AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS Ylä-Savon ammattiopisto

Transkriptio

1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

2 1. JOHDANTO AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Yleiset tavoitteet Opintojen ohjaus Opintojen muodostuminen AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Opiskelu- ja elämäntaidot Ryhmätyö ja vuorovaikutustaidot Oppimisvalmiudet Arkielämä Yhteiskuntatieto Keskeiset tavoitteet ja sisällöt Opiskelija Perustietojen ja - taitojen vahvistaminen Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot A. AMMATTEIHIN, KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN B. TYÖSSÄOPPIMISEEN VALMENTAUTUMINEN Valinnaiset opinnot Ammatilliset opinnot Muut valinnaiset opinnot Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, englanti Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, matematiikka Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, äidinkieli

3 1. JOHDANTO Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), 3 :n mukaan, (sellaisena kuin se on laissa 892/2009), ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Asetuksen (811/1998), 19a :n mukaan (sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 1137/2009) koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavalla ja valmistavalla koulutuksella on tarkoitus helpottaa siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Onnistuneilla koulutusvalinnoilla voidaan myös vähentää opintojen alkuvaiheen keskeyttämistä sekä parantaa koulutuksen läpäisyä. Opiskeluvalmiuksien vahvistuminen ja opiskelumotivaation kasvaminen parantavat mahdollisuuksia suorittaa ammatilliset opinnot ja siirtyä työelämään. Ohjaava ja valmistava koulutus vahvistaa myös opiskelijan valmiuksia ottaa vastuuta ja sitoutua opiskeluun, jolloin on helpompi noudattaa opiskelun ja työelämän arvoperustan mukaisia sopimuksia ja eettisiä sääntöjä. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen avulla nuoren riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle vähenee. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu erityisesti niille peruskoulun päättäneille nuorille, jotka haluavat selkeyttää ammatillisia suunnitelmiaan, haluavat mahdollisuuden kokeilla eri ammatillisen koulutuksen aloja ennen varsinaista valintaa ja haluavat vahvistaa opiskelutaitojaan. Keskeistä koulutuksessa on työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys. Koulutus ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta on tavoitteiltaan ja sisällöltään selkeästi ammatilliseen koulutukseen suuntautunutta. Ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voidaan tarvittaessa suunnata ala- tai tutkintokohtaisesti. Koulutukseen voi sisältyä ammatillisen tutkinnon osia, jotka myöhemmin voidaan ottaa huomioon osaamisen tunnustami- 3

4 sessa. Vaikka koulutuksen aikana opiskelija voi halutessaan korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja, koulutus on vahvasti ammatillisesti suuntautunutta eikä se korvaa perusopetuksen lisäopetusta. Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa on erityisesti otettava huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja -tavoitteet. 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2.1. Yleiset tavoitteet Päätavoitteena on, että opiskelija täydentää valmiuksiaan hakeutua perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Opiskelija saa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti eri koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään. Opiskelijalla on koulutuksen jälkeen valmiuksia ammatinvalintaan ja urasuunnittelun tekemiseen sekä edellytyksiä kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen jälkeen suunnitelma tai suunnitelmia siitä, mihin jatkaa opiskelussaan. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietopohjaa ja hänen valmiuksiaan opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on sellaisia opiskelu- ja elämäntaitoja, että hän pystyy opiskelemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suoriutumaan siitä. Opiskelija osaa hakea henkilökohtaisten tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjauksen avulla hän saa itseluottamusta opiskelijana ja hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät myönteisellä tavalla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään jäljempänä ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämi- 4

5 sessä tulee noudattaa lain 630/98, 16 :ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta Opintojen ohjaus Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa ohjauksen merkitys korostuu. Opiskelijaa tulee tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opintojen kaikissa vaiheissa. Opintoohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjauksen tulee myös ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukivaikeus), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa koulutuksen suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opintoohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Ylä-Savon ammattiopistossa ryhmämuotoisesta opinto-ohjauksesta, opintoihin liittyvästä ohjauksesta sekä muusta ohjauksesta ammattistartilla vastaa pääasiassa ryhmänohjaaja. Vastuu henkilökohtaisesta ohjauksesta on opinto-ohjaajalla Opintojen muodostuminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata alakohtaisesti. 5

6 Ohjaava ja valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista, jotka voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, perustietojen- ja taitojen sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opinnot Opintojen laajuus opintoviikkoina (ov) Pakolliset opinnot: Opiskelu- ja elämäntaidot 10 Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen 5 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot Valinnaiset opinnot: Ammatilliset opinnot 6-10 Muut valinnaiset opinnot AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 3.1. Opiskelu- ja elämäntaidot Opintokokonaisuus jakaantuu neljään osioon: Ryhmätyö ja vuorovaikutus Oppimisvalmiudet Arkielämä Yhteiskuntatieto 2 ov 2 ov 3 ov 3 ov Ryhmätyö ja vuorovaikutustaidot Jakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää mistä seikoista koostuu hyvä itsetunto ja miten sitä voidaan vahvistaa sekä kiinnostuu ottamaan haasteita itsensä kehittämiseen. Hän perehtyy ajattelu- ja toimintatapaan, jolla voidaan vaikuttaa oman elämän hallintaan ja selviytymiskeinojen kehittämiseen. Opiskelija ymmärtää, että elämässä on monenlaisia vaikeuksia, joista voi selvitä. Opiskelija tuntee ongelmanratkaisumenetelmiä ja niiden soveltamista arkielämän ristiriitatilanteissa. Hän oppii ratkaisemaan käytännössä omaan elämäänsä liittyviä ongelmia ja tuntee yhteiskunnan tukipalveluja kriisitilanteissa. Opintojakson tavoitteena on muodostaa pohja opiskelu- ja ammattiuran valinnalle sekä ohjaavan ja valmistavan koulutuksen 6

7 henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle(hops). Opiskelija osaa toimia ryhmässä ja osaa arvioida omia ja ryhmän jäsenten vuorovaikutustaitoja. Hän harjoittelee itseilmaisuaan selvitäkseen joustavammin erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänkaarensa eri vaiheissa. Hän saa valmiuksia ja oppii käyttäytymään sekä yksityiselämässä että työelämässä ymmärtävästi muita kohtaan. Hän ymmärtää hyvän käytöksen ja vuorovaikutustaitojen merkityksen osana hyvää työelämän ammattitaitoa. Opiskelija myös tutustuu ammattiuran valintaan vaikuttaviin persoonallisuustekijöihin ja nuoruusiän kehitysvaiheisiin sekä ymmärtää niiden vaikutuksen omiin valintoihinsa. Opiskelija oppii omaan itseen kohdistuvien pohdinta- ja muiden itsearviointiin ohjaavien tehtävien kautta tunnistamaan omia kykyjään, taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä kykenee kartoittamaan omia elämänhallintaan ja opiskeluun liittyviä tuettavia alueitaan. Opintojakson tavoitteena on selkeyttää ammatillisten tavoitteiden asettelua ja suunnitelmallisuutta siirryttäessä myöhemmin koulutus- ja työssäoppimisjaksoille. Tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyä arvioida itseään koulutus- ja työssäoppimisjaksojen aikana. Opiskelutavat Vuorovaikutustaitojen harjoittelu keskustellen, piirtäen, kirjoittaen ja draaman keinoin Luennot, pari- ja ryhmätyöskentely sekä henkilökohtaiset keskustelut Ryhmäyhtymis-, kontaktinotto- ja parityöskentelytaitojen harjoittelu Itsetuntemusta ja itsearviointia tukevat sovellutustehtävät ja testit Nuori voidaan tarvittaessa ohjata työvoimahallinnon ammatinvalinnan testauksiin ja tukipalveluihin. Arviointi Suoritettu/hylätty Opintojakso arvioidaan suoritetuksi, kun opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen tekee oppimistehtävät ottaa vastuuta omasta oppimisestaan 7

8 3.1.2 Oppimisvalmiudet Opiskelija osaa suunnitella opintojaan ja pystyy asettamaan opiskelulleen tavoitteita. Hän tunnistaa mahdollisia oppimisen esteitään sekä pyrkii löytämään itselleen parhaiten sopivan opiskelutyylin ja -tekniikan. Opiskelija kehittää kielellistä viestintäänsä ja vuorovaikutustaitojaan ja ymmärtää niiden merkityksen opinnoissa, ammatissa toimimisessa ja elinikäisessä oppimisessa. Opiskelija kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä projektitöitä. Hän osaa hankkia tietoa eri lähteistä ja harjaantuu käsittelemään ja muokkaamaan tekstejä. Hän pystyy ymmärtämään suullisia, kirjallisia ja kuvallisia ohjeita. Hän ymmärtää asenteiden ja tottumusten merkityksen menestykselliselle opiskelulle, sekä hahmottaa erilaisia osaamisen tasoja suhteessa omaan osaamiseensa. Hän oppii ottamaan vastaan ja antamaan palautetta sekä arvioimaan itseään. Opiskelija tutustuu ryhmän muihin opiskelijoihin ja oppii toimimaan vastuullisesti työryhmän jäsenenä. Tavoitteena on, että opiskelija saa positiivisia oppimiskokemuksia, jotka rohkaisevat häntä selviytymään jatko-opinnoissa. Opiskelutavat Itsenäinen työskentely, parityöskentely, ryhmätyöt Opiskelutekniikkaharjoitukset käytännön tehtävien yhteydessä Tiedonhaun harjoittelu (internet, kirjasto) Tekstin rakentamisen periaatteet Harjoitukset, erilaiset oppimistyylien ja tekniikoiden testit Arviointi Tyydyttävä 1 Opiskelija - suorittaa opintojaksoon kuuluvat tehtävät ja harjoitukset - tietää, mistä hyvät opiskelutaidot koostuvat ja ymmärtää niiden merkityksen omaan opintomenestykseensä - osaa hankkia ohjatusti tietoa eri lähteistä ja pystyy ilmaisemaan löytämänsä tiedon ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti - kykenee työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa - tekee vaaditut tehtävät mutta tarvitsee paljon ohjausta ja valvontaa - turvautuu toiminnassaan kaavamaisiin malliratkaisuihin ja kykenee jossain määrin arvioimaan tehtäviensä onnistumista mutta ei juuri hyödynnä saamaansa palautetta myöhemmässä toiminnassaan. Hyvä 2 Opiskelija - hallitsee olennaiset oppimisen taidot: hän ymmärtää lukemansa 8

9 keskeisen sisällön, osaa erotella pää- ja sivuasioita toisistaan ja jonkin verran pohtia syitä ja seurauksia - osaa hankkia tarvitsemansa tiedon itsenäisesti eri lähteistä - osaa toimia luontevalla tavalla erilaisissa ryhmissä eri rooleissa - osaa ilmaista itseään tilanteen vaatimalla tavalla sekä suullisesti että kirjallisesti - soveltaa omaksumiaan tietoja ja taitoja myös uusissa tilanteissa ja tekee opiskelutehtävät omatoimisesti - arvioi itseään monipuolisesti Kiitettävä 3 Opiskelija - kykenee asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja etenemään tavoitteiden suuntaisesti - hallitsee oppimisen taidot: ymmärtää lukemansa tekstin keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tekstin tarkoituksen, osaa erottaa pää- ja sivusiat toisistaan, pohtia asioiden syitä ja seurauksia sekä tehdä johtopäätöksiä - käyttää opiskelussaan monipuolisesti hyväkseen eri tietolähteitä ja suhtautuu tietoon kriittisesti - osaa jäsennellä tietoa ja kykenee välittämään tietoa vastaanottajan huomioiden - pystyy toimimaan ryhmässä rakentavasti ja tavoitteen suuntaisesti erilaiset ryhmän jäsenet huomioiden - on aktiivinen ja oma-aloitteinen sekä tukee ja kannustaa heikommin menestyviä opiskelutovereitaan opiskelussa - arvioi omaa ja ryhmänsä työskentelyä tavoitteen suhteen sekä etsii ja tarjoaa tarvittaessa uusia ratkaisumalleja omaan ja ryhmänsä toimintaan Arkielämä Tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia aktiivisesti oppilaitoksessaan ja muissa toimintaympäristöissä, kuten toisissa oppilaitoksissa ja työyhteisöissä. Hän tuntee opiskeluunsa ja omaan ikäkauteensa liittyvät kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet ja yhteiskunnallisen vastuunsa. Hän tuntee keskeiset yhteiskunnan palvelut ja osaa käyttää niitä. Opiskelija tuntee sopimuskäytännöt ja kuluttajansuojan pääperiaatteet ja tietää valitusmenettelyt. Hän pystyy suunnittelemaan omaa talouttaan pitkällä tähtäyksellä laatimalla budjetin sekä suunnittelemalla käyttömenojaan ja hankintojaan suhteessa omiin resursseihinsa. Opiskelija tuntee koti-, posti- ja internet-myynnin periaatteet ja osaa suhtautua kriittisesti erilaisiin tapoihin vaikuttaa ostopäätökseen kuten markkinointi ja mainonta. Hän tuntee erilaisia hankintojen rahoitusvaihtoehtoja ja velkaantumisen seuraamuksia. Opiskelija tuntee myös kestävän kehityksen periaatteita ja kykenee valintoja tehdessään arvioimaan omaa käyttäytymistään ympäristönäkökohdat huomioiden. 9

10 Opiskelija oppii erilaisia taitoja, joiden avulla hän selviytyy itsenäisestä asumisesta ja elämisestä. Lisäksi hän pystyy vastuullisesti suunnittelemaan tulevaisuuttaan esim. oman perheen perustamista. Näitä taitoja voivat olla: ruokailuun; kodin sisustamiseen ja asumiseen; matkustamiseen ja kulkuvälineisiin; kulutustavaroiden korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvät taidot. Opiskelija perehtyy aterioiden suunnitteluun, edullisten ruokaostosten tekemiseen ja ruuanvalmistuksen perusmenetelmiin. Hän osaa tehdä hintavertailuja ruuan ostotilanteissa. Hän osaa valmistuksen hygienian ja osaa säilyttää elintarvikkeita. Opiskelija parantaa selviytymistään asumiseen liittyvissä jokapäiväisissä toimissa niin, että kykenee luomaan itselleen viihtyisän asuin- ja opiskeluympäristön. Opiskelija ymmärtää siisteyden ja puhtauden merkityksen ja osaa siivota työ- ja asuinympäristönsä käyttämällä siivousvälineitä ja puhdistusaineita tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa lajitella jätteitä. Opiskelija kehittää käden taitojaan siten, että hän kykenee valmistamaan, korjaamaan tai huoltamaan joitakin kulutustarvikkeitaan. Hän osaa esim. ommella verhot, korjata, pestä ja huoltaa vaatteensa. Hän voi valmistaa kodin tekstiilejä ja esineitä tai entisöidä, korjata ja maalata esim. huonekaluja tai polkupyörän Opiskelija saa valmiuksia toimia hätätilanteissa esim. tulipalon sattuessa tai antaa ensiapua Sisältö Valtion ja kunnan palvelut Eri ikäkausiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Käytännön taloudenpito: suunnittelu ja seuranta Palkka, verot, kiinteät menot, muuttuvat menot Vuosibudjetti, hankebudjetti Kulutustottumukset ja -tyylit Kulutustavaroiden hankinta: hinta- ja laatuvertailut, ostopäätöksen vaikutus omaan talouteen Säästäminen Lainaaminen: pankkilainat, luottokortit, rahan hinta (todellinen vuosikorko), lyhennystavat, vakuudet, oma maksukyky Velkaantuminen ja sen seuraamukset (eräpäivä, viivästyskorko, perintä, ulosotto, luottotiedot ja maksuhäiriömerkinnät) Taloudelliset ongelmat: velka- ja talousneuvonta, maksujärjestelyt, velkajärjestely Internet-kauppa, oikeuden ja velvollisuudet Kuluttajansuojan keskeinen lainsäädäntö 10

11 Mainonta ja markkinointi Kestävä kehitys kuluttajan näkökulmasta Opiskelutavat Luennot Tutustumiskäynnit: kuluttajavirasto, pankit, sosiaalitoimi, KELA Projektityöskentely lähtökohtana omat tarpeet Ryhmätyöt Arviointikriteerit Suoritettu/hylätty Opintojakso arvioidaan suoritetuksi, kun opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen tekee oppimistehtävät ottaa vastuuta omasta oppimisestaan Yhteiskuntatieto Keskeiset tavoitteet ja sisällöt Opiskelijan tulee osata toimia aktiivisesti oppilaitoksessaan ja muissa opiskeluun liittyvissä toimintaympäristöissä, kuten toisissa oppilaitoksissa, työyhteisöissä ja ulkomaisessa opiskelijavaihdossa. Opiskelija tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sekä ymmärtää yhteiskunnallisen vastuunsa ja osaa toimia sen mukaisesti sekä yhteiskunnan että EU:n jäsenenä. tuntee kunnallisen ja valtiollisen toiminnan periaatteet sekä pääpiirteissään EU:n päätöksentekojärjestelmän. tuntee taloustiedon perusasiat ja ymmärtää kotitalouksien ja yritystoiminnan vaikutusten merkityksen työllisyyteen sekä kansantalouteen. osaa hoitaa omaa talouttaan ja taloudelliset velvoitteensa, kuten verot. ymmärtää verojen merkityksen hyvinvointipalvelujen rahoituslähteenä. tuntee Suomen ja EU:n sosiaaliturvan, niin että osaa hakea sitä tarvitessaan. tuntee työmarkkinoiden toiminnan, periaatteet, toimintatavat ja keskeiset sopimusmenettelyt. tietää työyhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä työturvallisuuden tärkeyden. osaa hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille tai johonkin kansalaistoimintaan. 11

12 osaa työllistyäkseen esitellä osaamisensa työnantajille tai sidosryhmille ryhtyessään yrittäjäksi, jolloin hänen on osattava arvostaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. ymmärtää ulkoisen ja sisäisen yrittäjyyden eron ja tietää kestävän kehityksen periaatteet. oppii kohtaamaan koulun ja työelämän sekä erilaisten kulttuurien arvot ja toimintatavat. ymmärtää vuorovaikutuksen tärkeyden omassa työyhteisössään. Arviointi Opiskelu- ja elämäntaidot -opinnot arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuksi (S), kun opiskelija ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, tekemistään valinnoista ja yhdessä sovituista asioista opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen, osallistuu aktiivisesti jatkosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutuu suunnitelman toteuttamiseen opiskelijalla on taitoja opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalla on sellaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän pystyy toimimaan jäsenenä erilaisissa ryhmissä Perustietojen ja - taitojen vahvistaminen Tavoitteet Opiskelija saavuttaa sellaiset äidinkielen, englannin, matematiikan ja tietotekniikan valmiudet, että hän pystyy jatkamaan opintojaan valitsemallaan opintoalalla parantaa mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään päästä ammatillisiin opintoihin suorittamalla tiedollisia ja taidollisia opintoja sekä tarvittaessa korottamalla perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. 12

13 Arviointi Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen -opinnot arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattu tavoite on toteutunut. Perusopetuksen oppimäärän mukaisten arvosanojen korottaminen Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen päättöarvosanoja, arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin (1/011/2004). Arvioinnissa käytetään perusopetusasetuksen (852/98) :n 10. momentin 3 mukaista numeroasteikkoa. Todistuksen näistä opinnoista voi kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Opiskelija, jolta puuttuu perusopetuksen päättötodistus, voi halutessaan suorittaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden oppimääriä osallistumalla perusopetuslain 628/1998 :ssä 38 tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 1/011/2004 oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot Tavoitteet Opiskelija tunnistaa kiinnostuksensa kohteita, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään, jotta hän osaa tehdä ammatinvalintaa, koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja ammateista sekä valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Ammatinvalinta ja urasuunnittelutaidot jakautuvat kahteen eri osaan (A ja B), jotka molemmat on suoritettava: -ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumiseen sekä -työssäoppimiseen valmentautumiseen. 13

14 A. AMMATTEIHIN, KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN Tavoitteet Opiskelija hankkii tietoa eri ammateista ja työympäristöistä sekä niissä edellytettävistä perustaidoista tunnistaa ja kehittää koulutuksessa ja työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja on selvillä eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä tuntee toisen asteen koulutusrakenteen ja Suomen koulutusjärjestelmän perehtyy kiinnostuksensa mukaisesti eri koulutusalojen hakumenettelyyn ja valintakriteereihin sekä opiskelumahdollisuuksiin tuntee ammatillisen perustutkinnon suorittamistapoja ja muita koulutuksia asettaa realistisia tavoitteita itselleen ja koulutukselleen sekä muuttaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja ja perustella ne tutustuu kiinnostuksensa mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskeluja opetusmenetelmiin osallistumalla opetukseen omassaan tai muussa ammatillisessa oppilaitoksessa tietää työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen liittyviä tekijöitä. B. TYÖSSÄOPPIMISEEN VALMENTAUTUMINEN Tavoitteet Opiskelija hankkii monipuolisesti tietoa erilaisista työtehtävistä ja työympäristöistä työpaikoilla tuntee työssäoppimiseen valmentautumispaikan pelisäännöt ja noudattaa sopimuksia tietää työlainsäädäntöön ja työelämän käytäntöihin liittyviä perusasioita tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä suojautuu niitä vastaan oikein ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta 14

15 ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta arvioi toimintaansa työympäristössä noudattaa työssäoppimiseen valmentautumisessa ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita soveltuvin osin. Arviointi Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot arvioidaan suoritettu (S)-merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija tunnistaa ja tuo ilmi kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään elämänuraa suunniteltaessa tekee jatkosuunnitelmia ja asettaa realistisia tavoitteita koulutukselleen suorittaa sovitusti työssäoppimiseen valmentautumisen tehtäviä noudattaa sovittuja työelämän pelisääntöjä vastaanottaa ja hyödyntää palautetta työskentelystään osallistuu valmentautumisjakson keskustelutilaisuuteen ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa Valinnaiset opinnot Ammatilliset opinnot Tavoitteet Opiskelijan tavoitteisiin voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti sisältyä osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden tavoitteita. Opinnot voivat olla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tai ammatillisten tutkinnon osien opintoja. Arviointi Opinnot arvioidaan sen mukaan kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. Ammatillisten opintojen osaaminen tunnustetaan tutkintoon johtavassa 15

16 koulutuksessa, kun suoritus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan ja koulutuksen järjestäjä sen hyväksyy Muut valinnaiset opinnot Tavoitteet Opiskelija toteuttaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa omien tarpeidensa, kiinnostuksiensa ja valmiuksiensa mukaan tekemällä yksilöllisiä valintoja osaa valita opintoja tutkintoon johtavista ammatillisista opinnoista, ammatillisen tutkinnon suorittamista tukevista tai muista opinnoista oppilaitoksen tai eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta saa vahvistusta urasuunnitteluunsa saa lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin. Arviointi Valinnaiset opinnot arvioidaan koulutuksen järjestäjän opintoihin liittyvän opetussuunnitelman mukaan joko asteikolla 1-3 tai suoritusmerkinnällä (S). 16

17 Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, englanti ENGLANNIN KIELEN OPISKELUN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Tavoitteet Englanninopetuksen tavoitteena on kerrata A1 englannin oppimäärä kielen eri osa-aluilla painottuen yläkoulun sisältöihin. Tavoitteita asetettaessa huomioidaan opiskelijan taso ja ryhmän tavoitteet. Opintojen aikana kerrataan keskeisimpiä englannin kielen rakenteita. Viestintätilanteita ja sanastoa kerrataan, mutta myös laajennetaan opiskelijoiden tavoitteiden ja toiveiden mukaan. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään englannin kieltä myös suullisesti ja selviytymään kieltä käyttämällä erilaisista arkipäivän tilanteista. Tavoitteena on myös antaa opiskelijoille hyvä pohja jatko-opinnoille. Arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä. Arvioinnin kohteena ovat erilaisten kokeiden lisäksi myös opiskelijoiden aktiivisuus, opiskeluasenne sekä kotitehtävien teko. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Englantilaisen kielialueen historiaa, merkkihenkilöitä, tapahtumia, juhlia, maantieteellisiä asioita sekä oman kotiseudun esittelyä englannin kielellä. Rakenteet Kerrataan aiemmin opittuja rakenteita ja edetään perusrakenteista vaativampiin rakenteisiin. Tärkeimmät opiskeltavat rakenteet: aikamuodot, konditionaalit, passiivi adjektiivin vertailu, adverbit, tärkeimmät pronominit ja prepositiot konjunktiot, eri lausetyypit ja sanajärjestys artikkelin käyttö Viestintästrategiat Opiskelija pyrkii käyttämään englanninkieliselle kulttuurille ominaisia ilmauksia puheessaan. 17

18 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT Taitotaso B1 - Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäm B1.2 Sujuva peruskielitaito numero 10 * Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. * Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia *Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. *Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. *Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. * Pystyy lukemaan m taman kappaleen pi tekstejä monenlaisis heista (lehtiartikkelit teet, käyttöohjeet, y kertainen kaunokirja ja selviää myös jonk ran päättelyä vaativ teksteistä käytännön sissä ja itselleen tär tilanteissa. * Pystyy etsimään ja telemään tietoja use masta muutaman si pituisesta tekstistä s taakseen jonkin teht * Pitkien tekstien jot yksityiskohdat ja säv saattavat jäädä epä si. 18

19 B1.1 Toimiva perus- kielitaito numero 9 *Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. *Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan m laisia, muutaman siv pituisia tekstejä (tau kalenterit, kurssiohje keittokirjat) tutuista a ja seuraamaan teks pääajatuksia, avains ja tärkeitä yksityisko myös valmistautuma * Pystyy seuraamaa tua aihetta käsittelev parisivuisen tekstin tuksia, avainsanoja keitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta keavien aiheiden ja yksityiskohtien ymm minen voi olla puutte Taitotaso A2 - Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen. Kirjoittaminen 19

20 A2. 2 Kehittyvä peruskieli-taito numero 8 * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja 20

21 A2. 1 Peruskieli-taidon alkuvaihe numero 7 * Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 21

22 Taitotaso A1 - Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen. Kirjoittaminen A1. 3 Toimiva alkeiskielitaito numero 6 * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. * Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 22

23 A1. 2 Kehittyvä alkeiskielitaito numero 5 *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 23

24 A1. 1 Kielitaidon alkeiden hallinta numero 4 * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 24

25 Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, matematiikka MATEMATIIKAN OPISKELUN TAVOITTEET JA ARVI- OINTI Tavoitteet Opiskelija oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku aikalaskut, aikaväli alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla lausekkeiden sieventäminen suhde ja verrannollisuus 25

26 prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra lauseke ja sen sieventäminen potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen verranto yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite lukuparin esittäminen koordinaatistossa yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria kulmien välisiä yhteyksiä kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys geometrista konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa Pythagoraan lause kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta 26

27 tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Opiskelija Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa ja osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Opiskelija osaa Luvut ja laskutoimitukset arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Opiskelija osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Opiskelija osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. 27

28 Geometria Opiskelija osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Opiskelija osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 28

29 Liite: Ammattistartin lähtötason perustietojen täydentäminen, äidinkieli ÄIDINKIELEN OPISKELUN TAVOITTEET JA ARVI- OINTI Tavoitteet Opetuksen ydintehtävä on laajentaa opiskelijan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja opiskelijalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että opiskelija tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa opiskelijaa lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa opiskelijaa hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Opiskelijan vuorovaikutustaidot karttuvat Opiskelija kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Opiskelijan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Opiskelija harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelutai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Opiskelijan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Opiskelija kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. 29

30 Opiskelijan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Opiskelija oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista 30