FCG. Maa-ainesten ottamissuunnitelma SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY /WEBER FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P Täydennys 6.6.

Transkriptio

1 FCG S U U N N I T T E L U JA T E K N I I K K A SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY /WEBER Maa-ainesten ottamissuunnitelma Täydennys I t,, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 O s m o n t i e 3 4, P L 9 5 0, H e l s i n ki Y - t u n n u s Ili n Anon dno Shn1 vene fr n fi Koti pai kka Helsinki FCG 1 (14) P Päivi Laakso , Täydennys Sisällysluettelo 1 HANKEKUVAUS NYKYTILANNE Maanomistus Nykytilanne ottamisalueella ja sen läheisyydessä Maaperä Pohja- ja pintavesi Suojeltavat kohteet ja muut luontoarvot Maisemakuva MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT Kaavoitus Muut määräykset SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Ottamistoiminnan yleisperiaatteet Alueiden rajaus Kaivusyvyys ja ottosuunnat Massamäärät ja aikataulu Tyäkoneet, tankkaus, huolto ja paikoitus sekä öljytuotteet ja niiden käsittely Liikenne Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto Pohjaveden suojeleminen Ottamistoiminnan yleiset perustelut Maa-aineslaki Muu lainsäädäntö OTTAMISALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIKÄYTTÖ Maisemointitoimenpiteet Alueen jälkikäyttö TARKKAILUTOIMENPITEET... 7 VAKUUDET TOIMINNAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10

3 Osm on ti e 34, PL 950, Hel sin ki Y - t u n n u s o..h M n Ano n fnv h1 n ano Snn1 www f rn fi Kotipaikka Helsinki FCG. 2 (14) P Päivi Laakso , Täydennys Liit teet LIITTE ET 1. Sijaintikartta 1: Rekisterikartta ja omistajaluettelo 1: Ote Uudenmaan maakuntakaav ojen yhdistelmästä 4. Ote Vihdin yleiskaavasta 1: Ote Ojakkalan osayleiskaavasta 6. Ote Ojakkalan Hiekka teollisuusalueen asemakaavasta 7. Vihdin kunnan kehityskuv a vuoteen Pohjavesialueet 1: a. Pohjavesiputket Hertta-tietokannan mukaan 1: b. Pohjaveden tarkkailupisteet 10. Luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelma-alueet 1: Maaperäkartta 12. Ilmakuv a 1: Kaiv annaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 14. Pohjaveden virtausselv itys 15. Pohjav eden tarkkailutulokset 16. Tiivistelmä 17. Kalliopinnan taso, GTK 1999 SUUNNITELMAPIIRUSTUKSET YMP-P Nykytilanne, asemapiirustus 1: Suunniteltu tilanne, asemapiirustus 1: Leikkaukset A-A', B-B' ja 1-1' 1: 1 000

4 Os mo nt ie 3 4, P L 95 0, H els in ki Y - t u n n u s Kntinaikka Helsink FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vihti, Ojakkala: Maa-ainesten ottamissuunnitelma 1 HANKEKUVAUS Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Vihdin kunnassa Kotkaniemen kylässä, kiinteistöillä Ukinv aha ( ), Haitti ( ) ja Ruduksen soramaa ( ). Tämän suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee jo nykyisinkin ottamistoiminnan alaisilla alueilla. Maa-ainesten ottosuunnitelma perustuu alueelle aiemmin laadittuun maa-ainesten ottosuunnitelmaan ja viimeiseen lupapäätökseen sekä alueen nykytilanteen kartoitukseen ja pohjaveden tarkkailutuloksiin. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Vihdin kunta on myöntänyt Optiroc Oy :lle (Nykyinen Saint-Gobain Finland Oy / W eber) maa-ainesten ottoluvan kiinteistöjen RN: ot ( Ukinvaha), (Sora-alue ), (Yli talo), ( Ruduksen soramaa) ja ( Haitti ) sekä kiinteistön ( Liitännäisalue ) alueille. Maa-ainesten ottolupa on ollut voimassa saakka. Saint-Gobain Finland Oy / W eberin (W eberin) tarkoituksena on jatkaa alueella maaaineksen ottoa ja hyödyntää alueelta saatav ia maa-aineksia Ojakkalan Vetonit kuivatuotetehtaan tehtaan prosesseissa. Suunniteltu maa-aineksen oton kesto on 10 v uotta. Suunniteltu toiminta ei poikkea ottamisalueella aiemmin käynnissä olleesta toiminnasta. Maa-ainesoton jälkeen alue maisemoidaan. Liitteessä 16 on esitetty yleisölle tarkoitettu tiiv istelmä. Ottamissuunnitelma on laadittu W eberin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Turun toimistossa. 2 NYKYT IL ANNE 2. 1 Maanomistus Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Vihdin kunnassa Kotkaniemen kylässä kiinteistöillä Ukinv aha ( ), Haitti ( ) ja Ruduksen soramaa ( ). Hakija omistaa tai hakijalla on sopimuksin hankittu oikeus maa-ainesluvan hakemiseen ko. tiloille. Kohteen rajat ja rajanaapurit maanomistajatietoineen on esitetty liitteessä Nykytilanne ottamisalueella ja sen läheisyydessä Suunnittelualue on nykyistä maa-aineksen ottoaluetta ja se sijaitsee kuiv atuotetehtaan läheisyydessä. Alueen aikaisemmassa maa-ainesten ottamissuunnitelmassa ottamisalue oli jaettu A-, B- ja C-alueisiin. Tämän suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee aikaisemman suunnitelman B- ja C-alueilla. A-alue on maisemoitu lähes kokonaan. A- ja C-alueen rajalta puuttuv at istutukset. Kiinteistöllä Ukinvaha (RN:o 3:221) sijaitsee Vetonit kuiv atuotetehdas. Tehdas toimii kahdessa v uorossa ollen pääsääntöisesti käynnissä klo Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt tehtaalle ja betonijätteen läjitysalueen sulkemiselle ympäristöluv an (UUS-2005-Y ). Betonijätteen läjitysalue on suljettu joulukuussa 2010.

5 Osmontie 34, PL 950, Helsinki n. n w n n n C... n 1 n A n n C n n , F n., f i Y - t u n n u s Kotinaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) 2.3 Maaperä Suunnitellulla ottamisalueella ei ole jäljellä pintamaata tai kasv illisuutta, kuin tilan Haitti eteläosassa ja ottamisalueen keskiosissa tilojen rajoilla. Suunnitellun ottamisalueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella on peltoalueita. Kohteen kaakkoispuolella kulkee v altatie 25. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 m etäisyydellä etelässä. Seuraav aksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsev at noin m etäisyydellä luoteeseen, itää ja etelään. Kohde sijaitsee I Salpauselän alueella, Ojakkalanharjun reunamuodostumalla. Suunnittelualueen maaperä on soraa ja hiekkaa. Maakerrosten paksuus on alueella noin 60 metriä. Suunniteltu ottamisalue on ollut maa-ainesten otto-toiminnan kohteena jo pitkään, joten alue on merkittävästi muuttunut luonnontilaisesta. Alueella suoritetuissa kairauksissa ja painovoimamittauksissa kallion pinta on todettu tasolta +15 tasolle ( etelä- ja pohjoisosa ) (liite 17). Kalliomäkien väliin kerrostuneen muodostuman lakikorkeus on noin +110 metriä, noin 50 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalla. 2.4 Pohja - ja pintavesi Alueen maaperäkartta on esitetty liitteessä 11. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee I-luokan pohjav esialueella (Lautoja, ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 4,4 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,6 km2. Alueen antoisuudeksi on arv ioitu m3/d. Lautojan pohjav esialue on akviferityypiltään reunamuodostuma ja antikliininen (ympäristöönsä purkav a). Pohjavesialuekartta on esitetty liitteessä 8. Pohjavesialueella sijaitsee Lautojan vedenottamo, joka on rakennettu v ja otettu käyttöön v Lautojan v edenottamo sijaitsee noin 250 m ottamisalueesta länteen. Vihdin v esilaitos otti Lautojan v edenottamolta v vettä 100 m3/d (v edenottolupa 500 m3/d). Kokonaisuudessaan Vihdin kunnan v edenotto oli noin m3/d eli Lautojan v edenottamolta otettu v esimäärä oli hieman yli 3 % kunnan v edenottamoiltaan ottamasta kokonaisv esimäärästä. Vuodessa kolmen v iikon ajan Lautojan vedenottamo toimii kunnan pääv edenottamona. Pohjav esiyhteydet tehtaan alueelta sekä suunnitelman mukaisilta ottamisalueilta Lautojan ottamolle päin ov at heikot. Ottamisalue sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjaveden pinnankorkeus alueella on tasolla Kaivualueen koillisreunassa sijaitsee v asennettu betonielementtien läjitysalueen vertailuputki ( HPB 4 ) josta on mitattu pohjaveden pinnankorkeutta vuosittain toukokuussa vuodesta 2006 lähtien. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat kyseisessä putkessa vaihdelleet vuosina välillä +72, ,74. Pohjavedenpinta tehtaan kohdalla on noin 9 metrin syvyydellä. Pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueen pohjoisosassa luoteeseen (tehdasalue) ja eteläosassa pohjoiseen. Tarkempi selvitys pohjaveden virtauksesta on esitetty liitteessä 14. Viime vuosina pohjaveden pinta on pysynyt tasaisena - merkittäviä muutoksia ei ole ilmennyt. Ojakkalan kuiv atuotetehtaan ympäristälupaan ja maa-ainesten ottolupaan liittyvänä tarkkailuna pohjav eden laatua ja pinnankorkeutta on seurattu suunnittelualueella tai sen läheisyydessä yhteensä 17 hav aintopisteestä. Ympäristöhallinnon Herttatietokannan mukaan alueella sijaitsev at pohjav eden havaintopaikat on esitetty liitteessä 9a.

6 Os mo nt ie 3 4, P L 95 0, Helsinki Y - t u n n u s n. n wnn cnn,... F-., Fi Kotioaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (11) Ottolupaan liittyv istä viidestä hav aintopisteestä (putki 3, putki 4 ja HP2 sekä kaivot 1 ja kaivo 5 (Räik.)) seurataan vedenpinnankorkeutta kerran kuukaudessa henkilöstön toimesta. Pohjaveden pinta alueella on tasolla (v ). Pohjavesitarkkailussa pohjaveden pinnankorkeuksien v aihteluv äli on ollut enimmillään puolen metrin luokkaa. Tarkkailutuloksia on esitetty liitteessä 15 ja tarkkailtavien kohteiden sijainnit asemapiirustuksessa nykytilanne YMP-P13137P sekä liitteessä 9b. Ottamisalueella pohjavesi v irtaa kaakkoon ja luoteeseen muodostumisalueelta pohjavesialueen reunoja kohti. Paikallisesti ottamisalueen pohjoispuolella pohjavesi v irtaa koillisesta lounaaseen, sillä alueella sijaitsee pohjaveden v irtausta rajoittav a, pohjavesipinnan yläpuolelle nouseva kalliopinta. Lautojan vedenottamo sijaitsee ottamisalueen lounaispuolella. Lähimmät pintav esistöt ov at noin 3 kilometrin etäisyydellä tehtaasta etelään (Enäjärvi) ja noin 3,5 kilometrin etäisyydellä kaakossa (Otalampi). 2.5 Suojeltavat kohteet ja muut luontoarvot 2.6 Maisemakuva Ottamisalueen lähistöllä ei sijaitse Natura-alueita tai muita arv okkaita suojeltuja alueita. Lähin Natura-alue (Nuuksio FI ) sijaitsee noin 4,5 km etäisyydellä kaakkoon. Lähin suojelualue on Tapiolan lehto (luonnonsuojelualue), joka sijaitsee noin 1,7 km päässä ottamisalueesta lounaaseen. Suojelualueet ja muut luontoarv ot on esitetty liitteessä 10. Alueen maisemakuv a ei ole luonnontilainen, vaan se on muuttunut merkittäv ästi alueen aikaisemman toiminnan seurauksena. Ottamistoiminnan maisemakuv aan kohdistuv at muutokset ov at jo pääosin toteutuneet alueen aikaisemman ottamistoiminnan seurauksena. Ilmakuv a alueesta on liitteenä MAANKÄYT T ÖSUUNNIT ELMAT 3. 1 Kaavoitus Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Uudenmaan maakuntakaav ojen yhdistelmässä pohjavesialueella ja ns. valkoisella alueella. Tällaiselle alueelle ei ole maakuntakaavatasolla osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, v aan sen maankäytöstä päätetään tarkemmin paikallisella tasolla. Ote maakuntakaavasta on liitteenä 3. Ojakkalanharju on osin merkitty arvokkaaksi harjualueeksi (musta v inov iiv oitettu rasterimerkintä), mutta merkintä sijaitsee lähes kilometrin päässä suunnitellusta ottamisalueesta. Ojakkalan harju on vanhassa Helsingin seutukaavassa ollut merkittynä arvokkaaksi harjumaisemaksi. Maakuntakaavoituksessa tämä merkintä alueelta on poistunut. Suunniteltu ottamisalue on Vihdin yleiskaavassa (hyv äksytt y ) osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi, jonka jälkikäyttö on teollisuus- ja varastoalue (EO/T) sekä lähivirkistysalue (EO/VL). Vihdin kunnan yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja sen rakentamista ohjaava vaikutus on viitteellinen. Ote yleiskaavasta on liitteenä 4. Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu pääasiassa maankamaran ainesten ottoalueeksi ( EO), jonka jälkikäyttönä on maa - ja met-

7 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus ,,... Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (11) 3. 2 Muu t määräykset sätalousalue (M-1). Muilta osin alue on osoitettu suoraan maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Alueen länsiosassa on ohjeellinen ulkoilureitti. Ote Ojakkalan osayleiskaav asta on esitetty liitteessä 5. Suunnitellulla ottamisalueella ei ole asemakaavaa, mutta sen läheisyydessä vt 25:n eteläpuolella sijaitsee Ojakkalan hiekan teollisuusalueen asemakaav a (kaav a 13). Kaava-aluetta on laajennettu ja se on saanut lainvoiman Tien toisella puolella lähinnä ottamisaluetta on kaav oitettu suojaviheraluetta (EV). Ojakkalan Hiekka teollisuusalueen asemakaava on esitetty liitteessä 6. Suunniteltu toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaav oituksen kanssa. Ottamistoiminnan jälkeen alue palautuu takaisin maa- ja metsätalouskäyttöön. Vihdin kunnan kehityskuvassa vuodelle 2025 (päiväys ) vt 25:n varteen on merkitty kehitettäv ä viheryhteys, joka kulkee myös suunnitellulta ottamisalueelta. Kehityskuv a on kunnan maankäytön v isio ja sillä ei suoranaisesti ohjata maankäyttöä. Kehityskuva toimii pohjana yleiskaav oitukselle ja kunnan muulle kehittämiselle. Kehityskuva on liitteenä 7. Suunnittelualue sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, jolle sijoittuvalla toiminnalla ei saa v aarantaa pohjav eden laatua eikä muodostumista. Alueella käsiteltäviä kemikaaleja ei saa päästää maaperään eikä käymälävesiä saa imeyttää maahan. Pohjaveden pinnan päälle tulee jättää vähintään 4 metrin suojaav a maaaineskerros. 4 SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA 4. 1 Ottamistoiminnan yleisperiaatteet Suunnitellun ottamisalueen maaperä on kiv iainesten hyödyntämiseen sov eltuv aa. W e- berin on tarkoitus hyödyntää hallitusti kestäv ä kehitys huomioon ottaen suunnitellun ottamisalueen maa-ainesv aroja mahdollisimman taloudellisesti alueen ympäristönäkökohdat huomioiden. Toiminnassa noudatetaan alalla v allitsev aa hyv ää toimintatapaa. Alueelta otetaan maa-ainesta ja se kuljetetaan tehtaalle hyötykäytettäv äksi tehtaan prosesseissa. Lähtökohtana on, että kaikki otettav a maa-aines hyödynnetään. Mikäli otettava maa-aines ei sovellu tehtaan prosesseihin, myydään se hyötykäytettäv äksi mm. erilaisiin maanrakennuskohteisiin. Ylisuuri jae jatkojalostetaan seulomalla/ murskaamalla muun rakennusteollisuuden tarpeisiin. Murskaustoiminnassa syntyv ä kiv ituhka pystytään hyödyntämään tehtaiden omissa tuotantoprosesseissa. Tähän mennessä murskausta ei ole tehty, sillä ottamistoiminnan yhteydessä yli jääv ät kivet on sijoitettu luiskiin. Tästä on sov ittu suullisesti v uonna 2009 tarkastuskäynnin yhteydessä. Ottamisalueella ei varastoida poltto- tai voiteluaineita eikä siellä huolleta työkoneita. Poltto- ja voiteluaineet sekä työkoneet varastoidaan tehtaiden alueella. Myös huollot tehdään tehdasalueilla. Tukitoimintojen alue on esitetty asemapiirustuksessa YMP- P13137P Työkoneiden, öljytuotteiden ja polttoaineiden säilytys ja varastointi tapahtuu tehdasalueella. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliäissä ja ne on varustettu ylitäytön estimellä. Polttoaineiden varastosäiliöiden ja tankkauspaikan alue on suojattu ( asfaltti). Hulevedet johdetaan I-luokan öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.

8 FCG SUUNNITTELU )A TEKNIIKKA OY 5 (11) 4. 2 Alueiden rajaus Työkoneiden ja kuljetuskaluston säilytyspaikalla maaperä on suojattu asfaltoinnilla. Vain alueella työskenteleviä työkoneita huolletaan tehtaiden alueella tarpeen v aatiessa. Koneissa ja laitteissa ei saa olla öljy- tai polttoainevuotoja. Koneiden ja laitteiden käytössä tulee noudattaa erityistä varov aisuutta, jotta öljyä ja muita likaavia aineita ei pääse maaperään. Alueella säilytetään imetysainetta ja öljynkeräyskalustoa v ahingon v aralta. Lisäksi tehtaiden alueella on pohjaltaan tiivis paikka öljyisen maan väliaikaiseen säilytykseen ennen käsiteltäväksi toimittamista. Pölynsidonnassa tai muussa toiminnassa ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita. Ottamisalue ja suunniteltu lopputilanne ov at yleispiirteiltään hyv in samankaltaiset, kuin aikaisemmassa v esitetyssä suunnitelmassa. Tämän suunnitelman mukainen lopputilanne poikkeaa aikaisemmasta vähäisessä määrin luiskien muotoilun osalta. Ottamisalue tiloittain jakautuu seuraavasti: Ukinvaha (pinta -ala 4,83 ha) Haitti ( pinta-ala 2,55 ha) Ruduksen soramaa ( pinta-ala 0,33 ha) Suunnitelma -alueen pinta-ala on 11, 5 ha, ottamisalueen pinta -ala on 10,63 ha ja varsinaisen kaivualueen pinta-ala on 7,71 ha. Kaivualueen pinta-ala on alle 5 % Lautojan pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alasta. Varsinainen ottamistoiminta kohdistuu kaivualueelle. Ottamisalueen rajaus on laajempi kattaen ottamistoimintaan liittyvien tukitoimintojen ( mm. varastokasat) alueen. Ottamisalueen ja valtatie 25:n väliin jätetään 40 metrin levyinen tiejärjestelyt säilytetään nykyisellään. suojav yöhyke. Alueen Kaivualueen rajaus ulottuu suunnitelman mukaisten luiskien yläreunaan saakka. Näin varmistetaan jo avatun ottoalueen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja vähennetään kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Ottamisalueen rajaus ja nykytilanne on esitetty asemapiirustuksessa YMP-P13137P Suunniteltu tilanne on esitetty asemapiirustuksessa YMP-P13137P ja leikkaukset piirustuksissa YMP-P13137P Kaivusyvyys ja ottosuunnat Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettav aksi tasoon +80. Alueelle jätetään v ähintään kuuden metrin suojakerros pohjav eden keskimääräisen pinnan yläpuolelle. Tämän hetkisten pohjav eden pinnan mittaustulosten mukaan ottamistoiminnan suunnitellun pohjatason ja pohjav edenpinnan keskimääräisen tason väliin jäävän suojakerroksen paksuus on 6 m. Mikäli pohjaveden tarkkailussa tehdyt havainnot sitä edellyttävät, nostetaan kaiv ualueella suunniteltua pohjan tasoa siten, että edellä esitetty 6 m v ähimmäissuojakerrospaksuus toteutuu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (11) Tehtaan alueella ( ) ei tehdä kaivuuta. Mahdollisesti esiintyvän kalliopinnan päälle jätetään v ähintään yhden metrin paksuinen maakerros. Kiinteistön Haitti (RN:o 2:116) alueella todettu kallionpinta rajoittaa hyödynnettäv iä maa-aineksia. Ottamissuunta on lounaaseen v altatien 25 suuntaisesti. Ottosuunta v oi muuttua edellä esitetystä, mikäli työtekniset seikat alueella niin vaativat. Ensimmäisenä otto aloitetaan tilan Haitti ja Ukinvaha rajalta Massamäärät ja aikataulu Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottamista pitkään. Suunniteltu toiminta ei poikkea alueen aikaisemmasta toiminnasta. W eberin tarkoituksena on jatkaa ottamistoimintaa suunnitelma-alueella, kuten aikaisemminkin. Suunnitellulta kaiv ualueelta otettav an maa-aineksen määrä on 1:2 toteutettavalla luiskauksella m3ktr. Määrä sisältää pintamaat ja se on laskettu alueen nykyisen pinnan ja suunnitellun pohjatason välisenä erotuksena. Alueelta saatavat massamäärät jakautuvat tiloittain seuraav asti: Ukinvaha : m3ktr Haitti : m3ktr Ruduksen soramaa : m3ktr. Vuosittain otettavan maa-aineksen määrä on keski- Suunniteltu ottoaika on 10 vuotta määrin noin m3ktr. Loiv emmalla 1:3 luiskauksella ottoalueen massamäärät pienenevät m3 ktr, jolloin jo av atun esiintymän maa-aineksia ei v oida hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti maa-ainesten kestäv än käytön mukaisesti. Tilan Haitti osalta v ähenevä massamäärä on m3ktr Työkoneet, tankkaus, huolto ja paikoitus sekä öljytuotteet ja niiden käsittely Työkoneiden, öljytuotteiden ja polttoaineiden säilytys ja varastointi tapahtuu tehdasalueella tukitoimintojen alueella. Kaiv ualueella ei säilytetä työkoneita tai öljytuotteita. Työkoneiden säilytyspaikan alusta tehdasalueella on asf altoitu ja se on liitetty I-luokan öljynerotuskaiv olla varustettuun pintav esiviemäräintiin. Käsittelyn jälkeen hulevedet tehdasalueelta johdetaan pohjav esialueen ulkopuolelle. Oljytuotteet/jätteet on v arastoitu lukittuun v aarallisten aineiden säilytyskonttiin, joka on varustettu v esitiiviillä suojaaltaalla. Polttoainesäiliöt ov at kaksivaippaisia tai ne on varustettu säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla ja ylitäytön estolaitteella. Kaikki polttoainesäiliöt säilytetään asfaltin päällä. Tankkauspaikan alusta on asfaltoitu ja kallistettu niin, että hulevedet kulkev at hulev esiv iemäräinnin kautta I-luokan öljynerottimeen. Öljy- tai polttoainev uotojen v aralle on v arattu imeytysmateriaalia. Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä v arov aisuutta, jotta öljyä ja muita likaav ia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Käytettäv issä koneissa ja laitteissa ei saa olla öljytai polttoainev uotoja. Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä varov aisuutta, jotta öljyä ja muita likaavia aineita ei pääse maaperään ja pohjav eteen. Koneiden ja laitteiden ongelmajätteille sekä muille jätteille on osoitettu oma v arastopaikka. Jätteet kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (11) 4. 6 Liikenne Pölynsidonnassa tai muussa toiminnassa ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita. Hiekan seulonnassa käytetään sähkäseulaa. Suurin osa maa-aineskuljetuksista tapahtuu alueen sisällä, sillä v altaosa otettavasta aineksesta hyödynnetään W eberin tehtaiden omissa prosesseissa. Ottoalueen sisäinen liikenne järjestetään kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sisäisen liikenteen määrä v aihtelee ajoneuv okuormaa/työpäiv ä. Liikenne alueelta tapahtuu tehtaan pohjoispuolelta vt 25:IIe. Maa-ainesten ottotoiminnalia ei arvioida olevan huomattav ia vaikutuksia valtatie 25:n kokonaisliikennemäärään. Valtatielle 25 suuntautuv a liikenne on lähinnä tehtaan valmiiden tuotteiden kuljetuksia. Muualle kuin tehtaalle toimitettav an hiekan kuljetukset ov at yksittäisiä kuljetuksia Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto Kaivualueella ei käytetä pohja- ja pintav edelle vaarallisia aineita, eikä alueella polteta tai haudata jätteitä. Toiminnassa syntyvät jätteet sekä ongelmajätteet lajitellaan ja v a- rastoidaan väliaikaisesti asianmukaisissa keräysastioissa, jonka jälkeen ne toimitetaan asianmukaiseen v astaanottopaikkaan. Jätteiden keräys on järjestetty tehtaan yhteyteen, jossa on asianmukaiset keräysastiat ja tilat jätteiden väliv arastoimista v arten ennen hyötykäyttöön tai käsittelyyn toimittamista. Toiminnassa syntyv iä kaivannaisjätteitä ov at kannot ja alueelta poistettav at pintamaat. Suunnitellulla kaivualueella puusto on pääosin sellaista, että siitä ei muodostu kerättäväksi kelpaav ia kantoja. Tarpeen mukaan kannot kerätään ja v älivarastoidaan aumalle, jonka jälkeen ne toimitetaan hyötykäytettäv äksi. Sopimusalueilla puut v arastoidaan kasalle ja kiinteistön omistaja toimittaa ne hyötykäyttöön. Pintamaat ja puusto kasataan ottamisalueelle nykytilakartan 241 osoittamille alueille. Pintamaita käytetään alueen maisemoinnissa kasvukerroksen rakentamiseen. Pintamaita pyritään sijoittamaan jonkin verran myös vt 25:n ja kaivualueen väliin jäävälle suojavyähykkeelle, niin että ne toimivat maisemallisena ja mahdollisten ympäristöhaittojen (etupäässä pöly) lev iämisen esteenä. Tästä pintamaat on myös helppo lev ittää luiskaan maisemoitaessa aluetta. Kaiv annaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on liitteenä Pohjaveden suojeleminen Työn aikana pohjav esien suojaamiseksi noudatetaan alueella seuraavia tuotantotoiminnan aikaisia v aromääräyksiä: Työkoneiden, öljy- ja polttoaineiden säilytys ja v arastointi suoritetaan tehdasalueella; Polttoainesäiliöt ov at kaksivaippaisia ja ne on varustettu ylitäytön estimellä; Imeytysmateriaalia, kuten esimerkiksi turvetta v arataan riittäv ästi mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen v aralle; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34 PL Helsinki Y-tunnus , Kotioaikka Helsinki

11 Osm on tie 34, PL 950, Helsin ki Y - tu nnu s 2-0 c_.. r. Kntinaikk Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (11) Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä v arovaisuutta, jotta öljyä ja muita likaav ia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen; Koneet ja laitteet säilytetään niille tarkoitetuilla asf altoiduilla alueilla tehtaan lähiympäristössä; Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat riittävät pohjav eden suojaamiseksi. Alueen pohjavettä tarkkaillaan säännöllisesti useasta tarkkailupisteestä. Tarkkailu on sekä alueellisesti että ajallisesti kattav aa Ottamistoiminnan yleiset perustelut Maa-aineslaki Muu lainsäädäntö Maa-aineslain mukaisesti ottamistoiminnasta ei saa aiheutua kauniin maiseman tai erikoisen luonnonesiintymän tuhoutumista. Ottamistoiminnan v aikutukset luonnonolosuhteisiin eivät saa olla huomattav ia tai ulottua laajalle. Myöskään pohjav edelle ottamistoiminnasta ei saa aiheutua haittaa. Maa-ainesten ottaminen ei saa v aikeuttaa alueen kaavoituksen toteutumista, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai vaaraa asutukselle tai ympäristölle. Suunniteltu ottamisalue on kokonaisuudessaan jo nykyisin maa-aineksen ottamisaluetta. Alueella ei ole suojeltavia, kauniita maisemakohteita tai merkittäv iä luonnon kauneusarv oja. Alueella sijaitsee Vetonit kuiv atuotetehdas, joka v aikuttaa alueen nykyiseen maisemakuv aan. Alueella ei myöskään ole erikoisia luonnonesiintymiä. Suunniteltu maa-ainestenotto ei aiheuta huomattav ia tai laajoja muutoksia luonnonolosuhteissa eikä se pilaa tai aiheuta erityisiä haitallisia muutoksia pohjav eteen. Toiminnalla ei v aikeuteta alueen mahdollista myöhempää käyttöä. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle tai ympäristölle. Suunnitellusta ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain (555/1981) 3 :ssä esitettyjä ottamisen estäv iä seikkoja. ( 527/ 2014) esitettyjä haitallisia vaiku- Toiminnasta ei aiheudu ympäristänsuojelulaissa tuksia. Toiminta ei aiheuta huomattav ia vahingollisia muutoksia ympäristön nykyisiin luonnonolosuhteisiin tai v esiluonnossa ja sen toiminnassa. Toiminnasta ei aiheudu yleisen terveydentilan vaarantumista eikä se huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja, eikä estä tai v aikeuta niiden vedensaantia. Toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia pohjaveteen, jotka saattaisivat loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.

12 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus nnnn c.,, nin nno Snn1 www f r n f i Ko t i pa i kka H e l si n ki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (11) 5 OTTAMISALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIKÄYT TÖ 5. 1 Maisemointitoimenpiteet 5. 2 Alueen jälkikäyttö Ottamistoiminnan loputtua alue maisemoidaan. Maisemointina on alueen muotoilu ja pintakerrosten rakentaminen. Lisäksi maisemointitoimenpiteisiin kuuluv at v ihertyöt, joita ov at aluskasv illisuuden palautus ja puuston istutus, mutta nämä tehdään alueen kaivutoiminnan loputtua. Puusto istutetaan kasv ukerroksen routaannuttua v ähintään kertaalleen. Ottamisalueen maisemoinnin seurauksena alueesta muodostuu metsämaastoa. Ennen maisemointia ottamisalue siistitään, tarpeettomat rakennelmat puretaan ja mahdolliset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. Alueen muotoilussa ja maisemoinnissa vältetään suorav iiv aisia linjauksia sekä kaav a- maisuutta. Luiskat loivennetaan ja luiskien taitekohdat pyöristetään. Ottamisalueen pohjalle v oidaan tehdä kumpareita joko jättämällä kaiv amatta tai läjittämällä alueelta otettuja hyödyntämiskelvottomia maamassoja kumpareiksi. Kumpareiden luiskakaltevuus on 1:5 tai loiv empi. Kumpareet maisemoidaan kuten muutkin ottamisalueen luiskat. Luiskaloiv ennuksia ja muuta maaston muotoilua tehdään työteknisten seikkojen sallimassa laajuudessa ottamistoiminnan aikana. Alueelle varastoiduista pintamaista ja hienosta hiekasta rakennetaan kasvualustat kaivualueen pohjalle ja reunaluiskiin. Muotoilun yhteydessä vähäiset lohkareet ja kivet haudataan tarvittaessa luiskiin ja tiiv ispohjaisia alueita pyritään möyhentämään. Mikäli lohkareita ja kiviä esiintyy runsaasti, niistä muotoillaan kasoja ottoalueen ottotason yläpuolelle maastomuotoja eläv äittämään. Mahdollisesti esiintyvien kalliopintojen päälle jätetään v ähintään metrin paksuinen maakerros. Ottoalueen metsityksen tav oitteena on v aihtelev a ja ympäröiv än alueen luontoa mukaileva lopputulos. Alueen pohjatasolle ja reunaluiskiin istutetaan valtapuuksi mäntyä. Lisäksi alueelle istutetaan koiv ua ja/tai pihlajaa. Alueella on jo maisemoitu aikaisemman ottamistoiminnan yhteydessä tehtaan koillispuolella sijainneet ottamisalueet. Kiinteistön Ukinvaha ( RN:o 3 : 221) pohjoisosa on metsit tynyt luontaisesti ja kiinteistö Sora-alue (RN:o 1: 28) on maisemoitu. Ruduksen soramaan ( RN:o 1 : 41) maisemointia on aloitettu lounaan / lännen suunnasta. Maisemointia jatketaan v t 25 vasten olev an reunaluiskan osalta ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti. Alueen jälkikäyttömuoto on nykyisten v oimassa olev ien kaav ojen mukaisesti maa- ja metsätalousalue. Mikäli kaavoituksessa tapahtuu alueen tulevan käytön osalta muutoksia, tullaan jälkikäyttösuunnitelmia ajantasaistamaan kaav oituksen mukaiseksi. 6 TARKKAILUTOIMENPITEET Suunnittelualueen pohjavesiä tarkkaillaan W eberin toimesta. Tarkkailu on toteutettu tehtaan ympäristöluv an ja maa-ainesten ottoluvassa annettujen lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaan alueen pohjavettä on tähän asti tarkkailtu seuraavasti: öljyvahinkoalue kuusi putkea, betonielementtien Iajitysalueella kolme pohjavesiputkea sekä maa-ainesluvan edellyttämät v iisi tarkkailupistettä. Suunnittelualueen ulkopuolella, LMV-kiinteistöt Oy:n alueella, on kaksi pohjaveden tarkkailuputkea, joista

13 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus KnYinaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tarkkaillaan pohjav eden laatua ja pinnankorkeuksia vuosittain. Lisäksi tehtaan talousvesikaiv osta tarkkaillaan v eden laatua v uosittain (metallit joka kolmas vuosi). Maa-ainesten ottoluv an mukaisessa tarkkailussa pohjaveden pinnankorkeutta on seurattu viidestä havaintopisteestä (putki 3, putki 4 ja HP2 sekä kaivot 1 ja kaivo 5 (Räik.)). Pinnankorkeutta mitataan joka kuukausi henkilöstön toimesta. Pohjav eden pinnankorkeutta ehdotetaan jatkossa seurattav aksi edelleen viidestä havaintopisteestä 4 krt/a, mutta kahden pisteen sijaintia muuttamalla. Putken 4 tarkkailu ehdotetaan lopetettav aksi ja tilalle otettavaksi putki HBP4. Putki 4 sijaitsee kaukana suunnitellusta ottamisalueesta aikaisemman luv an mukaisella A-alueella, eivätkä pohjaveden virtaukset selvityksen mukaan suuntaudu putken 4 suuntaan. Putki HBP4 sijaitsee kaivualueella/ sen välittömässä läheisyydessä, jolloin ottamistoiminnasta mahdollisesti aiheutuv at muutokset pinnankorkeudessa näkyv ät putkessa v iiv ytyksettä. Myös Kaivo 5 sijaitsee melko etäällä suunnitellusta ottoalueesta - etäisyys tarkkailupisteeseen ottoalueen rajalta on n. 240 m ja lisäksi v älillä sijaitsee tarkkailuputki 3. Ramboll on asennuttanut pohjavesiputkia (Yht. 3 kpl) tiloille Liitännäisalue ja Ruduksen soramaa. Ehdotamme, että etäällä sijaitsev a Kaiv o 5 korvataan tarkkailussa uudella, asennetulla pohjav esiputkella , joka sijaitsee lähellä kaivualuetta. Pohjav eden laadun tarkkailua on toteutettu kerran vuodessa käyttöv esikaivosta ja putkesta HPB4. Esitämme, että laadun tarkkailua näistä pisteistä jatketaan, mutta lisäksi laadun tarkkailuun otetaan mukaan uusi Rambollin asentama putki ( ). Ojakkalan tehtaan nykyistä pohjav esitarkkailuohjelmaa päivitetään maa-ainesluvan myöntämisen jälkeen siten, että maa-ainesluv an v aatimukset huomioidaan ohjelmassa. Tarkkailtav at pisteet ja niiden osalta ehdotetut muutokset on esitetty liitteessä 9b. Pohjaveden laatututkimusten perusteella v oidaan todeta, että alueen pohjav esi täyttää talousv edelle annetut laatuvaatimukset. Alueella tapahtuneen hiekanoton ei ole todettu heikentäneen pohjaveden laatua. Liitteessä 15 on esitetty pohjav eden tarkkailun tuloksia. 7 VAKUUDET Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 mukaan soranottamisalueiden jälkihoidon kokonaishaettavaa selvästi suurempaan alueeseen, joten v akuuden uudelleenarv iointi on perusteltua. 8 TOIMINNAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöv aikutuksia. Suunnittelualue on ollut maa-ainesten ottotoiminnan kohteena jo pitkään, joten alue on merkittäv ästi muuttunut luonnontilaisesta. Toiminnassa on huomioitu alueen sijainti pohjavesialueella ja tässä suunnitelmassa esitetyt menettelytav at ja v arotoimenpiteet ehkäisev ät negatiivisia v aikutuksia pohjave-

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY den määrään tai laatuun. Ottamistoiminnalla ei muuteta alueen pohjaveden virtausta tai virtaussuuntia. Pohjaveden keskimääräisen pinnan päälle jätetään v ähintään kuuden metrin suojakerros. Nykyisten tarkkailututkimustulosten mukaan suunnitelman mukaisella alimmalla ottamistasolla jää kuuden metrin kerros pohjav eden pintaan nähden. Alueella on tehty pohjav eden tarkkailua jo pitkään (useista havaintopisteistä yli 10 vuotta) ja pohjav eden pinnankorkeuden muutokset ov at olleet maltillisia, joten merkittäv iä muutoksia pohjaveden pinnankorkeudessa ei ole odotettavissa ottamistoiminnan jatkuessa. Ennalta arvioiden suojakerros alimman ottotason ja pohjav eden keskimääräisen pinnankorkeuden välillä tulee olemaan myös tulevaisuudessa 6 m. Tosin on mahdollista, että Lautojan vedenottamo tulev aisuudessa laskee alueen nykyisiä pohjaveden pintaa, jolloin suojakerrospaksuus tulee kasvamaan 6 metristä. Pohjaveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailuissa pohjav eden laatu on täyttänyt talousvedelle annetut laatuv aatimukset. Alueella tapahtuneen hiekanoton ei ole todettu heikentäneen pohjaveden laatua, eikä toiminnan jatkuessa aikaisemman toiminnan kaltaisena ole odotettav issa muutoksia pohjaveden laatuun. Lisäksi kaivualueen pinta-alan osuus (alle 5 %) Lautojan pohjaveden muodostumisalueesta ei ylitä maaainesten ottamistoiminnalle annetussa ohjeistuksessa esitettyä kriittistä tasoa (20 %) ja pohjaveden pääasiallinen v irtaussuunta on ottamisalueelta pohjav esialueen reunoja kohti. Myöskään näiden seikkojen perusteella ottamistoiminnasta ei ole odotettavissa merkittäv iä haitallisia vaikutuksia veden laatuun tai määrään Lautojan pohjavesialueella tai sillä sijaitsevalla v edenottamolla. Ottamistoiminta sijaitsee ympäröiv ää aluetta alempana, joka vähentää kaivutoiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten melun ja pölyn leviämistä. Ottamistoiminnalla ei ole olennaisia haitallisia v aikutuksia luonnonv araiselle kasvillisuudella tai eliöstölle, ilman laatuun, ilmastoon, maaperään, pintavesiin tai maisemaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tarkastanut: Juha Vesterberg aluepäällikkö, Ins. (AMK) Laatinut : M arjo Sairanen projektipäällikkö, DI Päivittänyt: Päivi Laakso Suunnittelija FM FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osm on ti e 34, PL 9 50, He ls in ki Y - t u n n u s ,. c w iw frn fi Kotipaikka Helsinki