Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa 2013 alkaen

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Koulutuksen tavoite Koulutukseen hakeutuminen Opintojen henkilökohtaistaminen Koulutuksen sisältö ja laajuus Opintojen arviointi OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN Kielelliset taidot 5 ov - 10 ov Suomen kieli 4 ov - 8 ov Englannin kieli 1 ov - 2 ov Opiskelijan oma äidinkieli Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8 ov - 16 ov Matematiikka 7 ov - 14 ov Tietotekniikka 1 ov - 2 ov Reaaliaineet 4 ov - 8 ov Ammatinvalinnanohjaus 2 ov - 4 ov Terveystieto 1 ov - 2 ov OPINTOJEN OHJAUS TODISTUKSET Todistus maahanmuuttajien jatkokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta Todistus suoritetuista opinnoista... 14

3 1 JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma koskee Tampereen seudun ammattiopistossa järjestettävää maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta. Yleiset käytännöt on koottu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus on tarkoitettu opiskelusta motivoituneille vähäisen kulutustaustan omaaville maahanmuuttajanuorille, jotka tarvitsevat lisävalmiuksia selviytyäkseen ammatillisissa opinnoista Suomessa. Koulutuksen keskeisenä tehtävänä on parantaa maahanmuuttajien matemaattis-luonnontieteellisiä ja kielellisiä valmiuksia siten, että heidän mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen ja opiskelemaan ammattiin paranevat. Koulutuksen pääsyvaatimuksena on sujuva suomen kielen peruskielitaito, kiinnostus matemaattisluonnontieteellisten taitojen vahvistamiseen ja kiinnostus hakeutua ammatilliseen koulutukseen tai yliopistokoulutukseen. Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavan koulutuksen aikana ja sen jälkeen opiskelija voi pyrkiä jatkamaan opiskelua niin nuorisoasteella, aikuiskoulutuksessa, perusopetuksessa kuin oppisopimuskoulutuksessakin. Opiskelija voi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jos hänellä on soveltuva pohjakoulutus. Opintojen ohjausta ja sopivien koulutuspaikkojen etsintää tehdään opintojen aikana yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. 1.1 Koulutuksen tavoite Koulutuksen päätavoitteena on kehittää maahanmuuttajanuoren opiskelutaitoja ja matemaattisluonnontieteellisiä taitoja. Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä opiskelijalla on riittävät valmiudet hakeutua jatkokoulutukseen. Koulutuksen keskeiset tavoitteet: - Kartoittaa opiskelijan tilanne ja osaaminen. - Opiskelijan ammatillisen suuntautumisen selkiyttäminen ja kouluttautumisvaihtoehtojen kartoittaminen sekä ohjaaminen jatko-opintoihin. - Opiskeluvalmiuksien, suomen kielen taitojen ja matemaattisluonnontieteellisten taitojen vahvistaminen. - Antaa valmiudet kielitaidon jatkuvaa kehittämistä ja itseopiskelua varten. - Antaa tietoa työelämästä, eri ammateista ja koulutuksen asettamista vaatimuksista Suomessa. - Tukea opiskelijaa oman elämän suunnittelussa sekä opiskeluelämään siirtymisessä. 1.2 Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen hakeudutaan jättämällä hakemus suoraan oppilaitokselle. Opiskelijavalinnat tehdään hakupapereiden, valintakokeen ja/tai haastattelujen sekä yhteistyötahojen lausuntojen perusteella. Opiskelijavalinnassa painottuu opiskelijan oma motivaatio kehittää matemaattisia taitojaan ja kiinnostus hakeutua tutkintotavoitteeseen koulutukseen. 1

4 Koulutukseen on jatkuva haku. Koulutuksen jo alettua voidaan ryhmää täydentää uusilla opiskelijoilla, mikäli ryhmässä on tilaa ja hakija on koulutukseen soveltuva. Tiedotuksessa ja rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä eri tahojen mm. TE-toimiston kanssa. 1.3 Opintojen henkilökohtaistaminen Koulutuksen tarkoituksena on palvella opiskelijan tarpeita. Opiskelijan tilanne kartoitetaan opintojen alkuvaiheessa ja tilannetta seurataan opintojen aikana. Opetuksen sisältöjä painotetaan opetusryhmän tarpeet huomioiden ja opetusta eritytetään opiskelijan tarpeet huomioiden. Jokainen opiskelija laatii yhdessä opettajan kanassa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), johon kirjataan mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan omat oppimistavoitteet. HOPS tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Mahdollisuuksien mukaan ja yhteistyössä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa opiskelijalle järjestetään tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluita ammatillisissa koulutuksissa. HOPS sisältää opiskelijan henkilökohtaiset valinnat, opinnoissa etenemisen, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ja koulutuskokeiluihin osallistumisen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman luomiseen osallistuvat opiskelija, opettajat ja opintoohjaaja. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen etenemistä seurataan ja tarvittaessa opiskelijalla on mahdollisuus tukiopetukseen ja tarvittavaan lisäohjaukseen. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmiaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voi poiketa luvussa 1.4 (Koulutuksen sisältö ja laajuus) esitetystä mikäli se katsotaan aiheelliseksi opiskelijan oman urapolun kannalta. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Maahanmuuttajien jatkokoulutukseen valmentava koulutus ei ole ensisijaisesti tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, mutta yksittäistapauksissa erityisopetusta tarvitsevalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulutuksen tavoitteita voidaan mukauttaa kokonaan tai osittain. Erityisopetuksen suunnittelussa noudatetaan koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa mainittuja erityisopetuksen toteuttamistapoja. 1.4 Koulutuksen sisältö ja laajuus Koulutus muodostuu lähiopetuksesta, itseopiskelusta, koulutuskokeiluista integroituneena ammatillisiin opintoihin sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Koulutuksen sisältö: - suomen kieli - reaaliaineet (fysiikka, kemia ja biologia) - matematiikka ja tietotekniikka - terveystieto - opiskelun- ja ammatinvalinnanohjaus, opiskeluvalmiudet, opiskelutekniikat - koulutuksen aikana tehdään konkreettinen jatkosuunnitelma 2

5 - opiskelija tekee henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kouluttajan ja tarvittaessa verkostonsa tukemana Koulutuksen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa ja enintään 40 opintoviikkoa. Opiskelija voi suorittaa 20 opintoviikon kokonaislaajuuden yhden lukukauden aikana ja 40 opintoviikon kokonaislaajuuden yhden lukuvuoden aikana. Koulutus muodostuu viidestä opintokokonaisuudesta ja ne jakautuvat edelleen opintojaksoihin alla olevan taulukon mukaisesti. 1.5 Opintojen arviointi OPINTOKOKONAISUUDET JA -JAKSOT LAAJUUS (OV) Kielelliset taidot 5-10 Suomi 4-8 Englanti 1-2 Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8-16 Matematiikka 7-14 Tietotekniikka 1-2 Reaaliaineet 4-8 Ammatinvalinnan ohjaus 2-4 Terveystieto 1-2 Arvioinnissa noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia ohjeita ja määräyksiä. Opinnot arvioidaan asteikolla suoritettu (S) - täydennettävä (T). Suomen kieli arvioidaan myös kielitaidon taitotasoarviolla (liite 1). Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta ne voidaan myöhemmin hyväksi lukea hänen opintoihinsa. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja hän arvioi myös itse osaamistaan. 2 OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Kielelliset taidot 5 ov - 10 ov Suomen kieli 4 ov - 8 ov Yleistavoitteena on, että opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen opetukseen ja tutustua ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin ilmaisutapoihin ja keskeiseen sanastoon. Hän toimii melko itsenäisesti ja hoitaa asioitaan suomen kielellä koulutuksen yhteydessä, jatko-opintoihin ja työelämään hakeutuessa ja erilaisissa asiointitilanteissa. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset taidot syventyvät rakenteiden ja sanaston hallinnan avulla. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissa lähtötasonsa mukaan. 3

6 Suomen kielen opintojen perusoletuksena on, että opiskelija jo hallitsee taitotason A2.2 B1.1 edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on käytetty Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (liite 1), jonka taso B1 (sujuva peruskielitaito) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan osaamista koulutuksen lopussa. Suomen kielen keskeinen sisältö - kartoittaa opiskelijan suomen kielen tilanne ja osaaminen opintojen alku- ja loppuvaiheessa - haastattelutilanteet ja ryhmäkeskustelutilanteet - ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien taitojen parantaminen (lukeminen, kirjoittaminen, esitelmien laatiminen) - ammattialojen ja työelämän sanastoa - kielioppia, luetunymmärtämistä, puhumista, kuuntelua Yleiset tavoitteet - suomen kielen taitojen vahvistaminen - antaa valmiudet selviytyä suomen kielellä jatko-opinnoissa - antaa valmiudet kielitaidon jatkuvaa kehittämistä ja itseopiskelua varten Tavoitteet kielitaidon eri osa-alueilla Kuullun ymmärtämisen tavoitteet Opiskelija - kykenee seuraamaan yleisiä aiheita sisältäviä luentoja, esitelmiä sekä palvelu- ja asiointitilanteita - ymmärtää puheen pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta sekä muusta viestinnästä - osaa tiivistää ja ilmaista kuulemastaan avainkohdat - ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä - ymmärtää arki- ja työelämässä sekä asiointitilanteissa käytettäviä idiomeja ja fraaseja sekä opiskeluun liittyviä käsitteitä - pystyy osallistumaan keskusteluun, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan ryhmätyöskentelyyn sekä kuuntelemaan - ottaa vastaan ohjeita ja tehtävänantoja - erottaa puhutun kielen yksilöllisen, tilanteisen ja alueellisen vaihtelun sekä ymmärtää nonverbaalia viestintää - kykenee seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia ja muitakin ohjelmia median välityksellä. 4

7 Puhumisen tavoitteet Opiskelija - osaa kertoa tavallisista, konkreettisista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen - osaa viestiä tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä - osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja - käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita - osaa viestiä käytännönläheisissä ja omaan elämään liittyvissä tilanteissa (esittäytyminen, asiakeskustelu, asioimistilanteet, puhelinkeskustelu) - osaa ääntää suomen kieltä ymmärrettävästi ja käyttää oikeaa intonaatiota ja painoa - tekee keskustelussa tarkentavia kysymyksiä, esittää eriäviä ja yhteneviä mielipiteitä ja perusteluja - tuntee kohteliaisuussäännöt ja ottaa huomioon toisten mielipiteet - osaa jaksottaa puheensa oikein - hallitsee ammattiviestinnän perusteet - osaa antaa ohjeita ja neuvoja sekä raportoida ja pitää suullisia esitelmiä - tuntee suomen kielen ja oman äidinkielen kulttuuriset käyttöerot ja puheen tilannekohtaisen vaihtelun - osaa kommunikoida työ- ja opiskelupaikkahaastattelussa. Luetun ymmärtämisen tavoitteet Opiskelija - pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä eri aiheista - osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen annetun tehtävän - saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalia - tunnistaa eri tekstilajeja ja eri tekstien rekisterieroja sekä jonkin ammattialan tekstejä, tietotekstejä ja kaunokirjallisia tekstejä - pystyy analysoimaan työpaikkailmoituksia - omaa riittävän medialukutaidon ymmärtääkseen esimerkiksi uutisia, mainoksia ja Internettekstejä sekä symboleja ja kuvia - hankkii tietoja Internetistä ja kirjastosta ja käyttää keskeisiä opiskelutaitoja Kirjoittamisen tavoitteet Opiskelija - osaa kirjoittaa henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä sekä asiatekstejä - osaa täyttää lomakkeita - kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin, esimerkiksi yhteenvedon - osaa esittää tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon - hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita - osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta 5

8 - käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua - osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. Arviointi Suomen kielen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla (liite 1) Englannin kieli 1 ov - 2 ov Englannin opetuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle englannin kielen peruskielitaito ja tukea opiskelijan englannin kielen taidon kehitystä. Vieraan kielen taito tukee myös suomen kielen opintoja sekä tarjoaa mahdollisuuden vertailla kulttuuristen ilmiöiden heijastumista kielissä. Tavoitteet Opiskelija - tuntee englannin kielen perusteet - ymmärtää monipuolisen kielitaidon tärkeyden työelämässä ja haluaa kehittää sekä kirjallista että suullista kielitaitoaan. Keskeisen sisällön muodostavat henkilötietoihin, perheeseen, terveyteen, ruokaan, ympäristöön liittyvät aihepiirit. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään Suomessa ja Tampereen seudun ammattiopistossa kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden tapaamisia tai muita aitoja viestintätilanteita. Opetuksen lähtökohtana on ryhmän lähtötaso. Opetuksessa painotetaan suullista ilmaisua. Arviointi Englannin opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen Opiskelijan oma äidinkieli Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opiskelijan oman äidinkielen opetukseen, mikäli sitä oppilaitoksessa järjestetään. Oman äidinkielen opetuksella mm. tuetaan opiskelijan oman äidinkielen yläpitämistä, itsetuntoa ja identiteettiä. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea opiskelua ja suomen kielen oppimista. Tavoitteet Opiskelija 6

