VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA
|
|
- Merja Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä oppimääränä, joka tavoitteiltaan ja sisällöiltään eroaa suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomea toisena kielenä opetetaan niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen. Myös romanit ja paluumuuttajat voivat opiskella suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti tarpeen mukaan. Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne; suomen kieli on opiskelun kohde ja väline. Oppilas sekä opiskelee että käyttää suomea suomenkielisessä ympäristössä. Opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoja. Suomi toisena kielenä -opettaja ja luokanopettaja / perusopetuksen äidinkielen opettaja saavat tehdä yhteistyötä, jotta oppilas saa suomi toisena kielenä -opetusta myös muilla äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla. Samalla myös suomenkielisten lasten sanavarasto karttuu. YLEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen ja kaksikielisyys ja -kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus. Kaikkia kielitaidon osa-alueita (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen sekä rakenteiden hallinta ja kielitieto) opiskellaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Opetuksessa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja kertomusperinteeseen. Lisäksi harjoitellaan viestintä- ja medialukutaitoa. Pyrkimyksenä on, että oppilaalla on mahdollisimman hyvä suomen kielen taito perusopetuksen päättyessä, jotta hänellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opintoja toisella asteella sekä toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. OPETUSJÄRJESTELYT Suomi toisena kielenä -opetuksessa tarjotaan kunkin lähtökohdiltaan erilaisen oppilaan tarpeisiin sopivaa suomen kielen opetusta. Oppimissuunnitelmassa/kotoutumissuunnitelmassa joka laaditaan kaikille valmistavassa opetuksessa opiskeleville lapsille ja nuorille ja jonka laatimisesta sovitaan oppilashuoltoryhmässä, määritellään myös suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet. Tuen tarpeen voi koulussa tuoda esille luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja, suomi toisena kielenä -opettaja tai oman äidinkielen opettaja. Myös oppilas itse tai hänen huoltajansa voivat ilmaista tuen tarpeen.
2 Samassa opetusryhmässä opiskelee tavallisesti monella eri taitotasolla olevia oppilaita, joten opetuksen eriyttäminen kullekin oppilaalle sopivaksi on tärkeää. Oppimateriaalit valitaan oppilaan ikätason mukaan ja tarpeen vaatiessa luokanopettajan/yleisopetuksen suomi äidinkielenä -opettajan kanssa yhteistyössä.. Erilaiset oppimistyylit, osaaminen ja oppilaan aiemmat kokemukset otetaan opetuksessa huomioon. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä erilaisia työskentelytapoja, esimerkiksi yksilö-, pari- ja ryhmätöitä sekä tietotekniikkaa. Opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että oppilaan henkilökohtaiset opiskelutaidot vahvistuvat ja hän voi omaksua uusia oppimisstrategioita. Oppilasta kannustetaan pitkäjänteiseen opiskeluun ja ohjataan elinikäiseen oppimiseen. Opetuksessa hyödynnetään suomenkielisen yhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueen luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista voidaan käyttää apuna opetuksessa. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien opetus pyritään saamaan palkkiin luokka-asteittain / yli luokka-asterajojen niin, että tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostaminen on mahdollista. Esimerkiksi luokkien äidinkielen oppitunnit on hyvä sijoittaa samaan aikaan, jolloin suomi toisena kielenä -opetusryhmän voi koota useampien luokkien oppilaista. Kun yläkoulun oppilas opiskelee suomea suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti, ja jos ruotsin kielen opiskelu yleisopetuksessa tuottaa oppilaalle kohtuuttomia vaikeuksia, ruotsin kielen oppimäärä eriytetään ensin ja jos tämä toimenpide ei riitä, oppilaan ruotsin kielen oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistämisestä päättää oppilashuoltoryhmä asiantuntijoita kuultuaan. Jos tämäkin opiskelu muodostuu oppilaalle ylivoimaiseksi, haetaan vapautusta ruotsin kielen opiskelusta. Vapautuksen hakee huoltaja ja sen myöntää rehtori. Näiden tuntien aikana koulu järjestää oppilaalle suomi toisena kielenä tai muuta opetusta. ARVIOINTI Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana arvioidaan osaamisen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja. Opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet selvitetään oppilaalle ja oppilaan huoltajille, tarpeen vaatiessa esimerkiksi tulkin välityksellä. Opetuksen alkuvaiheessa kartoitetaan oppilaan vahvuudet ja tiedolliset ja taidolliset valmiudet mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien, oppilaan esiopetuksen, valmistavan opetuksen tai edellisen koulun opettajien kanssa. Opintojen aikana arvioinnin lähtökohtana ovat tiedollinen ja taidollinen lähtötaso sekä oppilaskohtaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Arvioinnin tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen realistinen kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Lisäksi oppilasta ohjataan itsearviointiin.
3 Suomi toisena kielenä -arvioinnin tekevät suomi toisena kielenä opettaja ja luokanopettaja/yleisopetuksen suomi äidinkielenä -opettaja sekä tarvittaessa muut oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä. Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas on aina arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointiperusteiden mukaan, vaikka hänelle ei olisikaan tätä opetusta järjestetty. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että kielen syvällinen oppiminen on yleensä vuosia kestävä prosessi. Oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito on huomioitava myös muiden oppiaineiden arvioinnissa. Myös muiden aineiden arvioinnissa voi konsultoida suomi toisena kielenä -opettajaa. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Suomen kielen taidon määrittäminen perustuu oppilaan monipuoliseen havainnointiin ja erilaisiin arviointimenetelmiin (esim. Kike, Allu, Portti, Avaimia ja Portaita). Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hänelle asetetut tavoitteet hyväksytysti. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Mikäli oppilaan suomen kielen taito arvioidaan äidinkielisen tasoiseksi kielitaidon kaikilla eri osaalueilla, oppilas voidaan arvioida suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Alakouluissa käytetään syys- ja väliarvioinneissa sekä lukuvuositodistuksen lisänä Vantaan yhteistä arviointikaavaketta. Jos koulussa on käytäntönä antaa useampia arviointeja, koulut päättävät omissa opetussuunnitelmissaan niiden toteuttamisesta. Myös päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS VALMISTAVASSA OPETUKSESSA. Valmistava esiopetus Valmistavassa esiopetuksessa lapselle tarjotaan tilaisuuksia harjoitella kehittyvää suomen kielen taitoaan sekä opettajan ohjaamissa oppimis- että muissa vuorovaikutustilanteissa toisten lasten ja koulun aikuisten kanssa. Tavoitteena on, että perusopetukseen siirtyessään oppilas on sekä aktiivinen kuuntelija ja osallistuja että itseensä luottava suomen kielen käyttäjä. Opetuksen sisällöt valitaan lapsen omasta lähipiiristä ja edetään tutusta tuntemattomampaan. Suomen kielen opetuksessa harjoitellaan erilaisten monipuolisten virike- ja kuvamateriaalien käyttämistä opetuskeskustelujen ja lasten omien tarinoiden pohjana. Kuunteleminen painottuu arkikieltä ymmärtävään kuuntelemiseen, tarinoihin ja satuklassikoihin keskittymiseen sekä yhdessä kuunneltujen ohjeiden mukaisesti tapahtuvan toiminnan harjoitteluun. Puhumisessa opetellaan nimeämään asioita. Pääpaino on erityisesti lapsen ilmaisuvalmiuden lisäämisessä ja arkikielen tuottamisessa. Oppimistilanteissa harjoitellaan tilannefraaseja ja kartutetaan eri aihekokonaisuuksien sana- ja käsitevarastoja. Sanoja rytmitetään, riimitellään ja harjoitellaan tavuttamista. Opetellaan paikankäsitteitä; edessä, takana, keskellä, vieressä, välissä, alhaalla, ylhäällä.
4 Lapsen kielellisiä valmiuksia harjoitetaan leikin avulla: äänne-erottelua, alku- ja loppuäänteen erottelua, kirjainhahmojen tunnistamista sekä oikean kynäotteen ja kirjoitussuunnan opettelua. Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Vantaan kaupungin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Opetusta järjestettäessä taitotasoittain otetaan huomioon, että kullakin taitotasolla opiskelevien oppilaiden ikäjakauma on kuudesta vuodesta ylöspäin. Keskeiset sisällöt tulee valita oppilaiden tavoitteiden kannalta mielekkäiksi ja ikäkausittain tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi.
5 SUOMI TOISENA KIELENÄ opetus Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat: TAVOITTEET: Oppilas oppii KESKEISET SISÄLLÖT Tasolla A.1.1. A.1.3. Tasolla A.2.1. A.2.2. Tasolla B.1.1. B.1.2. Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit- Toimivan peruskielitaidon tasolta su- alkeiskielitaidon tasolle tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon tasolle ääntämään suomen kieltä ymmärrettävästi äänteiden keston ja intonaation selviytymään käytännön puhetilanteissa eri ympäristöissä puheviestinnän perusasioiden : tervehtiminen ja toivotukset, esittäytyminen kiittäminen, anteeksipyytäminen puhelinkäyttäytymisen asiointitilanteiden omien tarpeiden, tietojen, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemisen omien mielipiteiden perustelemisen kertomaan itsestään, lähipiiristään ja ympäristöstään vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kertomaan koulutyöhönsä liittyvistä asioista sanavaraston kartuttaminen: koulu; opettajat, muu henkilökunta ja kaverit, oppitunnit, kouluympäristö ajan ilmaisut: vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat värit, muodot, vastakohdat, suunnat henkilökohtainen elämä: minä, koti, perhe, suku, ystävät tunteisiin liittyvä sanasto keho, puhtaus, vaatetus; ravinto ja ruokailu luonto; oman elinpiirin kasvit, metsä, koti- ja villieläimet, pinnanmuodot ja vesistöt rakennettu ympäristö; liikenne- ja liikennekasvatus sanavaraston syventäminen lähtökohtana eri oppiaineet sanavaraston syventäminen erityisesti eri oppiaineiden kohdalta ja ajankohtaisista asioista 7
6 pitämään pienimuotoisen, etukäteen valmistellun suullisen esityksen tutulle yleisölle suullisten esitysten suullisen esityksen suunnitteleminen ja pitäminen; väittelytilanteiden kompensoimaan kielitaitonsa aukkoja kiertoilmausten käyttämisen ; synonyymit kuvailun, vertailun ja selostamisen ilmaisemaan itseään vaivattomasti havainnoimaan ympäristössä käytäviä keskusteluja ja erottamaan puheesta tuttuja sanoja ja lauseita sekä sanoista erilaisia äänteitä ymmärtämään opetuksen keskeiset asiat kuullun ymmärtämisen keskustelujen, laulujen, runojen, satujen ja kertomusten avulla yleiskielen ja puhutun kielen väliseen eroon tutustuminen oppiaineita ja muita asioita koskevien tarkistuskysymysten esittämisen yleiskielen ja puhutun kielen välisen eron tunnistaminen osallistumaan eri oppiaineisiin tai muihin asioihin liittyviin keskusteluihin erottamaan pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat opetuskeskusteluista pari- ja ryhmätyötaitojen rakentavan ja muut huomioonottavan keskustelemisen puheviestinnän ja vuorovaikutustaitojen strategioiden : keskustelun aloittaminen, jatkaminen ja lopettaminen ymmärtämään elokuvien, televisioohjelmien ja uutisten pääkohdat elokuvien, televisio ohjelmien ja uutisten seuraaminen ja niistä keskusteleminen 8
7 Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät; samoin hänen taitonsa tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä sekä tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin TAVOITTEET: Oppilas oppii KESKEISET SISÄLLÖT Tasolla A.1.1. A.1.3. Tasolla A.2.1. A.2.2. Tasolla B.1.1. B.1.2. Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit- Toimivan peruskielitaidon tasolta su- alkeiskielitaidon tasolle tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon tasolle lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä vahvistamaan luku- ja kirjoitustaitoaan aakkosten, vokaalien ja konsonanttien äänteiden erojen ja kirjain äänne vastaavuuden vokaaliharmonian opetteleminen mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen ( luokilla perusopetuksen luokassa opitun tukeminen) tunnistamaan tekstistä tehtävänannon ymmärtämään lukemastaan tietoja, jotka koskevat ennestään tuttuja aiheita löytämään lyhyestä tekstistä tarvitsemansa tiedon, ensin pääasiat ja myöhemmin joitakin yksityiskohtia ymmärtämään erityyppisiä tekstejä ja erittelemään niitä tehtäväkirjojen ohjeiden ymmärtämisen luetun ymmärtämisen ikäkaudelle sopivien, erityyppisten tekstien avulla sanojen merkityksen päättelemisen lukutaidon strategioiden, ennakointi, päättely, keskeisten asioiden etsiminen tekstistä tekstinymmärtämisen lukutaidon vahvistaminen: sujuva lukeminen, ääneen lukeminen, eläytyvän lukemisen lukutaidon strategioiden hallinnan vahvistaminen tekstinymmärtämisen harjaannuttaminen ja merkityksen päätteleminen asiayhteydestä tekemään huomioita tekstien sisällöstä ja poimimaan olennaisen tiedon lukemastaan hankkimaan itsenäisesti uutta tietoa oppikirjojen sisällysluetteloiden ja sanakirjojen käytön 9
8 tuntemaan tyyppikirjaimet ja käyttämään niitä mekaanisen kirjoitustaidon ja tyyppikirjainten tavu-, sanakirjoittaminen kirjaston ja tietotekniikan käyttämisen tiedon etsintään itsenäinen, ikätasolle soveltuvan kirjallisuuden lukeminen käyttämään isoa alkukirjainta ja pistettä kirjoittamaan yksinkertaiset sanat ja rakenteet melko oikein ison alkukirjaimen ja pisteen paikan yksinkertaisen lauserakenteen lyhyiden lauseiden kirjoittamisen toisto- ja sanelukirjoittaminen peruslauseen ja sen välimerkkien, tavallisimpien kielen rakenteiden ja sidoskeinojen kirjoitustaidon vahvistaminen erityyppisten tekstien; tiivistelmien, kirjoitelmien, tutkielmien, hakemusten avulla useita lauseita sisältävien virkkeiden kirjoittamisen sekä monipuolisten lauserakenteiden kirjoittamaan aluksi yksinkertaisia viestejä tai kirjoitelmia; myöhemmin ottamaan huomioon tekstin vastaanottajan ja käyttötarkoituksen viestin laatiminen ystävälle/viranomaiselle opittujen sanojen ja rakenteiden käytön omissa tuotoksissa kirjoittamaan eri tekstilajeja ja tuottamaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivia tekstejä kirjallisten koevastausten koetehtäviin esseevastausten laatimisen suunnittelemaan ja tuottamaan yhtenäisen, jäsennellyn kirjoitelman tiivistelmän, kirjaesitelmän laatiminen laatimaan ikätasolleen soveltuvan tutkielman miellekartan käytön, otsikoinnin ja kappa- lejaon kirjallisen esityksen suunnittelu ja pitäminen kirjoittamaan ymmärrettävää ja lähes virheetöntä kieltä oman tuotoksen korjaaminen opettajan ohjauksessa tietoteknisten taitojen oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen 10
9 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee TAVOITTEET: Oppilas oppii KESKEISET SISÄLLÖT Tasolla A.1.1. A.1.3. Tasolla A.2.1. A.2.2. Tasolla B.1.1. B.1.2. Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit- Toimivan peruskielitaidon tasolta su- alkeiskielitaidon tasolle tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon tasolle arvostamaan sekä suomalaista että muita kulttuureja koulumaailmassa esiintyvien käytänteiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimimisen suomalaisiin tapoihin tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan tutustuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuminen tietämään, että Suomen eri osissa puhutaan eri tavalla suomenkielen vertaaminen omaan äidinkieleen; aluksi sanatasolla suomalaisen ja muiden kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen vertaileminen tuntemaan suomen kielen rakenteita ja sanojen välisiä suhteita ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen; sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet, välimerkit ikäkautta vastaavan kielitiedon syventäminen; oikeinkirjoitus, verbioppi, lauseenjäsenet, reaktiot, lauseenvastikkeet hallitsemaan suomen kielen keskeisimmät rakenteet, sanojen välisiä suhteita, fraaseja ja idiomeja havainnoimaan ja arvioimaan suomen kielen taitojaan tuntemaan ikäkautensa kirjallisuutta ymmärtämään kuulemiaan ja lukemiaan satuja, tarinoita ja kertomuksia kehittämään kielitaitoaan ja kielellistä tietoisuuttaan lukemalla kirjallisuutta tunnistamaan erilaiset tekstityypit ja kirjallisuuden päälajit yleisimpien ylä- ja alakäsitteiden, synonyymien ja sanojen johtamisen ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen tutustuminen eri maiden kertomus- ja kulttuuriperinteeseen tutustuminen sanojen muodostamisen, fraasien ja idiomien oman tuotoksen reflektointi suomalaisen kirjallisuuden tärkeimmät klassikot; Kalevala, Seitsemän veljestä kirjallisuuden perusanalyysin ; aihe, juoni, henkilöt, aika ja paikka kaunokirjallisuuden päälajien opiskeleminen Internetin ja muiden viestintävälineiden 11
10 tuntemaan viestinnän eri muotoja ja hyödyntämään niitä eri medioihin tutustuminen; kuvalukutaidon ja mediakritiikin alkeet hyödyntäminen; opiskelu, tiedonhankinta, viestintä suhtautumaan kriittisesti hankkimaansa tietoon 12
11 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikosta, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliaineista. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. 13
12 A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja ja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, kes- Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvä omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. 14
13 keisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 15
14 Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelonomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisia sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 16
15 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idioottimaisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. 17
16 Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pää- kohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 18
17 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.2 Sujuva peruskielitaito Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävässä laajemmassa muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 19
9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään
LisätiedotKokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma
Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Lisätiedoteleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotTaitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.
1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotLIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotKIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotLIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
Lisätiedot9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko
9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät
Lisätiedot8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko
8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät
LisätiedotLIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
Lisätiedot2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT
SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän
Lisätiedot*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotLIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien
LisätiedotLiite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä
VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Lisätiedot5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä
5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotOpettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen
OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotPERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotKiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET
7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
Lisätiedot3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin
LisätiedotItsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku
Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotSOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN
SOMERON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA JA KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Opetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen määräyksen 14/011/2009 mukaisesti 17.12.2009
LisätiedotLIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotSuomen kieli Opetussuunnitelma
Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotEspoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu
Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotKuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma
Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotAMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto
AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011
Pvm 6/6 2011 Laatija Janne Kauranen Rakenteen tarkistus Pvm 16/6 2011 Koulutusalajohtaja Kaija Jyrkkänen Muodollinen tarkistus Pvm 16/6 2011 Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Suunnitelman hyväksyntä Pvm
LisätiedotLIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää
Lisätiedot6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat
1 6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Koulun itsearviointi Arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta. Koulun itsearviointi on osa opetustoimen arviointiohjelmaa,
LisätiedotJUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:
Sivistysltk 3.11.2015 Liite nro 1 JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa: 28.10.2015 1 Sisällys Mitä Perusopetukseen valmistavalla opetuksella tarkoitetaan?...
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN
SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN Hyväksytty Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 27.4.2004. 2 3 SISÄLTÖ OPETUKSEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... OPETUSJÄRJESTELYIDEN
LisätiedotESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ
001 MAAHANMUUTTAJIEN ESIOPETUS JA PERUSOPETUS LAPINJÄRVELLÄ SISÄLTÖ Saatteeksi 3 1. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 4 2. Suomi toisena kielenä esiopetuksessa 9 3. Suomi toisena
LisätiedotSAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
Lisätiedot