S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI. Santamäki, Paltanen. Maa-ainesten ottosuunnitelma

Transkriptio

1 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Santamäki, Paltanen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 143-P11816P014

2 1 (12) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Hankekuvaus Nykytilanne Maanomistus Nykytilanne ottamisalueella ja sen läheisyydessä Maaperä Pohja- ja pintavesi Suojeltavat kohteet ja muut luontoarvot Maisemakuva Maankäyttösuunnitelmat Kaavoitus Muut määräykset Suunniteltu ottamistoiminta Ottamistoiminnan yleisperiaatteet Alueiden rajaus Kaivusyvyys ja ottamissuunnat Massamäärät ja aikataulu Työkoneet, tankkaus, huolto ja paikoitus tai öljytuotteet ja niiden käsittely Liikenne Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto Pohjaveden suojeleminen Ottamistoiminnan yleiset perustelut Maa-aineslaki Muu lainsäädäntö Ottamisalueen maisemointi ja jälkikäyttö Tarkkailutoimenpiteet Vakuudet Toiminnan arvioidut vaikutukset ympäristöön FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (12) Puustinen Tomi Liitteet Liite 1: Santamäen luonto- ja maisemaselvitys Liite 2: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma SUUNNITELMAPIIRUSTUKSET YMP-143-P11816P Sijaintipiirustus 201 Asemapiirustus, Nykytilanne 1: Asemapiirustus, Suunniteltu tilanne 1: Leikkaukset A-A, B-B, C-C, 1-1, 2-2 ja 3-3 1:1 000 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 3 (12) Santamäki, Paltanen 1 Hankekuvaus Pieksämäen kaupungin hallitsema maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Pieksänmäen Kaupungissa Santamäen soranottoalueella lähellä Paltasta. Soranottoalue sijoittuu noin 10 kilometriä Pieksänmäen keskustaajamasta länteen päin lähelle Iso-Paltasen järveä. Uusi soranottoalue sijoittuu tilalle Alueen viereiset tilat ovat , ja alapuolella puron toisella puolella Ottamisalueen sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-200. Pieksämäen kaupungilla on tarkoituksena ottaa maa-aineksia suunnitelmaalueelta. Tavoitteena on hyödyntää hallitusti kestävän kehityksen hengessä suunnittelualueen maa-ainesvarantoja mahdollisimman taloudellisesti alueen ympäristönäkökohdat huomioiden. ottotoiminnassa huomioidaan ottoalueen jälkihoito sekä maisemointi. Alueen jälkihoito pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti huomioiden tuotantotekniset näkökohdat ja kiviainesten markkinatilanne. Alueelta on tarkoitus ottaa hiekkaa ja soraa. Ottamisalueen karkeampaa kiviainesta käytetään betonin runkoaineena ja salaojasorana. Hienompi kiviaines soveltuu täytehiekaksi. Kaivualueen pinta-ala on noin 1,375 ha ja tilan 4-26 kokonaispinta-ala noin 19,35 ha. Alueelta otetaan yhteensä maa-aineksia m 3 ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi luvan lainvoimaisuudesta. Alueen jälkikäyttö on metsätalouskäyttö. Kuva 1. Suunniteltu maa-ainestenottoalue Idästä päin kuvattuna. ottamistoiminnalla ei vaaranneta erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiin. Tämä maa-aineksen ottamissuunnitelma on laadittu Pieksämäen kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa. _paltanen.docx

