JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE"

Transkriptio

1 1 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSELLE Huittisten ja Vampulan kuntien yhdistyminen yhdistää myös perusopetuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Jo entuudestaan Pellonpuiston peruskoulu on toiminut yläkouluna sekä Huittisten että Vampulan oppilaille, joten yhdistyminen ei tuo muutosta yläkoulun toimintaan. Alakoulujen osalta Huittisten perusopetuksen kouluverkkoon liitetään Vampulan perusopetuksen 1-6 luokkien yksikkö, Sallilan koulu, jonka lähikoulualueena toimii entisen Vampulan kunnan alue. Opetushallituksen aikataulutuksen mukaisesti valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tullaan tekemään suurempi päivitys vielä vuoden 2009 aikana ja kyseisen aikataulun mukaan kuntien opetussuunnitelmat päivitetään lukuvuoden aikana uusien perusteiden mukaisiksi. Tähän päivitystyöhön tulevat osallistumaan tavalla tai toisella koko perusopetuksen henkilökunta. Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa on päivitetty kuntaliitoksen vaikutukset huomioiden virkamiestyönä perusopetuksen koordinaattori Matti Kompuisen ja koulutoimen sihteeri Veli-Matti Laineen toimesta. Päivityksessä otetaan huomioon myös tapahtuneet muutokset kouluverkossa sekä toimintaympäristössä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa. Pääasiassa Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa ei toisteta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä, joka on joka tapauksessa normatiivisena olemassa. Opetussuunnitelma on elävä prosessi ja kuten edellä todettiin, suurempi päivitys on tulossa nopealla aikataululla. Pienempiä päivityksiä on tehty ja tehdään jatkossakin toimintaympäristön muutosten myötä. Opetussuunnitelman toimivuutta tulee tarkastella jatkossakin esimerkiksi yleisinä tai koulujen omina arviointikohteina.

2 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS LAUTTAKYLÄN KOULU FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Lauttakylän koulun Koulukadun yksikkö (1-6 luokat) sijaitsee Loimijoen varrella aivan Huittisten kirkon ja museon vieressä. Keskeinen sijainti lähellä kaupungin kirjastoa ja liikuntapaikkoja mahdollistaa monipuolisen sekä virikkeisen oppimisympäristön luvun taitteessa peruskorjattu ja laajennettu kivirakenteinen koulurakennus käsittää neljä kerrosta. Asuinsiivessä sijaitsevat kouluterveydenhoitajan ja hammaslääkärin vastaanottotilat. Juhlasalisiipi sisältää liikuntasalin pukuhuoneineen. Saliin mahtuvat kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta yhteisiin tilaisuuksiin. Peruskorjauksen yhteydessä myös liikuntarajoitteisten kulkeminen koulun tiloissa on otettu huomioon. Koulurakennuksessa on 16 perusluokan lisäksi erityisopettajan, musiikin-, teknisen työn-, tekstiilityön-, tietotekniikan- sekä kirjastoluokka. Lauttakylän kouluun kuuluvat myös Lauttakylänkadun ja Viialankadun yksiköt, joissa annetaan opetusta harjaantumistason (luokat 1-9) oppilaille, sekä Kyläraitin esiopetusryhmä. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Yhteisten tilaisuuksien, yhteistoiminnallisten työskentelytapojen, kummioppilas ym. toiminnan avulla henkilökunta, yhdessä huoltajien sekä oppilaiden kanssa vaalivat koulun viihtyisää, rauhallista, kasvua ja oppimista tukevaa, turvallista oppimisympäristöä. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintaa ohjaavat yleinen lainsäädäntö, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiakirjat sekä yhteisesti huoltajien kanssa sovitut arvot ja toimintaperiaatteet. Koulussa toimiva oppilashuoltotyöryhmä tukee omalta osaltaan tavoitteellista toimintaamme ja tehtäväämme, joka on opettaa ja yhdessä kotien kanssa kasvattaa oppilaasta tapoja ja taitoja osaava, tiedonhaluinen, toisten kanssa toimeentuleva itsenäisesti ajatteleva vastuuntuntoinen ihminen.

3 3 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Sallilan koulun arvot: o Rehellisyys ja totuudellisuus o Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen o Itsensä arvostaminen o Yhteistyökykyisyys o Vastuullisuus omasta elämäntavasta ja elinpiirin kestävyydestä o Työnteon arvostaminen Sallilan koulun tavoitteena on opettaa oppilaille monipuolisia tapoja ja taitoja sekä kasvattaa oppilaista yhdessä huoltajien kanssa hyvin käyttäytyviä, toisten kanssa toimeentulevia, itsenäisesti ajattelevia ja vastuuntuntoisia ihmisiä. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Sallilan koulun kasvatus- ja opetustavoitteet: o vastuuntuntoisuuden herättäminen o hyvien käytöstapojen omaksuminen o reilun pelin sääntöjen omaksuminen o ahkeruuden ja pitkäjänteisyyden lisääminen o monipuolisen yleissivistyksen omaksuminen KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulu on rakennettu mäelle Sallilan kosken partaalle. Sallilan koulun oppimisympäristö muodostuu vuonna 1978 rakennetun päärakennuksen ja vuonna 1997 kirjastosta koulutiloiksi saneeratun sivurakennuksen ympärille. Päärakennuksessa on 7 luokkahuonetta, liikuntasali ja uima-allasosasto. Sivurakennuksessa on 2 luokkahuonetta, ryhmäopetustila, tietokoneaula ja koulunjohtajan työhuone. Vuoden 2002 kattoremontin yhteydessä päärakennuksen ilmastointilaitteet uusittiin. Sivurakennuksen kattoremontin yhteydessä 2008 uusittiin ilmastointilaitteet myös sivurakennukseen. Koulun välittömässä läheisyydessä on pesäpallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Koulun lähiympäristöön kuuluvat yleisurheilukenttä, läheinen metsikkö ja kirjasto. Näitä oppilaat käyttävät ajoittain koulupäivien aikana ja hyödyntävät niiden tarjoamia mahdollisuuksia tunneilla. Koulun välittömässä läheisyydessä on maaseutumainen ympäristö ja Loimijoki. Nämä tarjoavat hyvän mahdollisuuden toiminnalliseen oppimiseen. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppilaan ja opettajan välille pyritään luomaan mahdollisimman luottamuksellinen, turvallinen ja osallistuva suhde. Opetustapahtumasta pyritään saamaan lämminhenkinen ja toiset huomioon ottava sekä erilaisuutta hyväksyvä. Oppilaan oman identiteetin kehitystä pyritään tukemaan. Oppilaiden, myös eri ikäisten, keskinäisiä vuorovaikutussuhteita pyritään sekä ymmärtämään että tukemaan heidän

4 4 kehittymisessään yhteistoimintaan. Oppilaita tuetaan ja ohjataan hallitsemaan kriisitilanteita. Yksi tärkeä koulumme päämäärä on antaa oppilaille valmiudet elää jokapäiväistä arkielämää. Valmistaa heidät elämään arjen tuomat ilot ja surut. Oppilaiden tarkkailu ja valvonta on erityisen huomion kohteena. Oppilaiden välituntialue on rajattu koulun piha-alueesta niin, että valvojalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys koko välituntialueelle. Koulukiusaamiseen ja epäasialliseen kielenkäyttöön puututaan välittömästi. Ongelmista tiedotetaan koteihin. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintaa ohjaavat yleinen lainsäädäntö, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiakirjat sekä yhteisesti sovitut arvot ja toimintaperiaatteet. Tarkempia lukuvuosittain noudatettavia asioita kirjataan koulun opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan. Kaikessa koulun toiminnassa pyritään yleisesti hyväksyttyyn hyvään käyttäytymiseen. Koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa yhdessä kotien kanssa oppilaista monipuolisia taitoja ja tapoja osaavia, rehellisiä, oikeudenmukaisia, tiedonhaluisia, toisten kanssa toimeentulevia, yhteistyökykyisiä, itsenäisesti ajattelevia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Koulussa on kummioppilastoimintaa ensimmäisen luokan oppilaille. Koulun oppilashuoltotyöryhmä osaltaan tukee oppilaita, joilla on joitakin erityistarpeita. Koulu julkaisee lukukausien alussa kotitiedotteen, johon on koottu koulun ja lukukauden tärkeimmät asiat. Sen lisäksi lähetetään tarpeen vaatiessa muitakin koulun toimintaan liittyviä tiedotteita koteihin. Luokanopettajat pitävät yhteyttä oppilaiden koteihin parhaaksi katsomallaan tavalla (vanhempainvartit, vanhempainillat, yms.). Oppilaiden poissaoloja tarkkaillaan. Koululla toimii osa-aikainen pienryhmä, joka mahdollistaa nopean oppilaiden ongelmiin puuttumisen. Koululla toimii osa-aikainen pienryhmä, jossa oppilaat suorittavat osan oppiaineistaan yksilöllisesti. Pienryhmäopetus tapahtuu kiinteässä yhteistyössä yleisopetuksen kotiluokan kanssa. Koulun ulkopuolista toimintaa ovat juhlat, teemapäivät ja retket. Kouluajan puitteissa järjestetään lyhyitä retkiä, käydään vierailulla eri paikoissa sekä järjestetään teemapäiviä.

5 5 S2 suomi toisena kielenä OPS Suomi toisena kielenä (S2) Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajaoppilaiden (mmt-oppilaiden) opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kielen oppimiseen. Suomi toisena kielenä eli S2-opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hän saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Huittisten perusopetusta antavissa kouluissa ei lukuvuoden alusta lähtien tarjota maahanmuuttajaoppilaille valmistavaa opetusta. Tarvittaessa kuitenkin valmistavan opetuksen uudelleen käynnistämistä harkitaan. Perusopetuksen ryhmässä opiskelevalle mmt-oppilaalle laaditaan maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma. Myös muita tehostetun tuen muotoja tarjotaan tarvittaessa. Mmt-oppilaiden huoltajille korostetaan lapsen oman äidinkielen opiskelun merkitystä, koska lapsen metalingvistiset ja metakognitiiviset taidot kehittyvät erityisesti omalla äidinkielellä. Oman äidinkielen opetusta pyritään tarjoamaan sellaisissa kielissä, joihin oppilaita tulisi vähintään neljä. Tavoitteet ja sisällöt Suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat: alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2), peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2)

6 6 Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, jolloin oppilaat voidaan jakaa ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Tasot erotetaan Suomeen ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä opetuksen aloittamisen ajankohdan ja oppilaan edistymisen perusteella. Samalla tasolla voi siten opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa (liite). Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa. Suomi toisena kielenä oppimäärä otetaan huomioon kaikissa oppiaineissa. S2- opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen, kaksikielisyys ja kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus. Keskeisiä sisältöjä alkeiskielitaidon (A1-A2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä; oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitä Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero kielen rakenteista keskeisimmät: verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, kongruenssi, verbin aikamuodoista preesens ja imperfekti, moduksista indikatiivi ja imperatiivi sekä konditionaalin tunnistus esim. pyytämiseen liittyvissä fraaseissa, passiivin tunnistaminen, verbikysymys (-ko/-kö); tärkeimmät nominityypit; yksikkö ja monikko; sijamuotojen perusfunktiot, nominatiivi, partitiivi, genetiivi, sisä- ja ulkopaikallissijat; yleisimmät rektiot; vokaaliharmonia ja konsonanttivaihtelun idea; sanojen johtamisen idea sanaston oppimisen ja laajentamisen resurssilla; kysyminen ja kysymyssanat; omistus ja

7 7 omistusliite; sanaluokat alustavasti (substantiivi, verbi, adjektiivi); tavu, sana, lause; iso alkukirjain ja päättövälimerkit Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteistä lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstä Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus suomalaisiin medioihin tutustuminen soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut, lorut Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyytäminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina kuunteleminen vuorovaikutustilanteessa Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi Keskeisiä sisältöjä peruskielitaidon (B1-B2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito

8 8 eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto Rakenteet ja kielitieto kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sijamuotojen merkitys ja käyttö entistä laajemmin; uusina sijoina essiivi ja translatiivi; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti, moduksista konditionaali; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden ymmärtäminen; sanojen johtamisen pääperiaatteet puhekielen eri muotoja lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus erilaisten tekstilajien päätyypit Lukeminen ja kirjoittaminen mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista sidoksisen tekstin kirjoittamisen harjoittelua Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä tietotekstin ja fiktiivisen tekstin eroja tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka alustava tutustuminen keskeisimpiin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa; Kalevala ja sen merkitys Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot

9 9 puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen; kuuntelijan huomioonottaminen ja kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, esim. puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä kuullun asian sisällön selostaminen pääpiirteittäin puhumisen harjoittelua esim. dialogit Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi Keskeisiä sisältöjä edistyneen kielitaidon (C1-C2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan eri aihepiirejä käsittelevän sanavaraston laajentaminen sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä ja oppilaan mielenkiinnon mukaan joidenkin alojen erikoissanastoa uutiset ja ajankohtaiset aiheet Rakenteet ja kielitieto kielen rakenteista keskeisimmät; aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; potentiaali; lauseenjäsenet; nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet aiempaa perusteellisemmin; sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti kielenhuolto kielisukulaisuus ja Suomen kielitilanne Lukeminen ja kirjoittaminen laajojen asia- ja kaunokirjallisten tekstien lukemista ja tulkintaa

10 10 päätelmien ja yleistysten tekemistä teksteistä kriittistä lukemista tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. hakemus tiivistäminen, referointi lähdeaineiston käyttö ja lähteisiin viittaaminen oman tekstin viimeistely Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset Suomen kirjallisuuden päävaiheet kaunokirjallisuuden päälajit kirjallisuusanalyysi mediatekstit, kuvalukutaidon kehittäminen, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti omien tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin nonverbaalisten viestien tunnistamista ja käyttöä Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi eri kielten ja kielioppien vertailu kielen oppimisen apuna

11 11 Arviointi Oppilaan suomen kielen arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana tarkastellaan osaamisen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja. Opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet selvitetään oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Arvioinnissa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Arvioinnin tulee antaa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen realistinen kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista ja yksilöllistä. Siinä huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Kielen syvällinen oppiminen on yleensä vuosia kestävä prosessi ja oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Oppilaan tausta ja kielitaito on huomioitava myös muiden oppiaineiden arvioinnissa (suulliset kokeet, lähdemateriaalin käyttö kokeissa, lisäaika, kokeen tekeminen tuetusti avustajan kanssa). Suomi toisena kielenä arviointiin osallistuvat kaikki mmtoppilasta opettavat opettajat yhteistyössä. Suomi toisena kielenä opetusta tarvitseva oppilas arvioidaan aina S2- oppimäärän mukaan, vaikka hänelle ei olisi tätä opetusta järjestetty. Mikäli oppilaan suomen kielen taito arvioidaan äidinkielisen tasoiseksi kielitaidon kaikilla osa-alueilla, oppilas voidaan arvioida suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Arvioinnin muuttamisesta keskustellaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Arviointi voi olla sanallista (koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia). Arvioinnin kriteerit (ennen päättöarviointia): yksilöllisen edistymisen arviointi Erinomainen 10 Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat. Oppilas on oma-aloitteinen kielenoppija, hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet. Kiitettävä 9

12 12 Oppilaan kielitaito kehittyy nopeasti ja oppilas osaa kiitettävästi opetetut asiat. Oppilas on yleensä oma-aloitteinen kielenoppija, hän pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän pystyy myös arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee kiitettävästi kaikki kielitaidon osaalueet. Hyvä 8 Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin ja oppilas osaa hyvin opetetut asiat. Hän suhtautuu myönteisesti suomen kielen oppimiseen sekä pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella. Oppilas pyrkii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja pystyy ainakin pääpiirteissään arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan. Oppilaan osaamisessa voi olla hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Kohtalainen 7 Oppilaan kielitaito kehittyy, hän osaa kohtalaisesti opetetut asiat ja suhtautuu myönteisesti kielenoppimiseen. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Tyydyttävä 6 Oppilaan kielitaito kehittyy hitaasti ja hän osaa yleensä tyydyttävästi opetetut asiat. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Välttävä 5 Oppilaan kielitaidon kehityksessä on ongelmia. Oppilas osaa välttävästi opetetut asiat eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Heikko 4 / hylätty 4 Oppilaan kielitaito ei juurikaan kehity, hän ei hallitse opetettuja asioita eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

13 13 Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Päättöarvioinnissa on huomioitava, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen: vaikka oppilas saattaa joissakin asioissa selvästi ylittää ja joissakin alittaa arvosanan kriteerit, voi hän silti saada arvosanan 8. Kielen lisäksi päättöarvioinnissa arvioidaan oppilaan kulttuuri- ja opiskelutaitoja. Kieli Kielen osaamisen taso vuosiluokalla 9 arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: B1.1-B1.2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja. Hän ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä. Hän ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Opiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Päättöarviointi yhdeksännen luokan lopussa Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 9-10 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B2.1-C2 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1-B1.2 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 7 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2-B1.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 6 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1

14 14 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1-A1.2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kuvausasteikko löytyy myös linkistä

15 15 Muutos kohtaan oppilaanohjaus työelämään tutustuminen -7 luokkalaiset TET:ssa 2 päivää, joista 1 päivä itse hankitussa työpaikassa ja puoli päivää koulun keittiöhenkilökunnan mukana töissä ja puoli päivää koulun siistijöiden mukana töissä. -9 luokilla yhteensä 10 päivää TET:a, joista 5 päivää syksyllä ja 5 päivää keväällä.

16 LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. 16 Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

17 17 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. * Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

18 18 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

19 19 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

20 20 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös selkeiden puhelinviestien ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan puhejaksoissa esiintyy taukoja aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai ja epäröintiä. parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa *Ääntäminen on selvästi pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras tärkeitä yksityiskohtia. tavallista sanastoa ja korostus on joskus ilmeistä ja rajallisen joukon idiomeja. ääntämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta verran. poikkeavien aiheiden ja * Pitemmän viestin *Osaa käyttää melko laajaa tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen edellyttää jokapäiväistä sanastoa ja ymmärtäminen voi olla normaalia hitaampaa ja joitakin yleisiä fraaseja ja puutteellista. selkeämpää yleiskielistä idiomeja. Käyttää useita puhetta. Toistoa tarvitaan erilaisia rakenteita. silloin tällöin. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

21 21 Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia tekstejä aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen työkeskustelut, useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu selviää myös jonkin verran puhelinviestit). ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista * Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen tärkeissä laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. ja epämuodollisesta välittyy. keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin uudelleenmuotoiluja. laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt tuntemattomat * Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne vaikeuksia. haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

22 22 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

23 23 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2. 2 Toimiva itsenäinen kielitaito * Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. *Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

24 24 Taitotasot C1- C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää suhteellisen *Osaa pitää pitkähkön, vaivattomasti valmistellun muodollisenkin pitempääkin puhetta tai esityksen. Pystyy ottamaan esitystä (elokuvia, aktiivisesti osaa monimutkaisiin luentoja, keskusteluja, käsitteellisiä ja yksityiskohtia väittelyjä) erilaisista sisältäviin tilanteisiin ja johtaa tutuista ja yleisistä rutiiniluonteisia kokouksia ja aiheista myös silloin, pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä kun puhe ei ole selkeästi monenlaiseen sosiaaliseen jäsenneltyä ja sisältää vuorovaikutukseen. Tyylilajien idiomaattisia ilmauksia ja kielimuotojen vaihtelu ja rekisterinvaihdoksia. tuottaa vaikeuksia. *Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. *Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. *Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. *Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. *Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. *Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat 1 6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Koulun itsearviointi Arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta. Koulun itsearviointi on osa opetustoimen arviointiohjelmaa,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

17 MONIKULTTUURINEN OPETUS

17 MONIKULTTUURINEN OPETUS Opetuslautakunta 27.05.2010 liite nro 1 17 MONIKULTTUURINEN OPETUS 17.1.Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen lähtökohdat Opetusjärjestelyt Oppilaan tulo kouluun Perustaitojen ja muun kypsyyden

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa OPLA 15.10.2014 161 Sisällysluettelo 1. Maahanmuuttajaoppilas 1.1. Maahanmuuttajaoppilaan koulupolku 2. Valmistava opetus 3. Oman äidinkielen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN

SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA JA KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Opetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen määräyksen 14/011/2009 mukaisesti 17.12.2009

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 87 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO Suomi toisena kielenä perusopetuksessa... 3 1. Opetuksen järjestäminen... 3 2. Opetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ

MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ 001 MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ SISÄLTÖ Saatteeksi 3 1. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 4 2. Suomi toisena kielenä esiopetuksessa 9 3. Suomi toisena

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Elina Lahtinen Kirsi-Marja Puhakka Liisa Pulkkinen Sisällys Suomi toisena kielenä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Imatran kaupungin Sivistystoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.1.2010.

Imatran kaupungin Sivistystoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.1.2010. Liite 2, SIVLTK 15.12.2009 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen, Opetushallituksen määräys 16.6.2014 (voimassa 1.8.2014

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällys Suomi toisena kielenä perusopetuksessa 1 1. Opetuksen järjestäminen 1

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T YS P Ä I V I L L Ä 9. 1 0. 2 0 1 2 K L O 1 3. 3 0-1 5. 1 5 S A A R A L A

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä OPPIAINEEN KUVAUS Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä osittain tai kokonaan äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan.

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Suomi toisena kielenä -opetus Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Keskeiset sisällöt Tavoitteet Oppilas oppii: Vuorovaikutus ja Lukeminen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Koulutuksen tavoite... 1

Lisätiedot

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle.

Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle. 167 MEDIAN LUKIODIPLOMI (MD) Median lukiodiplomin voi suorittaa opetussuunnitelman luvussa 2.4.1. määrittelemällä tavalla. Diplomiin kuuluva diplomityö tehdään neljän mediakurssin jälkeen opetushallituksen

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2

A-KIELI, ENGLANTI VUOSILUOKAT 1 2 7.5 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet

Lisätiedot

.6.0 Kielen ammatilliset käyttöalueet ja taitotasot Kansallinen tutkintojen viitekehyksessä linjataan, että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksen tulisi motivoida opiskelija elinikäiseen kielten opiskeluun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Puhumisen arvioinnin kriteerit Tasolta toiselle Puhumisen arvioinnin kriteerit (Lähteet: EVK s. 52-53 ja YKIn puhumisen kriteerit) 6 kriteeriä, jotka syytä pitää vierellä arvioitaessa Sujuvuus Vuorovaikutus Koherenssi Ilmaisun tarkkuus

Lisätiedot

Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto)

Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) (liite) 1 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A1-tasolla oppilas selviää useimmin

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot