No YS 369. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista.

Transkriptio

1 U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (33) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0100Y No YS 369 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista. LUVAN HAKIJA Loviisan kaupunki Tekninen keskus PL Loviisa LAITOS JA SEN SIJAINTI Essonmäen kaatopaikan sulkeminen Loviisa, Degerby RN:o Kiinteistön omistaja: Loviisan kaupunki Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (33) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Myönnetyt luvat ja muut viranomaisratkaisut Kaavoitus Ympäristölupahakemuksen mukaan kaatopaikka-alueella ei ole aiempia viranomaispäätöksiä tai muita viranomaisratkaisuja. Kaatopaikka-alueella on kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaava, jota ei kuitenkaan ole vahvistettu. Kaavan mukaan Essonmäen käytöstä poistetun kaatopaikan alue on varattu teollisuus- ja varastokäyttöön asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueen länsipuolinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi, joka varataan asemakaavoitettavaksi pääasiassa puistomaiseen käyttöön. KÄYTÖSTÄ POISTETUN KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Essonmäen käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Loviisan kaupungin itäpuolella Degerbyn kylässä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Kaatopaikka on maantien nro 170 varrella. Pintaveden tila Kaatopaikka- ja valumavesiä kerääntyy alueen länsipuolella sijaitsevaan altaaseen. Altaasta on suora yhteys Trollbergetinojaan. Kaatopaikka- ja valumavesiä kulkeutuu myös kaatopaikan eteläpuolelle, josta vesi virtaa asuinkiinteistöjen suuntaan. Trollbergetinojaa pitkin pintavedet ohjautuvat pääsääntöisesti länsisuuntaan Loviisanlahteen. Veden purkureitin pituus kaatopaikalta Loviisanlahteen on noin yksi kilometri. Trollbergetinojaan purkautuvat myös entisen kaatopaikan ylävirran puolella sijaitsevan Dödensdalin lietekompostointialueen vedet. Kompostointilaitoksen vesistötarkkailun yhteenvedossa vuodelta 1999 todetaan, että kompostointikentältä alavirtaan siirryttäessä havaitut jonkinasteiset jätevesivaikutukset johtuvat kompostointialuetta todennäköisemmin lähellä alinta tarkkailupistettä sijaitsevasta vanhasta kaatopaikasta ja muun muassa haja-asutuksesta (Loviisan kaupunki. Dödensdalin lietekompostointialueen vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta Suunnittelukeskus Oy ).

3 3 (33) Ilman laatu Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty alueen ilmanlaatutietoja. Maaperän tila Kaatopaikka-alueen pohjois- ja keskiosassa maanpinta on tasolla +22, ,90. Kaatopaikan eteläosan maanpinnan korkeustaso on Kaatopaikan ulkopuolella maapinta on pohjoisosassa tasolla +19,97, itäpuolella tasolla +20,1, kaakkoispuolella tasolla +16,21, eteläpuolella +13,89 sekä länsipuolella tasoilla +10, ,46. Maanpinta viettää lounaaseen. Kaatopaikka sijaitsee kallioisten, rinneosiltaan moreenipeitteisten mäkien välisessä maastopainanteessa. Kalliopinnan topografia alueella on vaihteleva. Kalliopinta on laajalti paljastuneena kaatopaikan itä- ja kaakkoispuolisissa maastokohdissa. Pienialaisia kalliopaljastumia on myös täyttöalueen lounais- ja luoteispuolella. Kallionpinta on ylimmillään kaatopaikan itäpuolisella mäkialueella tasolla +38. Kaatopaikan kohdalla kallionpinta on alimmillaan noin tasolla +7. Kallionpinnan topografian perusteella arvioituna kaatopaikan kohdalla sijaitsevaan jyrkkäpiirteisen kallioperän painanteeseen saattaa liittyä luoteis-kaakkois- sekä pohjois-eteläsuuntaisia kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä. Kallioisten mäkien rinteillä kaatopaikan kohdalla maaperä on kairaushavaintojen ja maanäytetutkimusten perusteella moreenia. Moreenin koostumus vaihtelee soraisesta hiekkamoreenista hiekkaiseen soramoreeniin. Moreeni on tutkimustulosten perusteella paikoitellen lajittunutta. Kaatopaikan jätetäytön alapuolella on paikoin lajittunutta hiekkaa soraa. Lajittuneita kitkamaakerroksia on myös kaatopaikan pohjoisreunalla. Alueella moreenikerrosten ja kitkamaakerrosten kokonaispaksuus on 0,7 8,4 metriä. Alin maastopainanne kaatopaikan länsireunalla on savipeitteinen. Pinnassa tavattavan savikerroksen paksuus on kaatopaikan länsipuolella noin 0,8 metriä. Myös kaatopaikan pohjois- ja keskiosassa on todettu täytön alapuolella hienojakoinen tiivis maakerros, jonka paksuus enimmillään on 4,5 metriä. Kairaus- ja maanäytetulosten perusteella maakerros on silttiä ja silttistä hienoa hiekkaa. Pohjaveden tila Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesiesiintymä, Panimomäen tärkeä pohjavesialue, sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Kaatopaikan ympäristöön on asennettu vuosina 2000 ja 2002 yhteensä neljä pohjavesiputkea (pohjoispuolelle Hp7, eteläpuolelle Hp9 ja länsipuolelle Hp8 ja Hp11). Pohjaveden pinta pohjoispuolisessa pohjavesiputkessa oli tasolla +17,58, eteläpuolella tasolla +12,34 ja

4 4 (33) länsipuolella tasoilla +9,23 (Hp8) ja +4,95 (Hp11). Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoisesta länsi- ja eteläsuuntiin. Kaatopaikkaa ympäröi kallioisiin ja moreenipeitteisiin mäkiin rajautuva valuma-alue, jonka pinta-ala on noin 9 hehtaaria. Pohjavettä muodostuu valuma-alueen moreenipeitteisillä maastokohdilla. Pohjaveden muodostuminen on kaatopaikan länsireunan savipeitteisen maastopainanteen kohdalla maapohjan tiiveydestä johtuen erittäin vähäistä. Vuotuisen sadannan ja moreenialueiden pohjaveden imeytymiskertoimen 0,15 perusteella valuma-alueella muodostuvan pohjaveden määrä on noin 10 m 3 /d. Kaatopaikan eteläpuolisen pohjavesiputken (Hp9) vesinäytteessä oli pohjaveden yleistä perustasoa korkeammat arseeni- ja kobolttipitoisuudet. Näytteessä todettiin kohonnut kemiallisen hapenkulutuksen arvo (COD Cr ), mutta näytteen sameus on voinut häiritä määritystä. Veden laadussa ei tehtyjen tutkimusten perusteella ollut nähtävissä kaatopaikan vaikutusta. Kaatopaikan länsipuolisessa pohjavesiputkessa (Hp8) merkkeinä likaavasta vaikutuksesta ovat kohonneet ammoniumtyppipitoisuus, sähkönjohtavuuden arvo ja klooratut liuottimet. Vesi oli hapetonta, mikä selittää korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Klooratuista liuottimista putkessa todettiin viimeisimmässä näytteessä ( ) trikloorieteeniä 28 µg/l ja vinyylikloridia 53 µg/l. Pohjavesiputki Hp11 sijaitsee kaatopaikan länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä. Putkesta otetussa vesinäytteessä on todettu viitteitä klooratuista liuottimista. Lisäksi arseeni- ja rautapitoisuus olivat pohjaveden yleistä perustasoa korkeampia. Näytteessä todettiin kohonnut kemiallisen hapenkulutuksen arvo (COD Cr ), mutta se johtui ilmeisesti maaperän laadusta. Korkea rautapitoisuus selittynee veden hapettomuudella. Tehdyt muut tutkimukset ja selvitykset Jätetäytön tutkimukset Jätetäytöstä otettiin näytteitä kolmesta pisteestä. Yhdestä pisteestä otetussa näytteessä todettiin Samase-ohjearvon ylittäviä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia. Jätetäytön alapuolisen maaperän tutkimukset Jätetäytön alapuolelta tutkittiin yhdestä pisteestä maanäytteen vedenläpäisevyys. Näyte oli silttistä hienoa hiekkaa. Näytteen vedenläpäisevyyden keskiarvo oli 1,9 x 10-7 m/s. Jätetäyttöalueen ulkopuolisen maaperän tutkimukset Eteläpuolisen alueen maanäytteestä rakeisuuskäyrien perusteella laskettu vedenläpäisevyys oli 1,0 x ,0 x 10-7 m/s. Näyte oli soraista hiekkamoreenia.

5 5 (33) Itä- ja kaakkoispuolisen alueen maanäytteistä rakeisuuskäyrien perusteella laskettu vedenläpäisevyys oli 1,0 x ,0 x 10-7 m/s. Näytteet olivat hiekkaista soramoreenia ja soraista hiekkamoreenia. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Liikenne Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 70 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueen lounaispuolella. Kaatopaikan länsipuolella asuinrakennukset ovat noin 150 metrin etäisyydellä. Kaatopaikan sulkemistöiden aikana raskas liikenne ei lisäänny Mannerheiminkadulla (Mt 170) merkittävästi. Alueella siirretään m 3 massoja, mikä vastaa kasettirekallista. Liikenne lisääntyy ajoneuvolla päivässä kuuden kuukauden aikana. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kaatopaikan käyttöhistoria ja jätemäärät Essonmäen kaatopaikka oli käytössä vuosina Kaatopaikka oli Loviisan kaupungin yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jonne sijoitettiin pääasiassa kotitalousjätettä. Lisäksi kaatopaikan eteläosaan läjitettiin vuosina jätepaperia. Jätteiden läjitystoiminnan päätyttyä kaatopaikka toimi maankaatopaikkana. Kaatopaikka-alueella toimi myös romuliike ja alueella sijaitsi rakennusliikkeiden varastoja. Kaatopaikan läjitysalueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Varsinaisen jätetäyttöalueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Jätetäyttökerroksen paksuus on enimmillään noin 10 metriä. Alueelle arvioidaan sijoitetun yhteensä m 3 jätettä. Kaatopaikan eteläosassa jätetäyttö on muuta aluetta matalampi. Alueen pinta-ala on noin 0,5 hehtaaria ja jätemäärä noin m 3. Kaatopaikan nykytila Pintakerrokset Kaatopaikan jätetäyttö on peitetty 0,5 1,5 metrin savea, silttiä ja moreenia sisältävä ylijäämämaakerroksella. Kaatopaikan länsiosassa jätetäytön luiskan kaltevuus on noin 1:2. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikalla on laskennallisesti arvioitu muodostuneen 1970 luvun alkupuolella kaatopaikkakaasua enimmillään noin 60 m 3 /h. Kaatopaikkakaasun määrä vuonna 2000 on arviolta 11 m 3 /h.

6 6 (33) Kaasumittausten ja laskelmien perusteella on arvioitu, että merkittävä jätteen anaerobinen hajoaminen kaatopaikalla on loppunut. Jätteen hajoamistila Jätenäytteiden hehkutusjäännökset olivat %. Hehkutusjäännöksen perusteella arvioidaan, että jätetäytön maatuminen on edennyt tutkimuspisteiden edustamalla alueella varsin pitkälle. Kaatopaikan painumat ja stabiliteetti Jätetäyttöä koskevan perustilaselvityksen perusteella jätetäytön maatuminen on edennyt todennäköisesti koko alueella varsin pitkälle, joten merkittävimmät painumat ovat jo tapahtuneet. Jätetäytön painumisesta ei ole käytettävissä mittaustietoja. Kaatopaikka rajautuu moreenimäkiin lukuunottamatta länsiosan savipeitteistä maastopainannetta. Jätetäytön alapuolinen maaperä on lajittunutta kitkamaata, moreenia, joten maapohjan geotekniset olosuhteet ovat hyvät. Jätetäytön luiskan korkeus on yleensä matala lukuunottamatta kaatopaikan länsiosaa, jossa luiskan korkeus on noin 10 metriä. Jätetäytön painuminen ja ajan mittaan jätetäytön kuormituksesta tapahtuva jätetäytön tiivistyminen ovat lisänneet jätetäytön stabiliteettiä merkittävästi. Jätetäytön luiskien loiventaminen ja tarpeen vaatiessa jätetäytön leikkaaminen eivät siten merkittävästi heikenne länsiosan jätepenkereen varmuustasoa liukusortumaa vastaan. Kaatopaikkavesien keräilyjärjestelyt Kaatopaikan ympärillä on ympärysoja lukuunottamatta pohjoisosan tiealuetta. Ojien kunto on huono. Kaatopaikan länsiosassa on 70 m 3 :n (15 x 10 x 0,5 metriä) suotovesiallas. Allas sijaitsee savi-silttialueella. Altaan kunto on huono. Käytöstä poistetulla kaatopaikalla ei ole ollut kaatopaikka- tai valumavesitarkkailua. Suunnitellut kunnostustoimenpiteet Kaatopaikan sulkemisen päätavoitteena on suotovesien muodostumisen vähentäminen tiiviillä pintarakenteella. Kaatopaikan eteläosassa muodostuvat pintavedet ohjataan Trollbergetinojaan. Kaatopaikan reunaluiskat loivennetaan ja alueella sijaitsevat rakennukset puretaan. Kaatopaikan sulkemissuunnitelma Valmistelevat sulkemistyöt Kaatopaikan täyttöalue tasataan maa-aineksilla ja muotoillaan suunnitelmien mukaisiin korkeustasoihin. Kerroksen rakentamisen yhteydessä jätetäytön pintaan tehdään riittävä kaltevuus pintavesien poisjohtamiseksi.

7 7 (33) Kaatopaikan luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 1:4. Jos luiskien loivennuksen yhteydessä tulee esille jätettä, peitetään jätteet 0,2 0,3 metrin maa-aineskerroksella. Pintarakenteet Yleistä Kaatopaikalle tulevat pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: - pintakerros, 0,5 metriä - kuitukangas - kuivatuskerros, 0,3 metriä - kuitukangas - tiivistyskerros, 0,5 metriä. Kaasunkeräys Kaatopaikan pintarakenteisiin rakennetaan kolme kaasunkeräily- ja jakoyksikköä, jotka sisältävät keräilysalaojaston, jakokaivon ja jakosalaojaston. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskerroin on k < 1 x Kerroksen paksuus on vähintään 0,5 metriä. Kerroksen tehtävänä on estää sadeveden imeytyminen jätetäyttöön. Tiivistyskerroksen materiaalin valinnassa on otettava huomioon erityisesti materiaalierien mahdolliset laadun vaihtelut. Kun laatu vaihtuu, tulee materiaalin vedenläpäisevyys määrittää uudelleen. Mineraalisen tiivistemateriaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen testaan ennakkokokeella ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Testaaminen onnistuu parhaiten jätetäytön päälle rakennettavalla koekentällä. Testauksessa käytetään samaa tiivistyskalustoa kuin varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamisessa. Kerroksen rakentamisen aikana lämpötilan tulee olla yli +5 C. Tiivistettävä materiaali ei saa olla jäässä eikä se saa sisältää jäätä eikä lunta. Tuuli ja auringonpaiste voivat aiheuttaa kerroksen liiallista kuivumista, jolloin pinta on ennen uuden kerroksen levittämistä kostutettava suunnitelmallisesti tai se on poistettava. Sateella mineraalisen tiivisterakenteen tekeminen vaikeutuu. Vaurioitunut tiivistysmateriaali on aina poistettava ja korvattava uudella tiivisteellä. Kerroksen tiivistymistä, tiivistemateriaalin rakeisuutta ja vesipitoisuutta tulee seurata tarkasti koko rakennusajan. Tiivistyskerrokseen kelpaamaton materiaali on hylättävä ja puutteellisesti tiivistetty kohta on tiivistettävä uudelleen.

8 8 (33) Essonmäen käytöstä poistetulle kaatopaikalle on varastoitu noin m 3 savipitoista ylijäämämaata. Laboratoriotutkimusten mukaan maa-aineksen vedenläpäisevyyskerroin k on m/s. Testatun maanäytteen vesipitoisuus oli 33,2 % ja tilavuuspaino 17,7 kn/m 3. Silmämääräisen tarkastelun mukaan maa-aines oli lihavaa kuivakuorikerrossavea. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen paksuus on noin 0,3 metriä. Kuivatuskerroksen suositeltava vedenläpäisevyys on k > 10-3 m/s. Kerroksen tehtävä on alentaa tiivisterakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) ja johtaa pintakerroksen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Kuivatuskerros rakennetaan tiivistekerroksen päälle ja se erotetaan tarvittaessa ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksen materiaali voi olla esimerkiksi soraa. Kuivatuskerroksen rakentamisessa on huomioitava pinnan suojaustarve kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi, kerroksen eroosiokestävyys ja liukumisen estäminen luiskissa. Hydrostaattisen paineen minimoimiseksi on otettava huomioon vedenläpäisevyys, hydraulinen gradientti, imeytyvät vesimäärät ja yläpuoliset rakenteet. Pintakerros Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan yli 0,5 metrin paksu pintakerros. Kerroksen tehtävänä on mineraalitiivisteen routasuojaus ja sen kuivumisen estäminen, sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen, kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen ja alempien kerrosten suojaaminen kasvien juurilta. Pintakerroksen alaosana on 0,2 metrin perusmaakerros ja yläosana 0,3 metrin kasvukerros. Erityisesti luiska-alueilla on otettava huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Kaatopaikan pinnan kasvillisuudessa tulee suosia matalajuurisia lajeja. Suljetulla kaatopaikalla tulee estää syväjuuristen puiden kasvu. Vesien johtaminen ja käsittely Pintavedet Viimeistelty pintakerros ulotetaan kaatopaikan ympärysojan yli, jolloin viimeistellyltä alueelta tulevat puhtaat vedet voidaan johtaa kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi Trollbergetinojaan. Kaatopaikan eteläosaan rakennetaan maapato, jolla pintavedet ohjataan länteen Trollbergetinojaan.

9 9 (33) Kaatopaikkavesi Ympärysojaan rakennetaan salaoja, jolla kerätään jätetäytön kaatopaikkavesi. Kaatopaikkavedet johdetaan kaatopaikan länsiosan kunnostettavaan suotovesialtaaseen. Allas varustetaan maasuodattimella ja käsitellyt vedet johdetaan maastoon tarkkailu- ja mittauskaivon kautta. Muut kunnostustyöt Kunnostustyön yhteydessä kaatopaikka-alueen ympäristö siivotaan. Ajoyhteys suljetulle kaatopaikalle estetään puomilla ja kaatopaikan käyttökielto esitetään opastaulussa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kaatopaikoilla keskeisiä jätteenkäsittelyn ja ympäristönsuojelun rakenteita ovat kaatopaikkavesien keräysjärjestelmät ja kaatopaikan viimeistelyrakenteet. Essonmäen kaatopaikan sulkemisessa käytettävät putket ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. Kaatopaikan pintarakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen. Alueelle on tehty valvonta- ja tarkkailuohjelmat. Edellä esitetyn perusteella kaatopaikan sulkemisessa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Jätevedet ja niiden käsittely Kaatopaikkavesille ei ole puhdistusjärjestelmää. Vedet kulkeutuvat kaatopaikan länsipuolella Trollbergetinojaan ja edelleen Loviisanlahteen. Kaatopaikkavettä kulkeutuu myös kaatopaikan eteläpuoleiselle metsäalueelle. Kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä suotovesille ja pintavesille rakennetaan erilliset keräilyjärjestelmät. Suotovedet tullaan puhdistamaan. Kaatopaikkavedet Kaatopaikan jätetäyttöalueelle asennettiin vuonna 2000 kolme tarkkailuputkea; Tp1 (Hp10), Tp2 (Hp5) ja Tp3(Hp6). Putkien veden pinta oli pohjoisosassa tasolla +17,63, keskiosassa tasoilla +16,19 ja +13,56. Ennen sulkemisrakenteiden rakentamista vuotuisesta sadannasta arvioidaan imeytyvän kaatopaikan jätetäyttöön noin 50 %. Kaatopaikalla muodostuu suotovettä noin 25 m 3 /d ja m 3 /a.

10 10 (33) Päästöt pohjaveteen Päästöt ilmaan Kun tulevan pintarakenteen vedenläpäisevyyskerroin k on < 1 x 10-8, arvioidaan kaatopaikan jätetäyttöön suotatuvan vesimäärän olevan 20 % vuotuisesta sadannasta. Tällöin suotovettä muodostuu noin 10 m 3 /d. Kaatopaikan länsireunalla ja keski- ja pohjoisosassa täytön alapuolella on tiivis savi-silttikerros, joka rajoittaa kaatopaikkavesien suotautumista maaperän kautta pohjaveteen. Kaatopaikan eteläosassa täytön alapuolinen maaperä on lajittunutta ja karkearakeista. Eteläosan maapohjan läpäisevyyden johtuen osa kaatopaikan suotovedestä pääsee todennäköisesti suotatumaan maaperän kautta pohjaveteen. Kaatopaikan eteläosan suotovesi kulkeutuu kaatopaikan eteläosasta kohti asuinkiinteistöjä. Lisäksi kaatopaikkavettä kulkeutuu kaatopaikan länsipuolelle. Jätetäytön sisäisessä vedessä on muun muassa korkeahko COD Cr - pitoisuus ja esimerkiksi kohonneet kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot. Yhden putken vesinäytteessä todettiin mineraaliöljyä. Kaatopaikalle rakennetaan tiivis pintarakenne, jolla vähennetään sadeveden imeytymistä jätetäyttöön. Lisäksi kaatopaikalle rakennetaan suotoveden keräys- ja käsittelyjärjestelmä sekä niska- ja ympärysojat. Kaatopaikan vaikutus on nähtävissä kaatopaikan länsipuolisissa pohjavesiputkissa. Alueella ei ole talousvesikaivoja eikä vedenhankintaan käytettävää pohjavesialuetta. Kaatopaikan kuormitusta pohjaveteen vähennetään kaatopaikan tiiviillä pintakerroksella. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasumittauksia tehtiin jätetäyttöalueelle asennetuista havaintoputkista. Mittaukset tehtiin kenttämittarilla ja mitattavia kaasuja olivat metaani, hiilidioksidi ja happi. Mittauksissa ei todettu metaania eikä hiilidioksidia. Jätteen anaerobinen hajoaminen kaatopaikalla on merkittävästi vähentynyt ja muodostuva kaatopaikkakaasu hapettuu osittain kaatopaikan nykyisessä pintakerroksessa ennen purkautumista ilmakehään. Pöly Sulkemistyön aikana pölyäminen estetään muun muassa teiden kastelulla.

11 11 (33) Melupäästöt Päästöt maaperään Kaatopaikan sulkemistyön aiheuttama melu vastaa normaalia maanrakennustyömaan melua eikä ylitä yleisiä melutason ohjearvoja asuinalueilla. Melua ehkäistään oikeilla laite- ja konevalinnoilla sekä kunnostustöiden rajaamisella pääsääntöisesti arkipäiviin. Jätetäytön alapuolisesta maaperästä otetusta yhdestä näytteestä tutkitut haitta-ainepitoisuudet olivat alle Samase-ohjearvotasojen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikka sijaitsee topografialtaan vaihtelevassa metsämaastossa. Pinnanmuodot ja ympäröivä puusto rajoittavat kaatopaikan näkyvyyttä ympäristöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Yleistä Jätetäytön sortumat Rakenteiden vauriot Palo- ja räjähdysvaara Kunnostustyön aikaisia ja jälkeisiä riskejä ovat jätetäytön sortumat, rakenteiden vauriot ja palo- ja räjähdysvaara. Jätetäytön sortumat vaurioittavat kaatopaikan pintarakenteita ja vesienkeräysjärjestelmiä. Vaurioiden korjaaminen on hankalaa. Sortumien estämiseksi tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota jätetäytön vakavuuteen ja pohjamaan kantavuuteen. Kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa on varauduttu sortumien estämiseen muun muassa luiskankaltevuuksilla. Pintarakenteiden eroosiosuojaukseen varaudutaan materiaalivalinnoilla. Kaatopaikan pintarakenteiden vauriot voivat johtua esimerkiksi painumista. Vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan pinta- ja pohjavesiin. Kaatopaikalle on tehty tarkkailuohjelma. Tarkkailu mahdollistaa vaurioiden nopean havaitsemisen, jolloin vaurioiden korjaaminen ja haittojen rajoittaminen voidaan käynnistää välittömästi. Palo- ja räjähdysvaaran voi aiheuttaa kaatopaikkakaasu. Tämän johdosta avotulenteko kaatopaikka-alueella on kielletty.

12 12 (33) TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kaatopaikka-alue vaaitaan vuosittain syyskuussa. Vaaitustulosten avulla tarkkaillaan jätetäytön painumista. Päästötarkkailu Jätetäytön sisäinen vesi Kaatopaikka-alueen kolmesta tarkkailuputkesta (Tp1 Tp3) seurataan jätetäytön sisäisen veden tilaa. Putkista mitataan puolivuosittain (toukoja syyskuussa) vedenpinnan korkeus ja lämpötila. Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavettä tarkkaillaan puolivuosittain (touko- ja syyskuussa) tarkkailu- ja mittauskaivosta (K1). Tarkkailukerroilla mitataan kaatopaikkaveden määrä veden purkuojan mittapadolta. Jokaisella näytteenottokerralla kaatopaikkavedestä mitataan lämpötila ja tutkitaan väri, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sinkki ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Joka kolmannen vuoden tarkkailukerroilla vedestä tutkitaan lisäksi arseeni, elohopea, kadmium, kromi, lyijy, AOX ja mineraaliöljyt. Vaikutustarkkailu Pintavesitarkkailu Pintaveden laatua tarkkaillaan kahdesta avo-ojan pisteestä (P1 ja P2). Vesinäytteet otetaan puolivuosittain (touko- ja syyskuussa). Jokaisella näytteenottokerralla pintavedestä mitataan lämpötila ja tutkitaan väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, happi ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Joka kolmannen vuoden tarkkailukerroilla vedestä tutkitaan lisäksi arseeni, kadmium, kromi, lyijy, sinkki ja mineraaliöljyt. Pohjavesitarkkailu Pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista Hp7, Hp8 ja Hp9. Putkista otetaan vesinäytteet puolivuosittain (touko- ja syyskuussa). Tarkkailukerroilla mitataan vedenpinnan korkeus. Ennen vesinäytteiden ottoa putket tyhjennetään ja niiden annetaan täyttyä uudelleen. Näytteet otetaan pumppaamalla. Jokaisella näytteenottokerralla pohjavedestä mitataan lämpötila ja tutkitaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, ammoniumtyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, kloridi, rauta, mangaani, sinkki, happi ja fekaa-

13 13 (33) Kuormituslaskelmat Tarkkailun aloittaminen liset koliformiset bakteerit. Joka kolmannen vuoden tarkkailukerroilla vedestä tutkitaan lisäksi arseeni, elohopea, kadmium, kromi, lyijy, sinkki ja haihtuvat hiilivedyt (VOC). Metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä. Kaatopaikkaveden aiheuttama kuormitus lasketaan näytteiden analyysitulosten ja virtaamatulosten perusteella. Purkuojien tarkkailutulosten perusteella arvioidaan kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden ja vesien keräysjärjestelmien kunto. Pohjavesinäytteiden analyysitulosten perusteella tarkastellaan kaatopaikan mahdollisia pohjavesivaikutuksia. Tarkkailuohjelma otetaan käyttöön Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjelmaa koskevan hyväksymispäätöksen jälkeen. Laaja tarkkailu tehdään ensimmäisen kerran tarkkailun aloitusvaiheessa. Tarkkailuohjelman päivittäminen Tarkkailun raportointi Tarkkailusta ja laajemman tarkkailun kestosta päätetään tarkkailutulosten perusteella. Tarkkailuohjelma muutetaan ilmenevien tarpeiden mukaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman mukaiset tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa kunkin tarkkailukerran jälkeen Loviisan kaupungille ja Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Seuranta- ja tarkkailuraportti toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä edellä mainituille viranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta täydennettiin , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Loviisan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Loviisan Sanomat ja Östra Nyland nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.

14 14 (33) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1313/ Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Loviisan kaupunginhallitukselta ja Loviisan kaupungin ympäristölautakunnalta. Etelä-Suomen lääninhallitus ilmoitti päivätyssä lausunnossaan, ettei lääninhallituksella ole huomauttamista hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa 1 todetaan, että vanhan kaatopaikan kunnostaminen on hyvä asia. Kaatopaikan kunnostaminen on todella tarpeen, koska kaatopaikkatoiminta ja sitä seurannut tilapäinen "romutoiminta" on loppunut ja asutus on tullut näköetäisyydelle. Lähimmät kaavoitetut ja kunnallistekniikalla varustetut tontit ovat sattuneesta syystä jääneet tyhjiksi. Kunnostamisen jälkeen tonteista saadaan kiinnostavat rakennus- ja asuinpaikat. Lisäksi muistutuksessa mainitaan muun muassa, että alueen tuleva ulkoilukäyttö on hyvä asia. Alue on kuitenkin seutu- ja yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Muistutuksessa esitetään, että vanha kaatopaikka ympäristöineen kaavoitettaisiin virkistys/ulkoilualueeksi ja Atomitien linjaukseksi valitaan jokin selvästi itäisempi vaihtoehto. Lisäksi muistutuksessa on otettu kantaa alueen korvaavien hiihtoreittien järjestämiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 680/ Loviisan kaupungille tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnosta, muistutuksesta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Loviisan kaupungin tekninen keskus esitti päivätyn vastineen lausunnosta ja muistutuksesta. Tekninen keskus totesi Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnosta, ettei siinä ole huomautettavaa. Muistutuksesta tekninen keskus totesi, että suunnitellussa vanhan kaatopaikan kunnostamisessa ei ole kyse alueen kaavoittamisesta. Kunnostamistoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa siten, että vanhasta kaatopaikasta ei ole vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Alueelle ei ole toistaiseksi laadittu asemakaavaa. Kun kaavoitustyö joskus myöhemmin tulee ajankohtaiseksi, otetaan kunnostetun kaatopaikan asettamat rajoitukset lähtökohdaksi kaavoitustyölle, ja muistutuksessa esitetyt näkökohdat huomioidaan.

15 15 (33) Tekninen keskus toteaa, että muistutuksessa esitetty korvaavien hiihtoreittien suunnittelu ei liity nyt esillä olevaan kaatopaikan kunnostukseen. Muistuttajan kannanottoon uuden moottoritien linjauksesta ja hiihtoreiteistä otetaan kantaa myöhemmin käynnistyvissä kaavoituksissa ja muistutuksessa esitetyt näkökohdat huomioidaan työn käynnistyttyä. Muistutus ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut asian. Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Loviisan kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Essonmäen kaatopaikan sulkemiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Lisäselvitykset Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt ympäristölupa-asiaan liittyvät asiat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä ja perusteluissa. 1. Kaatopaikan etelä- ja länsipuolella sijaitsevien kaatopaikkavesien purkautumisalueiden maaperän pintakerroksesta ja sen alapuolisesta kerroksista on tutkittava epäorgaanisten ja orgaanisten haittaaineiden pitoisuudet. Tutkittavia haitta-aineita ovat vähintään arseeni-, elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy-, sinkkija mineraaliöljypitoisuudet sekä kloorattujen liuottimien, kuten trikloori- ja tetrakloorieteeni, ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteenotosta on tehtävä tutkimussuunnitelma, jossa on esitettävä näytteenottotiheys (näytemäärä kpl/m 2 ), näytteenottopisteiden sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä, näytteenottosyvyydet, tutkittavat haitta-aineet perusteluineen, näytteiden otto- ja analyysimenetelmät ja tulosten raportointi. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. (YSL 7, 43, JL 6, 51 ) 2. Kaatopaikan länsipuolelle on asennettava pohjavesiputkia siten, että puhtaan ja pilaantuneen pohjavesialueen rajaus tulee luotettavasti selvitetyksi. Pohjavesiputkien asentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä vähintään putkien sijainnit perusteluineen, karttapiirustus putkien sijoituspaikoista, asennettavien putkien ominaisuudet, kuvaus putkien asentamisesta ja putkien sijoitusalueiden maanomistajien yhteystiedot. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi

16 16 (33) Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. (YSL 8, 43, 46, JL 6, 51 ) 3. Jätetäytön eteläalueelle on asennettava vähintään yksi kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputki ja putken asentamisen yhteydessä on selvitettävä alueen jätetäytön paksuus. Eteläpuoliselta jätetäyttöalueelta on selvitettävä myös jätetäytön alapuolisen maaperän vedenläpäisevyysominaisuudet ja kaatopaikkakaasun esiintyminen. Tutkimukset on tehtävä ennen kaatopaikan sulkemisrakenteiden rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 46, JL 6, 51 ) Kaatopaikkavesien valuma-alueiden kunnostus 4. Jos kaatopaikan tiivistyskerroksen ulkopuolelle jäävillä kaatopaikkavesien valuma-alueilla on maa-ainesta, jonka epäorgaanisten ja/tai orgaanisten haitta-aineiden yksittäiskomponenttien pitoisuudet ylittivät Samase-ohjearvot, on pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus ja puhdistamissuunnitelma. Ilmoitus on toimitettava päätöksentekoa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 43, 45, 75, 78, JA 9 ) Alueen yleinen hoito ja haittojen ehkäiseminen sulkemistöiden aikana Työn toteutus 5. Sulkemistyön työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueen asukkaille eikä maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohja- tai pintaveden pilaantumista. (YSL 43, 45, JL 6, JL 19, NaapL 17 ) Ilmapäästöjen ehkäiseminen 6. Sulkemistyön aikana jätteitä ja rakennusmateriaaleja on käsiteltävä siten, että niiden pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollinen vanhan jätetäytön kaivu ja muotoilu kaatopaikan luiskissa on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Jätteestä mahdollisesti vapautuvan tai jätteestä muodostuvan kaasun haju-, viihtyvyys- ja terveyshaitat on estettävä tehokkaasti. (YSL 43, YSL 45, JL 6, JA 7, JA 8, NaapL 17 ) Melun ehkäiseminen 7. Sulkemistyön aikaisista toiminnoista, jätteiden ja rakennusmateriaalien käsittelystä sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ). (YSL 43, JL 6, JA 7, JA 8, NaapL 17 )

17 17 (33) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava huolellisella sulkemistyön suunnittelulla ja ohjeistuksella. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai muun terveys- tai ympäristöriskiä aiheuttavan materiaalin pölyämistä tai leviämistä veden mukana ympäristöön. Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 43, 45, 62, JL 6, 19, JA 7, 8 ) Tiedottaminen ja tarkastukset 9. Kaatopaikka-alueelle on nimettävä vastaava hoitaja, joka huolehtii kaatopaikan sulkemisen ja tarkkailun toteuttamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle luiskien muotoilun ja kunkin rakennekerroksen rakentamisen aloittamisajankohta viimeistään kahta viikkoa ennen toimenpiteiden aloittamista. Luvan saajan on esitettävä kaatopaikka-alue Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lopputarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa pintarakenteiden valmistuttua. (YSL 45, 46, JL 51, JA 10 ) Kaatopaikan sulkemisrakenteet Kaatopaikan pintarakenteet 10. Pintarakenteiden rakentamisalueelta on poistettava puusto ja muut alueen rakennettavuutta haittaavat rakenteet. Kaatopaikan pinta on muotoiltava, tasoitettava ja jätteet on peitettävä tarkoitukseen soveltuvalla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. Kaatopaikan luiskien luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 11. Esipeittokerroksen päälle on rakentava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: - pintakerros > 1 metri - kuivatuskerros > 0,3-0,5 metriä - tiivistyskerros > 0,5 metriä. Kaatopaikan pintarakenteissa on käytettävä puhtaita ylijäämä- tai muuta maa-ainesta.

18 18 (33) Jos määräyksien 3. ja 21. kaatopaikkakaasun laatu- ja määrämittaukset osoittavat jollakin kaatopaikan osalla tarvetta kaasun keräämiseen, on alueelle rakennettava kaasunkeräysjärjestelmä ennen tiiviskerrosta. Kerätty kaatopaikkakaasu on käsiteltävä tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 12. Kaatopaikan jätetäyttöalueelle rakennettavan mineraalisen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k #1 x 10-9 m/s. Jos tiivistyskerroksena käytetään vastaavan suojaustason antavaa ohennettua (< 0,5 metriä) mineraalista eristysmateriaalia, on materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus rakenteeksi osoitettava erillisellä selvityksellä. Selvitys on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen esimerkiksi suojamaakerroksella. Kaatopaikan luiska-alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että eriste liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen tai kallioon. Käytettäväksi valittavan mineraalisen materiaalin soveltuvuus tiivisteeksi on selvitettävä ennakkokokeilla. Materiaalista on tehtävä koetiivistysrakenne materiaalin tiivistettävyyden ja muun rakennettavuuden selvittämiseksi. Koerakenne on tehtävä kaatopaikan luiskaan ja kaatopaikan lakialueelle. Kelpoisuusvaatimukset täyttävää koetiivistysrakennetta saa hyödyntää osana pintarakennetta. Koekenttien rakentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä koerakenteiden sijoituspaikat ja pinta-alat, materiaalista ja rakenteesta tutkittavat ominaisuudet, tutkimuslaitteet ja menetelmät sekä tiivistyskalusto ja tulosten raportointi. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen kokeen aloittamista. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 13. Tiivistyskerroksen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen pinta ja tarvittaessa pohja on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Jos kuivatuskerroksessa käytetään muuta kuin maa-ainespohjaista materiaalia, on materiaalin täytettävä edellisessä kappaleessa edellytetyt vaatimukset ja materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus kuivatusrakenteeksi osoitettava erillisellä selvityksellä. Selvitys on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uuden-

19 19 (33) maan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuivatuskerros on rakennettava siten, että kuivatuskerrokseen kertyvän veden määrää ja tarvittaessa laatua voidaan tarkkailla ennen veden johtamista pintavalumavesien keräilyojaan. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti rakennus- ja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 14. Kuivatuskerroksen päälle on rakennettava ensivaiheessa vähintään 0,5 metrin yhtenäinen pintakerros. Lopullinen pintakerrospaksuus on oltava rakennettu viiden vuoden kuluessa sulkemisrakenteiden rakentamisen aloittamisesta. Pintakerrokseen on käytettävä puhtaita maa-aineksia. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) Viimeistely ja maisemointi 15. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikan alue on maisemoitava ja alueelle on istutettava, kylvettävä tai muutoin saatettava tarkoitukseen sopiva kasvillisuus. Alueelle ei saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Jätetäyttöalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa rakennuksia eikä muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa jätetäyttöalueen pintarakenteiden vaurioitumista tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat 16. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä toteutussuunnitelmat. Suunnitelma-asiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, niiden laadusta ja käyttökelpoisuudesta pintarakenteiksi sekä rakenteiden toteutussuunnitelmat ja tarvittaessa kaatopaikkakaasun käsittelysuunnitelma. Asiakirjoissa on esitettävä rakentamisen ja seurantavaiheen aikaiset materiaalien ja rakentamisen laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä laadunvalvontajärjestelmän varmistaminen ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään neljä kuukautta ennen sulkemisrakenteiden rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 45, JA 8, JL 51 ) Vesien hallinta ja käsittely 17. Alueen puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet on kerättävä erilleen kaatopaikkavedestä ojituksella ja muilla varmoilla rakenteilla. Kerättävästä vedestä ei saa aiheutua kaatopaikan lähiympäristön vettymistä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 )

20 20 (33) 18. Kaatopaikkavedet ja muut likaiset vedet on kerättävä yhteen tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla, kuten salaojilla ja vesien tarkkailu- ja kokoojakaivoilla. Kaatopaikkaveden keräysjärjestelmät on mitoitettava ja rakennettava siten, että likaisista vesistä ei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä ja siten, ettei alueelta joudu häiriö- tai poikkeustilanteissakaan jätevesiä ympäristöön. Jos kaatopaikkaveden keräysjärjestelmässä käytetään suotovesiallasta, on allasalue aidattava ja aita on pidettävä kunnossa. Aidan portti on pidettävä lukittuna aina, kun allasalueella ei tehdä huolto-, tarkkailu- tai muita vastaavia toimenpiteitä. Alueen salaojien, kaivojen, altaan ja kaatopaikkaveden muiden keräilyjärjestelmien kunnosta, puhdistuksesta ja tyhjennyksistä on huolehdittava säännöllisesti ja havaitut puutteet ja viat on korjattava viipymättä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) 19. Kaatopaikkavedet on puhdistettava ennen maastoon johtamista siten, että puhdistetun veden laatu vastaa Essonmäen kaatopaikan ympäristön luonnontilaista pintavettä. Tarkkailumääräykset Jos lupahakemuksessa esitetyllä veden puhdistusjärjestelmällä ei kyetä puhdistamaan kaatopaikkavettä riittävästi, on likaiset vedet johdettava Loviisan Veden luvalla vesihuoltolaitoksen viemäriin tai vedet on puhdistettava paikan päällä vaihtoehtoisella laitteistolla tai menetelmällä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) Rakenteiden kunnon tarkkailu 20. Sulkemisrakenteiden valmistumisen jälkeen kaatopaikan tilaa ja jätetäytön painumista on tarkkailtava säännöllisesti. Kaatopaikan rakenteet, kuten pintarakenteet ja vesien keräys-, johtamis- ja käsittelyjärjestelmät ja varusteet, on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, 46 ) Kaatopaikkakaasu 21. Kaatopaikalla on seurattava kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista vähintään kolmesti vuodessa ennen kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumista ja kahden vuoden ajan sulkemisrakenteiden valmistumisesta. Seuranta on toteutettava siten, että kaasun muodostuksesta kaatopaikan kaikilla osilla saadaan luotettavat tiedot. Mittauksissa on selvitettävä kaatopaikkakaasun laatu (metaani, hiilidioksidi ja happi) ja määrä. Jos mittauksissa ei todeta kaatopaikkakaasua, saa kaatopaikkakaasun seurannan lopettaa.

21 21 (33) Jos mittauksissa todetaan kaatopaikkakaasua, on kaatopaikkakaasun laadun (metaani, hiilidioksidi ja happi) ja kaatopaikalta ilmaan pääsevän kaasun määrän seurantaa jatkettava puolivuosittain. Kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän kunto on tarkastettava säännöllisesti. (YSL 43, 46 ) Kaatopaikan sisäinen vesi 22. Kaatopaikalle asennetuista ja asennettavista kaatopaikan sisäisen veden havaintoputkista on seurattava veden korkeutta ja lämpötilaa vähintään puolivuosittain. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen saatua lainvoiman. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 1a. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattava kaatopaikan sisäisen veden korkeus kaikista jätetäyttöalueen havaintoputkista. (YSL 43, 46 ) Pohjaveden tarkkailu 23. Kaatopaikan ympäristöön asennetuista ja asennettavista pohjavesiputkista on otettava vesinäytteet vähintään kahdesti vuodessa. Pohjavesiputkista Hp8 ja Hp11 on otettava vesinäytteet neljästi vuodessa kahden vuoden ajan. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen saatua lainvoiman. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 1b. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden korkeus kaikista alueen pohjavesiputkista. (YSL 43, 46 ) Pintavesitarkkailu 24. Kaatopaikan ympäristön pintaveden laatua ja määrää on tarkkailtava ympäristölupahakemuksessa esitetyn lisäksi yhdestä pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella sijaitsevasta pisteestä ja pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevasta pisteestä. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen saatua lainvoiman. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 1c. mukaiset haittaaineet ja muut ominaisuudet ja ne on otettava vähintään kahdesti vuodessa. Kaatopaikan eteläosan pintaveden laadun tarkkailua on tehtävä vähintään siihen saakka, kun on kulunut yksi vuosi kaatopaikkavesien keräysjärjestelmien valmistumisesta. Tarkkailutulosten perusteella on tehtävä selvitys veden laadun jatkotarkkailutarpeesta. Selvitys on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kaatopaikkavesien keräysjärjestelmän valmistumisvuotta seuraavan vuoden vuosiraportin yhteydessä. (YSL 43, 46 )

22 22 (33) Kaatopaikkavesitarkkailu 25. Kaatopaikkaveden laatua on tarkkailtava ennen veden johtamista puhdistusjärjestelmään, esimerkiksi kaatopaikkaveden kokoojakaivosta, ja puhdistusjärjestelmästä poisjohdettavasta vedestä, esimerkiksi tarkkailu- ja mittauskaivosta, sekä tarvittaessa kaikista muista kohdista, joista kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Tarkkailu on aloitettava heti kaatopaikkaveden keräysjärjestelmän valmistumisen jälkeen. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 1d. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet ja ne on otettava vähintään kahdesti vuodessa. (YSL 43, 46 ) Muu vesitarkkailu 26. Pintarakenteiden kuivatuskerroksesta poistuvan veden määrää on tarkkailtava säännöllisesti kuivatuskerroksen valmistuttua. Kuivatuskerroksen veden laatua on tarvittaessa tarkkailtava. Maastoon johdettavan veden laadun on oltava määräyksessä 19. edellytetyn mukaista. (YSL 43, 46 ) 27. Määräyksien tarkkailusta on tehtävä täydennetty suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkinta varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. (YSL 46, JL 51 ) Tarkkailuohjelman kesto 28. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella. Määräysten kaatopaikkakaasun ja vesien tarkkailuohjelma on päivitettävä viimeistään 10 vuoden kuluttua kaatopaikan sulkemisrakenteiden viimeistely- ja maisemointitöiden valmistuttua. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, JL 51 ) Pohjaveden puhdistaminen 29. Jos kaatopaikan ympäristön pohjavedessä kloorattujen liuottimien pitoisuudet pysyvät nykyisellä tasolla tai kohoavat kahden vuoden seurannan aikana tai jos pohjavedessä tavataan muita pohjaveden pilaantumista osoittavia haitta-aineita tai ominaisuuksia tai jos haitta-aineet voivat levitä laajemmalle ympäristöön, on pohjaveden puhdistamisesta tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ympäristölupahakemus. Hakemus on toimitettava päätöksentekoa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 8, 43, 45, 75, 78, JL 51 )

23 23 (33) Kirjanpito ja raportointi 30. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on pidettävä kirjaa muun muassa: - eri pintarakennekerrosten rakentamisesta ja rakenteisiin asennettavien varusteiden, kuten kaasun- ja vesienkeräysjärjestelmien, asentamisesta, rakentamisajankohdista, kerroskohtaisista materiaalilajeista ja määristä - pintarakennemateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen laadunvalvonnasta - poikkeavista tilanteista - tarkkailusta - toteutetuista huolto- ja korjaustoimenpiteistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (JL 51 ) 31. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä: - rakenteiden kunnon tarkkailutiedot - kaatopaikkakaasun tarkkailutiedot, kuten muodostuvan kaasun määrä ja laatu, kaasun talteenottojärjestelmien tarkkailu ja huoltotoimet - kaatopaikan sisäisen veden lämpötilaa, korkeutta ja muita laatuominaisuuksia koskevat tulokset - pinta- ja pohjavesien tarkkailutiedot - kaatopaikkaveden määrää ja laatua koskevat tiedot - kaatopaikkaveden puhdistusjärjestelmän tarkkailutiedot, kuten käsitellyn veden määrä ja laatutiedot sekä huoltotoimet - poikkeukselliset tapahtumat - kaatopaikan ympäristökuormitus ja haittojen torjuntatoimenpiteet. - Yhteenveto tarkkailu- ja tutkimustuloksista on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, YSA 20 ) 32. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista ja maisemoinnista on tehtävä raportti. Raportissa on esitettävä: - yhteenveto kaatopaikan pintarakenteissa käytetyistä materiaaleista, kuten materiaalilajit, määrät, kerrospaksuudet, alkuperä, toimituspäivämäärät ja käyttökohteet kaatopaikka-alueella - kuvaus kaatopaikan pinta- ja maisemointirakenteiden sekä kaatopaikkakaasun keräysrakenteiden että kaatopaikkavesien keräys- ja johtamisrakenteiden rakentamisesta - piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista - yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta - laadunvalvonnan asiakirjat - yhteenveto kunnostuksen ja maisemoinnin toteutuneista kustannuksista.

24 24 (33) Muut määräykset Raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan maisemoinnin valmistumisesta. (JL 51 ) 33. Kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmä, kaatopaikan luiskien muotoilu määräyksessä 10. edellytettyyn kaltevuustasoon ja luiskien muotoilun yhteydessä mahdollisesti esiintulevien jätekerrosten esipeittokerros on toteutettava mennessä. (YSL 43, 45, JA 9 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Essonmäen entinen kaatopaikka-alue täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana annetun lausunnon ja muistutuksen. Muistutuksessa esitetyt ympäristölupa-asiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Luvan myöntämisen edellytykset Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut toiminnasta aihetuvan ympäristökuormituksen ja toteaa ympäristölupahakemuksessa haetun toiminnan parantavan merkittävästi alueen ympäristön tilaa. Ympäristökeskus on myös selvittänyt alueen kaavoitustilanteen eikä kaatopaikan sulkemistoiminta ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Lupahakemuksessa esitetyillä materiaaliratkaisuilla toteutettava kaatopaikan sulkemistoiminta ei edellytä vakuuden asettamista toiminnalle.