ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio

2 SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Luku- ja kirjoitustaidottomat opiskelijat Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Opiskelijan oma äidinkieli Muut kielet Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Yhteiskunnalliset aineet Taito- ja taideaineet Opiskelijan opinto-ohjelman laatiminen Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Opiskelijahuolto Sosiaaliohjaaja Opiskelijan ohjaus Opiskelijan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana 10 Liite 1 SUOMEN KIELI Liite 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetussuunnitelma perustuu Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuodelta Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon myös Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelma 2012, Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 2012, Nuorten maahanmuuttajien ryhmän opetussuunnitelma vuodelta 2007, Espoon aikuislukion opetussuunnitelma ja Aikuisten perusopetukseen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet vuodelta Opetussuunnitelmassa sovelletaan perusopetuslain 46 :ä siten, että oppilaasta käytetään nimitystä opiskelija.

3 1 1 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, opiskelijan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opintoohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. 1.1 Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetus Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille espoolaisille, jotka tarvitsevat suomen kielen opetusta ennen siirtymistä perusopetukseen, muuhun soveltuvaan koulutukseen tai työelämään. Laki kotoutumisen edistämisestä määrittää opiskelijan oikeuden kotoutumistukeen. Sen edellytyksenä on säännöllinen koulunkäynti. Valmistava opetus on suomenkielisen opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistä toimintaa, jossa opetustoimi vastaa opetuksesta ja sosiaali- ja terveystoimi opiskelijoiden psykososiaalisesta tuesta ja ohjauksesta. Valmistava ryhmä toimii hallinnollisesti Espoon aikuislukion alaisuudessa. Lähtötason arvioinnin perusteella jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jonka avulla opiskelija ohjataan sopivaan opetusryhmään. Lähtötason arvioinnissa otetaan huomioon, että opiskelijan kielitaitoprofiili voi olla epätasainen: suullinen kielitaito ja luku- ja kirjoitustaito voivat olla eri tasoilla. Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskelijan suomen kielen suullista taitoa, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienomotoriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjoittamista sekä numeerisia taitoja. Lisäksi selvitetään opiskelijan oppimis- ja opiskelukykyä, opiskeluhalukkuutta, motivaatiota, muistamis- ja omaksumiskykyä sekä koulutustausta, yleissivistys, työhistoria ja muu osaaminen. Samalla kerrotaan myös oppilaitoksen käytänteistä ja säännöistä. Opiskelijan omaa opinto-ohjelmaa tarkennetaan koulutuksen aikana. Valmistavassa opetuksessa annetaan opetusta luku- ja kirjoitustaidottomille ja luku- ja kirjoitustaitoisille opiskelijoille suomen kielen taitotasoryhmissä. Siirtyminen ryhmäs-

4 2 tä toiseen tapahtuu joustavasti opiskelijan taitotason mukaan. Luku- ja kirjoitustaitoisten ryhmässä tulee olla riittävä luku- ja kirjoitustaito latinalaisilla kirjaimilla. Mikäli opiskelijan taidot eivät riitä perusopetukseen siirtymiseen, voi valmistavan opetuksen ryhmässä tarvittaessa jatkaa pidempään kuin yhden lukuvuoden ja siirtyä jatko-opintoihin oman opinto-ohjelman mukaisesti. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja opiskeluvalmiuksien saavuttamiseen varataan riittävästi aikaa. On otettava huomioon, että opiskelijan lähtömaassaan saavuttamat opiskeluvalmiudet ja koulunkäynti vaihtelevat suuresti. 2 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 2.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opintoohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetus Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää suomen kielen taitoa, opiskelijan tasapainoista kehitystä, kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja antaa tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaiset kielelliset valmiudet ja elämänhallintataidot, että hän selviytyy arkielämästä itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on ehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä psykososiaalisen tuen avulla. Opiskelijoita ohjataan myös yhteisöllisyyteen, yhteisvastuuseen ja vahvistetaan opiskelijan taitoja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Valmistavan opetuksen lähtökohtana on, että opiskeltavat asiat muodostavat yhdessä laajempia aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksiin kuuluvat luku- ja kirjoitustaito, suomen kieli, numeeriset taidot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskunta- ja kulttuuritietous, työelämä- ja opiskeluvalmiudet. Aihekokonaisuuksien laajuus vaihtelee yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Opintoihin sisältyy myös harjaantumista tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Valmistavan opetuksen aikana opiskelijan on mahdollista osallistua perusopetuksen opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaisesti, jos opiskelijan kielelliset ja opiskeluvalmiudet riittävät. Opiskelijan kielitaito kehittyy vähitellen niin, että hän voi laajentaa toiminta-aluettaan omasta lähipiiristä muualle yhteiskuntaan. Opiskelijoiden erilaiset opiskelu- ja tiedolliset valmiudet pyritään ottamaan huomioon, kun suunnitellaan aihekokonaisuuksia ja

5 3 työtapojen valintaa. Havainnollistaminen ja selkeys ovat tärkeitä opetuksen suunnittelussa. Opetuksessa tuetaan opiskelijaa henkilökohtaisten oppimistavoitteiden saavuttamisessa. 2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat opiskelijat (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2009) Nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että opiskelijat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat oppilaan identiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman opiskelijan riittävästä tuesta huolehditaan. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole omassa kotimaassaan ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulutusta, jotta he voisivat selviytyä tietoyhteiskunnan opiskelulle asettamista vaatimuksista. Luku- ja kirjoitustaito ja numeeriset taidot kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin, joiden avulla opiskelija voi päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Valmistavan opetuksen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen kielen suulliset ja kirjalliset perustaidot. Sekä primaarilukutaidottomat että sekundaari- ja semilukutaitoiset tarvitsevat luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ja suomen kielen ja viestintätaitojen opetusta, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden puutteellisen koulunkäynnin vaikutus oppimiseen ja kotoutumiseen. Primaarilukutaidottomat, sekundaari- ja semilukutaitoiset määritellään seuraavasti: A. Primaarilukutaidoton oppija ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti ole koulutaustaa. Primaarilukutaidottomilla on hyvin vähän tai ei lainkaan kokemusta opiskelusta ja koulunkäynnistä. B. Sekundaarilukutaitoinen oppija osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, mutta koulutausta voi vaihdella. Samoin lukutaito oppijan omalla äidinkielellä tai jollain muulla kielellä voi vaihdella mekaanisen ja funktionaalisen taidon välillä. C. Semilukutaitoisella oppijalla on jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla. Semilukutaitoinen on mahdollisesti käynyt koulua muutaman vuoden tai oppinut lukutaitoa muulla tavoin joko kotimaassaan tai Suomessa. Lukutaito ei ole kuitenkaan riittävä tietoyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta, ja opiskeluvalmiudet ovat usein puutteelliset.

6 4 Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin luku- ja kirjoitustaidon opetuksen suomen kielen tavoitteet ja sisällöt kielen eri osa-alueiden mukaisesti, joita ovat sanasto ja aihepiirit, kuunteleminen ja puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen ja numeeriset taidot. 2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite) taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opintoohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Suomi toisena kielenä -opetuksen lähtökohtana ovat toisen kielen oppijan oppimistilanne, kielelliset valmiudet ja kielitietoisuus. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen voi vaikuttaa opiskelijan koulutausta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Suomen kieltä ja sanastoa opetetaan ja opitaan myös muissa oppiaineissa. Valmistavan opetuksen keskeinen tavoite on suomen kielen ja viestintätaitojen kehittyminen. Varsinkin aluksi korostuu viestinnällinen kielitaito. Kielenoppiminen on kokonaisvaltaista ja opiskelijan aktiivinen osallistuminen koulun kaikkeen toimintaan on luonteva osa kielenoppimista. Tutustumiskäynnit ja retket tehostavat kielenoppimista. Kielitaidon kehittymistä havainnoidaan, ja siitä annetaan opiskelijalle jatkuvaa palautetta. Lisäksi käytetään tarkoituksenmukaisia tekstejä. Valmistavassa opetuksessa opiskelijan suomen kielen kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijalla on mahdollisuus oppia suomen kieltä sekä ohjatuissa ryhmätilanteissa että luonnollisissa viestintätilanteissa. Kieli- ja viestintätaitojen harjoittelussa hyödynnetään kohdekielistä ympäristöä opintojen alusta lähtien. Vaihtelevat työtavat harjaannuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia opiskelijoita käyttämään monipuolisesti kielen eri osa-alueita. Erilaiset työmenetelmät kotouttavat opiskelijoita suomalaiseen kulttuuriin ja totuttavat vertailemaan suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Liitteessä 2 on kielitaidon tasojen kuvausasteikon taitotasot A1.1 A2.2. Asteikko kuvaa tarkemmin suomen kielen tavoitteet luetun ja kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa ja kirjoittamisessa Opiskelijan oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetinkehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä

7 5 kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa Muut kielet Valmistavaan opetukseen osallistuville järjestetään mahdollisuuksien mukaan opetusta omalla äidinkielellä. Oman äidinkielen opetus voidaan järjestää yhteistyössä Kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualueen kanssa. Opiskelijoille kerrotaan mahdollisuuksista osallistua oppilaan oman äidinkielen opetukseen. Opiskelijan opintojen tukemisessa on tärkeää valmistavan opetuksen opettajien tietoisuus opiskelijan kielitaustasta ja oman äidinkielen taidosta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. Opiskelijan omaan opinto-ohjelmaan voi sisältyä valmistavan opetuksen aikana muiden kielten opiskelua Espoon aikuislukiossa tai muussa soveltuvassa oppilaitoksessa Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielentaidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

8 6 Suomen kielen lisäksi valmistavan ryhmän opiskelijat saavat yhteiskunnallisten ja muiden aineiden opetusta sekä opintojen ohjausta. Opiskeltaviin aineisiin sisältyy myös opiskelutaitojen ja suomenkielisen sanaston opiskelu. Lisäksi sisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämäntilanteissa. Eri oppiaineiden opetus pyritään integroimaan aihekokonaisuuksiksi. Valmistavassa opetuksessa oleva opiskelija voi osallistua perusopetuksen opetusryhmään opiskelijan oman opinto-ohjelman mukaan. Valmistavassa opetuksessa käytetään liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään sähköisiä oppimisympäristöjä Yhteiskunnalliset aineet Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia arkielämän hallintaan ja tutustuu suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin sekä kotoutumisen kannalta keskeisiin asioihin. Opiskelija tuntee pääpiirteittäin suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet ja -palvelut, työelämän pelisäännöt ja oikeudet ja velvollisuudet.. Opiskelija tuntee Suomen ja lähialueiden maantiedettä. Tavoitteena on myös paikallistuntemuksen lisääminen. Yhteiskuntataitojen opiskelu kulkee rinnakkain suomen kielen opintojen kanssa ja tärkeänä tavoitteena on suomen kielen sanaston oppiminen Taito- ja taideaineet Valmistavan opetuksen ryhmille voidaan järjestää taito- ja taideaineiden opetusta yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Espoon työväenopiston kanssa. Opiskelijoille voidaan järjestää myös kerhoja muiden yhteistyötahojen kanssa. 3 OPISKELIJAN OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan: opiskelijan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja opiskelijanvahvuudet opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö opiskelijan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointiperusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Kaikille valmistavan opetuksen opiskelijoille laaditaan oma opinto-ohjelma viimeistään kolmen kuukauden kuluttua opintojen aloittamisesta. Lähtötason arvioinnissa on selvitetty suomen kielen taito sekä luku- ja kirjoitustaito. Testin tulosten perusteella opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja tehdään opiskelijalle oma opinto-ohjelma tulohaas-

9 7 tattelun yhteydessä. Tulohaastattelussa selvitetään opiskelijan opiskelutaidot, motivaatio ja elämäntilanne, koulutus ja työkokemus sekä psykososiaalisen tuen tarve. Lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen, käydään myös läpi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat yritetään tunnistaa, ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja valmiuksia opiskella ohjataan ja tuetaan. Tulohaastatteluun osallistuvat opiskelija, sosiaali- ja terveystoimen sosiaaliohjaaja, opinto-ohjauksesta vastaava opettaja sekä tulkki. Oma opinto-ohjelma sisältää opiskelijan tämänhetkisen opiskelutilanteen, omat tavoitteet sekä yhdessä opettajien ja lähiajan jatkosuunnitelmat. Mikäli opiskelijalla on aiempia suomen kielen opintoja tai hän hallitsee ennestään muita koulutuksen sisältöalueita, otetaan tämä huomioon omaa opinto-ohjelmaa laadittaessa. Omaa opinto-ohjelmaa laadittaessa voidaan hyödyntää opiskelijan alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa tai opinto-ohjelma voidaan laatia yhdessä kotoutumissuunnitelmasta vastaavien kanssa. Opinto-ohjelman laatimiseen voi osallistua myös opetusta tarjoavan oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita tai viranomaisia. Kevätlukukauden alussa opettajat, sosiaali- ja terveystoimen sosiaaliohjaaja ja ohjauksesta vastaava opettaja haastattelevat yhdessä kaikki opiskelijat. Haastattelussa selvitetään opintojen edistyminen ja opiskelijoiden jatko-opiskelusuunnitelmat. Haastattelut tehdään tarvittaessa tulkin avustuksella.. 4 OPISKELUN JA HYVINVOINNIN TUKI Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 4.1 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. 4.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Valmistavassa ryhmässä tehdään moniammatillista yhteistyötä opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Tiivistä yhteistyötä tehdään Espoon Maahanmuuttajapalveluiden, Työ- ja elinkeinotoimiston ja muiden nuorten tukiverkostojen kanssa. Opiskelijoiden edistymistä seurataan tiiviisti TE-toimiston työvoimaneuvojien kanssa kuukausittain ja päivittämällä lukuvuoden lopuksi opiskelijoiden jatkosuunnitelmat.

10 8 Opiskelijoita neuvotaan ja ohjataan suomalaisen yhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Koska valmistavan ryhmän opiskelijat kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin, näiden ryhmien omat verkostot ja tukiryhmät voivat olla yhteistyökumppaneina tukemassa opiskelijaa myös omalla äidinkielellä. Lisäksi tehdään yhteistyötä eri järjestöjen ja oppilaitosten kanssa ja osallistutaan maahanmuuttajille suunnattuihin hankkeisiin ja muuhun toimintaan. Valmistavan ryhmän opettajat ja opiskelijat tekevät yhteistyötä niiden oppilaitosten kanssa, joihin opiskelijat siirtyvät. Nivelvaiheessa tehdään tutustumiskäyntejä ja seurataan opiskelijoiden kiinnittymistä uuteen opiskelupaikkaan. Espoon aikuislukion lisäksi tärkeitä jatko-opintopaikkoja ovat ammatillisten oppilaitosten maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ryhmät, erilaiset valmentavat ja kuntouttavat koulutuksen ryhmät ja muut aikuislukiot. 4.3 Opiskelijahuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistava opetus Sosiaaliohjaaja Valmistavan opetuksen opiskelijahuolto järjestetään yhteistyössä Espoon aikuislukion kanssa. Aikuislukiossa toimii opiskelijoiden tukena opiskelijahuoltoryhmä. Mikäli opiskelun aikana huomataan opiskelijoiden fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikeuttaa opinnoissa etenemistä, opiskelijaa yritetään tukea mahdollisimman pian. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaamiseen, joilla on opiskelu- ja oppimisvaikeuksia tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukimuodot kirjataan omaan opinto-ohjelmaan. Sosiaali- ja terveystoimen Espoon Maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaaja huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisesta valmistavassa opetuksessa. Sosiaaliohjaaja tekee yhteistyötä opiskelijoiden sosiaalityöntekijöiden, terveyspalveluiden, TEviranomaisten ja muiden nuoren verkostojen kanssa. Sosiaaliohjaaja järjestää opiskelijan tulohaastattelun yhdessä ohjauksesta vastaavan opettajan kanssa, tilaa tulkit ja sopii haastatteluaikataulusta. Tulohaastattelun yhteydessä opiskelijalle tehdään opinto-ohjelma. Sosiaaliohjaaja seuraa yhdessä opettajien ja opintojen ohjaajan kanssa opinto-ohjelman toteutumista ja osallistuu opiskelijan ohjauskeskusteluihin. Sosiaaliohjaaja kartoittaa opiskelijan psykososiaalisen tuen tarpeen ja tarjoaa opiskelijoille psykososiaalista tukea. Lisäksi opiskelija voidaan ohjata

11 9 käyttämään muita hänelle soveltuvia tukipalveluita. Psykososiaalisen tuen tavoitteena on pyrkiä voimaannuttamaan opiskelijaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Sosiaaliohjaaja suunnittelee ja toteuttaa päivittäisiä toimintoja yhdessä valmistavan opetuksen opettajien kanssa 4.4 Opiskelijan ohjaus Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Opiskelijan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan ohjauksella ja sosiaaliohjaajan sekä jatko-opiskelupaikan ohjauksesta vastaavan ja opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Opettajat ja sosiaali- ja terveystoimen sosiaaliohjaaja ovat tarpeen mukaan yhteydessä opiskelijan sosiaalityöntekijään, työvoimaneuvojaan, edustajaan tai tukihenkilöön ja pitävät heidät ajan tasalla opintojen etenemiseen ja koulunkäynnin sujumiseen liittyvistä asioista. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta kysytään kirjallinen lupa opiskeluasioiden käsittelyyn viranomaisten kanssa. Opiskelijalle järjestetään tulohaastattelu, laaditaan opinto-ohjelma ja seurataan yhdessä ohjauksesta vastaavan opettajan ja sosiaaliohjaajan kanssa. Ohjauksesta vastaava järjestää opiskelijoille tutustumiskäyntejä jatko-opiskelupaikkoihin, auttaa hakemusten tekemisessä ja ylläpitää yhteyksiä jatko-opiskelupaikkoihin. Ohjauksesta vastaava seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä ja toimii tiiviissä yhteistyössä opettajien ja sosiaali- ja terveystoimen sosiaaliohjaajan kanssa ja muiden tahojen kanssa ja osallistuu opiskelijan ohjauskeskusteluihin. Ohjauksella lisätään opiskelijan hyvinvointia, tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua, ennaltaehkäistään opintojen keskeyttämistä, edistetään työhön sijoittumista ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista. 5 OPISKELIJAN ARVIOINTI Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojenkuvausasteikolla (liite). Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön.

12 10 6 TODISTUKSET Arviointi on jatkuva prosessi ja perustuu opiskelijan aiempaan koulutustaustaan ja oman opinto-ohjelman tavoitteisiin. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan sekä tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja luottamusta omiin kykyihinsä. Opiskelijalle annetaan koulutuksen aikana ja sen päättyessä riittävästi palautetta edistymisestään ja oppimisestaan. Arviointipalautteen tulee olla kannustavaa, riittävää ja monipuolista sekä luotettavaa ja oikeudenmukaista. Opiskelijaa kannustetaan itseohjautuvuuteen sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, jotta hän pystyy itsenäisesti ja realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksiaan sekä arvioimaan omassa opinto-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon arviointi perustuu yhteismitalliseen eurooppalaiseen taitotasoasteikkoon, mikä varmistaa sen, että arviointi pohjautuu tavoitteisiin ja on valtakunnallisesti vertailtavissa. Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueet, kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja luetun ymmärtäminen sekä kirjoittaminen. Mikäli opiskelija on koulutuksen aikana saavuttanut joillakin kielitaidon osa-alueilla vähintään taitotason A1.1, todistukseen merkitään myös kyseisten kielitaidon osaalueiden kohdalle opiskelijan saavuttama kielitaitotaso kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaisesti. Poikkeustapauksessa opiskelija voi myös muulla opettajan hyväksymällä tavalla osoittaa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen tavoitteet ja sisällöt. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi opiskelijalle annetaan osallistumistodistus. Osallistumistodistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistukseen voidaan lisäksi liittää sanallista arviointipalautetta opiskelijan taitojen kehittymisestä. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidottoman opiskelijan osaaminen arvioidaan koulutuksen päättyessä arviointitaulukon avulla siten, että taulukosta rastitetaan kaikki opiskelijan saavuttamat taidot. 7 PERUSOPETUKSEN OPPIMÄÄRÄÄN SISÄLTYVIEN OPINTOJEN SUORITTAMINEN VALMISTAVAN OPETUKSEN AIKANA Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa selvi-

13 11 tetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineidentavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun 8.3. Todistukset kohtaan Muut todistukset. Opiskelijan omaan opinto-ohjelmaan voi sisältyä valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen oppimäärään sisältyviä opintoja Espoon aikuislukiossa tai muissa soveltuvissa oppilaitoksissa. Opiskelija voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

14 LIITE 1:SUOMEN KIELI 1. Luku- ja kirjoitustaidottomat opiskelijat 1.1 Sanasto ja aihepiiri. Tavoitteet Tvoitteena on, että opiskelija laajentaa sanavarastoaan aihepiireittäin oppii arjessa selviytymisen ja viestinnän kannalta olennaista sanastoa ja sanontoja 1.2 Kuunteleminen ja puhuminen Tavoitteet Tavoitteena on, opiskelija ymmärtää henkilökohtaisiin asioihin ja tarpeisiin liittyviä sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja yksinkertaisia kehotuksia tunnistaa suomen kielen äänteiden välisiä eroja ja herkistyy suomenkieliselle äännemaailmalle pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja ja tutustuu vähitellen suomalaiseen keskustelutapaan pystyy ääntämään ymmärrettävästi osaa viestiä tarpeitaan ja rohkaistuu käyttämään kieltä arkipäivän erilaisissa viestintätilanteissa osaa kertoa perustiedot itsestään, lähipiiristään ja elämästään saa tehdä kysymyksiä arjen vuorovaikutustilanteissa 1.3 Lukeminen ja kirjoittaminen Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa mekaanisen lukutaidon saavuttaa peruslukutaidon saavuttaa tekstitaidon saavuttaa kuvanlukutaidon ymmärtää ja tunnistaa nimiä, kylttejä ja joitain sanahahmoja tunnistaa käsitteet teksti, lause, sana, tavu, äänne ja kirjain ymmärtää äänne-kirjainvastaavuuden periaatteen osaa kirjoittaa suur- ja pienaakkoset käsin sekä koneella osaa kirjoittaa sanoja, fraaseja sekä lyhyitä viestejä välittömistä tarpeistaan osaa täyttää henkilötietolomakkeen

15 1.4 Numeeriset taidot Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija tuntee lukusanat ja numerot ja osaa käyttää niitä arkitilanteissa ymmärtää lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän periaatteen tuntee lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, osaa vertailla lukuja osaa peruslaskutoimituksista yhteen- ja vähennyslaskun, ymmärtää myös kerto- ja jakolaskun perusteet sekä tunnistaa desimaalipilkun ja murtoluvun arkielämän tilanteissa 2. Lukutaitoiset opiskelijat Tavoitteena on, että opiskelija saa sellaiset kielelliset ja tiedolliset valmiudet, että hän tulee toimeen jokapäiväisissä viestintätilanteissa, työelämässä ja jatko-opinnoissa. 2.1 Toimiva alkeiskielitaito (A1) Tavoitteet Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan hyvin hidasta, huolellisesti äännettyä puhetta ja ymmärtämään kasvokkain annettuja neuvoja. Opiskelija pystyy puhumaan yksinkertaisella kielellä välittömistä tarpeista ja hyvin tutuista aiheista. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään erittäin lyhyitä, yksinkertaisia tekstin osia. Opiskelija tunnistaa tutut nimet, sanat ja aivan tavalliset ilmaukset kaikkein yleisimmissä arkipäivän tilanteissa. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, irrallisia ilmauksia ja lauseita. 2.2 Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito (A2) Tavoitteet Kuullunymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta sen verran, että pystyy tyydyttämän konkreetit tarpeensa. Puheessa opiskelija selviää suhteellisen hyvin tavanomaisista puhetilanteista ja pystyy osallistumaan melko aktiivisesti ennakoitavissa oleviin keskusteluihin. Opiskelija pystyy myös kertomaan oman elämänpiirinsä arkiasioista. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja konkreetteja aiheita. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kirjoittamaan itselleen tarpeellisia tekstejä.

16 LIITE 2: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

17 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. * Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin (henkilökohtaisia kysymyksiä ja Selviytyy kaikkein yksinkertai- tuntemattomia sanoja. Ymmärtää jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja simmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitel- kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa Tarvitsee joskus puhekumppanin lään arkielämää ja rutiinitapahtumia tilanneyhteyden tukemana. apua. tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, * Pystyy löytämään tarvitsemansa välittömiin tilanteisiin tai omaan muualla tauot ja katkokset ovat hyvin yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä kokemukseensa liittyviä keskusteluja. ilmeisiä. (postikortit, säätiedotukset). *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmär- * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen tämisongelmia. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen edellyttää normaalia hi- *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. taampaa ja kuulijalle kohdennettua opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa yleiskielistä puhetta. ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

18 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään yksinkertaista *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaiktelua puhetta tai seuraamaan keskuskein tavanomaisinta sanastoa sisältä- aiheista, jotka ovat hänelle viä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

19 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.