OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET 2 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Kielelliset taidot Suomen kieli Englannin kieli Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot Valinnaiset opinnot HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA OPINTO-OHJAUS 15 LIITTEET 18 1

3 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen aikana opiskelija oppii mm. tuntemaan suomalaista opiskelu- ja työkulttuuria entistä paremmin, omaksuu vahvemmat opiskelutaidot ja tavoitteellisen asenteen opintojaan ja tulevaisuutensa suunnittelua kohtaan. Salon seudun ammattiopistossa maahanmuuttajien valmistava koulutus on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa eli yhden lukuvuoden mittainen. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin viikkotyömäärä, joka koostuu pääosin lähiopetuksesta, mutta sisältää myös etäopetusta. Salon seudun ammattiopistossa järjestettävä maahanmuuttajien valmistava koulutus on suunnattu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria ja nuoria aikuisia varten, mutta koulutuksesta voi hakea valmiuksia myös työelämää varten. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, eikä sitä ole alakohtaisesti suunnattu. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan niin nuorisoasteella, aikuiskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulutuksessakin. Jos opiskelijalla on vaadittava pohjakoulutus, hän voi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa käytetään mahdollisimman vaihtelevia opetus- ja opiskelumenetelmiä, jotta eri oppimistyylejä edustavat ja opiskelulähtökohdista ponnistavat opiskelijat tulisivat huomioiduiksi opintojen aikana. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus kulkevat teoreettisen opetuksen rinnalla yhdenvertaisina opetusmenetelminä koko koulutuksen ajan. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo suomen kielen peruskielitaito, joka vastaa keskimäärin Kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa A2.2 (liite). Opiskelijalla on opintojen alussa oltava siis ns. kehittyvä peruskielitaito, ja opintojen lopussa opiskelijan kielitaidon tulisi olla tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito). 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Salon seudun ammattiopistossa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista: Kielelliset taidot 20 ov Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot 6 ov Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 4 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 8 ov Valinnaiset opinnot 2 ov 2

4 Opinnot voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, pohjakoulutuksen, lähtötason ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Valmistavaan koulutukseen voi sisältyä tai sen yhteydessä voi suorittaa yksittäisiä osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, mikäli opiskelijalla tai opiskelijaryhmällä on siihen edellytyksiä. Tällöin opintojen tavoitteet ja arviointi ovat ammatillisen koulutuksen mukaiset. Osaaminen tunnustetaan tältä osin myöhemmin perustutkintoa suoritettaessa. 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 3.1 Kielelliset taidot Suomen kieli Valmistavan koulutuksen aloittavan opiskelijan tulee hallita suomen kielen A2.2 (liite) edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kielitaitoa taitotasolle B1.2 (sujuva peruskieliaito). Tavoitteena on, että opintojen päätyttyä opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen opetukseen, toimia työelämässä ja erilaisissa asiointitilanteissa suomen kielellä. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissaan kuitenkin lähtötasonsa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan. Suomen kielen opintoja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen sisältyy 17 opintoviikkoa. Suomen kielen opiskelussa pääpaino on kommunikatiivisilla taidoilla. Tarkoituksena on, että koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus harjaannuttaa kielenkäyttöään mahdollisimman monenlaisissa ja vaativuustasoiltaan erilaisissa tilanteissa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Häntä rohkaistaan suomen kielen käyttöön koulutuksessa ja sen ulkopuolella. Suomen kielien rakenteiden ja sanaston opiskeluun kiinnitetään erityistä huomiota, jotta kielen tarkkuus ja kompleksisuus lisääntyisivät. Opiskelussa käytetään oppikirjamateriaalien lisäksi runsaasti autenttisia materiaaleja (lehtiartikkelit, ilmoitukset, lomakkeet, tv-ohjelmat, haastattelut), jotka totuttavat opiskelijaa arkipäivän selviytymiseen. Suomen kielen opintojen aikana opiskelija mm. ottaa osaa pari- ja ryhmäkeskusteluihin opettelee ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään pitää suppeita esityksiä erilaisista aiheista pitää laajempia esitelmiä harjoittelee kysymistä ja vastaamista sekä kirjallisesti että suullisesti harjoittelee eri kielenkäyttöfunktioita (esim. pyyntö, ehdotus, käsky) harjoittelee erilaisten tekstien ymmärtämistä ja niitten käsittelemistä referoi tekstejä tai esim. elokuvia kirjoittaa vaativuustasoltaan erilaisia tekstejä (kirjeet, viestit, kuvailut, mielipiteet) kirjoittaa tutkielman, jossa käyttää eri tiedonhankintakeinoja 3

5 Suomen kielen tavoitteet kielitaidon eri osa-alueilla (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen) ovat mm. seuraavia: Opiskelija ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä ymmärtää arki- ja työelämässä sekä asiointitilanteissa käytettäviä idiomeja ja fraaseja sekä opiskeluun liittyviä käsitteitä pystyy osallistumaan keskusteluun, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan ryhmätyöskentelyyn sekä kuuntelemaan ottaa vastaan ohjeita ja tehtävänantoja kykenee seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia ja muitakin ohjelmia median välityksellä. osaa viestiä tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita osaa viestiä käytännönläheisissä ja omaan elämään liittyvissä tilanteissa (esittäytyminen, asiakeskustelu, asioimistilanteet, puhelinkeskustelu) tekee keskustelussa tarkentavia kysymyksiä, esittää eriäviä ja yhteneviä mielipiteitä ja perusteluja tuntee kohteliaisuussäännöt ja ottaa huomioon toisten mielipiteet osaa antaa ohjeita ja neuvoja sekä raportoida ja pitää suullisia esitelmiä osaa kommunikoida työ- ja opiskelupaikkahaastattelussa. osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen annetun tehtävän saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalia hankkii tietoja Internetistä ja kirjastosta ja käyttää keskeisiä opiskelutaitoja osaa kirjoittaa henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä sekä asiatekstejä osaa täyttää lomakkeita hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. Suomen kielen opinnot arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen tasolla (liite). Arviointimenetelmien tavoitteena on kehittää myös opiskelijan itsearviointitaidot sellaisiksi, että hän pystyy realistisesti arviomaan omaa osaamistaan ja kehittymiskohteitaan kielenoppijana. Opintojen yhteydessä opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan aktiivisesti kehittämään itsenäisesti omaa suomen kielen taitoaan. Suomen kielen opinnot on jaettu kuuteen kokonaisuuteen, joiden sisällöt ovat pääpiirteittäin seuraavat: 4

6 kesto sisältö S-merkintään vaadittavat tuotokset / arviointimenetelmät 4 ov Suomi 1 - nominien ja verbien taivutus - astevaihtelu, vokaaliharmonia - perussanaston kertausta - lyhyet arkipäivän tekstit - helpohkojen tekstien lukeminen - helpohkot kuunteluharjoitukset - erilaiset suulliset yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitukset Suomi 1 - rakenne- ja sanastotesti - sähköpostiviesti - suullinen esitys (aiheena esim. unelmatalo, unelmaloma, paras ystävä) - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa 4 ov Suomi 2 - verbien aikamuodot ja niiden käyttö - passiivi - sanaston laajennusta eri keinoin - erilaisten tekstien lukeminen - kertovien tekstien kirjoittaminen (uutiset, tarinat, sadut, historialliset tekstit) - erilaiset kuunteluharjoitukset (kertomukset, dialogit, uutiset) - suulliset harjoitukset, joissa painottuvat aikamuotojen ja passiivin käyttö 3 ov Suomi 3 - adjektiivien vertailu - 3. infinitiivi - järjestysluvut - sanaston laajennusta eri keinoin - laajempien tekstikokonaisuuksien lukeminen ja niistä kirjoittaminen - vaativampien kuunteluharjoitusten tekeminen (uutiset, asiaohjelmat, luennot) - muistiinpanojen tekeminen - suppeahkot referaatit sekä kirjallisesti että suullisesti 3 ov Suomi 4 - nominien monikko - konditionaali - imperatiivi - sanaston laajennusta eri keinoin - mielipidetekstien lukeminen - mielipiteen ilmaisu niin suullisesti kuin kirjallisestikin - vaativampien kuunteluharjoitusten tekeminen (uutiset, asiaohjelmat, Suomi 2 - rakenne- ja sanastotesti - suomalaiseen kulttuuriin liittyvän henkilön suppeahko esittely tehtäväkokonaisuudessa, joka koostuu kirjallisesta tuotoksesta ja suullisesta esityksestä - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa Suomi 3 - rakenne- ja sanastotesti - teksti, jossa vertaileva näkökulma (esim. Suomi verrattuna kotimaahan) - lehtiartikkelin suullinen referointi - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa Suomi 4 - rakenne- ja sanastotesti - mielipidekirjoitus - suullisesti esitetty elokuva- tai musiikkiarvostelu - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa 5

7 luennot) 2 ov Suomi 5 -partisiipit -lauseenvastikkeet - laajemman tekstikokonaisuuden laatiminen ja sen esittäminen 1 ov Suomi 6 -ammattisanaston ja työelämäsuomen opiskelu työssäoppimiseen valmentautumisen yhteydessä Suomi 5 - vapaavalintaisesta aiheesta tehtävä kirjallinen projektityö / tutkielma, joka esitetään myös suullisesti Suomi 6 - sanasto - työharjoitteluraportti - ansioluettelo Englannin kieli Englannin kielen opiskelussa jokainen opiskelija etenee oman lähtötasonsa pohjalta. Tärkeintä on, että opiskelija saisi englannin kielestä sellaiset perustiedot ja taidot, joilla voi osallistua tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvaan englannin opetukseen. Opinnoissa laajennetaan sanavarastoa, kerrataan rakenteita ja harjaannutaan arkipäivän englannin kielen käytössä. Opintojen tarkoituksena on myös juurruttaa opiskelijalle ymmärrys monipuolisen kielitaidon merkityksestä työelämässä. Englannin kielen opintoja valmistavaan koulutukseen sisältyy 3 opintoviikkoa. Englannin kieli arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Suoritus katsotaan hyväksytyksi, kun englannin kielen taito on eurooppalaisen viitekehyksen tasolla A1.3 (liite). 3.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset opinnot on jaettu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen: matematiikka, kemia ja fysiikka 4 ov luonnontieteen perusteet 1 ov tietotekniikka 1 ov Matematiikka, fysiikka ja kemia Opintojen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaiset matematiikan, fysiikan, kemian ja luonnontieteen perustiedot, joilla voi selviytyä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Matemaattisten taitojen lisäksi opiskelija hallitsee alan käsitteet ja sanastot suomeksi. Matematiikan opinnoissa harjoitellaan mm. peruslaskutoimituksia, prosenttilaskua, mittayksiköiden ja suureiden käyttöä sekä taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntämistä. Harjoitustehtävien teknisen toteuttamisen lisäksi opiskelija oppii 6

8 käyttämään suomenkielisiä termejä laskutoimituksista keskustellessaan. Valmistavassa koulutuksessa opiskelija harjaantuu myös laskimen, harpin ja viivoittimen käyttäjänä erilaisten laskutoimitusten ratkaisuissa. Fysiikan ja kemian opinnoissaan opiskelija oppii tuntemaan näiden alojen käsitteitä ja toimintaperiaatteita. Hän osaa esim. tunnistaa jonkin arkikokemuksen fysikaalisen tai kemiallisen perustan ja tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä. Matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää laskutoimituksia tehtävien ratkaisemisessa osaa käyttää matemaattisia ajattelutapoja (loogista ja avaruudellista ajattelua) ja esittämismuotoja (kaavoja, malleja, kuvioita) ja tulkita niitä osaa käyttää matemaattisia apuvälineitä, taulukoita ja laskimia työssään. ymmärtää, mihin kysymyksiin matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja voidaan käyttää tuntee toimintaperiaatteita keskeisiltä fysiikan alueilta ymmärtää, että fysiikka ja kemia ovat perustana muille luonnontieteille ja tekniikalle. Tietotekniset taidot Tietotekniset opinnot limittyvät valmistavan koulutuksen muiden oppiaineiden sisälle siten, että tietotekniikkaa käytetään jokapäiväisenä apuna ja välineenä opintojen eri vaiheissa. Tietoteknisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tietokoneen käytön niin, että se hyödyntää kaikkia opintoja. Opiskelija harjaantuu itsenäiseksi tietokoneen käyttäjäksi kirjoittaessaan erilaisia tekstejä, laatiessaan esim. raportteja opintomatkoista, tehdessään esitelmiä tai laajempia tutkielmia. Hän käyttää tietokonetta ja sen apuvälineitä joustavasti tiedon hankintaan (Internet), sen muokkaamiseen (tekstinkäsittely) sekä välittämiseen (sähköposti). Opiskelija tottuu käyttämään tietotekniikkaa opiskelussaan ja ottaessaan osaa aktiivisena kansalaisena yhteiskunnan toimintaan. Luonnontiedon taidot Luonnontieteellisten taitojen opinnot antavat opiskelijalle perustiedot mm. suomalaisesta luonnosta, biologisesta järjestelmästä sekä ihmiskehosta ja sen toiminnasta. Tärkeällä sijalla ovat myös tiedot kestävästä kehityksestä ja ympäristönsuojelusta ja niiden toteuttamisesta arkielämässä (mm. jätteiden lajittelu ja kierrätys). Opinnot koostuvat oppitunneista, pari- ja ryhmätöistä, tutustumiskäynneistä sekä opiskelijoiden esitelmistä. Suomalaisen luonnon moninaisuuteen tutustutaan tekemällä retkiä esim. retkeilyalueille, metsään, luontopoluille ja luontokeskukseen. Matemaattinen, tietotekninen ja luonnontieteellinen osaaminen arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Arvioinnin välineinä käytetään kokeita, luokkatyöskentelyä ja opiskelijan tuotoksia. Kaikki kolme opintojen osaa arvioidaan erikseen, mutta todistukseen merkitään yksi yhteinen arvosana, jonka muodostumisessa Matematiikka, kemia ja fysiikka osalla on suurin painoarvo. Seuraavissa taulukoissa on 7

9 kuvattu opiskelijan osaaminen asteikolla tyydyttävä hyvä kiitettävä. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Matematiikka Keskeisen sanaston hallinta tuntee matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen keskeisen sanaston suomeksi käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomen (tai ruotsin) kielellä hallitsee matematiikan keskeisen sanaston suomen (tai ruotsin) kielellä joustavasti ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin Peruslaskutoimitusten käyttäminen ratkaisee peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön arvioi laskutehtävien tulosten järkevyyttä soveltaa peruslaskutoimituksia erilaisiin tehtäviin Mittayksiköiden ja suureiden käyttö tuntee keskeisimpiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita osaa soveltaa prosenttilaskentaa muutamissa tehtävätyypeissä osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää keskeisiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita soveltaa prosenttilaskentaa Taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntäminen ymmärtää selkeitä taulukoita, piirroksia ja kuvaajia tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet osaa pääpiirteittäin tulkita taulukoita, piirroksia ja kuvaajia Apuvälineiden käyttö - osaa ohjattuna käyttää laskinta - käyttää harppia ja viivoitinta geometristen laskutoimitusten tekemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia käyttää luokitteluja matemaattisten ongelmien ratkaisussa lukee erilaisia taulukoita ja diagrammeja pystyy esittämään perustellun ratkaisun sanallisesti esitettyyn ongelmaan joko päättelemällä tai yhtälöitä hyödyntämällä käyttää laskinta ja pystyy arvioimaan tuloksen järkevyyden 8

10 Fysiikan toimintaperiaatteiden tunteminen Kemian käsitteiden tunteminen tunnistaa jonkin arkikokemuksen fysikaalisen tai kemiallisen perustan tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä tietää länsimaisen aikakäsityksen perusteet käyttää ohjatusti ilmiöiden selittämisessä keskeisiä fysiikan ja kemian toimintaperiaatteita soveltaa fysiikan toimintaperiaatteita: mekaniikka, lämpö, sähkö, valo, ääni ja säteily osaa tehdä yksinkertaisen luonnontieteellisen kokeen osaa ottaa työskentelyssään huomioon arkielämässä tarvittavista kemiallisista yhdisteistä johtuvat ominaisuudet Tietotekniikan käyttö tekstinkäsittely Internet sähköposti tiedonhaku Luonnontieteen perusteet Luonnon tuntemus Ihmiskehon toiminnan tunteminen käyttää tietokonetta opiskelun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteet tuntee suomalaisen luonnon keskeiset piirteet ja vuodenaikojen vaihtelun käyttää opastettuna biologian peruskäsitteitä osaa käyttöjärjestelmän perustoiminnot ja pystyy käyttämään oheislaitteita osaa selittää vuodenaikojen vaihtelun syyn ja merkityksen ihmisen toiminnalle tuntee ihmiskehon rakenteen ja toiminnan pääpiirteet käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin hyödyntää tietotekniikkaa mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja asioihin perehtymisessä hahmottaa ihmisen aseman biologisessa järjestelmässä osaa biologian peruskäsitteet ja osaa selittää ihmiskehon rakennetta ja toimintaa Kestävän kehityksen ymmärtäminen tietää, mikä merkitys on ekologisesti kestävällä kehityksellä. ymmärtää ekosysteemin toiminnan periaatteita. ottaa huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset ja etsii ekologisesti kestäviä ratkaisuja. 9

11 3.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opinnot valmistavassa koulutuksessa tähtäävät siihen, että opiskelija ymmärtää paremmin suomalaisia toimintatapoja ja arvoperusteita ja sen pohjalta hän osaa toimia luontevammin suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen aikana opiskelija saa ikään kuin suomalaisen kulttuurin avaimia, joilla voi avata mahdollisia oman kulttuurinsa ja suomalaisen kulttuurin välisiä lukkoja. Yhteiskuntatietousopintojen tavoitteena on myös, että opiskelija tutustuu Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään, ymmärtää lainsäädännön merkitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Opintojen aikana hän tutustuu mm. valtion ja kunnan tehtävänjakoon, presidentin, eduskunnan ja hallituksen tehtäviin sekä omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa aktiivisena kansalaisena. Opinnot ohjaavat opiskelijaa arvostamaan omaa identiteettiään kulttuurien yhtymäkohdassa ja toimimaan yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskelijaa kannustetaan ottamaan vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista, tulevaisuutensa suunnittelusta ja vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa. Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opiskelussa käytetään oppikirjamateriaalien lisäksi ajankohtaista uutismateriaalia, keskusteluja sekä pari- ja ryhmätöitä. Opetuskeskustelut ovat erityisen korostuneessa asemassa, koska niiden avulla opiskelijat voivat vertailla kulttuurejaan ja omia toimintatapojaan sekä peilata niitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Vierailut ja tutustumiskäynnit virastoihin, työpaikoille, museoihin ja näyttelyihin kuuluvat keskeisesti opintojen suorittamiseen. Luokkaan kutsuttavat vieraat ja vierailijaluennoitsijat avartavat opiskelijoiden Suomi-kuvaa. Niin ikään paikkakunnan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen lisää opiskelijan mahdollisuuksia parantaa elämänhallintaansa. Yhteiskuntatietoutta ja kulttuurintuntemusta valmistavaan koulutukseen sisältyy 4 opintoviikkoa. Opinnot on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen seuraavalla tavalla: kesto nimi sisältö 1 ½ ov Suomi-tietous - Suomen hallintojärjestelmä - Suomen oikeusjärjestelmä - kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet - kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - suomalainen elinkeinoelämä 1 ½ ov Suomen historiaa ja kulttuuria 1 ov Suomi ja Eurooppa - Suomen historia pääpiirteittäin esihistoriasta nykyaikaan - eri aikakausien suomalaisia kulttuurihenkilöitä (tuotanto ja merkitys) - suomalaiset juhlat - Suomen maantiede - Pohjoismaat 10

12 - Suomi osana Eurooppaa ja EU:ta (eurooppalaiset elinkeinot, ilmasto- olosuhteet, vesistöt, väestö) Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Arviointimenetelminä käytetään kokeita ja jatkuvaa näyttöä oppimistapahtumissa. Seuraavassa taulukossa kuvataan opiskelijan osaaminen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän suorituksen tasolla. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Yhteiskuntatieto Suomalainen palvelujärjestelmä ja yhteiskunnan perusrakenteet Elinkeinoelämä: yksityinen ja julkinen sektori Historia ja maantiede Suomen lähihistoria ja historian tietää Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän pääpiirteet tutustuu yksilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa tietää Suomen elinkeinoelämän toimialoja ja tutustuu työntekijän rooliin työmarkkinoilla tietää yleispiirteittäin Suomen tietää Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä koskevat keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee suomalaisen tasaarvokäsityksen toimii yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa taloudellisena toimijana suunnittelee omia taloudellisia asioitaan tuntee suomalaisen elinkeinoelämän keskeisimpiä toimialoja, tuotantoa ja palveluja sekä niiden merkitystä työllisyydelle tietää Suomen historian keskeisimmät osaa käyttää yhteiskunnan peruspalveluita, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa toimii vastuullisesti toiset huomioon ottaen ja noudattaa tehtyjä sopimuksia tuntee työmarkkinoita sääteleviä taloudellisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia tiedostaa yrittäjyyden yhdeksi uravaihtoehdoksi ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa käyttää toiminnassaan tietoja Suomen 11

13 käännekohdat, Suomen maantieteellinen sijainti ja asema, EU Terveys ja hyvinvointi Kulttuurintuntemus Suomalaiset arvot ja normit kansalliset perinteet ja juhlapäivät omaan ja suomalaiseen kulttuurin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus lähihistorian pääkohdat ja Suomen ja lähialueiden maantieteen ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen terveydelle ja työkyvylle hyväksyy erilaisuuden yksilöiden ja ryhmien välillä pohtii oman ja suomalaisen kulttuurin eroja ja käsittelee niitä rakentavalla tavalla. tapahtumat ja merkittävät käännekohdat tuntee Suomen ja lähialueiden maantieteen valitsee työturvalliset tavat toimia eri opiskeluja työtehtävissä toimii luontevasti vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa punnitsee erilaisia näkökulmia ja perustelee omia kantojaan. itsenäisyyden ajan historiasta ja keskeisten suomalaisten organisaatioiden perustasta ymmärtää Suomen lähihistorian merkityksen nykyiselle hyvinvointi-suomelle tietää Suomen aseman Euroopan unionissa käyttää ergonomisesti oikeita työskentelytapoja sekä ylläpitää ja edistää omaa terveyttään vertailee suomalaisen ja oman kulttuuriyhteisönsä arvoja, normeja ja asenteita käsittelee mahdollisia kulttuurien ja uskontojen eroja rakentavalla tavalla. 3.4 Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelu- ja ammatinvalintataidot koostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista: ammatinvalinta 2 ov koulutuskokeilu 2 ov työssäoppimiseen valmentautuminen 4 ov 12

14 Opiskelutaitojen opintokokonaisuutta opintoihin ei liity erikseen, vaan se sisältyy läpäisyperiaatteella kaikkiin oppiaineisiin. Valmistavassa koulutuksessa pyritään siihen, että opiskelija saavuttaa valmiudet tiedon hankintaan ja sen soveltamiseen. Häntä kannustetaan kaikissa opinnoissaan suunnitelmallisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Opiskelutaitoja kehitetään ja niiden tärkeyttä korostetaan kaikkien opiskeltavien oppiaineiden yhteydessä ja niihin limittyen. Opiskelutaidot kehittyvät opintojen edetessä, ja niihin kuuluvat myös ryhmätyötaidot sekä taidot toimia suomalaisen opiskelu- ja oppilaitoskäytäntöjen mukaan. Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot arvioidaan S-merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen opiskelijalla on taidot opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija on tutustunut työelämään työpaikoilla. Ammatinvalinta Valmistavassa koulutuksessa ammatinvalinnantaidon opinnoilla pyritään siihen, että opiskelija osaa valita itselleen sopivan ja realistisen jatko-opiskeluväylän ja sitä kautta hänelle soveltuvan ammatin. Opinnoissaan opiskelija tutustuu erilaisiin ammatteihin, niiden vaatimuksiin ja opiskelumahdollisuuksiin. Opintojen aikana hän pohtii omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, jotta voisi realistisemmin suunnitella tulevaisuuttaan Suomessa. Ammatinvalintataitoja valmistavaan koulutukseen sisältyy 2 opintoviikkoa. Opinnot koostuvat oppitunneista, ryhmäkeskusteluista, pari- ja ryhmätöistä, itsenäisesti tehtävistä harjoituksista sekä oppilaitosvierailuista. Opintojen aikana opiskelija oppii hyödyntämään myös erilaisia Internet-sivustoja etsiessään tietoa ammateista ja koulutuksista. Ammatinvalintataidon opinnot sisältävät mm. seuraavia asioita: suomalainen koulutusjärjestelmä, sen toimintamallit ja vaatimukset eri koulutusalat eri ammatit ja niiden vaatimukset perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostuminen koulutuksiin hakeutumisen toimintatavat ammattiosaamisen näytön periaate osana opiskelija-arviointia oman paikkakunnan ja lähialueiden koulutustarjonta omien vahvuuksien tunnistaminen työelämätaidot ja -tiedot 13

15 Koulutuskokeilu Koulutuskokeilulla on merkittävä osa valmistavan koulutuksen ammatinvalintataitojen opinnoissa. Koulutuskokeilun avulla opiskelija voi realistisemmin hahmottaa, sopisiko hän valitsemalleen alalle, selviytyisikö hän oman kielitaitotasoonsa nähden opinnoista ja miten hyvin hän voisi integroitua kyseiseen oppilaitokseen. Valmistavan koulutuksen aikana opiskelijan olisi hyvä käydä ainakin kahdessa koulutuskokeilussa, jolloin hän pystyisi myös vertailemaan kokemuksiaan eri aloilta ja oppilaitoksista. Opiskelija käy koulutuskokeiluissa kuitenkin oman tarpeensa mukaan, eli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Koulutuskokeilusta opiskelija saa palautetta opettajalta, joka hänestä on vastuussa kokeilun aikana. Palaute on osana ohjaamassa opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumista. Työssäoppimiseen valmentautuminen Työssäoppimiseen valmentautuminen tukee valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ammatinvalintaa, antaa hänelle tuntumaa työssäoppimisesta ja sen arvioinnista osana ammatillisia opintoja ja tutustuttaa häntä yleisesti suomalaiseen työelämään. Työssäoppimiseen valmentautumisen aikana opiskelija pääsee perehtymään käytännön kokemuksen kautta suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin. Samalla hän saa realistisemman kuvan ammateista ja aloista, jotka häntä kiinnostavat. Työssäoppimiseen valmentautumisen yhteydessä opiskelija hankkii työelämän toimintataitoja, jotka valmentavat häntä työssäoppimiseen, työharjoitteluun tai työhön. Työssäoppimiseen valmentautumista valmistavaan koulutukseen sisältyy 4 opintoviikkoa tai opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmassa sovittu määrä. Työssäoppimiseen valmentautuminen on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Ennen työssäoppimiseen valmentautumisen jaksoa opiskelijan kanssa käydään läpi työelämätaitoja, keskustellaan jakson tavoitteista, ohjauksesta sekä arvioinnista. Työssäoppimiseen valmentautumisen aloittamisen yhteydessä opiskelijan kanssa selvitetään työturvallisuuteen sekä ergonomisesti terveelliseen työympäristöön liittyvät asiat. Työssäoppimiseen valmentautumisen jaksosta opiskelija saa työnantajalta kirjallisen arvioinnin yleisistä työelämätaidoistaan ja soveltumisestaan alalle. 3.5 Valinnaiset opinnot Valmistavassa koulutuksessa valinnaisia opintoja voi suorittaa korkeintaan 2 opintoviikkoa. Valinnaisia opintoja voivat olla esim. atk-ajokortti, hygieniapassi tai työturvallisuuskoulutus. Oppilaitoksen tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan valinnaisia opintoja voivat olla myös yrittäjyys, ruotsin kieli sekä taito- ja taideaineet. Valinnaiset opinnot suunnitellaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. 4. HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelijat saattavat olla lähtökohdiltaan hyvin erilaisia, mikä on suurin syy sille, että 14

16 heidän kehittymiskohteensa ja tarpeensa poikkeavat suuresti toisistaan. Eroja luovat mm. äidinkieli, lähtökulttuuri, koulutustausta, ikä, työkokemus ja suomen kielen lähtötaso. Juuri edellä mainittujen seikkojen vuoksi henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen mukaisesti suoritetut opinnot ovat valmistavassa koulutuksessa hyvin keskeisessä asemassa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on merkittävä väline, jolla voidaan edistää opiskelijan kehittymistä juuri hänen tarvitsemallaan tavalla ja näin taata mahdollisimman hyvät oppimistulokset ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnitelmaa ja kehittää hänen valmiuksiaan opiskelussa ja työelämässä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan jokaisen opiskelijan kanssa yksilöllisesti, jotta tarvittava valinnaisuus toteutuu. HOPS laaditaan opintojen alkuvaiheessa (ensimmäisen jakson aikana) yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa, mutta se tarkentuu ja päivittyy koko ajan opintojen edetessä. Ensimmäiseen HOPS-keskusteluun varataan aikaa riittävästi, koska sen aikana käydään läpi opiskelijan historiaa, tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita. Keskustelussa aikaa saattaa niellä myös opiskelijan heikko suomen kielen taito. HOPS-keskustelua voidaan pohjustaa ennakkotehtävällä ja ryhmäkohtaisella opetuskeskustelulla, jossa selvitetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman periaatteita ja sen tarkoitusta. Ensimmäisessä yksilökohtaisessa keskustelussa selvitetään ja kirjataan HOPS-lomakkeelle seuraavat asiat: suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu opiskelu ja työhistoria kotimaasta koulutustarpeet ja toiveet Suomessa tutkintojen tunnustaminen tai rinnastaminen mahdolliset ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito tietokoneen käyttöön tai verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen tukitarve mahdollisissa oppimisvaikeuksissa valinnaiset opinnot. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. 5. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan jo ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutukseen sisältyvät opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia 15

17 oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan tai ryhmänohjaajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuun. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Valmistavassa koulutuksessa opinto-ohjaukseen osallistuvat pääasiassa ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja, mutta tarvittaessa ohjausta voivat antaa kaikki opettajat ja opiskelijahuoltoon osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan tehtävät ja työnjako on seuraava: opinto-ohjaaja koulutuskokeilut (sopii ajankohdat ja paikat, on yhteydessä ohjaavaan opettajaan) ammatinvalinta jatko-opintoihin hakeutuminen HOPSin päivittäminen ryhmänohjaaja valmistavan koulutuksen rakenteen ja siihen sisältyvien opintojen ja arvioinnin läpikäyminen opiskelijoiden kanssa opintojen valinnaisuuksien selvittäminen HOPSin laatiminen ja sen päivittäminen työssäoppimiseen valmentautumisen järjestäminen ja ohjaus opastus opintosuoritusten seuraamiseen opintojen edistymisen seuraaminen yhdessä opiskelijan kanssa poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttumien Sekä opinto-ohjaaja että ryhmänohjaaja tukevat, kannustavat ja motivoivat opiskelijaa opinnoissa hänen eri elämäntilanteissaan muistaen kuitenkin ohjattavan kulttuurisen taustan, joka vaikuttaa hänen arvoihinsa, asenteisiinsa ja käsityksiinsä asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Ohjauksessa otetaan huomioon erilaisten tekijöiden vaikutus opiskelijan kotoutumisen etenemiseen ja onnistumiseen. Opiskelijan ohjauksessa on mukana myös työvoimaviranomainen, jolloin mm. 16

18 kotouttamissuunnitelman päivittäminen tapahtuu luontevasti yhteisissä keskusteluissa opiskelijan, työvoimaviranomaisen ja ryhmänohjaajan kanssa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan saamaan myös muita opiskelijahuollon palveluita tai oppilaitoksen ulkopuolisia neuvonta- ja tukipalveluita. Valmistavassa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajille tiedotetaan opiskelijan opintojen etenemisestä tai niihin liittyvistä ongelmista. Nuorten opiskelijoiden huoltajille järjestetään mm. tapaamisia, joissa mukana ovat ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa käytetään apuna tulkkia. 17

19 LIITE KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1. 1 A1. 2 Kielitaid on alkeiden hallinta Kehittyv ä alkeiskie litaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan 18

20 ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 19

21 Taitotaso A1 Taitotaso A1 A1. 3 Toimiva alkeiskie li-taito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy joitakin tuntemattomia kysymyksiä ja kaikkein yksinkertaisimmista sanoja. Ymmärtää hyvin jokapäiväisiä ohjeita, vuoropuheluista ja lyhyitä viestejä, joissa pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee käsitellään arkielämää ja rutiinimaisissa joskus puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai keskusteluissa * Kaikkein tutuimmat jaksot annetaan yksinkertaisia tilanneyhteyden tukemana. sujuvat, muualla tauot ja ohjeita. * Pystyy seuraamaan katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Pystyy löytämään yksinkertaisia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus tuottaa tarvitsemansa yksittäisen tilanteisiin tai omaan ymmärtämisongelmia. tiedon lyhyestä tekstistä kokemukseensa liittyviä *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, (postikortit, säätiedotukset). keskusteluja. ulkoa opeteltuja ilmauksia, * Yksinkertaisenkin viestin keskeisintä sanastoa ja * Lyhyenkin tekstipätkän ymmärtäminen edellyttää perustason lauserakenteita. lukeminen ja normaalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa ymmärtäminen on hyvin kuulijalle kohdennettua esiintyy paljon hidasta. yleiskielistä puhetta. peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 20

22 Taitotaso A2 A2. 1 Peruskiel i-taidon alkuvaih e Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia yksinkertaista puhetta tai ja kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 21

23 Taitotaso A2 A2. 2 Kehittyv ä peruskiel i-taito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 22

24 Taitotaso B1 B1. 1 Toimiva peruskiel i-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös selkeiden puhelinviestien ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan puhejaksoissa esiintyy taukoja aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai ja epäröintiä. parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa *Ääntäminen on selvästi pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras tärkeitä yksityiskohtia. tavallista sanastoa ja korostus on joskus ilmeistä ja rajallisen joukon idiomeja. ääntämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta verran. poikkeavien aiheiden ja * Pitemmän viestin *Osaa käyttää melko laajaa tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen edellyttää jokapäiväistä sanastoa ja ymmärtäminen voi olla normaalia hitaampaa ja joitakin yleisiä fraaseja ja puutteellista. selkeämpää yleiskielistä idiomeja. Käyttää useita puhetta. Toistoa tarvitaan erilaisia rakenteita. silloin tällöin. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 23

25 Taitotaso B1 B1. 2 Sujuva peruskiel i-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia tekstejä aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen työkeskustelut, useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja selviää ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu myös jonkin verran puhelinviestit). ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista * Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen tärkeissä laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. ja epämuodollisesta välittyy. keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin uudelleenmuotoiluja. laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt tuntemattomat * Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne vaikeuksia. haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 24

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia 2 Sisällys: 1. Johdanto 1.1 Opetussuunnitelma 1.2 Koulutuksen tavoite 1.3 Koulutuksen laajuus ja rakenne 1.4 Opintojen henkilökohtaistaminen 1.5 Opintojen arviointi 2 Opintojen toteuttaminen 2.1 Kielelliset

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja

Lisätiedot

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1 OPETUSSUUNNITELMA 2 1.2 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3

Lisätiedot

Opetussuunnitelma Johtokunta vahvistanut 10/12/2008

Opetussuunnitelma Johtokunta vahvistanut 10/12/2008 Opetussuunnitelma 2008 Johtokunta vahvistanut 10/12/2008 Koulutuskeskus Salpaus/Kieli, kulttuuri ja maahanmuuttajakoulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat 1 6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Koulun itsearviointi Arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta. Koulun itsearviointi on osa opetustoimen arviointiohjelmaa,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN

Lisätiedot

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T YS P Ä I V I L L Ä 9. 1 0. 2 0 1 2 K L O 1 3. 3 0-1 5. 1 5 S A A R A L A

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Siirtolaisten ruotsin kielen koulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena on antaa aikuisille

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot