Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle."

Transkriptio

1 167 MEDIAN LUKIODIPLOMI (MD) Median lukiodiplomin voi suorittaa opetussuunnitelman luvussa määrittelemällä tavalla. Diplomiin kuuluva diplomityö tehdään neljän mediakurssin jälkeen opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan. Ohjeet annetaan vuosittain. Diplomityöstä laaditaan työsuunnitelma, työhön kuuluvat mediaelämäkerta ja essee, joka kirjoitetaan omasta diplomityöstä koetilanteessa. Diplomityön päättötyön opiskelija tekee valitsemaltaan median alalta. Lukiodiplomityössä hän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 5. Arvioinnin kohteena on lukiodiplomin kokonaisuus: diplomityöksi valittu mediaesitys (painoarvo 2/3) sekä esseessä taito analysoida ja tulkita mediaa ja pohtia omaa oppimistaan (painoarvo 1/3). Arvioinnin suorittaa kaksi arvioijaa itsenäisesti. Lopullisesta arvosanasta päätetään yhdessä. Arvioitsijoista toisella tulee olla lukion opettaja ja toinen voi mieluusti olla median ammattilainen. Opiskelijalle selvitetään arvioinnin kohteet ja perusteet. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus. Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle. YRITTÄJYYS Yrittäjyysopinnon opiskelija voi tällä hetkellä opiskella etäopintoina Turun Kauppakorkeakoulun PK-Instituutin johdolla. Opintoihin kuuluu viisi kurssia: 1. Yrittäjyys yksilötasolla, 2. Liiketoiminta, 3. Yrityksen dynamiikka, 4. Tuotanto ja markkinointi sekä 5. Yrittäjyys yhteiskunnassa. 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1. Arviointi aikuisten perusopetuksessa Arvioinnin tehtävät ja periaatteet Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja ohjaa häntä tiedostamaan oppimistaan. Arvioinnin tehtävänä on myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Palauttetta tulee antaa riittävästi ja monipuolisesti. Sitä voidaan antaa erilaisin tiedottein, keskusteluin ja muulla tavoin. Itsearvointitaitojen kehittämiseksi opiskelija ohjataan tarkastelemaan oppimistaan ja työskentelyään, tiedostamaan oppimiseensa vaikuttavia tekijöitä, asettamaan omia tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Opiskelijan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa arvosanojen ohella opettajan antama palaute on tärkeää. 167

2 168 Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan oppiminen ja työskentely. Niitä verrataan tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa esitetään kunkin aineen arvioinnin periaatteet. Opiskelijalle annetaan etukäteen ja myös tarvittaessa tietoja arvioinnin perusteista. Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnissa otetaan huomioon heidän taustansa ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Vammat ja niihin rinnastettavat oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Tällöin käytetään joustavia arviointimenetelmiä Opinnoissa eteneminen ja hyväksilukeminen Perusopetuksen opinnoissa edetään vuosiluokattomasti ja kurssimuotoisesti. Oppiaineiden ainekohtaisessa osiossa määritellään periaatteet kurssien suoritusjärjestyksestä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi muualla suoritetut opinnot, jotka vastaavat tavoitteeltaan ja sisällöiltään opetussuunnitelmaa. Tällöin pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Muutostaulukko eri arvosana asteikkojen välillä on seuraava: asteikko 1 5 perusopetuksen asteikko asteikko tai 10 3 Vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi tapauksissa, joissa ei voi päätellä, kumpaa arvosanaa suoritettu kurssi vastaa. Tukena voidaan edellyttää myös tarvittaessa lisänäyttöjä. Jos opiskelija on aloittanut aikuisten perusopetuksen opintonsa yli 18-vuotiaana, aikaisemmat suoritukset voidaan hyväksilukea suoritusmerkinnällä (S). Jos sen sijaan opiskelu on alkanut alle 18-vuotiaana, käytetään pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa aina numeroarviointia Kurssisuorituksen arviointi Kaikki pakolliset ja valinnaiset kurssit arvioidaan numeroin perusopetusasetuksen 852/ momentin mukaisesti. Koulukohtaiset kurssit voidaan arvioida joko numeroarvioinnilla tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty ). Kurssi arvioidaan kurssin päätyttyä. Kurssissa pidetään yleensä kurssikoe kurssin lopussa. Kurssikokeeseen mennessä tulee yleensä kaikki kurssiin liittyvät erilaiset osasuoritusten olla tehtyinä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin ja oppimisprosessin, edistymisen ja opiskelijatyöskentelyn jatkuvaan havainnointiin. Itseopiskeltavan kurssin arvioinnin tulee olla riittävän laaja-alaista. Itseopiskeltavan kurssin suorituksen edellytetään olevan hyväksytty ( ei siis 4, tai H). 168

3 169 Niin hylätyn kuin hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yleensä yhden kerran yrittää korottaa osallistumatta uudelleen kurssin opetukseen Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisen oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten ja valinnaisten kurssien (kurssiarvosanojen keskiarvo) ja kyseiseen oppiaineiseen laadittujen päättöarvioinnin kriteerien perusteella. Nämä kriteerit on esitelty ainekohtaisessa osassa. Oppiaineiden oppimäärät arvioidaan numeroin, paitsi tietotekniikka ja opinto-ohjaus. Oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Suoritettuja kursseja Näistä hylättyjä saa olla enintään tai enemmän Perusopetuksen koko oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut aikuisten perusopetuksen koko oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti henkilökohtaiseen opetusohjelmaansa kuuluneiden aineiden oppimäärät. Aikuisten perusopetuksen koko oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Aikuisten perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat seuraavat: 1. Perusopetuksen päättötodistus, joka annetaan oppilaitoksen opiskelijalle, joka on suorittanut aikuisille tarkoitetun perusopetuksen koko oppimäärän. 2. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, joka annetaan opiskelijalle tai erityiseen tutkintoon osallistuneelle henkilölle, joka on suorittanut yhden tai useamman aikuisten perusopetuksen oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus perusopetuksessa suoritetuista opinnoista, joka annetaan opiskelijalle pyydettäessä ja joka sisältää hänen siihen mennessä aikuisten perusopetuksessa suorittamansa opinnot. 4. Erotodistus, joka annetaan opiskelijalle, joka eroaa perusopetuksesta. 5. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta, joka annetaan henkilölle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän erityisessä tutkinnossa. 169

4 170 Tarkemmin todistuksista ja niihin tehtävistä merkinnöistä annetaan ohjeet opetushallituksen julkaisussa Määräys 4/011/2004: Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Arviointi aikuisten lukiokoulutuksessa Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskeluaikana että sen päätyttyä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Arviointi antaa tietoja jatkoopintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan kurssin päätyttyä. Kurssin lopussa pidetään yleensä loppukoe. Ennen tätä loppukoetta on yleensä suoritettava kaikki kurssin suoritukseen liittyvät toimitteet. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja muihin näyttöihin. Kurssin arviointiin liittyvistä menetelmistä ja käytänteistä mainitaan opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa. Ainekohtaisessa osassa ilmaistaan myös ne periaatteet, joita noudatetaan itsenäisesti suoritettavan kurssin osalta. Itsenäisesti suoritettavan kurssin osalta edellytetään hyväksyttävää arvosanaa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit ja aihekokonaisuudet voidaan arvioida joko numeroin tai suoritusmerkinnällä ( S = suoritettu, H = hylätty). Ainekohtaisessa osassa kunkin oppiaineen kohdalla ilmaistaan arviointitapa. Diagnosoidut vammat ja sairaudet sekä muut oppimista vaikeuttavat seikat otetaan huomioon kurssin suorituksessa ja arvioinnissa. Aineen yleiset ja kurssikohtaiset arvioinnin perusteet käydään läpi kurssin alussa ja tarvittaessa myös kurssin aikana tai sen päätyttyä. Oppiaineen ainekohtaisessa osassa ilmaistaan kurssien suoritusjärjestys. Opiskelija voi korottaa saamansa kurssiarvosanaa yhden kerran osallistumatta uudelleen kurssin opetukseen. 170

5 Opintojen hyväksilukeminen "Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom.) "Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom.) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja voidaan hyväksilukea, mikäli ne soveltuvat sisällöltään ja laajuudeltaan aikuislukion opetussuunnitelmaan. Tällöin pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Muutostaulukko eri arviointitaulukkojen välillä seuraavassa: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko tai 10 3 Mikäli syntyy epäselvyyttä, kumpaa kahdesta mahdollisesta arvosanasta suoritus vastaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Voidaan käyttää myös lisäsuorituksia. Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut yli 18-vuotiaana. Sen sijaan jos lukio-opinnot ovat alkaneet alle 18-vuotiaana, suoritusmerkintää ei voi käyttää pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa. Myös ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai valtakunnallisiin syventäviin kursseihin, niistä tuleen antaa numeroarvosana. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Mikäli opiskelija siirtyy oppiaineen pitemmästä oppimäärästä lyhyempään, hänen suorittamansa pitkän oppimäärän arvosana siirtyy suoraan lyhyen oppimäärään kurssiarvosaksi sen kurssin kohdalle, jonka tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Nämä vastaavuudet on esitelty opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa. Samalla tavalla menetellään, jos siirrytään lyhyemmästä oppimäärästä pitempään. Tällöin yleensä edellytetään lisänäyttöjä. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimäärän riippumatta siitä, onko järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei (tai vain osan kursseista) Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä ja muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. 171

6 172 Opiskelijan oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten kurssien kurssiarvosanojen perusteella (keskiarvo). Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Suoritettuja ja pakollisia valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään tai enemmän 3 "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelussa määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää arvosana korotetaan. Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa myös opetussuunnitelman määrittelemien syventävien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä o mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisissa kielissä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion muut tehtävät ja aihekokonaisuudet arvioidaan yleensä suoritusmerkinnällä tai siten kuin opetussuunnitelmassamme määrätään Lukion oppimäärän suoritus Aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan alle 18-vuotiaana lukioopintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen. (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom.) 172

7 173 Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002.) Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. (Lukioasetus 810/1998, 15 2 mom) Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan muiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa, kuin ne esiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa, kuitenkin siten, että kurssien kokonaislukumäärä on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukioopintonsa alle 18-vuotiaana, hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. (vrt. tuntijako). Opiskelijan kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset, valtakunnalliset ja koulukohtaiset kurssit sekä aihekokonaisuudet. Arvioinnin oikaisupyyntö on esitettävä kahden kuukauden kuluttua arvioinnista Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom.) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan, mitä 6 :ssä säädetään." (Lukioasetus 810/1992, 8 2 mom.) Lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Tarkemmin todistuksista ja niihin tehtävistä merkinnöistä annetaan ohjeet opetushallituksen julkaisussa Määräys 4/011/2004: Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPPIAINEET 173

8 Aikuisten perusopetuksen tuntijako PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako. Oppiaine Pakolliset kurssit Valinnaiset valtakunnalliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1 Äidinkieli ja kirjallisuus, Valinnaiset koulukohtaiset kurssit suomi toisena kielenä A1 kieli (englanti) B1 kieli (ruotsi) Matematiikka Uskonto 1 2 Elämänkatsomustieto * 1 2 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 2 Fysiikka 3 Kemia 3 Biologia 3 Maantieto 3 Tietotekniikka 1 Opinto-ohjaus 1 * Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskonnottomille opiskelijoille. Opetukseen saavat osallistua vain ne, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat halutessaan opiskella ne, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Opiskelijan tulee valita yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä. 174

9 Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako LUKION TUNTIJAKO Aikuisille annettavan lukio-opetuksen tuntijako. Oppiaine Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit Koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, 5 4 suomi toisena kielenä Kielet) A-oppimäärä: Englanti B1-oppimäärä: Ruotsi B3-oppimäärä: Saksa 10 B3-oppimäärä: Ranska 10 B3-oppimäärä: Venäjä 10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto Elämänkatsomustieto * 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Biologia 2 3 Maantiede 1 3 Psykologia 5 2 Tieto- ja viestintätekniikka 3 Opinto-ohjaus 3 Median lukiodiplomityö 1 Yrittäjyysopinnot 5 * Lukiossa elämänkatsomustiedon pakollisen kurssin saavat suorittaa vain uskontokuntiin kuulumattomat. Syventävät kurssit ovat kaikille avoimia. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin elämänkatsomustiedon opiskelijat voivat käyttää uskonnon syventäviä kursseja tutkintoonsa kuuluvina soveltavina kursseina. Evankelisluterilainen uskonnon opetus (UE, koulun yleinen uskonnon opetus) on avointa kaikille. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat voivat hakeutua halutessaan päivälukion uskonnon opetukseen (UO). 175

10 176 Yhteensä vähintään 44 kurssia. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18 vuotiaana tulee opiskella em. kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua. Näiden kurssien tuntijako seuraavassa: Oppiaine Pakolliset kurssit Valinnaiset valtakunnalliset kurssit Liikunta 1 Terveystieto 1 2 Kuvataide 2 Musiikki 2 Valinnaiset koulukohtaiset kurssit 176

11 177 LIITE 1 PÄIVÄ- JA AIKUISLUKIOITTEN KURSSIEN VASTAAVUUDET Päivä- ja aikuislukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien vastaavuudet Äi RUB A- kielet B3- kielet MAA MAB BI GE FY KE UE/UO ET FI HI YH PS päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis

12 178 LIITE 2 PELISÄÄNNÖT Kotkan aikuislukion opiskelun ja opetuksen pelisäännöt (= järjestyssäännöt) Opiskelijan ja opettajan tehtävät Opiskelijan tehtävä aikuislukiossa on opiskella. Poissaoloista kursseilla ja muista esteistä suorittaa opintojakso on keskusteltava opettajan kanssa ja pysyvistä esteistä on keskusteltava ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Opettajan tehtävä on opettaa. Opettajalla on myös muita tehtäviä, kuten hallintoon osallistuminen. Opetuksen ja vastaanottojen peruutuksista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin. Vastuu opinnoista ja opetuksesta Opiskelija vastaa opinnoistaan ja niihin liittyvistä suorituksista ja valinnoista. Hän saa tarvitessaan tukea opettajilta, rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja koulusihteeriltä. Opettaja vastaa opetuksestaan, antamastaan ohjauksesta ja käyttämästään opetusmateriaalista. Opettaja vastaa myös siitä, että opintojaksojen suorittamiseen tarvittava oppimateriaali on saatavissa. Opettaja kerää opiskelijoilta palautetta. Oppitunnit ja muu opetus Opettaja määrittelee kurssin alussa opetuksen päämäärät ja sisällön sekä kurssin aikataulun, suoritustavan ja hyväksyttyyn suoritukseen vaadittavat läsnäolokerrat. Opetukseen liittyvät tehtävät selitetään selkeästi. Opiskelija suorittaa tehtävät annetussa määräajassa. Opettaja tarkistaa tehtävät sovitussa ajassa. Opiskelijat ja opettajat tulevat oppitunneille ajoissa. Oppitunneilta ei poistuta ellei siihen ole painavaa syytä. Tulisi ilmoittaa etukäteen, jos esimerkiksi myöhästyy, joutuu poistumaan tunnilta aikaisemmin tai ei pääse tunnille. Oppitunnin aikana otetaan huomioon opettaja ja toiset opiskelijat esimerkiksi niin, ettei syödä, keskustella häiritsevästi tai käytetä kännykkää. Ohjaus, vastaanotot ja tavoitettavuus Opettajat ja hallintohenkilöstö antavat opinto-ohjausta vastaanotoillaan ilmoitettuina aikoina tai muina sovittuina aikoina sekä mahdollisuuksien mukaan oppituntien yhteydessä. Opettajat ja hallintohenkilöstö ovat tavoitettavissa sähköpostitse. He vastaavat sinä aikana, kun vastaanottoja pidetään, saamiinsa yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa (n. viikko). Sähköposti- ja tekstiviestintä ei kuitenkaan korvaa vastaanotoilla käymistä, ja opettaja voi sähköpostiin vastatessaan pyytää opiskelijaa tulemaan vastaanotolle. Opiskelu- ja työyhteisö Opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta suhtautuvat rakentavasti ja kannustavasti opiskelu- ja työyhteisön muihin jäseniin. Opiskelijoihin ja heidän suorituksiinsa suhtaudutaan tasapuolisesti niin, ettei esimerkiksi heidän sukupuolensa tai etninen taustansa vaikuta opintojen arviointiin. 178

13 179 Tupakointi, päihteet ja huumeet Vilppi Tupakointi on kielletty koulurakennuksessa ja koulualueella. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulussa. Päihteiden ja huumeiden tuominen kouluun on kielletty. Kaikenlainen vilppi opinnoissa on kiellettyä. Kokeissa vilppiä on muistiinpanojen tai lähteiden käyttäminen silloin kun siitä ei ole sovittu ja muunlainen lunttaaminen. Kirjallisissa töissä vilppiä on muun muassa muualta otetun tekstin tai sen osan hyödyntäminen ilman asianmukaisia mainintoja tästä sekä tekaistujen tietojen antaminen. Koulu huolehtii, että opiskelijat tuntevat opintosuorituksiin ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät eettiset säännöt. Vilpin havaittuaan opettaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vilppi johtaa kurssin hylkäämiseen. Näiden sääntöjen tavoitteena on luoda hyvin toimiva ja viihtyisä työskentelyilmapiiri kaikille työyhteisön jäsenille. 179

14 180 LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1. 1 A1. 2 Kielitaido n alkeiden hallinta Kehittyvä alkeiskiel i- taito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta 180

15 181 puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 181

16 182 Taitotaso A1 A1. 3 Toimiva alkeiskiel itaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista Ymmärtää hyvin lyhyitä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) vuoropuheluista ja viestejä, joissa käsitellään rutiinimaisissa keskusteluissa palvelutilanteista. Tarvitsee joskus arkielämää ja tilanneyhteyden tukemana. puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai annetaan * Pystyy seuraamaan * Kaikkein tutuimmat jaksot yksinkertaisia ohjeita. yksinkertaisia, välittömiin sujuvat, muualla tauot ja katkokset * Pystyy löytämään tilanteisiin tai omaan ovat hyvin ilmeisiä. tarvitsemansa yksittäisen kokemukseensa liittyviä *Ääntäminen voi joskus tuottaa tiedon lyhyestä tekstistä keskusteluja. ymmärtämisongelmia. (postikortit, säätiedotukset). * Yksinkertaisenkin viestin *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ymmärtäminen edellyttää ulkoa opeteltuja ilmauksia, * Lyhyenkin tekstipätkän normaalia hitaampaa ja keskeisintä sanastoa ja perustason lukeminen ja ymmärtäminen kuulijalle kohdennettua lauserakenteita. on hyvin hidasta. yleiskielistä puhetta. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 182

17 183 Taitotaso A2 A2. 1 Peruskieli -taidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 183

18 184 Taitotaso A2 A2. 2 Kehittyvä peruskieli -taito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 184

19 185 Taitotaso B1 B1. 1 Toimiva peruskieli -taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman sivun puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja pituisia tekstejä (taulukot, koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. Osaa kalenterit, kurssiohjelmat, säännöllisesti toistuvia viestiä itselleen tärkeistä asioista keittokirjat) tutuista aiheista ja teemoja mukaan lukien lyhyt myös hieman vaativammissa seuraamaan tekstin kerronta. Tavoittaa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys pääajatuksia, avainsanoja ja radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien tai käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös ja selkeiden ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. puhelinviestien pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan esiintyy taukoja ja epäröintiä. aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai *Ääntäminen on selvästi parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa ymmärrettävää, vaikka vieras pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää tavallista korostus on joskus ilmeistä ja tärkeitä yksityiskohtia. sanastoa ja rajallisen joukon ääntämisvirheitä esiintyy jonkin idiomeja. verran. * Arkikokemuksesta *Osaa käyttää melko laajaa poikkeavien aiheiden ja tekstin * Pitemmän viestin jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yksityiskohtien ymmärtäminen ymmärtäminen edellyttää yleisiä fraaseja ja idiomeja. voi olla puutteellista. normaalia hitaampaa ja Käyttää useita erilaisia rakenteita. selkeämpää yleiskielistä * Laajemmassa vapaassa puheessa puhetta. Toistoa tarvitaan kielioppivirheet ovat tavallisia silloin tällöin. (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 185

20 186 Taitotaso B1 B1. 2 Sujuva peruskieli -taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan muutaman asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, kappaleen pituisia tekstejä tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa monenlaisista aiheista aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten (lehtiartikkelit, esitteet, vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. käyttöohjeet, yksinkertainen (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti useimmissa kaunokirjallisuus) ja selviää työkeskustelut, tavallisissa tilanteissa. Kielellinen myös jonkin verran päättelyä ennakoitavissa olevat ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. vaativista teksteistä puhelinviestit). *Osaa ilmaista itseään suhteellisen käytännönläheisissä ja * Ymmärtää pääkohdat ja vaivattomasti. Vaikka taukoja ja itselleen tärkeissä tilanteissa. tärkeimmät yksityiskohdat katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja ympärillään käytävästä viesti välittyy. * Pystyy etsimään ja laajemmasta muodollisesta ja *Ääntäminen on hyvin yhdistelemään tietoja epämuodollisesta ymmärrettävää, vaikka intonaatio useammasta muutaman sivun keskustelusta. ja painotus eivät ole aivan pituisesta tekstistä * Ymmärtäminen edellyttää kohdekielen mukaisia. suorittaakseen jonkin tehtävän. yleiskieltä tai melko tuttua *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa aksenttia sekä satunnaisia sanastoa ja tavallisia idiomeja. * Pitkien tekstien jotkin toistoja ja Käyttää myös monenlaisia yksityiskohdat ja sävyt uudelleenmuotoiluja. Nopea rakenteita ja mutkikkaitakin saattavat jäädä epäselviksi. syntyperäisten välinen lauseita. keskustelu ja vieraiden * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin aiheiden tuntemattomat verran, mutta ne haittaavat harvoin yksityiskohdat tuottavat laajempaakaan viestintää. vaikeuksia. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 186

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Koulutuksen tavoite... 1

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA JA KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Opetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen määräyksen 14/011/2009 mukaisesti 17.12.2009

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ 001 MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ SISÄLTÖ Saatteeksi 3 1. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 4 2. Suomi toisena kielenä esiopetuksessa 9 3. Suomi toisena

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN MÄÄRÄYS 11/011/2009 velvoittavana noudatettava 20.5.2009 Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 1.8.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin Lukiolaki (629/1998),

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE

JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE 1 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE Huittisten ja Vampulan kuntien yhdistyminen 1.1.2009 yhdistää myös perusopetuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Jo entuudestaan Pellonpuiston peruskoulu on toiminut

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Määräykset ja ohjeet 2014:6 Opetushallitus

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

.6.0 Kielen ammatilliset käyttöalueet ja taitotasot Kansallinen tutkintojen viitekehyksessä linjataan, että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksen tulisi motivoida opiskelija elinikäiseen kielten opiskeluun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma SISÄLLYS 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET 2 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot