS:ssa ravustus otetaan huomioon Kehitetään ravustusmenetelmiä, säilytystekniikkaa, keräilyä ja logistiikkaa Kaupalliset ravustajat rekisteröidään lukuun ottamatta pienimuotoista ravustusta 21

22 Raputalouden elinkeinojen edistäminen (2) Edistetään ja rahoitetaan rutottomien istukkaiden ja erityistuotteiden viljelyä (esim. jumbo- ja koristeravut) Edistetään ja rahoitetaan tuotekehitystä ja jalostusinvestointeja Järjestetään ja tuetaan menekin edistämishankkeita Selvitetään rapujen vientimahdollisuudet Hyödynnetään ravustus ja rapujuhlat matkailussa 22

23 Ravustuskulttuurin ja vapaaajanravustuksen edistäminen Ravustusta ohjataan KHS:lla Lisätään ravustusmahdollisuuksia ja edistetään lupien saatavuutta Edistetään neuvonnalla vastuullista ravustuskulttuuria 23

24 Seuranta ja tutkimus Seurantaa ja tutkimusta kohdennetaan strategian kannalta keskeisiin teemoihin Raputalouden tilastot Kannanarviot ja vaihtelut sekä seurannat Jokirapu, täplärapu, rapurutto kokonaisuus Kestävä ravustus Raputalouden yhteiskunnalliset vaikutukset Rapujen kulutus ja markkinat 24

25 Viestintä ja koulutus Strategian jalkauttamiseksi laaditaan MMMn johdolla viestintäsuunnitelma Järjestöjen valtionapua ja muuta rahoitusta kohdennetaan viestintään Raputalouden kasvava merkitys otetaan huomioon kalatalousalan koulutuksessa 25

26 Toteutumisen seuranta Työryhmä jatkaa Hämeen ELY-keskuksen johdolla Seurantaraportti keskeisistä vaikuttavuusmittareista vuosittain RKTLn, EVIRAn ja ELYjen yhteistyönä Väliraportti v ja tarvittaessa strategian tarkistaminen 26

27 Kiitos mielenkiinnosta! Jukka Muhonen, Hämeen ELY-keskus