5 4 (12) 2 Nykytilanne 2.1 Maanomistus Uusi soranottoalue sijoittuu tilalle Alueen viereiset tilat ovat , ja alapuolella puron eteläpuolella Tilan rajat ja rajanaapurit maanomistajatietoineen on piirustuksessa YMP Nykytilanne ottamisalueella ja sen läheisyydessä 2.3 Maaperä 2.4 Pohja- ja pintavesi Suunniteltu ottoalue on nykyisin metsämaata, jonka maanpinnankorkeudet vaihtelevat välillä Suunnittelualueen itä- ja pohjoispuolella sijaitsee maa-aineksen ottoalueita. Alueen pohjoispuolella sijaitsee lisäksi entisen ottoalueen pohjalla oleva ajoharjoittelurata. Alueen eteläpuolella sijaitsee Kekrinpuro ja metsämaa-alue. Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä/loma-asuntoja. Piirustuksessa YMP- 201 on esitetty alueen nykytilanne. Suunnitellulla ottoalueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Alue rajautuu nykyisiin soranottoalueisiin. Ottoalueiden rajalla sijaitsevien maaleikkausten perustella suunnitellun ottoalueen maaperä on soraa ja hiekkaa (kuva 1.). Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Tinakypärä, II) sijaitsee suunnittelualueesta n. 1km länteen. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,68 km 2. Pohjavesien päävirtaussuunta on länteen ja kaakkoon. _paltanen.docx

6 5 (12) Kuva 1. Ottoalueen läheisyydessä sijaitsevan pohjavesialueen (Tinakypärä,II) sijainti. Suunnitellun ottoalueen läheisyydestä on pohjaveden pinnankorkeuden mittaustuloksia vuosilta 1993, 1998, 1999 ja Pohjaveden pinnankorkeutta on tutkittu 3 eri pisteestä suunnitellun ottoalueen itäpuolelta ottoalueen välittömästä läheisyydestä. (Suunnitellulta ottoalueelta ei ole tarkkaa tietoa pohjaveden pinnankorkeudesta.) Mitatut pohjaveden pinnankorkeudet alueen läheisyydessä ovat +128,06, +127 ja +126,87. Pohjaveden havaintopaikat on esitetty piirustuksissa YMP-201 ja YMP-202. Suunnittelualueen eteläreunassa virtaa Kekrinpuro, jonne ottamisalueen pintavedet virtaavat. Kekrinpuron virtaama on pieni ja puro on matala. Puroon kohdistuu melko paljon hajakuormitusta. Puron vesi on hapanta (5,4 6,6 ph) ja ruskeaa ( Pt mg/l). Veden kokonaistyppipitoisuus vaihtelee ( µg/l), kuten myös kokonaisfosforipitoisuus (25 89 µg/l) vuodenaikojen mukaan. Kekrinpuro laskee Perkainjokeen noin 2,3 kilometrin etäisyydellä ottoalueesta mitattuna. Suunnitellun ottoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita pintavesimuodostumia. _paltanen.docx

7 6 (12) 2.5 Suojeltavat kohteet ja muut luontoarvot Suunnitellun ottoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Kylmänpäänsuo (11 km) Uhrionmäki (7 km) ja Paltasuo (3 km). Ottoalueelta on tehty Santamäen luonto- ja maisemaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimesta kesällä Selvityksen mukaan ottoalueen keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat ovat silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi. Ottoalueella ei ole arvokkaita luontokohteita, vaikka alueella on vähänlaisesti karukkokangasta. Karukkokankaan (jäkälätyyppi, ClT) ovat Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi (CR). Sitä on alueella kuitenkin liian niukasti, eikä tyyppi ole vallitseva. Alue rajautuu uomaltaan luonnontilaiseen Kekrinpuroon, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Kekrinpuron virtaama on pieni ja puro on matala. Rantakasvillisuus on selvitysalueen kohdalla lehtoa, lehtomaista kangasta ja tulva-alaista koivikkoa. Puron luonnontilaa heikentää voimajohto sekä purorantaan ulottuvat hakkuut ja hajakuormitus. Santamäen luonto- ja maisemaselvitys on esitetty liitteessä 1. Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei ole tiedossa tai ei todettu. 2.6 Maisemakuva 3 Maankäyttösuunnitelmat 3.1 Kaavoitus 3.2 Muut määräykset ottamisalue sijaitsee Santamäen harjualueella. Alueen maisemarakenne on tavanomainen eikä alueen kasvillisuus ole suojelun kannalta erityinen. Suunniteltu ottamisalue noin huipultaan noin +145 korossa oleva pitkulaisen muotoinen Kekripuron suuntaan laskeva harju josta on tarkoitus ottaa soraa korkotasoon +129 asti. Alueella kasvaa kangasalueelle tyypillistä mäntymetsää. Suunniteltu ottoalue ei ulotu Kekripuroon saakka vaan väliin jätetään suojakaistale. Alueella on voimassa Etelä-Suomen seutukaava. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee seutukaavassa EO2-alueella (soranotto alueet). Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavoja eikä muitakaan maankäyttösuunnitelmia. Suunniteltu toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. _paltanen.docx

8 7 (12) 4 Suunniteltu ottamistoiminta 4.1 Ottamistoiminnan yleisperiaatteet 4.2 Alueiden rajaus Tarkoituksena on hyödyntää hallitusti kestävän kehityksen hengessä suunnittelualueen maa-ainesvarantoja mahdollisimman taloudellisesti alueen ympäristönäkökohdat huomioiden. ottotoiminnassa huomioidaan ottoalueen jälkihoito sekä maisemointi. Alueen jälkihoito pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti huomioiden tuotantotekniset näkökohdat ja kiviainesten markkinatilanne. Maisemointitoimenpiteitä tehdään ottamistoiminnan aikana ottamistoiminnan eteneminen ja työtekniset seikat huomioon ottaen. Alueelta on tarkoitus ottaa hiekkaa ja soraa. Alueella ei varastoida tai säilytetä jätteitä tai romuja, vaan ne kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Alueella on varattuna mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle riittävästi imeytysmateriaalia. Käytettävissä koneissa ja laitteissa ei saa olla öljy- tai polttoainevuotoja. Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta öljyä ja muita likaavia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Pölynsidonnassa tai muussa toiminnassa ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita. Alueen jälkikäyttö on metsätalouskäyttö. ottamistoiminnalla ei vaaranneta erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiin. Pintamaita saa poistaa ottotoiminnan edeltä siten, että kaivamattoman, pintamaista vapaan alueen pinta-ala pidetään mahdollisimman vähäisenä. Pintamaita ei saa pois kuljettaa alueelta. Pintamaat pyritään käyttämään mahdollisimman nopeasti maisemointiin ja kasvualustojen rakentamiseen. Pintamaat varastoidaan ensisijaisesti aumoilla välittömästi kaivualueen ulkopuolella, josta ne on helppo siirtää lopulliseen sijoituspaikkaansa luiskien maisemointiin. Tarvittaessa pintamaita varastoidaan myös muualla ottamisalueella. Koko ottamistoiminnan ajan on huolehdittava siitä, että alueella on käytettävissä riittävästi sopivanlaatuisia maa-aineksia kasvualustojen rakentamiseen. Rakennettavat kasvualustat nopeuttavat pohjavettä suojaavan humuskerroksen muodostumista. Pintamaiden maisemointitarkoitukseen soveltuvuuden varmistamiseksi rakennettavaan kasvukerrokseen lisätään hienoa hiekkaa. Suunnittelualueen nykytilanne on kartoitettu Pohjakartta on laadittu KKJ koordinaatti- ja N60 -korkeusjärjestelmään. Nykytilanne ja suunnittelualueen rajaukset on esitetty piirustuksessa YMP-143-P11816P Maa-aineksia otetaan tilalta Kaivualueen pinta-ala on noin 1,375 ha ja tilan 4-26 kokonaispinta-ala noin 19,35 ha. _paltanen.docx