9 - ymmärtää toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostaa omaa äidinkielen osaamistaan myös ammatillisissa yhteyksissä. - ylläpitää omalle äidinkielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja ja keskeisiä sosiaalisia sääntöjä, jotka vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta ja identiteettiä. - osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. - hallitsee kielen keskeisimmät säännöt ja rakenteet. - pystyy ilmaisemaan mielipiteitään, ajatuksiaan ja tunteitaan sekä suullisesti että kirjallisesti. - tuntee oman lähtökulttuurin. - arvostaa omaa äidinkieltään. - pystyy toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä omalla äidinkielellään. - tuottaa erilaisia omia tekstejä ja kääntää tekstejä suomen kielestä omalle kielelleen. - vertailee oman äidinkielensä ja suomen kielen rakenteita. - hankkii tietoa eri lähteistä ja pystyy suunnittelemaan pienimuotoisia esityksiä omalla äidinkielellään. Arviointi Opiskelijan oma äidinkieli arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Oman äidinkielen opintokokonaisuus on suoritettu, kun opiskelija osallistuu opetukseen aktiivisesti Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8 ov - 16 ov Matematiikka 7 ov - 14 ov Matematiikan opetuksen tarkoituksena on parantaa opiskelijan matematiikan peruslaskutaitoa ja luoda mahdollisuudet opiskelijan matemaattisen ajattelukyvyn kehittämiseen. Opetus ohjaa opiskelijaa oivaltamaan asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan opetuksella pyritään luomaan pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle sekä loogiselle ja luovalle ajattelulle. Tavoitteet Opiskelija omaksuu matematiikan perussanaston, tuntee matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen ja näkee matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä. Opiskelija oppii hyödyntämään laskutoimituksia ja matemaattisia ajattelutapoja ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pystyy ratkaisemaan yksinkertaisia arkipäivän ongelmia käyttämällä matemaattista osaamistaan. Keskeinen tavoite on, että opiskelija saa riittävät matemaattiset valmiudet jatko opinnosta varten. Opetuksen alussa opiskelijoiden matematiikan taidot kartoitetaan ja opetuksen sisältö painotetaan vastaamaan opetusryhmän tarpeita. Opetuksen tarkoituksena on keskittyä parantamaan niitä osa-alueita, jotka opiskelijaryhmän keskuudessa kaipaavat eniten kehittämistä. Matematiikan opetuksen tavoitteena on että opiskelija: Matematiikan sanasto - hallitsee keskeisen matematiikan sanaston suomeksi. 7

10 Peruslaskutoimitukset - tuntee lukujen vertailun ja luokittelun. - osaa muodostaa ja jatkaa yksinkertaisia lukujonoja. - ymmärtää kymmenjärjestelmän ja osaa käyttää sitä. - tuntee kokonaislukujen laskutoimitukset ja osaa arvioida tuloksen järkevyyden. - osaa käyttää laskinta apuna matemaattisten ongelmien ratkaisussa. Desimaaliluvut ja murtoluvut - osaa desimaalilukujen ja murtolukujen käsitteet ja tuntee niiden välisen yhteyden. - osaa laskutoimituksia desimaali- ja murtoluvuilla. Prosenttilasku - tuntee prosenttilaskun perusteet. - osaa ratkaista yksinkertaisia prosenttilaskuja. Mittayksiköt - osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä. - tuntee keskeisimmät mittayksiköt (kuten pituus, massa, pinta-ala, tilavuus ja aika). - osaa yksinkertaiset mittayksikkömuunnokset. Geometria - ymmärtää geometrian peruskäsitteet. - tunnistaa perustasokuvioita ja kolmiulotteisia kappaleita. - käyttää harppia ja viivoitinta apuna yksinkertaisten geometristen laskutoimitusten tekemiseen. - osaa laskea yksinkertaisten tasokuvioiden ja kappaleiden pinta- aloja, piirejä ja tilavuuksia. Potenssit ja neliöjuuri - tuntee potenssin käsitteen ja ymmärtää sen käytön. - osaa potenssien ja nelijuurten yksinkertaiset laskutoimitukset. Polynomit ja yhtälöt - osaa sieventää yksinkertaisia polynomeja ja tuntee ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutavan. - tutustuu yhtälön käyttöön yksinkertaisten arkielämään liittyvien ongelmien ratkaisuissa. Funktio, tilastot ja todennäköisyys - tutustuu erilaisiin funktioihin, tilastoihin ja todennäköisyyden käsitteeseen. Arviointi Matematiikan opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 8

11 2.2.2 Tietotekniikka 1 ov - 2 ov Tietotekniikan opetuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa pärjäämään tulevaisuudessa jatkoopinnoissa ja luoda opiskelijalle perustaito hyödyntää tietotekniikkaa opiskelussa. Opetuksen keskeisenä osa-alueena ovat tekstinkäsittelyohjelman ja esitysgrafiikkaohjelman käytön opettelu ja käyttötaitojen vahvistaminen. Tavoitteet Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tuntee tietotekniikan keskeisimmät käsitteet ja sanaston. - tutustuu tekstinkäsittely- ja esitysgrafiikkaohjelmiin (Microsoft Word ja Microsoft PowerPoint). - tutustuu sähköpostin ominaisuuksiin. - hahmottaa tietoturvallisuuteen liittyviä asioita, mm. salasanan vaihto ja selaushistorian poistaminen. - osaa hakea tietoa Internetistä hakuohjelmien avulla. - hallitsee tietokoneen käytön niin, että se hyödyntää kaikkia opintoja. - saa valmiuksia tietoteknisen osaamisen lisäämiseen. Arviointi Tietotekniikan opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 2.3 Reaaliaineet 4 ov - 8 ov Opiskelija tutustuu fysiikan, kemian ja biologian keskeisimpiin aihealueisiin. Opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa. Opetuksessa hyödynnetään kokeellisia menetelmiä. Kokeiden avulla opiskelijaa ohjataan havaitsemaan, tulkitsemaan ja selittämään luonnontieteellisiä ilmiöitä. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan lähtötaso ja opiskeluvalmiudet. Tavoitteet Opiskelija tuntee aihealueiden keskeisimmät käsitteet ja ilmiöt. Opiskelija saa valmiudet opiskella reaaliaineita ammatillisessa koulutuksessa. Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - hahmottaa elämän edellytykset. - tutustuu ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. - hahmottaa ihmisen vastuun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. - tutustuu ihmisen perusrakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin. 9

12 - tutustuu fysiikan ilmiöihin. - tutustuu kokeellisesti fysikaalisiin ilmiöihin. - hahmottaa fysiikan omana tieteenalanaan. Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu kemian eri osa-alueisiin. - tutustuu kemian merkintätapoihin. - tutustuu kokeellisesti kemiallisiin reaktioihin. - tutustuu kemian työraportin laatimiseen. - hahmottaa kemian omana tieteenalanaan. Arviointi Reaaliaineiden opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 2.4 Ammatinvalinnanohjaus 2 ov - 4 ov Ammatinvalinnan ohjausta annetaan sekä koko ryhmälle lukujärjestyksen mukaisesti että henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisella ohjauksella on erittäin suuri paino. Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Henkilökohtaisen ohjauksen sisältönä on oman opiskelupolun ja toiveammatin hahmottuminen. Yksilöohjauksessa voidaan suunnitella ammatilliseen koulutukseen tutustumismahdollisuuksia sekä täyttää koulutushakemuksia. Toteutus Ammatinvalinnan ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ryhmän ohjauksena toteutetaan 1 ov - 2 ov ja henkilökohtaisen ohjauksen toteutetaan 1 ov - 2 ov. Tavoitteet Opiskelija - tutustuu suomalaiseen koulutusjärjestelmään, sen toimintamalleihin ja vaatimuksiin. - tuntee perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostumisen sekä ammattiosaamisen näytön periaatteen osana opiskelija-arviointia. - tuntee aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja niihin liittyvät rahoitusmuodot ja hakeutumisen. - tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan koulutukseen. - kartoittaa omia ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja selkiyttää ammatinvalintaansa - tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan koulutukseen. - asettaa realistisesti koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita omien kokemuksiensa ja saamansa palautteen mukaisesti. - pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan. - tekee realistisia opiskelusuunnitelmia. 10

13 - hankkii työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Arviointi Ammatinvalinnan ohjaus arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija - tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän. - opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen. - opiskelijalla on taidot opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. 2.5 Terveystieto 1 ov - 2 ov Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija osaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä ymmärtää psyykkisen ja fyysisen terveyden tärkeyden. Terveystieto sisältää tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja liikunnan ja levon merkityksestä. Opiskelija tunnistaa tapoja ja keinoja, joilla voi edistää omaa terveyttä ja ymmärtää terveyden merkityksen opinnoista suoriutumiselle. Opiskelija osaa tunnistaa perussairauksien oireet ja osaa hakeutua hoitoon. Opiskelija osaa varata ajan terveydenhuoltoon ja huolehtia lääkityksestä. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAVOITTEET 1. Perusterveydenhoito - osaa vastata lääkärissä asioidessa terveyttä koskeviin kysymyksiin - osaa hakeutua lääkäriin ja terveydenhoitoon - tuntee asianmukaisen itsehoidon (reseptivapaat lääkkeet) - ymmärtää sairauslomatodistuksen merkityksen 2. Ravinto - ymmärtää oikean ravinnon merkityksen - ymmärtää oikeanlaisen ruokavalion merkityksen terveyden ylläpitämisessä 3. Liikunta ja harrastukset - ymmärtää säännöllisen liikunnan (esim. hyötyliikunnan) merkityksen terveydelle - ymmärtää ystävyyssuhteiden ylläpitämisen tärkeyden 4. Lepo - käsittää riittävän yöunen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tiedostaa vuorokausirytmin tärkeyden 5. Sairaudet - osaa tunnistaa perussairauksien oireita - ymmärtää perushygieniasta huolehtimisen tärkeyden terveyden ylläpitämisessä - saa tietoa tartuntataudeista ja niiden ehkäisystä 11

14 6. Tupakointi ja päihteet - tunnistaa tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset 7. Seksuaalikasvatus - tuntee raskauden ehkäisyn menetelmät - saa tietoa sukupuolitaudeista - ymmärtää oikeutensa seksuaaliseen koskemattomuuteen - saa tietoa raskaudesta ja synnytyksestä 8. Psyykkinen hyvinvointi - oppii, miten huolehtia omasta jaksamisesta - oppii tunnistamaan omia henkisiä voimavarojaan - tunnistaa avuntarpeensa ja tietää, mistä hakea apua Arviointi Terveystiedon opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 3 OPINTOJEN OHJAUS Tampereen seudun ammattiopistolla on opetussuunnitelmaan liittyvä opiskelijahuoltosuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa ohjaus perustuu kulttuuriselle tietoisuudelle. Opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Maahanmuuttajan kanssa työtä tekevä tarvitsee tietoa eri kulttuureista ja kykyä suhteuttaa tämä tieto suomalaiseen kulttuuriin. Ohjauksen järjestämisessä tulee ymmärtää erilaisten tekijöiden vaikutus kotoutumisen onnistumiseen. Maahanmuuttajan voi esimerkiksi olla vaikeaa kielitaidon puutteesta johtuen tai muusta syystä kuvata aikaisempaa koulutus- ja työuraansa sekä osaamistaan. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuu niihin. Hän on yhteydessä opiskelijaan ja hänen kotiväkeensä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja järjestää tapaamisen oppilaan huoltajan ja muiden viranomaisten kanssa. Opinto-ohjaaja, sosiaalikuraattori tai ryhmänohjaaja tukee oppilaita elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa ja ohjaa ottamaan yhteyttä asiaan- 12

