Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Transkriptio

1 Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä) kunnan ja maakunnan yhteistyöalue, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutetuille osoitetusta kyselytutkimuksesta. Kakkosena tuli elinvoiman kehittäminen, jota piti tärkeänä yhdeksän kymmenestä ( %) valtuutetusta. Kolmantena oli osallistuminen, demokratia ja asiakasosallisuus, jota piti tärkeänä yhteistyöalueena prosenttia valtuutetuista. Seuraavana oli osaamisen, kulttuurin ja liikunnan edistäminen. Sitä piti tärkeänä kolme neljästä ( %) valtuutetusta. Alueiden käytön suunnittelua, ohjausta ja kaavoitusta piti tärkeänä niin ikään kolme neljästä ( %) valtuutetusta. Kiteyttäen voidaan todeta, että kaikki viisi kuntien ja maakuntien yhteistyöaluetta koettiin tärkeiksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on selvä ykkösaihe kaikkien puolueiden valtuutettujen mielestä kunnan ja maakunnan yhteistyössä. en valtuutettujen enemmistö piti sitä jopa erittäin tärkeänä lähtien :n valtuutettujen prosentista ja päätyen vasemmistoliiton valtuutettujen prosenttiin. Maakunnittain tarkastellen vahvin kannatus hyvinvoinnilla ja terveydellä yhteisaiheena oli ssa, jossa kaikki valtuutetut ( % erittäin tai melko tärkeä) olivat tätä mieltä. Korkeat luvut olivat myös Etelä-lla ( %), essä ( %) ja Pohjois- Savossa ( %). llakin, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeys oli alhaisin, luku oli korkea, % valtuutetuista piti sitä tärkeänä. Kunnan ja maakunnan yhteistyötä elinvoiman kehittämisessä piti tärkeänä prosenttia valtuutetuista. Keskustan valtuutetuista lähes kaikki ( %) pitivät sitä erittäin ( %) tai melko ( %) tärkeänä. Kristillisdemokraattien valtuutettujen mielestä elinvoiman kehittämisen tärkeysluku (erittäin tai melko tärkeä) oli prosenttia, :n prosenttia, kokoomuksen ja :n prosenttia, perussuomalaisten prosenttia, vasemmistoliiton prosenttia ja vihreiden prosenttia. Kaikissa maakunnissa Uuttamaata ( %) ja ta ( %) lukuun ottamatta vähintään yhdeksän kymmenestä (yli %) valtuutetusta näki kunnan ja maakunnan yhteistyön elinvoiman kehittämisessä erittäin tai melko tärkeänä. Kahdessa maakunnassa elinvoiman kehittämistä erittäin tai melko tärkeänä pitivät kaikki valtuutetut. prosenttiin ylsivät ja. ssakin käytännössä lähes kaikille ( %) elinvoiman kehittäminen yhteistyössä oli tärkeää. Kahdeksan kymmenestä ( %) valtuutetusta piti kuntien ja maakunnan yhteistyössä osallistumista, demokratiaa ja asiakasosallisuutta tärkeänä. Järjestys, jossa puolueiden

2 valtuutetut pitivät sitä erittäin tai melko tärkeänä on seuraava: Vasemmistoliitto ( %), ( %), kristillisdemokraatit ( %), ( %), vihreät ( %), keskusta ( %) ja kokoomus ( %). Kaikista maakunnista erityisesti lla teemaa pidettiin tärkeänä. Siellä lähes kaikki valtuutetut ( %) pitävät sitä tärkeänä. Seuraavilla sijoilla olivat Etelä- ( %) ja ( %). Vähiten painoa yhteistyössä osallistumiseen ja demokratiaan pitävät n ( %) ja en ( %) valtuutetut. Kolme neljästä ( %) valtuutetusta näki osaamisen, kulttuurin ja liikunnan edistämisen kunnan ja maakunnan yhteistyössä erittäin tai melko tärkeänä. Naisille ( %) ja nuorille, alle -vuotiaille ( %) tämä oli muita tärkeämpää. Vahvimmin näin näkivät vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden ( %) valtuutetut. :n ( %), kristillisdemokraattien ( %) ja keskustan ( %), valtuutetuista kolme neljästä; :n ( %), kokoomuksen ( %) valtuutetuista kaksi kolmesta ( %); ja perussuomalaisten valtuutetuista reilu kuusi kymmenestä ( %) piti osaamisen, kulttuurin ja liikunnan edistämistä yhteistyössä tärkeänä. Maakunnista yhteistyötä kuntien ja maakuntien välillä osaamisessa korostivat erityisesti n ( %), Lapin (%) ja n ( %) valtuutetut. Vähiten sitä korostivat Uudenmaan ( %), en ( %) ja Satakunnan ( %) valtuutetut. Ikäluokista alle vuotiaat ( %) valtuutetut korostivat osaamista ja kulttuuria. Alueiden käytön suunnittelu, ohjaus ja kaavoitus on tärkeä kuntien ja maakunnan yhteistyöalue lähes kolmelle neljästä ( %) valtuutetusta. Joka kymmenes ( %) ei pidä sitä tärkeänä. Poliittisista ryhmistä alueiden käytön suunnittelua piti tärkeimpänä vasemmistoliiton ( % erittäin tai melko tärkeä) valtuutetut. Seuraavina tulivat vihreiden ( %) ja :n ( %) valtuutetut. Vähiten kiinnostusta oli perussuomalaisten ( %), keskustan ( %) ja :n ( %) valtuutetuilla. Välimaastossa aihepiirin tärkeyden suhteen liikkuivat kokoomuksen ( %) ja kristillisdemokraattien ( %) valtuutetut. Alueittain tarkastellen alueiden käytön suunnittelun tärkeys korostui valtuutettujen mielipiteissä kunnan ja maakunnan yhteistyöalueena Itä-Suomessa eli ssa ( %), ssa ( %) ja ssa ( %). Vähiten tärkeyttä korostettiin lännessä eli lla ( %), Etelä-lla ( %) ja Satakunnassa ( %). Yli -vuotiaat ( %) pitivät aihetta selvästi tärkeämpänä kuin -vuotiaat ( %) valtuutetut. Valtuutetut: kuntien ja maakuntien yhteistyö hoidettava sekä lainsäädännöllä että kuntien ja maakuntien itse vapaasti päättäen Kaksi kolmesta valtuutetusta ( %) oli sitä mieltä, että kunnan ja maakunnan yhdyspinta, yhteistyö ja sen sisältö ja tavat, tulisi määritellä lainsäädännöllä ja valtion ohjauksella, sekä kuntien ja maakuntien itse niin päättäen. Joka viiden valtuutettu ( %) järjestäisi sen ilman valtion väliintuloa eli ainoastaan kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen. Reilu kymmenes ( %) haluaisi hoitaa kuntien ja maakuntien yhteistyön yksinomaan lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella.

3 Puolueittain tarkastellen vahvimmin sekä lainsäädännön että kuntien ja maakuntien vapaan päätöksenteon yhdistelmää kannattivat vihreiden ( %) valtuutetut. en puolueiden valtuutettujen enemmistö oli tällä kannalla, vähiten perussuomalaisten ( %). Yksinomaan lainsäädäntöön kuntien ja maakuntien suhteen määrittelyssä uskoivat eniten perussuomalaisten ( %) ja vasemmistoliiton ( %) valtuutetut. Perussuomalaisista valtuutetuista lähes joka neljäs ( %) haluaisi järjestää kunnan ja maakunnan yhteyspinnan vapaasti niiden kesken päättäen. Kuntien ja maakunnan vapaan päätöksenteon kannalla ( %) olivat vahvimmin ne alle -vuotiaat, joilla ei ollut korkeakoulututkintoa. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin valtuutetulle.-... Kyselyyn vastasi valtuutettua. Vastausprosentti on. Vastanneet olivat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. :n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, Kysely uusille valtuutetuille Kuvio. KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖTÄ SEURAAVISSA ASIOISSA (%). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Elinvoiman kehittäminen Osallistuminen, demokratia ja asiakasosallisuus Osaamisen, kulttuurin ja liikunnan edistäminen Alueiden käytön suunnittelu, ohjaus ja kaavoitus Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio. MILLÄ TAVALLA KUNNAN JA MAAKUNNAN YHDYSPINTA, YHTEISTYÖ JA SEN SISÄLTÖ JA TAVAT TULISI MÄÄRITELLÄ (%). Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella sekä kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen Ainoastaan kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella Kunnallisalan kehittämissäätiö

4 VAS VAS VAS VAS VAS Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Osallistuminen, demokratia ja asiakasosallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Elinvoiman kehittäminen Alueiden käytön suunnittelu, ohjaus ja kaavoitus Osaamisen, kulttuurin ja liikunnan edistäminen KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEIS- TYÖTÄ SEURAAVISSA ASIOISSA (%). Kuvio e.

5 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -m. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (%). Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -s. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: HYVIN- VOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (%). Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Kansakoulu/keskikoulu Ammatill. perustutkinto Ylioppilas Opistotutkinto Ammattikorkea Akateeminen Kunnallisalan kehittämissäätiö

6 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -m. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: ELIN- VOIMAN KEHITTÄMINEN (%). Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -s. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: ELIN- VOIMAN KEHITTÄMINEN (%). Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Kansakoulu/keskikoulu Ammatill. perustutkinto Ylioppilas Opistotutkinto Ammattikorkea Akateeminen Kunnallisalan kehittämissäätiö

7 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -m. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: OSAL- LISTUMINEN, DEMOKRATIA JA ASIAKASOSALLISUUS (%). Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -s. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: OSAL- LISTUMINEN, DEMOKRATIA JA ASIAKASOSALLISUUS (%). Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Kansakoulu/keskikoulu Ammatill. perustutkinto Ylioppilas Opistotutkinto Ammattikorkea Akateeminen Kunnallisalan kehittämissäätiö

8 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -m. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: OSAA- MISEN, KULTTUURIN JA LIIKUNNAN EDISTÄMINEN (%). Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -s. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: OSAA- MISEN, KULTTUURIN JA LIIKUNNAN EDISTÄMINEN (%). Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Kansakoulu/keskikoulu Ammatill. perustutkinto Ylioppilas Opistotutkinto Ammattikorkea Akateeminen Kunnallisalan kehittämissäätiö

9 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -m. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: ALUEI- DEN KÄYTÖN SUUNNITTELU, OHJAUS JA KAAVOITUS (%). Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö Kysely uusille valtuutetuille Kuvio -s. KUNNAN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖN TÄRKEYS: ALUEI- DEN KÄYTÖN SUUNNITTELU, OHJAUS JA KAAVOITUS (%). Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Kansakoulu/keskikoulu Ammatill. perustutkinto Ylioppilas Opistotutkinto Ammattikorkea Akateeminen Kunnallisalan kehittämissäätiö

10 Kysely uusille valtuutetuille Kuvio m. MILLÄ TAVALLA KUNNAN JA MAAKUNNAN YHDYS- PINTA, YHTEISTYÖ JA SEN SISÄLTÖ JA TAVAT TULI- SI MÄÄRITELLÄ (%). LAINSÄÄ- DÄNNÖLLÄ* SEKÄ ETTÄ VAPAASTI PÄÄTTÄEN Etelä- Kunnallisalan kehittämissäätiö *Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella / Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella sekä kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen / Ainoastaan kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen. Kysely uusille valtuutetuille Kuvio p. MILLÄ TAVALLA KUNNAN JA MAAKUNNAN YHDYS- PINTA, YHTEISTYÖ JA SEN SISÄLTÖ JA TAVAT TULI- SI MÄÄRITELLÄ (%). LAINSÄÄ- DÄNNÖLLÄ* SEKÄ ETTÄ VAPAASTI PÄÄTTÄEN VAS Ensimmäinen kausi - kautta - kautta Kunnallisalan kehittämissäätiö *Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella / Lainsäädännöllä ja valtion ohjeistuksella sekä kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen / Ainoastaan kuntien ja maakuntien vapaasti itse päättäen.