9 8 (12) ottamistoiminta määräytyy kysynnän mukaisesti, jonka vuoksi on olennaista, että ottamistoiminnan määrä voi vaihdella runsaasti. ottoa ei uloteta 20 metriä lähemmäs eteläpuolisen naapurikiinteistön rajaa (maisemointiraja). Muilla viereisillä kiinteistöillä on jo entuudestaan soranottotoimintaa. Järvisuomentiehen jää riittävä suojaetäisyys. Kekripuroon jätetään riittävä suojaetäisyys 4.3 Kaivusyvyys ja ottamissuunnat 4.4 Massamäärät ja aikataulu Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi tasoon Tällöin pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävä suojakerros. Pohjaveden pinnankorkeus on tehtyjen tutkimusten perusteella vaihdellut tasolla +126, ,06 suunnittelualueen itäreunalla. Suunnittelualueelta ei ole mittaustuloksia. Suunnitellun ottoalueen läheisyydestä on pohjaveden pinnankorkeuden mittaustuloksia vuosilta 1993, 1998, 1999 ja Mikäli kaivutoiminnan yhteydessä paljastuu tiiviitä vettä pidättäviä kerroksia, keskeytetään kaivutoiminta lisäselvitysten ja suunnitelmatarkennusten tekemisen ajaksi. Mikäli ottamisalueella tulee kallio vastaan ennen suunniteltua pohjan tasoa, ei kalliota louhita. Alueen kaivu voidaan toteuttaa suunniteltua suppeampana. Tällöinkin noudatetaan tässä suunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Suunnittelualueen nykytilanne on esitetty piirustuksessa YMP-201, tuleva tilanne piirustuksessa YMP-202 ja leikkaukset piirustuksessa YMP-203. Suunnittelualueelta otettavan maa-aineksen määrä on noin m 3 ktr. Massamääräarvio sisältää alueella vielä olevat pintamaat, joita arvioidaan olevan noin m 3 ktr (n. 30cm kerros pinnassa). Maa-aineksen ottolupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunnittelualueen maa-ainesvarojen hyödyntäminen vaatii vähintään kyseisen pituisen toiminta-ajan, koska ottamistoiminnan etenemiseen vaikuttaa maa-aineksen kysyntä. 4.5 Työkoneet, tankkaus, huolto ja paikoitus tai öljytuotteet ja niiden käsittely Tukitoiminta-alueilla tarkoitetaan valmistuotevarastopaikkoja, jotka sijoittuvat käytössä olevan kaivukohdan läheisyyteen turhien siirtokuljetusten välttämiseksi. Varastoalueiden sijainti muuttuu toiminnan etenemisen myötä. Alueelle sijoitetaan siirrettävä seulontalaitos kiviaineksen jatkojalostusta varten. Toiminnan aikana seulontalaitoksen paikka on pääkaivurintauksen ja varastoalueiden välittömässä läheisyydessä. Seulontalaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan montun pohjalle, jolloin olemassa olevat rintaukset suojaavat melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimellä. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei huolleta tai pestä ottamisalueella. _paltanen.docx

10 9 (12) 4.6 Liikenne Liikenne alueen ulkopuolelle tapahtuu Järvisuomentietä pitkin itäänpäin Pieksänmäen suuntaan tai länteenpäin kohti Ysitietä. Suunniteltu ottoalue sijaitsee aivan Järvisuomentien varressa. Suunnittelualueelle kohdistuvaan ulkoisen, maa-ainesten ottotoiminnasta johtuvan liikenteen määrään vaikuttaa vuodenaika ja markkinatilanne. Kesällä toiminta on talviaikaa vilkkaampaa. Arvioiduilla tuotantomäärillä laskettuna alueen kiviaineksen myynnin aiheuttama liikennemäärä on vuodessa keskimäärin 1-2 kuljetusta vuorokaudessa (200 d/a). Vilkkaana aikana kuljetuksia voidaan kuitenkin olettaa olevan vuorokaudessa. 4.7 Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto 4.8 Pohjaveden suojeleminen Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan väliaikaisesti asianmukaisissa keräysastioissa, jonka jälkeen ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Alueella ei varastoida ongelmajätteitä, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat kannot ja alueelta poistettavat pintamaat. Kannot kerätään ja välivarastoidaan aumalle, jonka jälkeen ne toimitetaan hyötykäytettäväksi. Pintamaat kasataan ottamisalueen reunoille ja muualle ottamisalueelle työn aikana tarkoituksenmukaisella tavalla. Pintamaita käytetään alueen maisemoinnissa kasvukerroksen rakentamiseen. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla I- tai II- luokan pohjavesialueella. Alueella on kuitenkin pohjavettä ja sen pinnan korkeudesta johtuen maa-ainesten ottoa ei uloteta tason N alapuolelle. 4.9 Ottamistoiminnan yleiset perustelut Maa-aineslaki Suunnitellusta ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain (555/1981) 3 :ssä esitettyjä ottamisen estäviä seikkoja. ottamisalue sijaitsee Santamäen alueella. Alueen maisemarakenne on tavanomainen eikä alueen kasvillisuus ole suojelun kannalta erityinen. Suunniteltu toiminta ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia nykyisissä luonnonolosuhteissa eikä se vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Alueen luontoolosuhteet ja kasvillisuus tulevat muuttumaan luonnontilaisesta ottotoiminnan seurauksena. Ottotoiminnan päättymisen jälkeen kasvillisuus palautuu maisemointitoimenpiteiden yhteydessä. Suunniteltu toiminta ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia nykyisissä luonnonolosuhteissa eikä se vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Suunniteltu toiminta ei sijoitu asemakaavoitetulle alueelle eikä se vaikeuta alueiden käyttöä sille maakuntakaavassa varattuihin tarkoituksiin. _paltanen.docx

11 10 (12) Muu lainsäädäntö Ottamistoiminta on suunniteltu siten, että vahingolliset vaikutukset luontoon ja maisemakuvaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Suunnitellusta toiminnasta ei myöskään aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa asutukselle tai ympäristölle. Maa-ainesmuodostumaa hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa (86/2000) esitettyjä haitallisia vaikutuksia. Toiminta ei aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön nykyisiin luonnonolosuhteisiin tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Toiminnasta ei aiheudu yleisen terveydentilan vaarantumista eikä se huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja, eikä estä tai vaikeuta niiden vedensaantia. Toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia pohjaveteen, jotka saattaisivat loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. 5 Ottamisalueen maisemointi ja jälkikäyttö Ottamisalueen jälkikäyttökäyttömuoto on metsätalous. Suunnittelualueen jälkihoidossa huomioidaan alueen sijainti ja maisemalliset näkökohdat. Jälkihoitotyön ohjaus toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä Pieksämäen kaupungin edustajien kanssa. Alueen maisemointi etenee ottotoiminnan etenemisen myötä. Alueen jälkihoito toteutetaan tuotantotekniset näkökohdat huomioiden mahdollisimman nopeasti, mutta aikataulu riippuu oleellisesti alueen kiviaineksen kysynnästä, ottamisalueen laadun vaihtelusta sekä tuotanto-teknisistä syistä. Ennen varsinaista jälkihoitoa maisemoitava alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat puretaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Jälkihoitotoimenpiteitä mm. luiskaloivennuksia ja maastonmuotoilua tehdään tuotantotoiminnan aikana työteknisten seikkojen sallimassa laajuudessa ottaen huomioon tarvittavat tukitoiminta-alueet. Jälkihoidettava alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön mukautuvaksi. Ajotiet ja muut tiivistyneet tukitoiminta-alueet, jotka sijaitsevat maisemoitavilla alueilla muokataan ja muotoillaan jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. Luiskat loivennetaan tai täytetään, luiskien taitekohdat pyöristetään sekä luiskat muotoillaan pääosin kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi jouhevasti ympäröiviä maaston muotoja mukaillen. Tarvittaessa ottamisalueen yläpuolisille reunoille rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Tarvittaessa alueelta saatavia hienoja maa-aineksia ja pintamaita voidaan käyttää pohjatasolla pienten maisemaa elävöittävien mäkien ja kumpujen rakentamiseen. Jälkihoidon yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan jo toiminnan aikana muotoillut luiskat ja pohjataso verhoillaan varastoidun pintamaan ja hienon hiekan seoksesta tehdyllä uudella kasvukerroksella. Tarvittaessa alueelle tuodaan lisää verhoilumateriaalina käytettävää, tarkoitukseen soveltuvaa pintamaata, joiden puhtaus varmistetaan lähtöpaikan maankäytön perusteella ja tarvittaessa analyysein. Kasvukerroksen paksuus on vähintään 0,1...0,2 m. Kasvukerros pyritään rakentamaan ympäröivän alueen olosuhteita _paltanen.docx

12 11 (12) 6 Tarkkailutoimenpiteet 7 Vakuudet mukailevaksi, jolloin luodaan edellytykset luontaiselle kasvilajien leviämiselle ja uusiutumiselle. Suunnittelualue maisemoidaan istuttamalla aluetta ympäröivän metsämaan mukaiseksi. Istutukset tehdään muotoilun ja maannoskerroksen perustamisen jälkeen seuraavana kasvukautena, jolloin muotoillut alueet ovat tiivistyneet lopulliseen muotoonsa ja taimien juuristolla on paremmat mahdollisuudet selvitä seuraavasta talvesta. Humuskerroksen ja kasvillisuuden kehitystä seurataan ja huonosti metsittyneitä alueita korjataan tarvittaessa uusintaistutuksilla tai siemenkylvöillä. Metsittämisessä käytetään sekapuustoa siten, että pääpuulajina on mänty. Normaalimetsityksen taimitarve on n kpl/ha. Istuttamisajankohdassa ja työssä otetaan huomioon paikallisen metsänhoitoyhdistyksen suositukset. Suunnittelualueen ottotoiminnan jälkeinen tilanne on esitetty piirustuksessa 202. Kaivualue merkitään maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista ja korkeustasoja merkitään kaivun edetessä toiminnan ja viranomaisten valvonnan kannalta tarvittavassa laajuudessa. Vuosittain otetun maa-aineksen määrä ilmoitetaan kuten nykyisinkin suoraan ympäristökeskusten MOTTO rekisteriin ja jatkossa KITTI - kiviainesten tilinpitopalveluun. Kaivutoiminnan aikana suunnittelualueen pohjavedenpinnan korkeutta tarkkaillaan. Lisäksi havainnoidaan ottoalueella ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, joka saattaa vaikuttaa pohjaveden pinnan korkeuteen tai pohjaveden laatuun. Mittaustulokset toimitetaan Pieksämäen kaupungin ympäristöviranomaisille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli pohjavedenpinnankorkeudessa tapahtuu oleellisia muutoksia, ilmoitetaan siitä välittömästi ympäristöviranomaisille. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 mukaan soranottamisalueiden jälkihoidon kokonaiskustannukset ovat keskimäärin /ha. Tämän perusteella Santamäen soranottoalueen toiminnan vakuudeksi esitetään euroa. 8 Toiminnan arvioidut vaikutukset ympäristöön Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suunnittelualueen pohjois- ja itä sijaitsee maa-ainesten ottoalueet, joten alue muodostuu osaksi suurempaa yhtenäistä maa-ainesten ottoaluetta ja alue on merkittävästi muuttunut luonnontilaisesta. Alueen pintavalunta ei ole merkittävä sillä alue on vain pienehkö lisäys jo olemassa olevaan huomattavasti suurempaan ottoalueeseen. _paltanen.docx

13 12 (12) Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta aiheutuvaa pölyleijumaa ehkäistään mm. alueen sisäisen liikenteen minimoinnilla, kastelemalla ja koteloimalla jatkojalostustoimintoja, kastelemalla varastokasoja, työmaateitä ja käsiteltävää kiviainesta tarvittaessa. Pölyntorjunnassa ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita. Toiminnan aikaiset ympäristöhaitat eivät ole kohtuuttomia, kun on huomioitu toimenpiteet syntyvien haittojen minimoimiseksi sekä toiminnan luonne, laajuus sekä vallitsevat olosuhteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen aluepäällikkö, dipl.ins. Laatinut: Mika Tissari suunnittelija, Ins. (AMK) Tomi Puustinen suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) _paltanen.docx

14 _paltanen.docx