Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Yrittäjät esittävät lausuntonaan Lahden keskustan liikenneselvityksestä

Transkriptio

1 1 (5) Lahden tekninen ja ympäristötoimiala PL LAHTI LAUSUNTO LAHDEN KESKUSTAN LIIKENNESELVITYKSESTÄ Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Yrittäjät esittävät lausuntonaan Lahden keskustan liikenneselvityksestä seuraavaa: Kartoittaakseen yritysten näkemyksiä Lahden keskustan liikennejärjestelyjen toimivuudesta Päijät-Hämeen Yrittäjät teki lausunnon taustaksi jäsenistölleen kyselyn asiasta. Kysely lähetettiin Päijät-Hämeen Yrittäjien jäsenille, yhteensä noin yritykselle, sekä Lahden keskustaeheytys ry:n jäsenille. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä noin 250 kappaletta. Kyselyn tulokset ovat tämän lausunnon liiteaineistona. Taustatiedoiksi kerättiin vastaajien yritysten sijainti Lahden sisällä sekä muualla Päijät- Hämeessä. Lahden osalta vastaajilta tiedusteltiin myös liiketilojen tarkempaa maantieteellistä sijaintia keskustassa tai sen ulkopuolella, sekä sijoittumista katutasoon tai sen yläpuolelle ja liikekeskuksiin, kuten Trioon tai Hämeen helmeen. Kaikkia vastaajia pyydettiin myös määrittämään yrityksen toimiala sekä toimiiko yritys vuokra- vai omistustiloissa. Kyselyn tulokset Kyselyn tulosten perusteella kävelypainotteisuuden lisäämistä Lahden keskustassa kannattaa yli puolet (51,6 %) kaikista vastaajista. Keskustan kivijalkayrittäjien joukossa kävelypainotteisuuden lisäämistä kannattaa kuitenkin hieman alle puolet vastaajista, noin 44 %. Tarkasteltaessa muiden keskustan kehän sisällä toimivien yrittäjien vastauksia voidaan todeta, että ryhmässä kävelypainotteisuuden lisäämisen kannatus oli vahvinta, noin 55,6 %. Suurin osa myönteisistä perusteluista liittyi keskustan viihtyisyyden ja kaupunkikuvan paranemiseen kun taas kielteisissä kommenteissa korostettiin autoilun vaikeutumisen aiheuttamaa asiakasvirtojen heikentymistä, kävelypainotteisen alueen liian suurta kokoa sekä linja-autoliikenteen torilta poistumisen aiheuttamaa asiakaskatoa. Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä Aleksanterinkadun muuttamisesta kokonaan kävelykaduksi. Kolmena vastausvaihtoehtona olivat kadun muuttaminen kokonaan kävelykaduksi tai kävelypainotteisuuden lisääminen siten, että se olisi edelleen joukkoliikenteen käytössä tai Aleksanterinkadun säilyttäminen nykyisellään. Aleksanterinkadun säilyttämistä nykyisellään kannatti kaikista vastaajista 35,4 %, mutta kivijalkayrittäjistä yli puolet oli tämän vaihtoehdon kannalla (51,2 %). Kokonaan kävelykaduksi muuttamisen puolella oli 26,7 % vastaajista ja joukkoliikenteen säilyttämistä kävelypainotteisella Aleksanterinkadulla kannatti 28 %. Enemmistö vastaajista siis kannatti Aleksanterinkadun muuttamista kävelypainotteiseksi joko joukkoliikenteen säilyttäen tai kokonaan kävelijöille varattuna. Keskustassa toimivista yrittäjistä kokonaan kävelykaduksi muuttamista kannatti kuitenkin vain noin 20 %. Vastaajat ehdottivat vaihtoehtoisina ratkaisuina mm. Hämeen- tai Vapaudenkadun muuttamista kävelykaduksi tai lyhyempää kävelyaluetta.

2 2 (5) Kysyttäessä kävelykadun myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia nousi vastauksissa esiin joitakin pääteemoja. Kielteisiä näkökulmia nimettiin vastauksissa jonkin verran enemmän. Suurimpina myönteisinä vaikutuksina vastaajat uskoivat viihtyisyyden lisääntyvän keskustassa (yli 60 %) sekä parantavan kaupunkikuvaa (41,5 %). Muut positiiviset vaikutukset, kuten tapahtumien järjestäminen, asioinnin lisääntyminen liikkeissä ja turvallisuuden parantuminen, saivat melko tasaisesti kannatusta eri vastaajaryhmissä. Aleksanterinkadun kävelykaduksi muuttamisen kielteisinä vaikutuksina nähtiin erityisesti joukkoliikenteen torilta poistamisen aiheuttama asiakaskato liikkeissä kaupungin länsiosissa. Kivijalkayrittäjistä 77 % ja 56 % kaikista vastaajista piti joukkoliikenteen poistumista merkittävänä uhkana torin länsiosien liikkeille. Lisäksi kävelyaluetta pidettiin Suomen sääolojen vuoksi liian suurena, jolloin kävelyalue olisi autio suurimman osan vuodesta. Myös jakeluliikenteen vaikeutuminen, liikenteen uudelleen järjestelyjen ja taksiliikenteen toimivuuden heikentyminen sekä kävelykadun vetovoiman riittämättömyys arvioitiin kielteisiksi vaikutuksiksi kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Keskustan kehän ei uskota selkeyttävän keskustan liikennettä, vaan monet vastaajat uskoivat sen vähentävän keskustassa asiointia. Ainoastaan muissa Päijät-Hämeen kunnissa asuvat yrittäjät uskoivat keskustan kehän parantavan palveluiden saavutettavuutta, 57 % ryhmän vastaajista. Lähes puolet kaikista vastaajista (49,6 %) ja yli 60 % kivijalkayrittäjistä uskoi keskustan kehän pikemmin hankaloittavan keskustaan saapumista. Lahden sisällä eri vastaajaryhmien enemmistöt uskoivat keskustaan saapumisen hankaloituvan vaihteluväli %. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin asioinnin siirtyminen kehän varrelle pois keskustasta sekä autolla liikkumisen vaikeutuminen erityisesti itä-länsi -suunnassa. Toimivia pysäköintijärjestelyjä keskustassa pidettiin tärkeänä keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Kyselyn perusteella yrittäjät ovat huolissaan erityisesti kadunvarsipysäköinnin vähentymisestä keskustassa ja sen pelätään vaikuttavan negatiivisesti keskustan liikkeissä asiointiin. Vain noin 30 % vastaajista uskoi ajantasaisen opastuksen keskustan kehältä pysäköintilaitoksiin helpottavan asiointia. Avoimissa vastauksissa korostettiin kadunvarsipysäköinnin merkitystä erityisesti lyhytaikaisessa asioinnissa sekä toriparkin toteuttamisen tärkeyttä keskustan kehittymisen kannalta. Huolto- ja jakeluliikenteen rajoitukset vaikuttavat yritysten toimintaan merkittävästi kaikissa vastaajaryhmissä. Kivijalkayrittäjistä lähes puolet (46,3 %) ilmoitti rajoitusten vaikuttavan yrityksen toimintaan. Rajoituksilla on vaikutusta yritystoimintaan keskustayrittäjistä 37 %:lla ja Lahden ulkopuolella toimivissakin yrityksissä noin 23 %:lla. Rajoitukset vaikuttavat niiden yritysten toimintaan, jotka toimittavat tavaroita tai huoltopalveluita keskustaan sekä vastaanottavat niitä. Ajalliset rajoitukset aiheuttavat yritysten toiminnalle kutakuinkin yhtä paljon hankaluuksia kuin kuljetuskaluston koon rajoitukset. Ajallinen jakelu- ja huoltoliikenteen rajoitus haittaa merkittävästi 42 % keskustayrittäjien toimintamahdollisuuksia ja vain 22,5 % näistä vastaajista ilmoitti, ettei rajoituksella ole vaikutusta toimintaan. On huomattava, että kysymykseen vastanneista Lahden ulkopuolella toimivista yrityksistä jopa 60 % ilmoitti ajallisen rajoituksen vaikuttavan yrityksen toimintaan jonkin verran tai

3 3 (5) merkittävästi. Avoimissa perusteluissa korostuivat esimerkiksi valtakunnallisten logistiikkaketjujen osana oleminen tai tukkukauppiaiden määrittämät aikataulut, jotka eivät mahdollista vaikuttamista toimituksiin sekä mm. huoltopalveluyritysten tarve päästä kohteen viereen kaikkina kellon aikoina. Huolto- ja jakeluliikenteen kaluston rajaaminen alle 12 metriin keskustankehän sisällä vaikuttaa erityisesti kivijalkayrittäjien toimintamahdollisuuksiin. Merkittävää haittaa kaluston rajoittamisesta koituisi 42 %:lle kivijalkayrittäjistä ja jonkin verran haittaa 21 %:lle. Tavarakuljetukset järjestetään usein suurella kalustolla esimerkiksi toimitettavan tavaran tai kuljetuskohteiden määrän mukaan, jolloin kuljetuskaluston on oltava suurta. Jakeluliikenteen sujuvuudesta annettiin kyselyssä myös avointa palautetta. Kyselyssä korostettiin mm. joustavuuden tarvetta jakelu- ja huoltoliikenteessä. Monet kivijalkayritykset toimivat tiloissa, joissa tavarantoimitukset tapahtuvat katutason asiakasovien kautta, jolloin liikkeen eteen täytyy kyetä ajamaan ajankohdasta ja kaluston koosta riippumatta. Aleksanterinkadulle tulisi kaikissa vaihtoehdoissa varata selkeä tila huolto- ja jakeluliikennettä varten. Aika ja kalustorajoituksia ei tulisi olla määrääviä, vaan pikemmin suosituksia. Mikäli rajoitukset olisivat velvoittavia, tulisi poikkeusmenettelyn olla joustava ja helppo sekä mahdollistaa yritysten normaali toiminta keskustan kävelypainotteisilla alueilla. Kyselyssä pyydettiin lisäksi kehittämisehdotuksia keskustan liikennejärjestelyille. Monet vastaajista epäilivät keskustan kehän liikenteellistä toimivuutta sekä kokivat keskustan itä-länsi - yhteyden katkeamisen vaikeuttavan liikkumista. Vuoksenkadun liikennejärjestelyiden osalta läheisten koulujen ja suuren liikennevirran yhteensovittaminen turvallisesti ja kustannustehokkaasti pidettiin haastavana. Keskustan saavutettavuuden ja elinvoiman kannalta olisi myös tärkeää huomioida paremmin autolla liikkumisen mahdollisuudet ja pyrkiä selvästi edistämään sujuvaa henkilöautoliikennettä. Palautteessa kyseenalaistettiin usein myös liikenneselvityksen mukaisten toimenpiteiden toimivuus. Lahden kaupungin kehittämishankkeista tärkeimpinä kyselyyn vastaajat pitivät mm. joukkoliikenteen kehittämistä, toriparkin sekä matkakeskuksen rakentamista ja keskustan uusien asuinkohteiden toteuttamista. Keskustan kehittämisen kannalta tärkeimpänä hankkeena pidettiin kuitenkin Lahden eteläisen kehätien toteuttamista, yli 50 % vastaajista. Johtopäätökset Rakenteelliset muutokset liikennejärjestelyihin, kaupunkikuvaan ja viihtyvyyteen eivät yksinään takaa keskustan elinvoimaa. Keskustan elinvoiman ja vireyden kasvattamisen kannalta on tärkeää saada lisää ihmisiä liikkumaan ja asioimaan kaupungin keskustassa. Ihmisten asiointiin ja liikkumiseen vaikuttaa olennaisesti se, millaiset kaupalliset palvelut ja muut asiointimahdollisuudet kaupungissa on tarjolla suhteessa keskustan ulkopuolisiin tai muiden kaupunkien vaihtoehtoihin. Tarjonnan monipuolisuuden lisäksi sekä ostos- että muussa asioinnissa paikanvalintaa ohjaa ympäristön viihtyisyyden ohella asioimisen hinta, vaivattomuus ja saavutettavuus.

4 4 (5) Keskustan kehittämisen ratkaisuja ei voi tarkastella vain ekologisuus- tai viihtyvyysnäkökulmasta tavoitteena esimerkiksi autottomuus, tai vain keskustan asukkaiden tarpeiden näkökulmasta. Jotta keskustassa riittäisi palveluita, hankkeessa on huomioitava realistisesti yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti Lahden keskustan eri puolilla sijaitsevilla liikepaikoilla. Lisäksi on huomioitava kaupungin ulkopuolelta asioivien mahdollisuudet saapua kaupunkiin vaivattomasti eri liikennevälineillä, olipa kysymys keskustan ulkopuolella asuvista lahtelaisista, maakunnan ja sen ulkopuolisista muista asukkaista tai matkailijoista. Suuri osa keskusta-asioinnista tapahtuu edelleen henkilöautoilla, eikä ajatus vain joukkoliikenteen tai pyöräilyn varassa toimivasta keskustasta nojaudu realismiin sään, välimatkojen ja joukkoliikenteen toimivuuden vuoksi. Ekologisen tarkastelun lähtökohdaksi on otettava myös se tulevaisuuden kuva, että autojen päästöt voivat vähentyä olennaisesti. Keskustan liikenneselvityksen toimenpiteissä on tärkeää turvata keskustan saavutettavuus eri kulkuvälineillä sekä kehittää keskustan sisäistä liikennettä. Liikenteen ohjaaminen keskustan kehälle selkeyttää asiointia Lahden ulkopuolelta, mutta Lahden sisällä tapahtuvan liikkumisen osalta muutos saattaa vaikuttaa negatiivisesti. Opastuksen pysäköintilaitoksiin on oltava ajantasainen ja selkeä. Eteläisen kehätien valmistuminen helpottaisi liikkumista keskustan kehällä liikennevirtojen ja erityisesti raskaan liikenteen vähentyessä. Eteläisen kehätien toteuttamista tulee edistää kaikin keinoin. Kävelypainotteisuutta Lahden keskustassa on perusteltua lisätä, mutta joukkoliikenteen poistaminen Aleksanterinkadulta ei edistä keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Tori tulisi edelleen säilyttää joukkoliikenteen käytössä sekä keskustaan tultaessa että sieltä poispäin. Linja-autot voisivat esimerkiksi liikkua Vapaudenkatua Triolle päin ja yksisuuntaiseksi muutettua Aleksanterinkatua länteen Triolta, jolloin linja-autoliikenteen matkustajat pääsisivät suoraan torille asti. Ilman linja-autoliikennettä torin alueen vetovoima ei riitä tuomaan länsiosiin riittävästi asiakkaita toriparkin valmistumisesta ja sen tuomasta liikennevirrasta huolimatta. Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu voisivat olla yksisuuntaisia jolloin joukkoliikenteen olisi mahdollista edelleen kulkea molempiin suuntiin torin ohitse. Tämä vaihtoehto myös edesauttaisi keskustan jakelu- ja huoltoliikenteen toimivuutta. Toriparkin valmistuminen on edellytys keskustan kehittymiselle, mutta se ei yksin riitä elävöittämään torin länsiosia. Keskustassa asioinnin helpottamiseksi tavoitteena tulisi olla lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen joustavasti kadunvarressa ja pitempiaikaisen pysäköinnin ohjaaminen pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsipysäköinnin määrää ei tulisi vähentää, vaan toriparkin tulisi lisätä pysäköintimahdollisuuksia nykyisen kapasiteetin lisäksi. Kadunvarsipysäköinnin paikkamäärä tulisi olla lähellä nykyistä tasoa ja erityisesti vinopysäköintipaikkojen säilyttäminen edesauttaisi kadunvarsipaikkojen riittävyyttä. Keskustassa asioinnin helpottamiseksi tavoitteena tulisi olla lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen joustavasti kadunvarressa ja pitempiaikaisen pysäköinnin ohjaaminen pysäköintilaitoksiin. Huolto- ja jakeluliikenteen rajoitteet vaikuttavat merkittävästi keskustan yritysten toimintaan. Keskustan liikennejärjestelyjen tulee turvata yritysten joustavat mahdollisuudet tavaran vastaanottoon ja toimittamiseen sekä huoltoliikenteelle. Huoltoliikenne tapahtuu useimmiten asia-

5 5 (5) kasovista, mikä vaatii ajoneuvon pääsyn liikkeiden oven eteen. Huolto- ja jakeluliikenteen mahdollisuudet tulee turvata kaikkina kellonaikoina ja kaikenkokoisella kalustolla. Yrityksillä ei usein ole mahdollisuutta vaikuttaa toimitusaikatauluihin tai -kalustoon, koska logistiikkaketju on valtakunnallinen tai muuten laaja. Kävely-Aleksin toteuttaminen ei ole huolto- ja jakeluliikenteen toimivuuden kannalta mahdollinen vaihtoehto, sillä se rajoittaa liikaa yritysten toimintaedellytyksiä. Keskustan liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota jakelu- ja huoltoliikenteen toimivuuteen sekä 2011 valmistuneeseen Lahden huoltoliikenneselvitykseen. Lahden keskustan kehittämisessä on tärkeää huomioida suunnittelun pitkäjänteisyys sekä yritysten merkitys vetovoiman luomisessa. Keskustan kehittyminen on eri osa-alueiden yhtälö, jossa tulee laajasti huomioida eri ryhmien toimintaedellytykset. Keskustan liikennejärjestelyjen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee taata elinkeinoelämän osallistumismahdollisuudet ja yrityksillä tulee olla edustus hankkeen ohjausryhmässä. Vuoropuhelun keskustatoimijoiden sekä kaupungin edustajien välillä tulee olla nykyistä sujuvampaa, jolloin keskustassa toimivien yritysten ääntä kuunnellaan paremmin kehityslinjoista päätettäessä. Lahdessa Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahden Yrittäjät