Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma, Kivalo-opisto

Transkriptio

1 Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma, Kivalo-opisto

2 2 Sisällys 1 Opetussuunnitelma vapaalle sivistystyölle ja paikallinen opetussuunnitelma Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat Lähtötason arviointi lukutaitokoulutuksessa Koulutuksen toteuttaminen ja oppimiskäsitys Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Lukutaitokoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet Monilukutaitoon liittyvät tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet Yhteiskuntataitoihin ja kulttuurintuntemukseen liittyvät tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet Oppimisen arviointi ja todistukset Liite 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS-lomake) Liite 2. Todistuspohja Liite 3. Lukutaitokoulutuksesta annettavan todistuksen liitteenä oleva arviointitaulukko Liite 4. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko... 18

3 3 1 Opetussuunnitelma vapaalle sivistystyölle ja paikallinen opetussuunnitelma Vapaan sivistystyön maahanmuuttajille tarkoitetun lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma on tarkoitettu vuoden 2018 alusta alkavaa uutta koulutustehtävää varten. Tämä Kivalo-opiston lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu OPH:n julkaisemaan Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen 2017, joka on luettavissa apaan_sivistystyon_lukutaitokoulutuksen_opetussuunnitelmasuositus_2017 Opetustyötä ohjaavana dokumenttina käytetään myös Kansalaisopistojen liiton Suositusta lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi, Joka pohjautuu OPH:n opetussuunnitelmasuositukseen. Dokumentti on luettavissa Dokumentissa on myös materiaali- ja kirjallisuusvinkkejä opetukseen.

4 4 2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat OPH:n opetussuunnitelmasuosituksen mukaan lukutaitokoulutus on tarkoitettu kotoutumisen tueksi sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole omassa kotimaassaan ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulutusta ja yleissivistystä, jotta he voisivat selviytyä suomalaisen yhteiskunnan asettamista haasteista opiskelulle, työssäkäynnille sekä käytännön arjen toiminnoille. Aikuisten lukutaitokoulutuksessa opiskelijan kuunteleminen ja hänen aikuisuutensa huomioiminen ja arvostaminen ovat koulutuksen onnistumisen perusedellytyksiä. Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen (tai ruotsin) kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet. Hänen tulisi kyetä viestimään yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa ja saada muita kotoutumisvalmiuksia. Kivalo-opisto on neljän kunnan - Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo - alueella toimiva kansalaisopisto. Opiston maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen voidaan ohjata oppilaita sopimuskuntien alueelta. Kivalo-opisto kansalaisopistona tarjoaa runsaasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia, jolloin laajaa toimintaympäristöä voidaan hyödyntää maahanmuuttajien opetuksessa. Opiskelijoille tarjotaan tietoa Opiston toiminnasta ja heillä on mahdollisuus myös osallistua siihen omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Tämä palvelee niin kielen oppimista kuin myös muuta kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan luomalla myös kontaktimahdollisuuksia kantaväestön kanssa. Työelämäyhteistyöllä tutustutetaan maahanmuuttajia suomalaiseen työ ja yrityselämään. Työpaikkavierailut tukevat maahanmuuttajan kotoutumista ja auttavat häntä löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös muut tutustumiskäynnit luokan ulkopuolelle antavat mahdollisuuksia harjoitella kieltä oikeassa tilanteessa ja oppia uutta sanastoa. Aikuisten lukutaitokoulutuksessa monilukutaidon huomioon ottaminen voidaan toteuttaa mm. luokkatilassa erilaisten tekstien ja viestimien avulla, käyttämällä toiminnallisia menetelmiä sekä hyödyntämällä monipuolisia oppimisympäristöjä Kivalo-opiston moniammatillisessa toimintaympäristössä. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden omia taipumuksia ja hyödynnetään niitä osana kielen oppimista. Ryhmän sisällä voidaan opiskelijoita tarvittaessa eriyttää, jotta kielen oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Oppimisessa käytetään monipuolisesti esimerkiksi kuvia, liikkuvaa kuvaa, musiikkia, pelejä ja draamaa sekä yhdistetään opiskelua erilaisten kädentaitojen, liikunnan tai ruuan laiton yhteyteen. Toiminta voi tapahtua tarpeen mukaan päivä-, ilta- tai viikonloppuaikaan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Opiston ydintoiminnassa hyödynnetään laajaa verkostoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa hyödynnetään sekä maahanmuuttajien omia verkostoja ja alueen maahanmuuttajatoimintaa (mm. erilaiset projektit) mutta tehdään tutuksi myös muuta paikallista yhdistystoimintaa. Opiskelijan etu on, että opiskelulla on jatkuvuutta ja hän voi joustavasti siirtyä hänelle sopivimpaan koulutukseen tai toimintaan. Siksi yhteistyö myös muiden alueiden kouluttajien kanssa on tärkeää. Tutustuminen alueen eri toimijoihin (oppilaitokset, vapaaehtoistyö, yhdistykset) sekä suomalaiseen työelämään auttavat opiskelijan kokonaisvaltaisessa kotoutumisessa. Yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon ja kunnan viranomaisten kanssa on mukana nivelvaiheissa ja aina tarpeen vaatiessa.

5 5 3 Lähtötason arviointi lukutaitokoulutuksessa Koulutuksen alussa opiskelijalle tehdään lähtötason arviointi mikäli sitä ei ole tehty kunnan tai Te-toimiston toimesta. Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskelijan suullista suomen kielen taitoa, luku ja kirjoitustaitoa latinalaisella kirjaimistolla sekä matemaattisia taitoja. Mikäli opiskelijalle on ennen koulutusta tehty alkukartoitus, hyödynnetään siitä saatua tietoa lähtötason arvioinnin pohjana. Lukutaitoa arvioitaessa testataan opiskelijan teknisen lukutaidon tarkkuutta, nopeutta, sujuvuutta sekä ymmärrettävyyttä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään havaintoja myös luetun ymmärtämisestä sekä lukemisen käyttötaidosta. Kirjoitustaitoa testataan sanelun ja tekstin jäljentämisen avulla niin, että myös opiskelijan hienomotoriset taidot tulevat esiin. Jotta opiskelijan luku ja kirjoitustaidosta saadaan riittävän monipuolinen käsitys, selvitetään haastattelun avulla hänen lukutottumuksiaan ja sitä, millaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa hän on tottunut arjessaan toimimaan. Myös opiskelijan luku ja kirjoitustaidosta hänen äidinkielellään pyritään saamaan tietoa. Lähtötason arvioinnissa selvitetään lisäksi opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja taitoja, oppimishalukkuutta, motivaatiota sekä muistamis ja omaksumiskykyä, koulutustaustaa kotimaassa ja Suomessa, työhistoriaa sekä muuta osaamista. Lähtötason arvioinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Opiskelijoiden osaamisprofiilit voivat vaihdella. Suullinen kielitaito, lukutaito ja kirjoittamistaidot ovat saattaneet kehittyä eri opiskelijoilla eri tahtiin. Lähtötason arviointia tehtäessä tulee opiskelijan taitoja katsoa laajasti ja suhteuttaa niitä aiempaan koulutaustaan, maassaoloaikaan ja muihin tekijöihin.

6 6 4 Koulutuksen toteuttaminen ja oppimiskäsitys Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnasta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja vapaasta sivistystyöstä annetussa asetuksessa (805/1998). Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vapaan sivistystyön koulutukselle on ominaista, että koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden taustayhteisöt pääsääntöisesti itse ylläpitämislupansa rajoissa. Koulutusta ei säädellä opetussuunnitelmien tai tutkinnon perustein. Vapaan sivistystyön lain mukainen koulutus on tutkintoon johtamatonta koulutusta, josta kuitenkin annetaan todistus koulutuksen päättyessä. Kivalo-opistossa maahanmuuttajien lukutaitokoulutus toteutetaan vapaan sivistystyön periaatteiden mukaisesti pohjautuen maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen. Kivalo-opiston toimintakulttuuri on erilaisuutta hyväksyvä ja siellä on kokemusta erityisryhmien opetuksesta. Monenlaiset oppijat sulautuvat opistomme laajaan opiskelijajoukkoon luontevasti. Opistossa on matala kynnys järjestää opetusta vaihtuvan koulutustarpeen mukaisesti. Opetus tapahtuu lukukausittain, myös kesälukukausi on tarvittaessa käytössä. Opetusta voidaan järjestää kaikkina viikonpäivinä aamu, päivä ja iltaopetuksena joko koko tai osa aikaisesti. Lisäksi on mahdollista toteuttaa intensiivikursseja esimerkiksi viikonloppuisin. Opettaja tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja osallistua opiston kurssitoimintaan omien vahvuuksiensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti. Tietoteknisten taitojen parantamisen tarve huomioidaan koulutuksen aikana. Oppimiskäsitys Kivalo-opistossa noudatetaan Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksen mukaista sosiokonstruktiivista oppimiskäsitystä, minkä mukaan oppiminen nähdään sosiokulttuurisena ilmiönä, jota ei voida erottaa sosiaalisesta, historiallisesta ja kulttuurisesta kontekstistaan. Aikuiselle lukutaitokoulutukseen osallistuvalle henkilölle on tärkeää, että hän voi liittää opiskeltavat asiat aikaisempaan osaamiseensa sekä arjen käytännön tilanteisiin ja tarpeisiin. Opettaja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot. Hän tunnistaa opiskelijoiden oppimisstrategiat sekä liittää opiskeltavat asiat opiskelijoiden aikaisempiin tietoihin ja arjen tilanteisiin. Oppimista tukeva, hyväksyvä sosiaalinen ympäristö, jossa aikuiset oppijat ja opettajat kohtaavat toisensa, luo turvallisen oppimistilanteen. Opettaja on tukija ja opastaja, joka näkee opiskelijoiden elämänkokemuksen ja hiljaisen tiedon voimavarana. Opettaja tunnistaa opiskelijan vahvuudet ja tukee opiskelijan tietoisuuden kehittymistä omasta osaamisestaan ja itsestään oppijana. Oppimisympäristössä luodaan edellytyksiä yhdessä ja toinen toisilta oppimiseen. Lukutaitokoulutuksessa opiskeleva aikuinen opiskelija opiskelee oppiakseen suomen kieltä, luku ja kirjoitustaitoa sekä kotoutuakseen uuteen maahan ja selviytyäkseen mahdollisimman hyvin uudessa kulttuurissa sekä työllistyäkseen Suomessa.

7 7 5 Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Opiskelijan tukeminen ja ohjaus ovat kotoutujalähtöisiä. Lukutaitokoulutuksessa on luku ja kirjoitustaidon koulutuksen ohella myös opiskelijan kokonaisvaltaista kotoutumista tukevia aihealueita ja vierailukäyntejä. Opettaja tukee ja ohjaa opiskelijaa koko koulutuksen ajan sekä arvioi opiskelijan etenemistä ja mikäli ilmenee, että kyseinen koulutus ei ole opiskelijalle sopiva vaihtoehto, ohjataan opiskelija hänelle paremmin sopivaan koulutukseen. Koulutuksen lopulla opiskelijalle tehdään jatkosuunnitelma ja loppupalaverissa on opettajan ja opiskelijan lisäksi mukana Te-toimiston tai sosiaalitoimen edustaja tai molemmat. Tarvittaessa verkostopalavereissa käytetään tulkkia, jotta yhteinen ymmärrys varmistuu. Usein Kivalo-opiston lukutaitokoulutukseen tulevan henkilön aikaisemmat opiskelukokemukset ovat vähäiset, joten tämän vuoksi koulutuksen aikaisessa ohjauksessa kiinnitetään huomiota opiskelijan opiskeluvalmiuksien ja opiskelutaitojen kehittymisen tukemiseen ja toimimiseen sovitun aikataulun mukaisesti. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu lähtötason arviointiin ja opiskelijan omiin vahvuuksiin ja tavoitteisiin. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan: Taustatekijät, muun muassa aiempi koulutus sekä työkokemus ja mahdolliset tiedot opiskelijan ammattitaidosta Suomen kielen taidon sekä luku ja kirjoitustaidon kuvaus Numeeristen taitojen kuvaus Tietoteknisten taitojen kuvaus Opiskeluvalmiuksien kuvaus Opiskelijan koulutus ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen henkilökohtaistaminen Opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä tarvittavan ohjauksen ja tuen järjestäminen Henkilökohtaista opiskelusuunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti koko opiskelun ajan, jotta nähdään, kuinka opiskelu etenee ja suunnitelmat ovat toteutuneet. Suunnitelman toteutumisen arviointia ja seurantaa tehdään yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa ja suunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia.

8 8 6 Lukutaitokoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet 6.1 Monilukutaitoon liittyvät tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet Pitemmät lukutaitokoulutukset Alla olevassa kuvassa on OPH:n Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteen lukutaitokoulutukselle. Kivalo-opistossa pitemmissä lukutaitokoulutuksissa käytetään taulukon tavoitteita runkona kielen opetuksessa ryhmän ja yksilön osaamistaso/tavoitetaso huomioon ottaen. Tavoitteet Keskeiset sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 opastaa opiskelijaa ymmärtämään arkielämään liittyviä lyhyitä ilmaisuja ja ohjata häntä seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja T2 harjaannuttaa opiskelijaa viestimään tarpeistaan ja rohkaista häntä käyttämään kieltä arkipäivän erilaisissa viestintätilanteissa T3 ohjata opiskelijaa ääntämään ymmärrettävästi T4 tukea opiskelijaa vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti erilaisissa esitys- ja vuorovaikutustilanteissa Harjoitellaan kuultuja lyhyitä sanoja, lauseita, kysymyksiä ja yksinkertaisia kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin ja tarpeisiin. Harjoitellaan yksinkertaisia keskusteluja. Harjoitellaan tervehtimistä ja esittäytymistä sekä perustietojen kertomista itsestä, omasta lähipiiristä ja elämästä. Harjoitellaan kuuntelemista ja äänteiden erottamista. Tutustutaan äänteiden kestoon ja ymmärrettävän ääntämisen edellytyksiin. Tutustutaan ja harjoitellaan käyttämään arjen vuorovaikutustilanteissa tarvittavia yksinkertaisia fraaseja, tekemään kysymyksiä ja osallistumaan yksinkertaisiin keskusteluihin (esim. kohteliaisuusfraasit, pyytäminen, kiittäminen, kuulumisten vaihtaminen ja asiointitilanteet sekä matkustaminen). Harjoitellaan yksinkertaisten tarinoiden kertomista osallistumalla draama- tai improvisointiharjoituksiin. Tekstien lukeminen ja tulkitseminen T5 ohjata opiskelijaa äänne- ja tavutietoisuuteen sekä hahmottamaan äänne-kirjainvastaavuuden periaate T6 ohjata opiskelijaa lukemaan sanoja, lauseita ja lyhyitä tekstejä T7 opastaa opiskelijaa teknisen lukutaidon kehittymisen myötä luetun ymmärtämiseen / tekstin tulkitsemiseen Harjoitellaan erottamaan, tunnistamaan ja tuottamaan äänteitä ja kirjaimia sekä ymmärtämään niiden välinen yhteys. Tutustutaan tavuihin ja harjoitellaan äänteiden yhdistämistä tavuiksi ja sanoiksi sekä tuttujen sanojen jakamista tavuiksi ja äänteiksi. Harjoitellaan käyttämään tavuttamista apuvälineenä uuden sanan lukemisessa. Tutustutaan ja opitaan käyttämään käsitteitä kirjain, äänne, tavu, sana, lause ja teksti.

9 9 T8 ohjata opiskelijaa ymmärtämään visuaalisia / monimuotoisia tekstejä T9 innostaa opiskelijaa lukutaidon oppimisessa ja lauseiden/tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan T10 kannustaa opiskelijaa kiinnostumaan teksteistä ja kertomuksista luomalla myönteisiä luku- ja katselukokemuksia Tutustutaan tavallisimpiin logoihin, merkkeihin, kyltteihin ja sanoihin. Harjoitellaan tunnistamaan yksinkertaisesta tekstistä yksittäinen tieto, jos tekstin voi lukea tarvittaessa uudelleen. Havainnoidaan, mihin esim. opetuksessa käytettävät kuvat viittaavat todellisuudessa. Harjoitellaan teknisen lukutaidon harjoittelun tekniikoita ja tekstin ymmärtämisen strategioita, tulkinnan taitoja (lyhyet kertovat, ohjaavat ja kantaa ottavat tekstit). Harjoitellaan luetun ymmärtämisen taitoja ja niiden kehittämisen taitoja. Opitaan myös tulkitsemaan taulukoita ja visuaalisia tekstejä. Luetaan ja katsotaan opiskelijaa sisällöltään kiinnostavia, monimuotoisia tekstejä, esim. mainoksia ja elokuvia. Tekstien kirjoittaminen ja tuottaminen T11 ohjata opiskelijaa äännetietoisuuteen ja äänne-kirjainvastaavuuden periaatteen ymmärtämiseen T12 ohjata ja rohkaista opiskelijaa tuottamaan suullisesti ja kirjallisesti sanoja, fraaseja sekä lyhyitä viestejä välittömistä tarpeista T13 opastaa opiskelijaa harjaannuttamaan kirjoittamisen taitoa T14 ohjata opiskelijaa tuntemaan vähitellen oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Havainnoidaan äännemaailmaa ja opitaan tunnistamaan opittavan kielen äänteiden välisiä eroja. Harjoitellaan ymmärtämään äänteiden ja kirjainten välistä yhteyttä. Harjoitellaan pienten ja suurten tekstauskirjainten tunnistamista ja tuottamista eri kirjoitusvälineillä. Harjoitellaan kynäotetta ja kirjoitussuuntaa vasemmalta oikealle. Tutustutaan henkilötietojen kertomiseen suullisesti ja henkilötietojen täyttämiseen erilaisiin lomakkeisiin. Harjoitellaan allekirjoitusta. Harjoitellaan arkielämässä tarvittavien viestien suullista tuottamista esim. asiointitilanteissa. Harjoitellaan tiedottavien viestien kirjoittamista eri asiayhteyksiin. Tutustutaan asioiden kirjaamiseen muistin tueksi esim. kalenteriin. Harjoitellaan käsin, näppäimistöllä ja älylaitteilla kirjoittamista. Tutustutaan oikeinkirjoituksen perusteisiin kuten ison alkukirjaimen ja päättövälimerkkien käyttöön. Numeeriset taidot T15 tukea opiskelijan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä positiivisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä Hyödynnetään opetuksessa ympäristössä olevia ilmiöitä ja niihin liittyvää numeerista tietoa. Lähestytään numeerisia taitoja konkreettisten, opiskelijoiden arkeen liittyvien ilmiöiden kautta.

10 10 Eriytetään tehtäviä niin, että monen tasoiset opiskelijat kokevat onnistumista. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan opetuksessa kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä. T16 harjaannuttaa opiskelijaa tekemään havaintoja numeerisesta tiedosta arjen tilanteissa sekä käyttämään lukuja peruslaskutoimituksissa T17 ohjata opiskelijaa ilmaisemaan lukujen avulla määrää ja järjestystä sekä tutustuttaa opiskelija keskeisimpiin mittayksiköihin ja niiden lyhenteisiin sekä mittavälineiden käyttöön T18 ohjata opiskelijaa ymmärtämään aikaan sekä rahankäyttöön liittyviä käsitteitä Harjoitellaan lukusanojen, numeromerkkien ja matematiikan perussymbolien kirjoittamista ja tutustutaan niiden käyttöön arkitilanteissa kuten puhelinnumeroissa, osoitteissa ja aikatauluissa. Tutustutaan lukukäsitteeseen ja kymmenjärjestelmän periaatteeseen. Harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua. Tutustutaan kerto- ja jakolaskun perusperiaatteisiin. Tutustutaan järjestyslukuihin. Harjoitellaan yleisimpien suureiden mittayksiköiden ja niiden lyhenteiden käyttöä, muun muassa pituus (matka), tilavuus (vetoisuus), aika ja massa. Harjoitellaan lukumäärien ja ominaisuuksien vertailua lukujen ja mittayksiköiden avulla. Arvioidaan pituuksia, tilavuuksia ja massoja. Harjoitellaan viivoittimen ja muiden mittavälineiden käyttöä. Tutustutaan aikakäsitteeseen harjoittelemalla esimerkiksi kellonaikojen, päivämäärien ja aukioloaikojen ilmaisemista ja ymmärtämistä. Harjoitellaan lukujen käyttöä rahaliikenteessä esimerkiksi hintojen, laskujen ja kuittien tarkastelun sekä hintavertailujen avulla. Harjoitellaan desimaali- ja murtolukujen tunnistamista arkielämän tilanteissa. Tutustutaan teknisiin apuvälineisiin kuten laskimeen, älypuhelimen sovelluksiin, pankkiautomaattiin ja verkkopankkiin. Lyhyemmät koulutukset ja teemakoulutukset Opistossa voidaan pitempien lukutaitokoulutusten (noin 500 tuntia) lisäksi järjestää myös lyhyempiä kursseja esimerkiksi Suomea taiteen avulla tai Suomea arjen taitojen avulla. Lyhyemmillä kursseilla opettaja huomioi erityisesti opiskelijoiden lukutaidon vaiheen ja opiskeltavat asiat rajataan tarkemmin ajan rajallisuuden vuoksi. Näiden kurssien sisällön suunnittelun pohjana voidaan käyttää esimerkiksi kuvioita 1 tai 2 keskittymällä johonkin kielen osa-alueeseen.

11 Kuvio 1. Opetuksen keskeiset sisältöalueet kansalaisopistojen lyhytkursseilla. Lähde: Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi s, 44 (Kansalaisopistojen liitto 2018). 11

12 Kuvio 2. Ruoka teemana opetuksessa (Lukimo 2015). Lähde: Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi s. 23 (Kansalaisopistojen liitto 2018). 12

13 Yhteiskuntataitoihin ja kulttuurintuntemukseen liittyvät tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet Ympäröivään yhteiskuntaan tutustutaan tekemällä vierailukäyntejä ja opiskelemalla alueellisia erityispiirteitä sekä luokkahuoneessa että luokkahuoneen ulkopuolella. Ammatteja ja työelämää voidaan käsitellä esimerkiksi kuvion 3 mukaisesti. Kuvio 3. Ammatit ja työelämä teemalähtöisesti opetuksessa (Lukimo 2015). Lähde: Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi s. 40 (Kansalaisopistojen liitto 2018).

14 14 7 Oppimisen arviointi ja todistukset Opiskelijan oppimisen arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja kannustavaa. Arvioinnin avulla pyritään tukemaan opiskelijaa sekä autetaan opiskelijaa näkemään, mitkä opiskelun osa alueet tarvitsevat vielä harjoitusta. Arvioinnin tulee tapahtua kannustavassa ja myönteisessä ilmapiirissä. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa käytetään pohjana Liitteen 1 mukaista HOPS-lomaketta. Koulutuksen päättyessä opiskelijan osaaminen arvioidaan suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus. Liite 2. Todistukseen merkitään seuraavat tiedot: Opiskelijan nimi ja syntymäaika Opetuksen järjestäjän/ oppilaitoksen nimi Opiskelijan suorittaman koulutuksen nimi ja kesto ja sen sisältämät opintokokonaisuudet kuvaus koulutuksesta, joihin opiskelija on osallistunut opiskelijan opiskelema viikoittainen/kuukausittainen tuntimäärä tai koulutuksen kokonaistuntimäärä Todistuksen antamispäivä ja todistuksen antajan allekirjoitus. tieto siitä, että koulutus on toteutettu noudattaen tätä Opetushallituksen antamaa Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta (Opetushallitus 1/011/2017). Opiskelijan osaaminen koulutuksen päättyessä arvioidaan vähintään seuraavilla kielitaidon osa-alueilla liitteen 3 mukaisesti: - vuorovaikutustilanteissa toimiminen - tekstien lukeminen ja tulkitseminen - tekstien kirjoittaminen ja tuottaminen - numeeriset taidot Mikäli opiskelija on koulutuksen aikana saavuttanut joillakin kielitaidon osa-alueilla vähintään taitotason A1.1, todistukseen merkitään myös kyseisten kielitaidon osa-alueiden kohdalle opiskelijan saavuttama kielitaitotaso kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaisesti (liite 4). Todistukseen voidaan lisäksi liittää sanallista arviointipalautetta opiskelijan taitojen kehittymisestä. Lisäksi Kivalo-opisto toimittaa jatkosuunnitelman, joka sisältää suosituksen opiskelijan seuraavasta koulutuksesta tai muusta palvelusta.

15 15 Liite 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS-lomake) Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Henkilötunnus: Ikä: Kotimaa: Äidinkieli: Siviilisääty ja perhe: Asumisaika Suomessa: Koulutus ja työkokemus Aikaisempi koulutus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisemmat suomen kielen kurssit: Taitojen lähtötaso (kielellinen, numeerinen, tietotekninen): Opiskelusuunnitelma ja jatkosuunnitelmat Koulutuksen tavoite: Opiskelijan oma tavoite/kiinnostuksen kohteet: Muuta (mm. tuen tarve/henkilökohtaistaminen): Jatkosuunnitelmat (kielenopetus/työssäoppiminen/tulevaisuuden suunnitelmat): Opettajan allekirjoitus Aika ja paikka Opiskelijan allekirjoitus Aika ja paikka

16 16 Liite 2. Todistuspohja Kemin kaupunki / Kivalo-opisto TODISTUS HENKILÖN NIMI, synt. x.x.xxxx on osallistunut opiston järjestämille kursseille seuraavasti: Luku- ja kirjoitustaidon koulutus maahanmuuttajille Koulutus on toteutettu päiväopiskeluna 5 tuntia/päivä. Koulutukseen on kuulunut seuraavia opintokokonaisuuksia: - Sanasto ja aihepiirit - Lukeminen ja kirjoittaminen - Kuunteleminen ja puhuminen (vuorovaikutustaidot) - Numeeriset taidot - Yhteiskunta - ja työelämätaidot (sis. tutustumiskäynnit) - Tietotekniset perustaidot - Kivalo-opiston muuta opetustarjontaa on hyödynnetty osallistujan mahdollisen tarpeen mukaisesti. Koulutuksessa on noudatettu Opetushallituksen antamaa Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta (Opetushallitus 1/011/2017). Opetusohjelmaan sisältyi 475 tuntia Todistuksen saaja osallistui xxx tunnille Tämän todistuksen liitteenä on erillinen arviointitaulukko. Kemi / / Päivi Remes, rehtori Kemi / / Ilona Arttijeff, opettaja

17 Liite 3. Lukutaitokoulutuksesta annettavan todistuksen liitteenä oleva arviointitaulukko 17 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Tunnistaa ja ymmärtää puheesta joitakin suomen kielen sanoja, kysymyksiä ja fraaseja. Osaa ääntää ymmärrettävästi. Osaa tuottaa joitakin suomen kielen sanoja. Osaa jonkin verran arkisessa kanssakäymisessä tarvittavia sanoja. Osaa melko paljon itseä ja lähipiiriä kuvaavia sanoja. Osaa vastata tavallisimpiin kysymyksiin ja käyttää yleisimpiä fraaseja. Osaa paljon arkielämän asiointitilanteissa tarvittavia sanoja. Pystyy seuraamaan yksinkertaista vuoropuhelua. Pystyy osallistumaan yksinkertaiseen vuoropuheluun. Osaa monipuolisesti sanoja ja fraaseja useista aihepiireistä. Opiskelija saavutti kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaisen taitotason Tekstien lukeminen ja tulkitseminen Tunnistaa arjen sujuvuuden kannalta tärkeitä symboleja. Tuntee latinalaisen kirjaimiston. Tunnistaa muutamia tuttuja sanoja. Osaa mekaanisesti lukea tavuja tai lyhyitä sanoja. Osaa ymmärtäen lukea sanoja. Osaa ymmärtäen lukea lauseita tai lyhyitä tekstejä. Opiskelija saavutti kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaisen taitotason Tekstien kirjoittaminen ja tuottaminen Osaa kirjoittaa suur- ja pienaakkosia. Ymmärtää äänne- ja kirjainvastaavuutta ja osaa kirjoittaa tavuja. Osaa kirjoittaa sanoja. Osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita. Osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä, esim. ilmoittaa poissaolosta. Osaa käyttää tietokonetta lyhyiden viestien lähettämiseen. Opiskelija saavutti kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaisen taitotason Numeeriset taidot Tunnistaa arjen toiminnoissa tärkeitä numeerisia symboleja. Osaa lukusanoja ja ymmärtää niiden merkityksen. Osaa kertoa itselleen tärkeitä numeerisia ilmauksia, esim. oman osoitteen, henkilötunnuksen ja puhelinnumeron. Osaa ilmaista luvuilla määrää ja järjestystä. Tunnistaa ja osaa kellonaikoja sekä osaa käyttää tavallisimpia mittavälineitä. Osaa yhteen- ja vähennyslaskun perusteet. Mikäli opiskelija on saavuttanut koulutuksen aikana joillakin kielitaidon osa-alueilla vähintään taitotason A1.1, todistukseen merkitään myös kyseisten kielitaidon osa-alueiden kohdalle opiskelijan saavuttama kielitaitotaso kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaisesti.

18 Liite 4. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. *Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

19 19 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein lausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. tutuimmissa, helposti ennakoitavissa kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista vuoropuheluista Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus joissa käsitellään arkielämää ja liittyvissä tilanteissa. rutiinimaisissa keskusteluissa puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai annetaan *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä tilanneyhteyden tukemana. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, yksinkertaisia ohjeita. (yksinkertaisen postikortin, * Pystyy seuraamaan muualla tauot ja katkokset ovat hyvin * Pystyy löytämään henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). yksinkertaisia, välittömiin ilmeisiä. tarvitsemansa yksittäisen tiedon * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja tilanteisiin tai omaan *Ääntäminen voi joskus tuottaa lyhyestä tekstistä (postikortit, ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään kokemukseensa liittyviä ymmärtämisongelmia. säätiedotukset). tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa keskusteluja. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa * Lyhyenkin tekstipätkän kirjoittaa muutamia yksilauseisia * Yksinkertaisenkin viestin opeteltuja ilmauksia, keskeisintä lukeminen ja ymmärtäminen on virkkeitä. ymmärtäminen edellyttää sanastoa ja perustason hyvin hidasta. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa normaalia hitaampaa ja lauserakenteita. esiintyy monenlaisia virheitä. kuulijalle kohdennettua * Alkeellisessakin puheessa esiintyy yleiskielistä puhetta. paljon peruskielioppivirheitä.

20 20 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta sanastoa seuraamaan keskustelua sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, aiheista, jotka ovat hänelle pikku-uutisia, arkisimpia välittömän tärkeitä. käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, * Ymmärtää tekstin pääajatukset itseään kiinnostavien ja joitakin yksityiskohtia parin keskustelujen ja viestien (ohjeet, kappaleen pituisesta tekstistä. kuulutukset) ydinsisällön sekä Osaa paikantaa ja verrata havaitsemaan aihepiirin yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin vaihdokset tv-uutisissa. yksinkertaiseen päättelyyn * Yksinkertaisenkin viestin kontekstin avulla. ymmärtäminen edellyttää * Lyhyenkin tekstipätkän normaalilla nopeudella ja lukeminen ja ymmärtäminen on selkeästi puhuttua yleiskielistä hidasta. puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

21 21 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi * Osaa esittää pienen, luettelomaisen *Ymmärtää pääasiat ja joitakin * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa kyetäkseen tyydyttämään kuvauksen lähipiiristään ja sen yksityiskohtia muutaman arkitilanteissa. konkreetit tarpeensa. Pystyy jokapäiväisistä puolista. Pystyy kappaleen pituisista viesteistä *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, seuraamaan hyvin osallistumaan rutiininomaisiin jonkin verran vaativissa arkisissa yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, summittaisesti selväpiirteisen keskusteluihin omista tai itselleen yhteyksissä (mainokset, kirjeet, menneistä toimista ja henkilökohtaisista asiapuheen pääkohtia. tärkeistä asioista. Voi tarvita apua ruokalistat, aikataulut) sekä kokemuksista tai elinympäristönsä *Pystyy yleensä tunnistamaan keskustelussa ja vältellä joitakin faktatekstejä (käyttöohjeet, arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, ympärillään käytävän aihepiirejä. pikku-uutiset). muistilaput, hakemukset, keskustelun aiheen. Ymmärtää *Puhe on välillä sujuvaa, mutta * Pystyy hankkimaan helposti puhelinviestit). tavallista sanastoa ja hyvin erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ennakoitavaa uutta tietoa *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet rajallisen joukon idiomeja *Ääntäminen on ymmärrettävää, tutuista aiheista selkeästi ja tavallisimmat sidoskeinot. tuttuja aiheita tai yleistietoa vaikka vieras korostus on ilmeistä ja jäsennellystä muutaman * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja käsittelevässä ääntämisvirheitä esiintyy. kappaleen pituisesta tekstistä. rakenteet oikein, mutta tekee virheitä tilannesidonnaisessa puheessa. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, Osaa päätellä tuntemattomien harvinaisemmissa rakenteissa ja * Yksinkertaisenkin viestin jokapäiväisen sanaston ja jonkin sanojen merkityksiä niiden muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ymmärtäminen edellyttää verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa kieliasusta ja kontekstista. ilmaisuja. yleispuhekieltä, joka äännetään useita yksinkertaisia ja myös joitakin * Tarvitsee usein uudelleen hitaasti ja selvästi. Toistoa vaativampia rakenteita. lukemista ja apuvälineitä tarvitaan melko usein. * Laajemmassa vapaassa puheessa tekstikappaleen ymmärtämiseksi. esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

22 22 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää pääajatukset ja *Osaa kertoa tutuista asioista myös *Pystyy lukemaan monenlaisia, * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, keskeisiä yksityiskohtia joitakin yksityiskohtia. Selviytyy muutaman sivun pituisia tekstejä jonkin verran yksityiskohtaistakin puheesta, joka käsittelee kielialueella tavallisimmista (taulukot, kalenterit, arkitietoa välittävän tekstin tutuista, koulussa, työssä tai vapaaaikana arkitilanteista ja epävirallisista kurssiohjelmat, keittokirjat) itseään kiinnostavista todellisista tai säännöllisesti toistuvia keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tutuista aiheista ja seuraamaan kuvitelluista aiheista. teemoja mukaan lukien lyhyt tärkeistä asioista myös hieman tekstin pääajatuksia, avainsanoja *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen kerronta. Tavoittaa vaativammissa tilanteissa. ja tärkeitä yksityiskohtia myös sidosteisen tekstin liittämällä erilliset radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset valmistautumatta. ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, ja selkeiden aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. * Pystyy seuraamaan tuttua kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). puhelinviestien pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, aihetta käsittelevän parisivuisen Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua * Pystyy seuraamaan yhteiseen vaikka pitemmissä puhejaksoissa tekstin pääajatuksia, avainsanoja tietoa tavallisimmissa kirjallisen kokemukseen tai yleistietoon esiintyy taukoja ja epäröintiä. ja tärkeitä yksityiskohtia. viestinnän muodoissa. perustuvaa puhetta. Ymmärtää *Ääntäminen on selvästi * Arkikokemuksesta poikkeavien *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tavallista sanastoa ja rajallisen ymmärrettävää, vaikka vieras aiheiden ja tekstin yksityiskohtien tarvittavien tekstien laadintaan riittävän joukon idiomeja. korostus on joskus ilmeistä ja ymmärtäminen voi olla sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä * Pitemmän viestin ääntämisvirheitä esiintyy jonkin puutteellista. esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä ymmärtäminen edellyttää verran. kiertoilmaisuja. normaalia hitaampaa ja *Osaa käyttää melko laajaa * Rutiininomainen kieliaines ja selkeämpää yleiskielistä jokapäiväistä sanastoa ja joitakin perusrakenteet ovat jo suhteellisen puhetta. Toistoa tarvitaan silloin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää virheettömiä, mutta jotkut vaativammat tällöin. useita erilaisia rakenteita. rakenteet ja sanaliitot tuottavat * Laajemmassa vapaassa puheessa ongelmia. kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.

23 23 Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan muutaman *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja asiatietoa, joka liittyy tuttuihin konkreeteista aiheista kuvaillen, kappaleen pituisia tekstejä julkisempiakin viestejä, kertoa niissä ja melko yleisiin aiheisiin jonkin eritellen ja vertaillen ja selostaa myös monenlaisista aiheista uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista verran vaativissa yhteyksissä muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja (lehtiartikkelit, esitteet, abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten (epäsuora tiedustelu, tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen musiikista tai elokuvista. työkeskustelut, ennakoitavissa useimmissa tavallisissa tilanteissa. kaunokirjallisuus) ja selviää myös * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen olevat puhelinviestit). Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin jonkin verran päättelyä vaativista pituisen jäsentyneen tekstin * Ymmärtää pääkohdat ja tarkkaa. teksteistä käytännönläheisissä ja (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja tärkeimmät yksityiskohdat *Osaa ilmaista itseään suhteellisen itselleen tärkeissä tilanteissa. selostuksia selväpiirteisen keskustelun ympärillään käytävästä vaivattomasti. Vaikka taukoja ja * Pystyy etsimään ja tai esityksen pohjalta). laajemmasta muodollisesta ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja yhdistelemään tietoja Osaa esittää jonkin verran tukitietoa epämuodollisesta keskustelusta. viesti välittyy. useammasta muutaman sivun pääajatuksille ja ottaa lukijan * Ymmärtäminen edellyttää *Ääntäminen on hyvin pituisesta tekstistä huomioon. yleiskieltä tai melko tuttua ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja suorittaakseen jonkin tehtävän. * Hallitsee melko monenlaiseen aksenttia sekä satunnaisia painotus eivät ole aivan kohdekielen * Pitkien tekstien jotkin kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja toistoja ja uudelleenmuotoiluja. mukaisia. yksityiskohdat ja sävyt saattavat lauserakenteita. Osaa ilmaista Nopea syntyperäisten välinen *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa jäädä epäselviksi. rinnasteisuutta ja alisteisuutta. keskustelu ja vieraiden aiheiden sanastoa ja tavallisia idiomeja. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja tuntemattomat yksityiskohdat Käyttää myös monenlaisia rakenteita kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka tuottavat vaikeuksia. ja mutkikkaitakin lauseita. virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka verran, mutta ne haittaavat harvoin äidinkielen tai jonkin muun kielen laajempaakaan viestintää. vaikutus on ilmeinen.

24 24 Taitotaso B2 B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää asiallisesti ja *Pystyy lukemaan itsenäisesti kielellisesti kompleksisen muutaman sivun pituisia tekstejä puheen pääajatukset, kun se (lehtiartikkeleita, novelleja, käsittelee konkreetteja tai viihde- ja tietokirjallisuutta, abstrakteja aiheita. Pystyy raportteja ja yksityiskohtaisia seuraamaan yleisesti ohjeita) oman alan tai yleisistä kiinnostavaa yksityiskohtaista aiheista. Tekstit voivat käsitellä kerrontaa (uutiset, haastattelut, abstrakteja, käsitteellisiä tai elokuvat, luennot). ammatillisia aiheita, ja niissä on * Ymmärtää puheen pääkohdat, tosiasioita, asenteita ja puhujan tarkoituksen, asenteita, mielipiteitä. muodollisuusastetta ja tyyliä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan Pystyy seuraamaan laajaa ja tekstin tarkoituksen, puhetta ja monimutkaista paikantamaan useita eri argumentointia, jos puheen yksityiskohtia pitkästä tekstistä. kulku on selvästi merkitty Pystyy nopeasti tunnistamaan erilaisin jäsentimin (sidesanat, tekstin sisällön ja uusien tietojen rytmitys). Pystyy tiivistämään tai käyttöarvon päättääkseen, ilmaisemaan kuulemastaan kannattaako tekstiin tutustua avainkohdat ja tärkeät tarkemmin. yksityiskohdat. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

25 25 Taitotaso B2 B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esityksen *Pystyy lukemaan itsenäisesti tallennettua, selkeästi monenlaisista yleisistäkin aiheista. usean sivun pituisia, eri *Osaa kirjoittaa selkeitä, jäsentynyttä yleiskielistä Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen tarkoituksiin laadittuja yksityiskohtaisia, muodollisia ja puhetta kaikissa sosiaalisen vuorovaikutukseen syntyperäisten kompleksisia tekstejä epämuodollisia tekstejä elämän, koulutuksen ja kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella (päivälehtiä, novelleja, monimutkaisista todellisista tai työelämän tilanteissa (myös monista asioista, esittää ja kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä kuvitelluista tapahtumista ja muodollinen keskustelu ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja voivat olla vain osittain tuttuja tai kokemuksista enimmäkseen tutuille ja syntyperäisten välinen vilkas ja kytkeä sanottavansa toisten tuntemattomia, mutta henkilön toisinaan tuntemattomille lukijoille. keskustelu). puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itsensä kannalta merkityksellisiä. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai * Pystyy yhdistämään vaativia itseään varmasti, selkeästi ja * Pystyy tunnistamaan epämuodollisen selostuksen, tehtäviä varten kompleksista ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla kirjoittajan asennoitumisen ja muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yksityiskohtaista tietoa tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja tekstin tarkoituksen. Pystyy yhteenvetoja. kuulemistaan laajoista puhuja turvautuu toisinaan paikantamaan ja yhdistämään *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen keskusteluista tai esityksistä. kiertoilmauksiin. useita käsitteellisiä tietoja tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä Osaa päätellä ääneen *Osaa viestiä spontaanisti, usein monimutkaisista teksteistä. argumentteja systemaattisesti, lausumattomia asenteita ja hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti Ymmärtää riittävästi analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä satunnaisista epäröinneistä tiivistääkseen pääkohdat tai ajatuksia. arvioida kriittisesti huolimatta. ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita kuulemaansa. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin * Vaikeuksia tuottavat vain havaittavasti kirjoittamista. * Ymmärtää vieraita puhujia ja selkeitä ja luontevia. pitkien tekstien harvinaisemmat * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja kielimuotoja. Huomattava * Hallitsee laajasti kielelliset keinot idiomit ja kulttuuriviittaukset. tekstin jäsennyksen. Virheitä voi taustamelu, kielellinen ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja huumori ja harvinaisemmat tuttuja ja tuntemattomia aiheita idiomaattisissa ilmauksissa sekä idiomit ja kulttuuriviittaukset varmasti, selkeästi ja tilanteen tyyliseikoissa. saattavat yhä tuottaa vaatimaa muodollisuus-astetta vaikeuksia. noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

26 26 Taitotasot C1-C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää suhteellisen *Ymmärtää yksityiskohtaisesti vaivattomasti pitempääkin pitkähköjä, kompleksisia tekstejä puhetta tai esitystä eri aloilta. (elokuvia, luentoja, *Pystyy vaihtelemaan keskusteluja, väittelyjä) lukutapaansa tarpeen mukaan. erilaisista tutuista ja yleisistä Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä aiheista myös silloin, kun vivahteita arvioiden sekä puhe ei ole selkeästi tunnistaa kirjoittajan jäsenneltyä ja sisältää asennoitumisen ja tekstin idiomaattisia ilmauksia ja piilomerkityksiä. Pystyy rekisterinvaihdoksia. paikantamaan ja yhdistämään *Ymmärtää hyvin erilaisia useita käsitteellisiä tietoja äänitemateriaaleja monimutkaisista teksteistä, yksityiskohtaisesti ja tiivistämään ne ja tekemään puhujien välisiä suhteita ja niistä vaativia johtopäätöksiä. tarkoituksia tunnistaen. *Vaativimmat yksityiskohdat ja *Vieras aksentti tai hyvin idiomaattiset tekstikohdat murteellinen puhekieli saattavat vaatia useamman tuottavat vaikeuksia. lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. *Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. *Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.