Diaarinumero LSU-2003-Y-1051

Transkriptio

1 1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, Vaasa PB 262, Skolhusgatan 19, Vasa Puh.tfn telefax PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisessa asiassa Päätös annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-1051 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee kaatopaikan sulkemisen yhteydessä tapahtuvaa kunnostusta. HAKIJA Lestijärven kunta Lestintie Lestijärvi yhteyshenkilö: Olavi Syri TOIMINNAN SIJAINTI Änäkkälän kaatopaikka, Änäkkälänkylä, Lestijärvi ASIAN VIREILLETULO Lestijärven kunta on jättämällään hakemuksella hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Änäkkälän kaatopaikan kunnostamiselle. LUVANHAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaa edelleen tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1momentin 12 a kohdan perusteella.

2 2 TOIMINNAN LUPATILANNE Kaatopaikan sulkemiselle ei ole annettu aikaisemmin lupapäätöstä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Toiminta sijoittuu Änäkkälän kaatopaikan alueelle, kiinteistörekisteritunnus 20:12. Kaatopaikka sijaitsee maantieltä 759 Lestijärvi-Kinnula erkanevan paikallistien varressa noin 7 km etelään Lestijärven keskustasta. Maaperä, pohja- ja pintavedet ja kaavoitustilanne Jätetäyttö sijaitsee suolla, jota ympäröi moreenimaa. Pohjavesi virtaa todennäköisesti etelään suoalueelle. Kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määräksi on arvioitu Ilmatieteenlaitoksen Nivalan säähavaintoaseman sadannan perusteella m 3 /a. Alueelle on vahvistettu yleiskaavamerkintä MM-3. Lähin asutus sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä kaatopaikasta itään. Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesiottamo on noin kolmen kilometrin päässä kaatopaikasta koilliseen sijaitsevalla pohjavesialueella, jonka reuna on noin 2,5 kilometrin päässä kaatopaikasta. Ottamolla ei ole havaittu kaatopaikkaveden vaikutusta. TOIMINNAN KUVAUS Änäkkälän kaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna Jätteen vastaanotto lopetettiin 1992 ja lietteen vastaanotto Jätetäyttö koostuu yhdyskuntajätteestä. Metalliromu, autonrenkaat ja puujäte vietiin erilliseen paikkaan, joka on myöhemmin puhdistettu ja täytetty moreenilla. Kaatopaikkaa ympäröi metsä muualla paitsi eteläpuolella, jossa on suota. Jätepenkereen ala on 0,4 ha ja tilavuus arviolta m 3. Jätepenkereen korkeus on noin kolme metriä. Jätepenger on ympäröity ojalla. Lieteallas, jossa on pintaveteen sekoittunutta lietettä, sijaitsee jätepenkereen itäpuolella. Allas on maanvarainen ja sen reunat on pengerretty. Altaan tilavuus on 3000 m 3. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikkavedet purkautuvat ympärysojasta kaatopaikan eteläpuolisiin suo-ojiin, jotka laskevat Salonpuron kautta Pappilanpuroon ja päätyvät lopulta Lestijärveen. Ennen Lestijärveen laskemistaan kaatopaikkavedet kulkeutuvat noin 6 kilometriä. Veden on arvioitu puhdistuvan ennen joutumistaan Lestijärveen. Kuitenkin kylminä vuoden aikoina maan ollessa roudassa puhdistuminen voi olla epätäydellistä. Kaatopaikka-alueen pintavesissä on havaittu korkea sähkönjohtokyky, ammonium- ja kokonaistyppipitoisuus. Näytteet on otettu suo-ojasta ja kaatopaikan ympärysojasta.

3 3 Kaatopaikan pohja on tiivistä moreenia, jonka läpi suotautuu vähäinen määrä kaatopaikkavettä pohjaveteen. Kaasun tuotannon arvioidaan olevan pientä kaatopaikalla, koska jätettä on vähän. KUNNOSTUS- JA VIIMEISTELYTOIMENPITEET Pintarakenteet Kunnostuksen tavoite on vähentää muodostuvan suotoveden määrää jätetäytön pintarakenteilla ja ojituksilla. Ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista poistetaan ympäristöstä roskat ja jätetäytön länsireumalta kaadetaan puustoa. Tämän jälkeen jätetäytön penkereet loivennetaan ja pinta muotoillaan, tasataan ja tiivistetään reunoille kaltevaksi. Muotoillun ja tiivistetyn jätealueen päälle rakennetaan vesieristekerros tiiviistä maasta, jonka vedenläpäisevyyden vaatimuksena on K 1,0*10-9 m/s. Eristekerroksen paksuudeksi ehdotetaan joko 0,3 metriä tai 0,5 metriä riippuen maan K-arvosta. Eristyskerroksen kaltevuudeksi esitetään 5% täyttöalueen reunoille päin. Eristekerroksen päälle esitetään rakennettavaksi 0,3 metrin kuivatuskerros kivennäis-maalajeista. Kuivatuskerroksen K-arvosuositus on K 1,0*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan 0,3 metrin paksuinen kasvukerros turpeen ja lietteen sekoituksesta. Kasvukerroksen liete otetaan lietealtaan täyttökohdasta, jossa liete on tiheintä. Kaatopaikan pinnan annetaan metsittyä luontaisesti. Lietealtaan vesienkäsittely Lietealtaan, jonka tilavuus on arviolta 3000 m 3, eteläpuolelle kaivetaan kaksoisoja altaasta johdettavien vesien pintavalutuskäsittelyä varten. Kokoojaojasta kaivetaan avo-oja lähimmälle suoojalle. Lietealtaaseen lisätään saostuskemikaalia ja kiintoaines laskeutetaan. Nestefaasi pumpataan eteläpuolisen ympärysojan kautta kokoojaojaan ja suo-ojaan. Kun vedet on johdettu pois, kokoojaoja täytetään. Kiinteä liete stabiloidaan kalkin ja turpeen avulla ph:ta nostamalla. Lietealtaan päälle rakennetaan pintakerros, jonka kaltevuus on reunoiltaan 5%. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikkakaasuja ei esitetä käsiteltäviksi, koska sen määrän epäillään olevan merkityksetön. Suotovedet Suotovesien syntymistä estetään pintarakenteilla. Jätetäytön ympäriltä tulevat vedet katsotaan haitattomiksi johtuen alueen maastomuodoista ja ojituksesta jätetäytön ympärillä. Syntyvät suotovedet johdetaan jätetäytön ympärysojaan. Vesien käsittelyksi suositellaan suoimeytyksessä tapahtuvaa luontaista puhdistumista.

4 4 Kaatopaikan tarkkailu Jätetäytön pintaa tarkkaillaan vuosittain silmämääräisesti. Tarvittaessa pintarakenteet korjataan. Jos näyttää siltä, että kaatopaikkakaasua muodostuu, kaivetaan sille kulkeutumista varten metrin halkaisijaltaan oleva sorasilmäke, joka ulottuu jätetäyttöön. Pintavesiä tarkkaillaan aluksi kerran vuodessa suurten virtaamien aikana kolmesta pisteestä. vesinäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, COD Cr, NH 4, NO 3, kok, P, Fe, O 2 ja Cl. Tarkkailua suoritetaan kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen päätetään jatkotarve. Pohjavesille ei esitetä tarkkailua. Tarkkailusta kirjoitetaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan lupaviranomaisille. ASIAN KÄSITTELY Kuulutus Hakemus on tullut vireille Ympäristöluvan vireille tulosta on kuulutettu Lestijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Keski-Pohjanmaa-lehdessä. Tarkastuskäynti Lestijärven kunnan edustaja ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ovat tehneet Änäkkälän kaatopaikalle tarkastuskäynnin Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta ei ole määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole tullut lausuntoja määräaikaan mennessä. Lupahakemuksen täydentäminen Lestijärven kunta on täydentänyt ympäristölupahakemusta saapuneella sähköpostilla ympäristökeskuksen pyydettyä sähköpostitse tietoja Änäkkälän kaatopaikalle viedyistä Yli- Lestin jätteistä ja lietealtaasta. Täydentävien tietojen mukaan Yli-Lestin kaatopaikan jätteet on kuljetettu Änäkkälän kaatopaikalle vuonna 1998 ja peitetty. Änäkkälän kaatopaikan lieteallasta ei ole tyhjennetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

5 5 Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Lestijärven kunnalle ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan kunnostamiselle sen sulkemisen yhteydessä. Kaatopaikalle on luvanhakijan mukaan kuljetettu yhdyskuntajätettä ( ) ja sakokaivolietettä ( ). Myös metallijätettä ( ), puujätettä ( ) ja autonrenkaita ( ) on kuljetettu kaatopaikalle, mutta nämä on viety muualle myöhemmin. Ympäristökeskus on kirjoittanut jätekoodit ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaan sulkeisiin. LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan hoito 1 Luvan hakijan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristö- ja terveysviranomaiselle kunnostuksen aloittamisesta kirjallisesti. Samalla tulee ilmoittaa kunnostustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvoja vastaa kunnostuksesta ja kaatopaikan hoitamisesta kunnostuksen jälkeen. (YsA 20, JA 10 ) 2 Kunnostuksen aikana on huolehdittava siitä, että haitat kuten sortumat ja painumat, jotka voivat vahingoittaa rakenteita estetään. Ympäristön roskaantuminen, pöly, vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja tulipalot tulee ennakoida ja estää. Jätetäyttö tulee tiivistää ennen kunnostusta. (YsA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7) 3 Suljetulle kaatopaikalle ei saa tuoda jätettä. Puhtaiden maamassojen, joita tarvitaan kunnostusrakenteisiin, vastaanotto tulee tapahtua valvonnan alaisena, Massoista tulee olla tiedossa niiden alkuperä, laatu, määrä ja sijoituspaikka kunnostettavalla kaatopaikalla. (YsL 5, JL 51, VNp 861/ ) 4 Kaatopaikkaa tulee hoitaa siten, että estetään pintarakenteen tiivistys- ja eristekerrosten rikkoontuminen. (YsL 7, 8, JL 6 ) Pintarakenteet 5 Kaatopaikka tulee tiivistää ja muotoilla ennen pintarakenteiden tekemistä. Reunat tulee luiskata korkeintaan 1:3 kaltevuuteen. Päälliosissa kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Tiivistyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle 0,3 metrin paksuiseksi. Kerroksen veden läpäisevyyden tulee olla K<1x10-9 m/s. Tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on K<1x10-8 m/s. Tällöin kerroksen paksuuden tulee olla 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen päälle tulee rakentaa 0,3 metrin vahvuinen kuivatuskerros salaojasorasta tai vastaavasta materiaalista (K>1x10-3 m/s). Kuivatuskerroksen päälle tulee rakentaa vähintään 1,0 metrin vahvuinen kasvukerros. (YsL 43, JL 8, 9, VNp 861/1997, liite1)

6 6 6 Lietealtaan lietteeseen tulee sekoittaa kalkkia ja turvetta happamuuden nostamiseksi ja lietteen sitomiseksi. Liete tulee poistaa altaasta ja kompostoida. Tämän jälkeen lieteallas tulee täyttää puhtaalla maalla. (YsL 43, JL 8, 9, VNp 861/1997, liite1) Suotovesien vesienkäsittely 7 Kaatopaikan ympärille tulee rakentaa salaojat suotovesien ohjaamista varten. Puhtaat pinta- ja pohjavedet on pidettävä erillään suotovesistä salaojien ympärillä kulkevien avo-ojien avulla. Kaatopaikkarakenteen tiivistyskerroksen tulee jatkua salaojien yli ympärysojien pohjalle ja ulommalle reunalle saakka. Ennen suotovesien ohjaamista suo-ojaan vedet tulee käsitellä maasuodattimessa. (YsL 43 ) Kaatopaikkakaasut 8 Kaatopaikan korkeimpaan kohtaan tulee rakentaa jätetäyttöön saakka ulottuva biosuodatin kaatopaikkakaasujen biologista käsittelyä, keräämistä ja johtamista varten. Biosuodatin voidaan rakentaa esimerkiksi kompostoidun lietteen, hakkeen ja kivennäismaan seoksesta. (JL 51, 52, JA 9 ) Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu 9 Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen materiaalista tulee tehdä vedenläpäisevyys-, tiiveys- ja vesipitoisuustestit ennen kunnostusta. Testien tulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Kaatopaikan suotovettä tulee tarkkailla karttaliitteessä (2) esitetyistä pisteistä 1, 2 ja 3 kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, COD Cr, N-tot, NO 3, kok- P, Cl, Fe, O 2, Zn, Cr, Pb ja fekaaliset streptokokit. (YsL 43, YsA 9, JL 8, 9, 51, VNp 861/1997) 10 Luvan hakijan on asennettava pohjavesiputki sopivaan kohtaan kaatopaikan vaikutusten tarkkailemiseksi pohjavedessä. Pohjavesianalyysi on tehtävä kerran vuodessa ja kunnostustyön aikana. Analysoitavat ominaisuudet ovat kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, COD Cr, N-tot, NO 3, kok- P, Cl, Fe, O 2, Zn, Cr, Pb ja fekaaliset streptokokit. (YsL 43, YsA 9, JL 8, 9, 51, VNp 861/1997) 11 Ehdotus pohjaveden tarkkailuputken sijainnista tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukseen kaksi viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista. Ympäristökeskukselle on myös toimitettava suunnitelma suotovesien käsittelystä salaojituksen ja maasuodattimen avulla. (YsL 43,46, JL 6, 51,52 ) 12 Tarkkailuraportti, josta käyvät ilmi suoto- ja pohjaveden analyysitulokset ja kaatopaikan pintarakenteiden kunto, tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain. (YsL 43,46, JL 6, 51,52 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

7 7 Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kaatopaikan kunnostuksen tavoitteena on vähentää ympäristö- ja terveysriskejä ja kaatopaikan kunnostus voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikan hoito Suljetun kaatopaikan hoidon ja valvonnan järjestämiseksi on kaatopaikalle nimettävä valvoja. Henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus tehtävästä. (1) Sortumat ja painumat on estettävä, koska ne saattavat vahingoittaa kaatopaikan pintarakenteita siinä määrin, että ympäristöön aiheutuu niiden takia päästöjä. Kunnostuksessa käytettävien massojen puhtaus ja laatu tulee olla selvillä, että niistä ei aiheudu lisäkontaminaatiota ja että niistä rakennettavat kerrokset vastaavat tarkoitustaan. (2, 3, ja 4) Pintarakenteet Kaatopaikan päälliosan ja reunojen sopiva kaltevuus estää rakenteiden sortumisen kaatopaikan reunoilla ja vesien kerääntymisen kaatopaikan tiivistyskerrokseen. Esipeittokerros estää mineraalisen tiivistyskerroksen ja jätteen sekoittumisen. Tiivistyskerros estää sade- ja sulamisveden imeytymistä jätteeseen. Kuivatuskerros vähentää tiivistyskerrokseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvukerroksen läpi suotautuvan veden pois rakenteesta. Kasvukerros suojaa tiivistyskerrosta kuivumiselta ja roudan aiheuttamilta vaurioilta. (5 ja 6) Suotovesien käsittely Kaatopaikkavedet tulee johtaa hallitusti suoalueelle maasuodattimen kautta vedestä aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. (7) Kaatopaikkakaasut Pienilläkin kaatopaikoilla syntyy kaatopaikkakaasuja, jotka tulee johtaa kaasukaivon kautta pintarakenteiden toiminnan varmistamiseksi ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden turvaamiseksi kaatopaikalla. (8) Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu Rakenteessa käytettävien materiaalien laatu on varmistettava tarvittavilla testeillä rakenteen toimivuuden takaamiseksi. Pinta- ja pohjaveden laatua on tarkkailtava, että mahdolliset ympäristöja terveysvaikutukset voidaan ennakoida ja estää. Tarkkailuraportti toimii ympäristöviranomaisten työvälineenä valvonnassa. (9, 10, 11 ja 12) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi.

8 8 Mikäli kunnostustoimenpiteissä tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1347,50 Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua ympäristöministeriön asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Ympäristöilmoituksen käsittely on hinnoiteltu siinä 38,50 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 35 tunnin mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL/2000) 5, 7, 8, 43, 45, 46 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 9, 19, 20 Jätelaki (JL 1072/1993) 6, 51, 52 Jäteasetus (JA 1390/1933) 9, 10 VNp 861/97 Ympäristöministeriön asetus nro 1237 maksullisista suoritteista ( ) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) PÄÄTÖKSESTÄ KUULUTTAMINEN Ympäristökeskus kuuluttaa päätöksen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Lestijärven kunnan ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Keski-Pohjanmaalehdessä PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lestijärven kunnan ympäristösuojeluviranomainen Lestijärven kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hannu Änäkkälä, Lestijärventie 460, Lestijärvi Kalevi Änäkkälä, Änäkkälä-Mattilantie 42, Lestijärvi Pekka Änäkkälä, Lestijärventie 467, Lestijärvi MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimittaa päätöksen teh-

9 9 neelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Ylitarkastaja Matti Seppälä Päivi Rajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Näytepistekartta