Lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan kohdalla ja jätti tuolloin asian pöydälle.

Transkriptio

1 1 (7) Keskustan yleissuunnitelman 2. vaihe D/330/ /2014 Perusteluosa Lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan kohdalla ja jätti tuolloin asian pöydälle. Keskustan kehittäminen perustuu tavoitteisiin. Kaupunginhallitus on tehnyt seuraavan keskustan alueen suunnittelun etenemistä koskevan päätöksen: Kaupunginhallitus kehottaa teknistä ja ympäristötoimialaa kiirehtimään keskustan yleissuunnitelman laatimista siten, että keskustan toiminnallisen ja kaupallisen kehityksen suunnittelu yhteistyössä kiinteistönomistajien, yrittäjien ja yhdistysten sekä asukkaiden kanssa otetaan osaksi laadittavaa yleissuunnitelmaa. Liikennesuunnittelun lähtökohtana on Lahden keskustan liikenneselvityksessä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti läpiajoliikenteen vähentäminen ydinkeskustassa ja keskustan kehän toteuttaminen. Tavoitteena on luoda edellytykset keskustan kehittämisen nopealle vaiheittaiselle jatkamiselle. Etenemistä ja uusia ratkaisuja arvioidaan suunnitelmien edetessä. Vielä kaupunginhallitus päätti, että vuodesta 2014 alkaen Aleksanterinkatu on kävely- ja joukkoliikennepainotteinen ja että keskustan joukkoliikennereitit kulkevat pääasiassa torin kautta ja joukkoliikenne-etuuksia parannetaan. Keskustan yleissuunnitelma Tässä keskustan kokonaissuunnitelmassa on tavoitteena luoda edellytykset elinvoimaiselle kävely- ja joukkoliikennepainotteiselle kaupunkikeskustalle. Esitetty kokonaisratkaisu palvelee vaiheittaista katutilojen kehittämistä ja muita keskustan kehittämiseen liittyvien hankkeiden tavoiteasettelua. Suunnittelu on jaettu seuraaviin vaiheisiin: 1. Lähtökohdat 2. Vaihtoehtoiset ratkaisut, jossa tutkitaan eri liikennemuotojen verkkovaihtoehtoja 3. Liikenteellinen ja toiminnallinen suunnitelma, Päätös :osa 1 jossa valitun liikenneverkkoratkaisun perusteella KH

2 2 (7) suunnitellaan opastuksen periaatteet sekä katutilan toiminnot 4. Kaupunkikuvallinen ja kunnallistekninen Päätös: osa 2 suunnitelma kevät Lopullinen raportti Yleissuunnittelun 1.vaiheessa laadittiin erillinen välivaiheen tarkastelu keskustan katuverkosta ja sen jäsentelystä. Tämä keskustan kehittämisen liikenteelliset periaatteet, Keskustan liikenneverkko 2020, hyväksyttiin Lahden kaupunginhallituksessa Periaatteiden mukaan mm. Aleksanterinkatu muutetaan kävely- ja joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi, jossa on yksisuuntainen liikenne idästä länteen ja ydinkeskustaan kokonaiskehittäminen perustuu tähän päätökseen. Nyt suunnittelu on edennyt toiseen vaiheeseen, jossa on käsitelty - katukohtaisia ratkaisuja - kaupunkikuvallisia ratkaisuja - teknisiä ratkaisuja kuten katusulatus, hulevedet ja geotekniikka - suunnitelman vaikutuksia ja riskejä - kustannusarviota ja vaiheittain toteuttamista Tämä suunnitelmaosuus ohjaa jatkosuunnittelun katutilan ratkaisuja sekä kaluste- ja varustevalintoja siten että ydinkeskustan alueella on omanlainen, yhtenäinen, suunniteltu kokonaisilmeensä. Näin helpotetaan jatkosuunnittelua niin aikataulullisesti kuin kustannustenkin osalta. Toimenpiteet esitetään toteutettavan yleissuunnitelman liikenneverkkopäätöksen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Yleissuunnitelman 2. vaiheen suunnitteluratkaisut Aleksanterinkatu : Aleksanterinkatu muuntuu liikenneverkkopäätöksen mukaisesti yksisuuntaiseksi ja yksikaistaiseksi, kävely- ja joukkoliikennepainotteiseksi hitaan liikenteen kaduksi. Aleksille sijoittuu myös pyöräilyn laatukäytävään kuuluva kaksisuuntainen pyöräväylä. Väylän varrelle lisätään merkittävä määrä pyöräpysäköintiä sekä huoltoliikenteen pysäköintipaikkoja. Aleksin

3 3 (7) muutos näkyy ennen kaikkea kävelyalueiden kasvamisena kadun pohjoisreunalla, mikä korostaa kävelyakselia Kauppatorin ja Triokauppakeskuksen välillä. Kävelyalueiden valoisa ja lämpimään ilmansuuntaan avautuva lisätila voidaan hyödyntää mm. uusina terasseina, muuna kaupan toimintana tai oleskelutilana. Kävelyalueen ajoradan puoleiseen reunaan sijoitetaan ns. rajaava elementti, jonka suunnittelusta toteutetaan ideakilpailu. Tämä elementin tulee yhdistää muotoilu ja olla osa kävelyalueen toiminnallisuutta Vapaudenkatu Vapaudenkatua kehitetään toisena keskustan joukkoliikennekatuna. Katu on liikenneverkkopäätöksen mukaisesti yksisuuntainen lännestä itään. Myös Vapaudenkadulla on erillinen kaksisuuntainen pyöräväylä turvallisuuden varmistamiseksi bussiliikenteen yhteydessä. Kävelyalueiden valoisa ja lämpimään ilmansuuntaan avautuva lisätila voidaan hyödyntää mm. uusina terasseina ja muuna kaupan toimintana. Rautatienkatu Rautatienkatua kehitetään tärkeäksi kävelyakseliksi keskustan ja Matkakeskuksen välille. Yhteyttä korostetaan valaistuksella, kaupungintalon puistokohdan kehittämisellä ja keskustan puoleisen osuuden aikaisempaa suuremmalla kävelypainotteisuudella, joka mahdollistaa katutilan hyödyntämisen mm. elinkeinoelämän tarpeisiin. Nykyisillä Rautatienkadun kävelykatuosuuksilla uusitaan valaistukset ja muutetaan kadun kalustusta. Hämeenkatu Hämeenkatua kehitetään edelleen kadun varren eri toimintoja palvelevaksi kaduksi, jossa mm. kadunvarsipysäköinti on tärkeässä asemassa. Jalkakäytävien maltillinen kasvattaminen parantaa kävelijöiden olosuhteista ja luo katutilasta aikaisempaa viihtyisämpää. Vesijärvenkatu Vesijärvenkadun läpiajoliikennettä siirtyy keskustan kehälle ja siten autoliikenteelle varataan yksi suoraan vievä kaista suuntaansa ja aina vasemmalle kääntyvälle liikenteelle omansa. Näin saadaan lisätilaa erilliselle pyöräväylälle sekä linja-autopysäkeille. Torikatu, Marolankatu ja Rauhankatu Torikatu ja Marolankatu ovat edenneet jo yleissuunnittelun mukaisen ratkaisun toteutusvaiheeseen. Rauhankadun osalta suunnitelma käsittää lähinnä pyöräliikenteen reittimahdollisuuden

4 4 (7) täydentämistä Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun välillä. Kaupunkikuva Keskustan katuverkon kehittäminen yhä enenevässä määrin kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle muodostaa mahdollisuuden kaupunkikuvan ja keskustatoimintojen kehittämisen entistä viihtyisämmäksi kaupallisten toimintojen, tapahtumien ja oleskelun paikaksi. Vähentyvä autoille tarkoitettu katuala antaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oman identiteetin kaupunkikeskustaa, jossa mm. toimintojen, materiaalien, valaistuksen, kasvillisuuden ja taiteen keinoilla luodaan uusia mahdollisuuksia. Aivan ydinkeskustassa käytetään korkealuokkaisia luonnonkivimateriaaleja, muutoin eri alueiden pintamateriaalit ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Uudet valaistusratkaisut korostavat tilan käyttöä ottaen kuitenkin huomioon nykyisen valaistuksen kunnostamisen nykyajan vaatimuksiin. Kadunkalusteiden osalta rajataan vaihtoehtojen määrää ja näin luodaan yhtenäistä ilmettä sekä helpotetaan ylläpitoa. Tekniset ratkaisut, katusulatus Katusulatus parantaa keskustan vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä sekä laajentaa kadun käytettävyyttä talviaikana. Päätös alueen sulattamisesta perustuu kuitenkin aina alueen käyttöön ja sulatuksesta saatavaan hyötyyn sekä kaupunkikuvallisiin asioihin. Suunnitelmassa esitetään katusulatuksen toteutusta merkittävimmille kävelyalueille Aleksanterinkadulla ja Rautaienkadulla. Sulanapitojärjestelmä on jo katusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päätetty toteuttaa Torikadulle. Sulanapito toteutetaan kaupungin ja kiinteistöjen yhteishankkeena. Kiinteistöjen halukkuus osallistua katusulatuksen kustannuksiin tulee selvittää jatkosuunnittelussa. Kehittämisen kustannukset ja toteuttaminen Yleissuunnitelmassa esitettyjen ydinkeskustan katuratkaisujen kustannukset ovat yhteensä 9,3 M ilman sulanapidon toteutuksia ja mahdollisia teknisen verkoston uusimisia. Suurimman kustannuserän 3,1 M muodostaa Aleksanterinkadun muutokset Vesijärvenkadun ja Lahdenkadun välillä. Toteuttaminen tapahtuu vaiheittaen. Torikatu ja Marolankatu ovat jo rakenteilla niiden liittyessä Kappatorin pysäköintilaitoksen valmistumiseen. Aleksanterinkadun rakennustyöt ajoittuvat vuodelle Vuonna 2017 vuorossa ovat Vapaudenkatu ja Rautatienkatu ja seuraavina vuosina muut kadut.

5 5 (7) Mitä saadaan kehittämisellä aikaan Uudistuva Lahden keskusta vastaa yhä paremmin nykyisiin ja tuleviin käyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeisiin muodostamalla aikaisempaa viihtyisämpää, vetovoimaisempaa ja hyödynnettävää kaupunkitilaa. Pysäköinnin kehittäminen kadunvarsipysäköinnistä laitospysäköintiin luo mahdollisuudet käyttää vapautuvaa katutilaa uusiin käyttötarkoituksiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa kadun monikäyttötilan hyödyntämisen tapahtumiin, myyntitoimintaan tai viihtyisään oleskeluun. Tätä tilaa tarvitaan yhä enemmän, sillä tavoitteena on kasvattaa keskustan kävijämääriä. Vuorovaikutusprosessi Yleissuunnitelman suunnittelu- ja ohjausryhmiin on kutsuttu kattavasti eri sidosryhmien edustus. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Lahden Keskustaeheytys ry:n kanssa. Toiminnanjohtaja Janne Viitamies ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Puolakka ovat mukana suunnitteluryhmässä ja he ovat vieneet tietoa eteenpäin yhdistyksen hallitukselle ja jäsenkunnalle, keskustan yritys- ja kiinteistötoimijoille. Hankkeen ohjausryhmään on kuulunut kattavasti keskustan yritys-, kiinteistö- ja liikennetoimijoita sekä eri organisaatioiden kuten Ladecin ja Lahti Regionin edustaja. Yleissuunnitteluun liittyen on järjestetty 7 työpajaa, joihin on osallistunut yli 300 sidosryhmien edustajaa. Kutsulistalla ovat olleet yrittäjät, kiinteistöt, liikennetoimijat, tapahtumatoimijat, yhdistykset, kansalaisjärjestöt sekä organisaatiot. Myös päättäjille järjestettiin erillinen työpaja maaliskuussa Suunnitteluryhmien ja sidosryhmien työskentely on ollut innokasta ja sitoutunutta. Lisäksi talvella 2015 oli internetissä avoin kysely Aleksanterinkadun ja sen lähikatujen tulevasta käytöstä. Vastauksia saatiin parissa viikossa yli 500. Saatujen vastausten perusteella arvioitiin suunnitteluratkaisuja ja niiden todettiin olevan yleissuunnitelman linjausten mukaisia. Ehdotuksen strategianmukaisuus: Keskustan yleissuunnitelma toteuttaa ja edesauttaa kaupungin strategiaa seuraavilta kohdin: Tuloskortti A5: Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia

6 6 (7) investointeja Toteutetaan laaja kävelykeskusta Liikennejärjestelyissä etusijalla ovat jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne Ympäristökaupunki ja muotoilu näkyvät rakentamisessa ja katutilassa Toteutetaan keskustaan pyöräilyn laatukäytävät Mittarina: Toimenpiteet keskusta-alueen vetovoiman vahvistamiseksi, erityisesti:laaditaan keskustan toiminnallinen visio 2013 sekä yleissuunnitelma 2014 Aleksin kävely- ja joukkoliikennepainotteisuus v Tuloskortti A7: Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä erinomainen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmä, jonka mittareina Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvu: linja-autoliikenteen osuus kaksinkertaistuu (5 % -> 10 %), pyöräilyn määrä kasvaa vahvasti (13 % -> 20 %) vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta: paranee (KAPA) Lisäksi suunnitelma toteuttaa Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2025 mukaisia esityksiä ( hyväksytty Teknisessä lautakunnnassa ) Liitteenä 1. Lahden keskustan yleissuunnitelma-raportti 2. palautusehdotus 3. äänestyslista Esittelijä Päätösehdotus Kunnallistekniikan johtaja Jorman Vaskelainen Lautakunta päättää, että Lahden keskustan yleissuunnitelman

7 7 (7) raportin kohdat 3-7 hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi ohjaamaan ydinkeskustan katutilan suunnittelua, sekä katukalusteiden ja varusteiden valintaa. Toimenpiteitä toteutetaan liikenneverkkopäätöksen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä Käsittely Äänestys Päätös Jäsen Hilkemaa teki jäsen Aaltosen kannattamana liitteenä 2 olevan palautusehdotuksen. Puheenjohtajan teki seuraavan äänestysesityksen. Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Hilkemaan kannatettua palautusehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 5 EI-ääntä (1 poissa), joten lautakunta päätti puheenjohtajan äänen ratkaistessa jatkaa asian käsittelyä. Tämän jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Riitta Niskanen, Jouni Lehtomaa, Jukka Lindfors ja Janne Viitamies olivat asiantuntijoina kuultavina tämän asian kohdalla. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Projektipäällikkö Riitta Niskanen, puh Kt ote Oikaisuvaatimus