15 kuuluvaan viranomaiseen tai palveluun. Aineenopettajat ja erityisopettaja antavat tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta opiskelijoille, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia. 4 TODISTUKSET 4.1 Todistus maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavasta koulutuksesta Hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelijalle annetaan todistus maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavasta koulutuksesta. Todistus annetaan joko 20 opintoviikon kokonaisuuden tai 40 opintoviikonkokonaisuuden suorittamisesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Todistukseen merkitään seuraavat asiat: - opiskelijan nimi ja henkilötunnus - suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina - suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat - koulutuskokeilun laajuus, oppilaitos ja linja - päiväys ja allekirjoitukset - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima Todistuksen yhteydessä on käytävä ilmi myös: - todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu - opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta, että koulutus on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön päätöksen tai asetuksen päivämäärä ja diaari- tai asetusnumero) - koulutuksen laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä - arvosana-asteikot Ammatillisen peruskoulutuksen opinnot Jos opiskelija on suorittanut osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, niiden arvioinnissa noudatetaan kyseisen ammatillisen koulutuksen arviointomääräyksiä. Ammatillisen peruskoulutuksen suoritetut opinnot kirjataan todistukseen, jotta ne voidaan myöhemmin hyväksilukea ammatillisissa opinnoissa. 13

16 Todistuksen liitteet Todistukseen voidaan liittää erillinen todistus opiskelijan erityistaidoista tai muista suorituksista. 4.2 Todistus suoritetuista opinnoista Jos opiskelija ei ole suorittanut kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita, voidaan hänelle antaa todistus suoritetuista opinnoista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintoihin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi mitä suorituksia koko koulutuksen todistuksen saaminen edellyttää. LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikosta, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. 14

17 LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Tampereen seudun ammattiopisto Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanas- Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa 15

18 toa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Tarvitsee usein uudelleen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa 16

19 usein. idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. kömpelöitä ilmaisuja. Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. B1.2 Sujuva peruskielitaito Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. Ymmärtäminen edellyttää Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaak- Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran 17

20 Taitotaso B2 yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa seen jonkin tehtävän. Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 18

21 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 19

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011 Pvm 6/6 2011 Laatija Janne Kauranen Rakenteen tarkistus Pvm 16/6 2011 Koulutusalajohtaja Kaija Jyrkkänen Muodollinen tarkistus Pvm 16/6 2011 Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Suunnitelman hyväksyntä Pvm

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma SISÄLLYS 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET 2 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA JA KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Opetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen määräyksen 14/011/2009 mukaisesti 17.12.2009

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ 001 MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ SISÄLTÖ Saatteeksi 3 1. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 4 2. Suomi toisena kielenä esiopetuksessa 9 3. Suomi toisena

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle.

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle. 167 MEDIAN LUKIODIPLOMI (MD) Median lukiodiplomin voi suorittaa opetussuunnitelman luvussa 2.4.1. määrittelemällä tavalla. Diplomiin kuuluva diplomityö tehdään neljän mediakurssin jälkeen opetushallituksen

Lisätiedot

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Koulutuksen

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE

JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE 1 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE Huittisten ja Vampulan kuntien yhdistyminen 1.1.2009 yhdistää myös perusopetuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Jo entuudestaan Pellonpuiston peruskoulu on toiminut

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

.6.0 Kielen ammatilliset käyttöalueet ja taitotasot Kansallinen tutkintojen viitekehyksessä linjataan, että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksen tulisi motivoida opiskelija elinikäiseen kielten opiskeluun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO

HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO 1 (13) SISÄLLYS 1. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA JÄRJESTÄMINEN... 2 2.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MÄÄRÄYS 7/ 011/ 2008 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kielipuntari A-tehtäväpaketti

Kielipuntari A-tehtäväpaketti Kielipuntari A-tehtäväpaketti kielitaidon arvioinnin tueksi Suomi-koulujen käyttöön 6 7-vuotiaat Kielitaidoltaan A1- ja A2- tasoisille oppilaille Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT Johtokunnan hyväksymä 13.10.2009 / 69 Voimassa alkaen 1.8.2009 Sisältö 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 3 5.2.1 Äidinkieli (0-4 ov)...

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2 7.5 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1 OPETUSSUUNNITELMA 2 1.2 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO. Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO. Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti Ammattiopiston johtokunta hyväksynyt 9.5.2006 Voimaantulo 1.8.2006 Muutokset hyväksytty 22.5.2007

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto)

Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) (liite) 1 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A1-tasolla oppilas selviää useimmin

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot