OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET 2 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Kielelliset taidot Suomen kieli Englannin kieli Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot Valinnaiset opinnot HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA OPINTO-OHJAUS 15 LIITTEET 18 1

3 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen aikana opiskelija oppii mm. tuntemaan suomalaista opiskelu- ja työkulttuuria entistä paremmin, omaksuu vahvemmat opiskelutaidot ja tavoitteellisen asenteen opintojaan ja tulevaisuutensa suunnittelua kohtaan. Salon seudun ammattiopistossa maahanmuuttajien valmistava koulutus on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa eli yhden lukuvuoden mittainen. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin viikkotyömäärä, joka koostuu pääosin lähiopetuksesta, mutta sisältää myös etäopetusta. Salon seudun ammattiopistossa järjestettävä maahanmuuttajien valmistava koulutus on suunnattu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria ja nuoria aikuisia varten, mutta koulutuksesta voi hakea valmiuksia myös työelämää varten. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, eikä sitä ole alakohtaisesti suunnattu. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan niin nuorisoasteella, aikuiskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulutuksessakin. Jos opiskelijalla on vaadittava pohjakoulutus, hän voi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa käytetään mahdollisimman vaihtelevia opetus- ja opiskelumenetelmiä, jotta eri oppimistyylejä edustavat ja opiskelulähtökohdista ponnistavat opiskelijat tulisivat huomioiduiksi opintojen aikana. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus kulkevat teoreettisen opetuksen rinnalla yhdenvertaisina opetusmenetelminä koko koulutuksen ajan. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo suomen kielen peruskielitaito, joka vastaa keskimäärin Kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa A2.2 (liite). Opiskelijalla on opintojen alussa oltava siis ns. kehittyvä peruskielitaito, ja opintojen lopussa opiskelijan kielitaidon tulisi olla tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito). 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Salon seudun ammattiopistossa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista: Kielelliset taidot 20 ov Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot 6 ov Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 4 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 8 ov Valinnaiset opinnot 2 ov 2

4 Opinnot voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, pohjakoulutuksen, lähtötason ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Valmistavaan koulutukseen voi sisältyä tai sen yhteydessä voi suorittaa yksittäisiä osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, mikäli opiskelijalla tai opiskelijaryhmällä on siihen edellytyksiä. Tällöin opintojen tavoitteet ja arviointi ovat ammatillisen koulutuksen mukaiset. Osaaminen tunnustetaan tältä osin myöhemmin perustutkintoa suoritettaessa. 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 3.1 Kielelliset taidot Suomen kieli Valmistavan koulutuksen aloittavan opiskelijan tulee hallita suomen kielen A2.2 (liite) edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kielitaitoa taitotasolle B1.2 (sujuva peruskieliaito). Tavoitteena on, että opintojen päätyttyä opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen opetukseen, toimia työelämässä ja erilaisissa asiointitilanteissa suomen kielellä. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissaan kuitenkin lähtötasonsa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan. Suomen kielen opintoja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen sisältyy 17 opintoviikkoa. Suomen kielen opiskelussa pääpaino on kommunikatiivisilla taidoilla. Tarkoituksena on, että koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus harjaannuttaa kielenkäyttöään mahdollisimman monenlaisissa ja vaativuustasoiltaan erilaisissa tilanteissa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Häntä rohkaistaan suomen kielen käyttöön koulutuksessa ja sen ulkopuolella. Suomen kielien rakenteiden ja sanaston opiskeluun kiinnitetään erityistä huomiota, jotta kielen tarkkuus ja kompleksisuus lisääntyisivät. Opiskelussa käytetään oppikirjamateriaalien lisäksi runsaasti autenttisia materiaaleja (lehtiartikkelit, ilmoitukset, lomakkeet, tv-ohjelmat, haastattelut), jotka totuttavat opiskelijaa arkipäivän selviytymiseen. Suomen kielen opintojen aikana opiskelija mm. ottaa osaa pari- ja ryhmäkeskusteluihin opettelee ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään pitää suppeita esityksiä erilaisista aiheista pitää laajempia esitelmiä harjoittelee kysymistä ja vastaamista sekä kirjallisesti että suullisesti harjoittelee eri kielenkäyttöfunktioita (esim. pyyntö, ehdotus, käsky) harjoittelee erilaisten tekstien ymmärtämistä ja niitten käsittelemistä referoi tekstejä tai esim. elokuvia kirjoittaa vaativuustasoltaan erilaisia tekstejä (kirjeet, viestit, kuvailut, mielipiteet) kirjoittaa tutkielman, jossa käyttää eri tiedonhankintakeinoja 3

5 Suomen kielen tavoitteet kielitaidon eri osa-alueilla (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen) ovat mm. seuraavia: Opiskelija ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä ymmärtää arki- ja työelämässä sekä asiointitilanteissa käytettäviä idiomeja ja fraaseja sekä opiskeluun liittyviä käsitteitä pystyy osallistumaan keskusteluun, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan ryhmätyöskentelyyn sekä kuuntelemaan ottaa vastaan ohjeita ja tehtävänantoja kykenee seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia ja muitakin ohjelmia median välityksellä. osaa viestiä tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita osaa viestiä käytännönläheisissä ja omaan elämään liittyvissä tilanteissa (esittäytyminen, asiakeskustelu, asioimistilanteet, puhelinkeskustelu) tekee keskustelussa tarkentavia kysymyksiä, esittää eriäviä ja yhteneviä mielipiteitä ja perusteluja tuntee kohteliaisuussäännöt ja ottaa huomioon toisten mielipiteet osaa antaa ohjeita ja neuvoja sekä raportoida ja pitää suullisia esitelmiä osaa kommunikoida työ- ja opiskelupaikkahaastattelussa. osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen annetun tehtävän saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalia hankkii tietoja Internetistä ja kirjastosta ja käyttää keskeisiä opiskelutaitoja osaa kirjoittaa henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä sekä asiatekstejä osaa täyttää lomakkeita hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. Suomen kielen opinnot arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen tasolla (liite). Arviointimenetelmien tavoitteena on kehittää myös opiskelijan itsearviointitaidot sellaisiksi, että hän pystyy realistisesti arviomaan omaa osaamistaan ja kehittymiskohteitaan kielenoppijana. Opintojen yhteydessä opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan aktiivisesti kehittämään itsenäisesti omaa suomen kielen taitoaan. Suomen kielen opinnot on jaettu kuuteen kokonaisuuteen, joiden sisällöt ovat pääpiirteittäin seuraavat: 4

6 kesto sisältö S-merkintään vaadittavat tuotokset / arviointimenetelmät 4 ov Suomi 1 - nominien ja verbien taivutus - astevaihtelu, vokaaliharmonia - perussanaston kertausta - lyhyet arkipäivän tekstit - helpohkojen tekstien lukeminen - helpohkot kuunteluharjoitukset - erilaiset suulliset yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitukset Suomi 1 - rakenne- ja sanastotesti - sähköpostiviesti - suullinen esitys (aiheena esim. unelmatalo, unelmaloma, paras ystävä) - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa 4 ov Suomi 2 - verbien aikamuodot ja niiden käyttö - passiivi - sanaston laajennusta eri keinoin - erilaisten tekstien lukeminen - kertovien tekstien kirjoittaminen (uutiset, tarinat, sadut, historialliset tekstit) - erilaiset kuunteluharjoitukset (kertomukset, dialogit, uutiset) - suulliset harjoitukset, joissa painottuvat aikamuotojen ja passiivin käyttö 3 ov Suomi 3 - adjektiivien vertailu - 3. infinitiivi - järjestysluvut - sanaston laajennusta eri keinoin - laajempien tekstikokonaisuuksien lukeminen ja niistä kirjoittaminen - vaativampien kuunteluharjoitusten tekeminen (uutiset, asiaohjelmat, luennot) - muistiinpanojen tekeminen - suppeahkot referaatit sekä kirjallisesti että suullisesti 3 ov Suomi 4 - nominien monikko - konditionaali - imperatiivi - sanaston laajennusta eri keinoin - mielipidetekstien lukeminen - mielipiteen ilmaisu niin suullisesti kuin kirjallisestikin - vaativampien kuunteluharjoitusten tekeminen (uutiset, asiaohjelmat, Suomi 2 - rakenne- ja sanastotesti - suomalaiseen kulttuuriin liittyvän henkilön suppeahko esittely tehtäväkokonaisuudessa, joka koostuu kirjallisesta tuotoksesta ja suullisesta esityksestä - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa Suomi 3 - rakenne- ja sanastotesti - teksti, jossa vertaileva näkökulma (esim. Suomi verrattuna kotimaahan) - lehtiartikkelin suullinen referointi - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa Suomi 4 - rakenne- ja sanastotesti - mielipidekirjoitus - suullisesti esitetty elokuva- tai musiikkiarvostelu - jatkuva näyttö, aktiivisuus, kotitehtävien teko - itsearviointi jakson lopussa 5

7 luennot) 2 ov Suomi 5 -partisiipit -lauseenvastikkeet - laajemman tekstikokonaisuuden laatiminen ja sen esittäminen 1 ov Suomi 6 -ammattisanaston ja työelämäsuomen opiskelu työssäoppimiseen valmentautumisen yhteydessä Suomi 5 - vapaavalintaisesta aiheesta tehtävä kirjallinen projektityö / tutkielma, joka esitetään myös suullisesti Suomi 6 - sanasto - työharjoitteluraportti - ansioluettelo Englannin kieli Englannin kielen opiskelussa jokainen opiskelija etenee oman lähtötasonsa pohjalta. Tärkeintä on, että opiskelija saisi englannin kielestä sellaiset perustiedot ja taidot, joilla voi osallistua tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvaan englannin opetukseen. Opinnoissa laajennetaan sanavarastoa, kerrataan rakenteita ja harjaannutaan arkipäivän englannin kielen käytössä. Opintojen tarkoituksena on myös juurruttaa opiskelijalle ymmärrys monipuolisen kielitaidon merkityksestä työelämässä. Englannin kielen opintoja valmistavaan koulutukseen sisältyy 3 opintoviikkoa. Englannin kieli arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Suoritus katsotaan hyväksytyksi, kun englannin kielen taito on eurooppalaisen viitekehyksen tasolla A1.3 (liite). 3.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset opinnot on jaettu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen: matematiikka, kemia ja fysiikka 4 ov luonnontieteen perusteet 1 ov tietotekniikka 1 ov Matematiikka, fysiikka ja kemia Opintojen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaiset matematiikan, fysiikan, kemian ja luonnontieteen perustiedot, joilla voi selviytyä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Matemaattisten taitojen lisäksi opiskelija hallitsee alan käsitteet ja sanastot suomeksi. Matematiikan opinnoissa harjoitellaan mm. peruslaskutoimituksia, prosenttilaskua, mittayksiköiden ja suureiden käyttöä sekä taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntämistä. Harjoitustehtävien teknisen toteuttamisen lisäksi opiskelija oppii 6

8 käyttämään suomenkielisiä termejä laskutoimituksista keskustellessaan. Valmistavassa koulutuksessa opiskelija harjaantuu myös laskimen, harpin ja viivoittimen käyttäjänä erilaisten laskutoimitusten ratkaisuissa. Fysiikan ja kemian opinnoissaan opiskelija oppii tuntemaan näiden alojen käsitteitä ja toimintaperiaatteita. Hän osaa esim. tunnistaa jonkin arkikokemuksen fysikaalisen tai kemiallisen perustan ja tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä. Matematiikan, fysiikan ja kemian opintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää laskutoimituksia tehtävien ratkaisemisessa osaa käyttää matemaattisia ajattelutapoja (loogista ja avaruudellista ajattelua) ja esittämismuotoja (kaavoja, malleja, kuvioita) ja tulkita niitä osaa käyttää matemaattisia apuvälineitä, taulukoita ja laskimia työssään. ymmärtää, mihin kysymyksiin matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja voidaan käyttää tuntee toimintaperiaatteita keskeisiltä fysiikan alueilta ymmärtää, että fysiikka ja kemia ovat perustana muille luonnontieteille ja tekniikalle. Tietotekniset taidot Tietotekniset opinnot limittyvät valmistavan koulutuksen muiden oppiaineiden sisälle siten, että tietotekniikkaa käytetään jokapäiväisenä apuna ja välineenä opintojen eri vaiheissa. Tietoteknisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tietokoneen käytön niin, että se hyödyntää kaikkia opintoja. Opiskelija harjaantuu itsenäiseksi tietokoneen käyttäjäksi kirjoittaessaan erilaisia tekstejä, laatiessaan esim. raportteja opintomatkoista, tehdessään esitelmiä tai laajempia tutkielmia. Hän käyttää tietokonetta ja sen apuvälineitä joustavasti tiedon hankintaan (Internet), sen muokkaamiseen (tekstinkäsittely) sekä välittämiseen (sähköposti). Opiskelija tottuu käyttämään tietotekniikkaa opiskelussaan ja ottaessaan osaa aktiivisena kansalaisena yhteiskunnan toimintaan. Luonnontiedon taidot Luonnontieteellisten taitojen opinnot antavat opiskelijalle perustiedot mm. suomalaisesta luonnosta, biologisesta järjestelmästä sekä ihmiskehosta ja sen toiminnasta. Tärkeällä sijalla ovat myös tiedot kestävästä kehityksestä ja ympäristönsuojelusta ja niiden toteuttamisesta arkielämässä (mm. jätteiden lajittelu ja kierrätys). Opinnot koostuvat oppitunneista, pari- ja ryhmätöistä, tutustumiskäynneistä sekä opiskelijoiden esitelmistä. Suomalaisen luonnon moninaisuuteen tutustutaan tekemällä retkiä esim. retkeilyalueille, metsään, luontopoluille ja luontokeskukseen. Matemaattinen, tietotekninen ja luonnontieteellinen osaaminen arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Arvioinnin välineinä käytetään kokeita, luokkatyöskentelyä ja opiskelijan tuotoksia. Kaikki kolme opintojen osaa arvioidaan erikseen, mutta todistukseen merkitään yksi yhteinen arvosana, jonka muodostumisessa Matematiikka, kemia ja fysiikka osalla on suurin painoarvo. Seuraavissa taulukoissa on 7

9 kuvattu opiskelijan osaaminen asteikolla tyydyttävä hyvä kiitettävä. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Matematiikka Keskeisen sanaston hallinta tuntee matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen keskeisen sanaston suomeksi käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomen (tai ruotsin) kielellä hallitsee matematiikan keskeisen sanaston suomen (tai ruotsin) kielellä joustavasti ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin Peruslaskutoimitusten käyttäminen ratkaisee peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön arvioi laskutehtävien tulosten järkevyyttä soveltaa peruslaskutoimituksia erilaisiin tehtäviin Mittayksiköiden ja suureiden käyttö tuntee keskeisimpiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita osaa soveltaa prosenttilaskentaa muutamissa tehtävätyypeissä osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää keskeisiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita soveltaa prosenttilaskentaa Taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntäminen ymmärtää selkeitä taulukoita, piirroksia ja kuvaajia tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet osaa pääpiirteittäin tulkita taulukoita, piirroksia ja kuvaajia Apuvälineiden käyttö - osaa ohjattuna käyttää laskinta - käyttää harppia ja viivoitinta geometristen laskutoimitusten tekemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia käyttää luokitteluja matemaattisten ongelmien ratkaisussa lukee erilaisia taulukoita ja diagrammeja pystyy esittämään perustellun ratkaisun sanallisesti esitettyyn ongelmaan joko päättelemällä tai yhtälöitä hyödyntämällä käyttää laskinta ja pystyy arvioimaan tuloksen järkevyyden 8

10 Fysiikan toimintaperiaatteiden tunteminen Kemian käsitteiden tunteminen tunnistaa jonkin arkikokemuksen fysikaalisen tai kemiallisen perustan tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä tietää länsimaisen aikakäsityksen perusteet käyttää ohjatusti ilmiöiden selittämisessä keskeisiä fysiikan ja kemian toimintaperiaatteita soveltaa fysiikan toimintaperiaatteita: mekaniikka, lämpö, sähkö, valo, ääni ja säteily osaa tehdä yksinkertaisen luonnontieteellisen kokeen osaa ottaa työskentelyssään huomioon arkielämässä tarvittavista kemiallisista yhdisteistä johtuvat ominaisuudet Tietotekniikan käyttö tekstinkäsittely Internet sähköposti tiedonhaku Luonnontieteen perusteet Luonnon tuntemus Ihmiskehon toiminnan tunteminen käyttää tietokonetta opiskelun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteet tuntee suomalaisen luonnon keskeiset piirteet ja vuodenaikojen vaihtelun käyttää opastettuna biologian peruskäsitteitä osaa käyttöjärjestelmän perustoiminnot ja pystyy käyttämään oheislaitteita osaa selittää vuodenaikojen vaihtelun syyn ja merkityksen ihmisen toiminnalle tuntee ihmiskehon rakenteen ja toiminnan pääpiirteet käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin hyödyntää tietotekniikkaa mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja asioihin perehtymisessä hahmottaa ihmisen aseman biologisessa järjestelmässä osaa biologian peruskäsitteet ja osaa selittää ihmiskehon rakennetta ja toimintaa Kestävän kehityksen ymmärtäminen tietää, mikä merkitys on ekologisesti kestävällä kehityksellä. ymmärtää ekosysteemin toiminnan periaatteita. ottaa huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset ja etsii ekologisesti kestäviä ratkaisuja. 9

11 3.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opinnot valmistavassa koulutuksessa tähtäävät siihen, että opiskelija ymmärtää paremmin suomalaisia toimintatapoja ja arvoperusteita ja sen pohjalta hän osaa toimia luontevammin suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen aikana opiskelija saa ikään kuin suomalaisen kulttuurin avaimia, joilla voi avata mahdollisia oman kulttuurinsa ja suomalaisen kulttuurin välisiä lukkoja. Yhteiskuntatietousopintojen tavoitteena on myös, että opiskelija tutustuu Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään, ymmärtää lainsäädännön merkitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Opintojen aikana hän tutustuu mm. valtion ja kunnan tehtävänjakoon, presidentin, eduskunnan ja hallituksen tehtäviin sekä omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa aktiivisena kansalaisena. Opinnot ohjaavat opiskelijaa arvostamaan omaa identiteettiään kulttuurien yhtymäkohdassa ja toimimaan yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskelijaa kannustetaan ottamaan vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista, tulevaisuutensa suunnittelusta ja vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa. Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opiskelussa käytetään oppikirjamateriaalien lisäksi ajankohtaista uutismateriaalia, keskusteluja sekä pari- ja ryhmätöitä. Opetuskeskustelut ovat erityisen korostuneessa asemassa, koska niiden avulla opiskelijat voivat vertailla kulttuurejaan ja omia toimintatapojaan sekä peilata niitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Vierailut ja tutustumiskäynnit virastoihin, työpaikoille, museoihin ja näyttelyihin kuuluvat keskeisesti opintojen suorittamiseen. Luokkaan kutsuttavat vieraat ja vierailijaluennoitsijat avartavat opiskelijoiden Suomi-kuvaa. Niin ikään paikkakunnan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen lisää opiskelijan mahdollisuuksia parantaa elämänhallintaansa. Yhteiskuntatietoutta ja kulttuurintuntemusta valmistavaan koulutukseen sisältyy 4 opintoviikkoa. Opinnot on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen seuraavalla tavalla: kesto nimi sisältö 1 ½ ov Suomi-tietous - Suomen hallintojärjestelmä - Suomen oikeusjärjestelmä - kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet - kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - suomalainen elinkeinoelämä 1 ½ ov Suomen historiaa ja kulttuuria 1 ov Suomi ja Eurooppa - Suomen historia pääpiirteittäin esihistoriasta nykyaikaan - eri aikakausien suomalaisia kulttuurihenkilöitä (tuotanto ja merkitys) - suomalaiset juhlat - Suomen maantiede - Pohjoismaat 10

12 - Suomi osana Eurooppaa ja EU:ta (eurooppalaiset elinkeinot, ilmasto- olosuhteet, vesistöt, väestö) Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Arviointimenetelminä käytetään kokeita ja jatkuvaa näyttöä oppimistapahtumissa. Seuraavassa taulukossa kuvataan opiskelijan osaaminen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän suorituksen tasolla. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Yhteiskuntatieto Suomalainen palvelujärjestelmä ja yhteiskunnan perusrakenteet Elinkeinoelämä: yksityinen ja julkinen sektori Historia ja maantiede Suomen lähihistoria ja historian tietää Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän pääpiirteet tutustuu yksilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa tietää Suomen elinkeinoelämän toimialoja ja tutustuu työntekijän rooliin työmarkkinoilla tietää yleispiirteittäin Suomen tietää Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä koskevat keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee suomalaisen tasaarvokäsityksen toimii yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa taloudellisena toimijana suunnittelee omia taloudellisia asioitaan tuntee suomalaisen elinkeinoelämän keskeisimpiä toimialoja, tuotantoa ja palveluja sekä niiden merkitystä työllisyydelle tietää Suomen historian keskeisimmät osaa käyttää yhteiskunnan peruspalveluita, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa toimii vastuullisesti toiset huomioon ottaen ja noudattaa tehtyjä sopimuksia tuntee työmarkkinoita sääteleviä taloudellisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia tiedostaa yrittäjyyden yhdeksi uravaihtoehdoksi ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa käyttää toiminnassaan tietoja Suomen 11

13 käännekohdat, Suomen maantieteellinen sijainti ja asema, EU Terveys ja hyvinvointi Kulttuurintuntemus Suomalaiset arvot ja normit kansalliset perinteet ja juhlapäivät omaan ja suomalaiseen kulttuurin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus lähihistorian pääkohdat ja Suomen ja lähialueiden maantieteen ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen terveydelle ja työkyvylle hyväksyy erilaisuuden yksilöiden ja ryhmien välillä pohtii oman ja suomalaisen kulttuurin eroja ja käsittelee niitä rakentavalla tavalla. tapahtumat ja merkittävät käännekohdat tuntee Suomen ja lähialueiden maantieteen valitsee työturvalliset tavat toimia eri opiskeluja työtehtävissä toimii luontevasti vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa punnitsee erilaisia näkökulmia ja perustelee omia kantojaan. itsenäisyyden ajan historiasta ja keskeisten suomalaisten organisaatioiden perustasta ymmärtää Suomen lähihistorian merkityksen nykyiselle hyvinvointi-suomelle tietää Suomen aseman Euroopan unionissa käyttää ergonomisesti oikeita työskentelytapoja sekä ylläpitää ja edistää omaa terveyttään vertailee suomalaisen ja oman kulttuuriyhteisönsä arvoja, normeja ja asenteita käsittelee mahdollisia kulttuurien ja uskontojen eroja rakentavalla tavalla. 3.4 Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelu- ja ammatinvalintataidot koostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista: ammatinvalinta 2 ov koulutuskokeilu 2 ov työssäoppimiseen valmentautuminen 4 ov 12

14 Opiskelutaitojen opintokokonaisuutta opintoihin ei liity erikseen, vaan se sisältyy läpäisyperiaatteella kaikkiin oppiaineisiin. Valmistavassa koulutuksessa pyritään siihen, että opiskelija saavuttaa valmiudet tiedon hankintaan ja sen soveltamiseen. Häntä kannustetaan kaikissa opinnoissaan suunnitelmallisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Opiskelutaitoja kehitetään ja niiden tärkeyttä korostetaan kaikkien opiskeltavien oppiaineiden yhteydessä ja niihin limittyen. Opiskelutaidot kehittyvät opintojen edetessä, ja niihin kuuluvat myös ryhmätyötaidot sekä taidot toimia suomalaisen opiskelu- ja oppilaitoskäytäntöjen mukaan. Opiskelu- ja ammatinvalinnantaidot arvioidaan S-merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen opiskelijalla on taidot opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija on tutustunut työelämään työpaikoilla. Ammatinvalinta Valmistavassa koulutuksessa ammatinvalinnantaidon opinnoilla pyritään siihen, että opiskelija osaa valita itselleen sopivan ja realistisen jatko-opiskeluväylän ja sitä kautta hänelle soveltuvan ammatin. Opinnoissaan opiskelija tutustuu erilaisiin ammatteihin, niiden vaatimuksiin ja opiskelumahdollisuuksiin. Opintojen aikana hän pohtii omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, jotta voisi realistisemmin suunnitella tulevaisuuttaan Suomessa. Ammatinvalintataitoja valmistavaan koulutukseen sisältyy 2 opintoviikkoa. Opinnot koostuvat oppitunneista, ryhmäkeskusteluista, pari- ja ryhmätöistä, itsenäisesti tehtävistä harjoituksista sekä oppilaitosvierailuista. Opintojen aikana opiskelija oppii hyödyntämään myös erilaisia Internet-sivustoja etsiessään tietoa ammateista ja koulutuksista. Ammatinvalintataidon opinnot sisältävät mm. seuraavia asioita: suomalainen koulutusjärjestelmä, sen toimintamallit ja vaatimukset eri koulutusalat eri ammatit ja niiden vaatimukset perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostuminen koulutuksiin hakeutumisen toimintatavat ammattiosaamisen näytön periaate osana opiskelija-arviointia oman paikkakunnan ja lähialueiden koulutustarjonta omien vahvuuksien tunnistaminen työelämätaidot ja -tiedot 13

15 Koulutuskokeilu Koulutuskokeilulla on merkittävä osa valmistavan koulutuksen ammatinvalintataitojen opinnoissa. Koulutuskokeilun avulla opiskelija voi realistisemmin hahmottaa, sopisiko hän valitsemalleen alalle, selviytyisikö hän oman kielitaitotasoonsa nähden opinnoista ja miten hyvin hän voisi integroitua kyseiseen oppilaitokseen. Valmistavan koulutuksen aikana opiskelijan olisi hyvä käydä ainakin kahdessa koulutuskokeilussa, jolloin hän pystyisi myös vertailemaan kokemuksiaan eri aloilta ja oppilaitoksista. Opiskelija käy koulutuskokeiluissa kuitenkin oman tarpeensa mukaan, eli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Koulutuskokeilusta opiskelija saa palautetta opettajalta, joka hänestä on vastuussa kokeilun aikana. Palaute on osana ohjaamassa opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumista. Työssäoppimiseen valmentautuminen Työssäoppimiseen valmentautuminen tukee valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ammatinvalintaa, antaa hänelle tuntumaa työssäoppimisesta ja sen arvioinnista osana ammatillisia opintoja ja tutustuttaa häntä yleisesti suomalaiseen työelämään. Työssäoppimiseen valmentautumisen aikana opiskelija pääsee perehtymään käytännön kokemuksen kautta suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin. Samalla hän saa realistisemman kuvan ammateista ja aloista, jotka häntä kiinnostavat. Työssäoppimiseen valmentautumisen yhteydessä opiskelija hankkii työelämän toimintataitoja, jotka valmentavat häntä työssäoppimiseen, työharjoitteluun tai työhön. Työssäoppimiseen valmentautumista valmistavaan koulutukseen sisältyy 4 opintoviikkoa tai opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmassa sovittu määrä. Työssäoppimiseen valmentautuminen on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Ennen työssäoppimiseen valmentautumisen jaksoa opiskelijan kanssa käydään läpi työelämätaitoja, keskustellaan jakson tavoitteista, ohjauksesta sekä arvioinnista. Työssäoppimiseen valmentautumisen aloittamisen yhteydessä opiskelijan kanssa selvitetään työturvallisuuteen sekä ergonomisesti terveelliseen työympäristöön liittyvät asiat. Työssäoppimiseen valmentautumisen jaksosta opiskelija saa työnantajalta kirjallisen arvioinnin yleisistä työelämätaidoistaan ja soveltumisestaan alalle. 3.5 Valinnaiset opinnot Valmistavassa koulutuksessa valinnaisia opintoja voi suorittaa korkeintaan 2 opintoviikkoa. Valinnaisia opintoja voivat olla esim. atk-ajokortti, hygieniapassi tai työturvallisuuskoulutus. Oppilaitoksen tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan valinnaisia opintoja voivat olla myös yrittäjyys, ruotsin kieli sekä taito- ja taideaineet. Valinnaiset opinnot suunnitellaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. 4. HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelijat saattavat olla lähtökohdiltaan hyvin erilaisia, mikä on suurin syy sille, että 14

16 heidän kehittymiskohteensa ja tarpeensa poikkeavat suuresti toisistaan. Eroja luovat mm. äidinkieli, lähtökulttuuri, koulutustausta, ikä, työkokemus ja suomen kielen lähtötaso. Juuri edellä mainittujen seikkojen vuoksi henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen mukaisesti suoritetut opinnot ovat valmistavassa koulutuksessa hyvin keskeisessä asemassa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on merkittävä väline, jolla voidaan edistää opiskelijan kehittymistä juuri hänen tarvitsemallaan tavalla ja näin taata mahdollisimman hyvät oppimistulokset ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnitelmaa ja kehittää hänen valmiuksiaan opiskelussa ja työelämässä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan jokaisen opiskelijan kanssa yksilöllisesti, jotta tarvittava valinnaisuus toteutuu. HOPS laaditaan opintojen alkuvaiheessa (ensimmäisen jakson aikana) yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa, mutta se tarkentuu ja päivittyy koko ajan opintojen edetessä. Ensimmäiseen HOPS-keskusteluun varataan aikaa riittävästi, koska sen aikana käydään läpi opiskelijan historiaa, tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita. Keskustelussa aikaa saattaa niellä myös opiskelijan heikko suomen kielen taito. HOPS-keskustelua voidaan pohjustaa ennakkotehtävällä ja ryhmäkohtaisella opetuskeskustelulla, jossa selvitetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman periaatteita ja sen tarkoitusta. Ensimmäisessä yksilökohtaisessa keskustelussa selvitetään ja kirjataan HOPS-lomakkeelle seuraavat asiat: suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu opiskelu ja työhistoria kotimaasta koulutustarpeet ja toiveet Suomessa tutkintojen tunnustaminen tai rinnastaminen mahdolliset ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito tietokoneen käyttöön tai verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen tukitarve mahdollisissa oppimisvaikeuksissa valinnaiset opinnot. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. 5. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan jo ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutukseen sisältyvät opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia 15

17 oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan tai ryhmänohjaajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuun. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Valmistavassa koulutuksessa opinto-ohjaukseen osallistuvat pääasiassa ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja, mutta tarvittaessa ohjausta voivat antaa kaikki opettajat ja opiskelijahuoltoon osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan tehtävät ja työnjako on seuraava: opinto-ohjaaja koulutuskokeilut (sopii ajankohdat ja paikat, on yhteydessä ohjaavaan opettajaan) ammatinvalinta jatko-opintoihin hakeutuminen HOPSin päivittäminen ryhmänohjaaja valmistavan koulutuksen rakenteen ja siihen sisältyvien opintojen ja arvioinnin läpikäyminen opiskelijoiden kanssa opintojen valinnaisuuksien selvittäminen HOPSin laatiminen ja sen päivittäminen työssäoppimiseen valmentautumisen järjestäminen ja ohjaus opastus opintosuoritusten seuraamiseen opintojen edistymisen seuraaminen yhdessä opiskelijan kanssa poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttumien Sekä opinto-ohjaaja että ryhmänohjaaja tukevat, kannustavat ja motivoivat opiskelijaa opinnoissa hänen eri elämäntilanteissaan muistaen kuitenkin ohjattavan kulttuurisen taustan, joka vaikuttaa hänen arvoihinsa, asenteisiinsa ja käsityksiinsä asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Ohjauksessa otetaan huomioon erilaisten tekijöiden vaikutus opiskelijan kotoutumisen etenemiseen ja onnistumiseen. Opiskelijan ohjauksessa on mukana myös työvoimaviranomainen, jolloin mm. 16

18 kotouttamissuunnitelman päivittäminen tapahtuu luontevasti yhteisissä keskusteluissa opiskelijan, työvoimaviranomaisen ja ryhmänohjaajan kanssa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan saamaan myös muita opiskelijahuollon palveluita tai oppilaitoksen ulkopuolisia neuvonta- ja tukipalveluita. Valmistavassa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajille tiedotetaan opiskelijan opintojen etenemisestä tai niihin liittyvistä ongelmista. Nuorten opiskelijoiden huoltajille järjestetään mm. tapaamisia, joissa mukana ovat ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa käytetään apuna tulkkia. 17

19 LIITE KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1. 1 A1. 2 Kielitaid on alkeiden hallinta Kehittyv ä alkeiskie litaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan 18

20 ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 19

21 Taitotaso A1 Taitotaso A1 A1. 3 Toimiva alkeiskie li-taito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy joitakin tuntemattomia kysymyksiä ja kaikkein yksinkertaisimmista sanoja. Ymmärtää hyvin jokapäiväisiä ohjeita, vuoropuheluista ja lyhyitä viestejä, joissa pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee käsitellään arkielämää ja rutiinimaisissa joskus puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai keskusteluissa * Kaikkein tutuimmat jaksot annetaan yksinkertaisia tilanneyhteyden tukemana. sujuvat, muualla tauot ja ohjeita. * Pystyy seuraamaan katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Pystyy löytämään yksinkertaisia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus tuottaa tarvitsemansa yksittäisen tilanteisiin tai omaan ymmärtämisongelmia. tiedon lyhyestä tekstistä kokemukseensa liittyviä *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, (postikortit, säätiedotukset). keskusteluja. ulkoa opeteltuja ilmauksia, * Yksinkertaisenkin viestin keskeisintä sanastoa ja * Lyhyenkin tekstipätkän ymmärtäminen edellyttää perustason lauserakenteita. lukeminen ja normaalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa ymmärtäminen on hyvin kuulijalle kohdennettua esiintyy paljon hidasta. yleiskielistä puhetta. peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 20

22 Taitotaso A2 A2. 1 Peruskiel i-taidon alkuvaih e Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia yksinkertaista puhetta tai ja kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 21

23 Taitotaso A2 A2. 2 Kehittyv ä peruskiel i-taito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 22

24 Taitotaso B1 B1. 1 Toimiva peruskiel i-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös selkeiden puhelinviestien ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan puhejaksoissa esiintyy taukoja aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai ja epäröintiä. parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa *Ääntäminen on selvästi pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras tärkeitä yksityiskohtia. tavallista sanastoa ja korostus on joskus ilmeistä ja rajallisen joukon idiomeja. ääntämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta verran. poikkeavien aiheiden ja * Pitemmän viestin *Osaa käyttää melko laajaa tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen edellyttää jokapäiväistä sanastoa ja ymmärtäminen voi olla normaalia hitaampaa ja joitakin yleisiä fraaseja ja puutteellista. selkeämpää yleiskielistä idiomeja. Käyttää useita puhetta. Toistoa tarvitaan erilaisia rakenteita. silloin tällöin. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 23

25 Taitotaso B1 B1. 2 Sujuva peruskiel i-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia tekstejä aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen työkeskustelut, useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja selviää ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu myös jonkin verran puhelinviestit). ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista * Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen tärkeissä laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. ja epämuodollisesta välittyy. keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin uudelleenmuotoiluja. laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt tuntemattomat * Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne vaikeuksia. haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 24

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011 Pvm 6/6 2011 Laatija Janne Kauranen Rakenteen tarkistus Pvm 16/6 2011 Koulutusalajohtaja Kaija Jyrkkänen Muodollinen tarkistus Pvm 16/6 2011 Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Suunnitelman hyväksyntä Pvm

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia 2 Sisällys: 1. Johdanto 1.1 Opetussuunnitelma 1.2 Koulutuksen tavoite 1.3 Koulutuksen laajuus ja rakenne 1.4 Opintojen henkilökohtaistaminen 1.5 Opintojen arviointi 2 Opintojen toteuttaminen 2.1 Kielelliset

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO

HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO 1 (13) SISÄLLYS 1. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA JÄRJESTÄMINEN... 2 2.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma

Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Opetussuunnitelma Omnian ammattiopisto 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1 OPETUSSUUNNITELMA 2 1.2 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Koulutuksen tavoite... 1

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MÄÄRÄYS 7/ 011/ 2008 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA Ammattiopiston johtokunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.8.2010 Rehtori hyväksynyt muutokset 28.9.2010 2 SISÄLTÖ

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. 40 ov

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. 40 ov MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS 40 ov Hyväksytty 4.8.2011 Rehtorin päätös 36/2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Koulutuksen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA JA KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Opetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen määräyksen 14/011/2009 mukaisesti 17.12.2009

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ 001 MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ SISÄLTÖ Saatteeksi 3 1. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 4 2. Suomi toisena kielenä esiopetuksessa 9 3. Suomi toisena

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma Noudattaa opetushallituksen määräystä 7/011/2008 Hyväksytty 3.11.2010 Rehtori Jarmo Paloniemi Sisältö JOHDANTO...

Lisätiedot

NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA

NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA 2 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN... 4 1.1 Tervetuloa Seurakuntaopistoon!... 4 1.2 Seurakuntaopiston oppimiskulttuuri

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen

Lisätiedot

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle.

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle. 167 MEDIAN LUKIODIPLOMI (MD) Median lukiodiplomin voi suorittaa opetussuunnitelman luvussa 2.4.1. määrittelemällä tavalla. Diplomiin kuuluva diplomityö tehdään neljän mediakurssin jälkeen opetushallituksen

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT Johtokunnan hyväksymä 13.10.2009 / 69 Voimassa alkaen 1.8.2009 Sisältö 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 3 5.2.1 Äidinkieli (0-4 ov)...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot