"'weber SAIN7-GC76AIN SAINT-GOBAIN ØKENNUSTUOTTEET OY / WEBER OJAKKALAN VETONIT TEHTAAN POHJAVESITARKKAILU YHTEENVETO 2016 SAINT-GOBAIN

Transkriptio

1 ni dd 99 M. Taloknnin ( 11(1 dd "'weber SAIN7-GC76AIN Riitta Heliö SAINT-GOBAIN ØKENNUSTUOTTEET OY / WEBER OJAKKALAN VETONIT TEHTAAN POHJAVESITARKKAILU YHTEENVETO 2016 SAINT-GOBAIN Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

2 oi n,horninki Pi ihalin Riitta Heliä Yleistä Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Weberillä on Vetonit kuivatuotetehdas, joka toimii Vihdin kunnassa Kotkaniemen kylässä Ojakkalan taajamassa omistamallaan tilalla Ukinvaha R:No 3:221 (kiinteistörekisteritunnus ). Samalla tilalla sijaitsee myös maisemoitu betonijätteen läjitysalue. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt tehtaalle ja betonijätteen läjitysalueen sulkemiselle ympäristöluvan (UUS-2005-Y ). Weberillä on ollut myös myönnetty maa-ainestenottolupa kiinteistöille Sora-alue ( ), Ruduksen soramaa ( ) ja Ukinvaha ( ). Maaainesten ottolupa on ollut voimassa saakka. Uutta maa-ainesten ottolupaa ollaan hakemassa tiloille Maattola-Lindholmin Haitti sekä Weberin Ukinvaha ja Ruduksen soramaa. Lupaprosessi on vielä kesken. Ojakkalan kuivatuotetehdas, betonin läjitysalue ja maa-ainesten ottoalueet sijaitsevat Lautojan pohjavesialueella (nro ), joka on luokiteltu I-luokan pohjavesialueeksi eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen kokonais-pinta-ala on noin 4,4 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,6 km2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1200 m3/d. Lautojan pohjavesialuekartta ja -kortti ovat liitteessä 1. Sekä ympäristöluvassa että maa-ainesten ottoluvassa on annettu lupamääräyksiä pohjaveden tarkkailun toteuttamisesta. Raportissa esitetään miten ympäristö- ja maa-ainesten ottolupien mukainen tarkkailu on toteutettu tähän asti sekä ehdotus siitä, miten tarkkailua tullaan toteuttamaan jatkossa maa-ainesottoalueen pienentyessä. Lisäksi esitetään vuosien pohjaveden pinnankorkeuden ja 2016 laadun tarkkailutulokset. 2. Tarkkailun toteutus 2.1 Tarkkailtavat havaintoputket/kaivot Ojakkalan Vetonit tehtaalla on erikseen pohjavesiputket öljyvahingon, betonielementtien läjitysalueen, käyttövesikaivon sekä LMV-Kiinteistön teollisuuskentän ja Virtasen metsäautoteiden (laastijakeiden hyödyntämiskohteita) tarkkailua varten. Lisäksi on tarkkailuputkia maaaineslupiin liittyvää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua varten. Tehdasalueella havaittiin vuonna 1992 öljyvuoto. Öljysäiliön ja silloisen öljypolttimen välinen maanalainen putki oli rikkoutunut, jolloin kevyttä polttoöljyä valui maaperään. Öljyyntymä kunnostettiin marras joulukuussa Pohjaveden öljyvahinkotarkkailua on toteutettu öljyyntymän kunnostuksen jälkeen kahdeksan vuoden ajan eikä näytteissä ole todettu määritysrajan (0,05 mg/l) ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia lukuun ottamatta yhtä näytteenotto kertaa (v. 2012), jolloin havaintoputkesta HP4 otetussa näytteessä öljyhiilivetyjenpitoisuus ylitti määritysrajan ollen 0,08 mg/1. Pohjavesitarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, että maaperään jääneet öljyhiilivedyt eivät todennäköisesti ole lähteneet kulkeutumaan pohjaveden mukana kunnostuksen jälkeen. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon

3 Riitta Heliö (Liite 6), jossa todetaan, että öljyvahinkoon liittyvää pohjavesitarkkailua ei ole tällä hetkellä tarpeen jatkaa ja öljyvahinkoon liittyvä pohjavesitarkkailu voidaan lopettaa. Näin ollen öljyvahingon tarkkailuputkista HP2, HP3 ja HP4 ei oteta enää jatkossa näytteitä. Betonielementtien läjitysalueen tarkkailuun on asennettu 3 pohjavesiputkea. Vanhin putki HPB1 oli asennettu jo ennen betoninläjitysalueen kunnostustoimiin ryhtymistä. 2 muuta tarkkailuputkea (HPB 2 ja HPB4) asennettiin Betoninläjitysalueen kunnostus aloitettiin syksyllä 2006 ja saatiin päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Tarkkailuputkista HPB1 ja HPB2 kuvaavat betoninläjitysalueen pohjavesivaikutuksia putken HPB4 toimiessa vertailuputkena. Vuoden 2001 maa-ainesten ottoluvassa on edellytetty pohjaveden pinnan korkeuden kuukausittaista ja laadun vuosittaista seurantaa. Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua on suoritettu kuukausittain kolmesta pohjaveden havaintoputkesta (putki 3, putki 4 ja öljyvahingon HP 2) sekä kahdesta kaivosta (kaivo 1 ja ka ivo 5 (Räik)). Kaivo 1 on tehtaan entinen käyttövesikaivo ja Kaivo 5 (Räik.) on rajanaapurikiinteistön 1:42 talousvesikaivo. Ojakkalan kuivatuotetehtaan ympäristöluvassa on edellytetty, että vanha tehdasalueella sijainnut betoni- ja laastijätekasa toimitetaan hyödynnettäväksi. Laastijakeen sijoittamiseksi LMVkiinteistöt Oy:n teollisuuskentän pohjarakenteeseen on saatu Etelä -Suomen Aluehallintovirastolta ympäristölupa (Dnro ESAVI/234/04.08/201 0) ja siinä edellytetään, että LMVkiinteistön alueella tarkkaillaan pohjaveden laatua. Keväällä 2010 on asennettu 2 uutta pohjaveden tarkkailuputkea teollisuuskentän pohjavesitarkkailuun. Ojakkalan kuivatuotetehtaan laastijaetta on sijoitettu ympäristöluvalla (Vihdin kunnan ympäristönsuojelulautakunta Dnro 256/749/08) tammikuussa 2014 Jarmo Virtasen metsäautoteiden pohjiin Ojakkalassa tiloilla Yli-Väärä ja Hakamäki. Ympäristövaikutusten tarkkailua varten on asennettu pohjavesiputki, josta on otettu ensimmäinen pohjavesinäyte ennen laastijakeen sijoittamista. Näytteenottoa jatketaan vuosittain tehtaan muun näytteenoton yhteydessä. Liitteenä 2 ovat putkikortit ja liitteenä 3 sijaintikartat pohjaveden havaintoputkista ja kaivoista. Taulukossa 1. on esitetty Ojakkalan tehtaan pohjaveden havaintoputket/kaivot ja niistä tehtävät mittaukset ja mittausten frekvenssi. Taulukko 1. Ojakkalan Vetonit tehtaan pohjaveden havaintoputket/kaivot ja niistä tehtävät mittaukset ja mittausten frekvenssi. PUTKEN NIM IINRO PUTKEN PÄÄN KORKEUS M ITT AUK SET Betonielementtien läjitysalueen oh'avesitarkkailu HPB1 +78,66 Pohjaveden pinnan korkeus ja laa- HPB2 +79,52 dun tarkkailu kerran vuodessa HPB4 +83,67

4 Riitta Heliö Käyttövesikaivon tarkkailu Laadun tarkkailu ja pinnan korkeus vähintään kerran vuodessa Maa-ainesten ottoalueiden oh' avesitarkkailu Kaivo 1 Kk +74,70 Pohjaveden pinnan korkeus kerran Putki 3 +88,83 kuussa Putki 4 +80,17 Kaivo 5 (Räik) N + 71 HP2 (öljyvahinkotarkkailuputki) +84,32 LMV-kiinteistön pohjavesitarkkailu PF1 +71,87 Pohjaveden laadun tarkkailu kerran vuodessa ja näytteenoton yhteydessä mitataan pinnan korkeus. PF2 +67,12 Pohjaveden laadun tarkkailu kerran vuodessa ja näytteenoton yhteydessä mitataan pinnan korkeus. Talousvesikaivo tilalla Heinikallio Ei tiedossa Pohjaveden laatu joka toinen vuosi RN:o 3:229 kuuden vuoden ajan 1. näytteenotosta. Ei tarvetta pinnankorkeusmittaukselle. Virtasen metsäautotien pohjavesitarkkailu VHP1 Ei vaaitettu Pohjaveden laadun tarkkailu kerran vuodessa. ei pinnankorkeuden mittausta. 2.2 Pohjaveden pinnan korkeus Maa-ainesten ottoluvan mukaiseen tarkkailuun kuuluvista putkista pinnankorkeudet on luettu kerran kuukaudessa tehtaan henkilökunnan toimesta. Muista (paitsi Virtasen) tarkkailuputkista pohjaveden pinnan korkeus määritetään kerran vuodessa samassa yhteydessä, kun kerätään vesinäytteet pohjaveden laadun määrityksiin. 2.3 Pohjaveden laatunäytteet ja niistä määritettävät vedenlaatuparametrit Pohjaveden laatuun liittyvää tarkkailua alueella suorittaa Envimetria Oy Ab. Käyttövesikaivon tarkkailu Käyttövesikaivosta on kerättävä vedenlaatunä yte kerran vuodessa ja siitä on määritettävä lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, sulfaatti, kloridi, kovuus, hiilidioksidi, rauta, happi, sameus, alkaliniteetti, nitriittityppi, nitraattityppi, haju sekä öljyhiilivedyt. Oljyhiilivedyt on määritettävä kaasukromatografisesti, määritystarkkuuden on

5 oi n Puhalin Riitta Heliä oltava vähintään 0,5 mg/1. Arseenin, boorin, kadmiumin, kromin ja molybdeenin pitoisuudet on määritettävä vuonna 2006 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Betonielementtien läjitysalueen pohjavesitarkkailu Betonielementtien läjitysalueen havaintoputkista on kerättävä näytteet kerran vuodessa ja määritettävä taulukossa 2 esitetyt vedenlaatuparametrit. Taul ukko 2. Betonielementtien läjitysalueen havaintoputkista määritettävät vedenlaatuparametrit Parametri lämpötila ph sähkönjohtavuus kemiallinen hapenkulutus mangaani sulfaatti kloridi kovuus hiilidioksidi rauta happi Frekvenssi määritettävä kerran vuodessa sameus alkaliniteetti nitriittityppi nitraattityppi haju arseeni määritettävä kolmen vuoden välein eli 2006, boori 2009, 2012, 2015 jne. kadmium kromi molybdeeni keskiraskaat öljyhiilivedyt (C10-C23) määritettävä vain vuoden 2006 näytteenottoraskaat öljyhiilivedyt (C23-C40) jen yhteydessä. haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Oljyhiilivedyt määritettävä kaasukromatografenolit fisesti, määritystarkkuuden oltava vähintään 0,5 mg/1 LMV-kiinteistön pohjavesitarkkailu LMV-kiinteistön pohjavesiputkista on kerättävä näytteet kerran vuodessa ja määritettävä taulukon 3 mukaiset vedenlaatuparametrit. Heinikallion talousvesikaivosta kerätään näytteet joka toinen vuosi ja määritetään taulukon 4 mukaiset vedenlaatuparametrit. Taulukko 3. Pohjaveden tarkkailuputkista PF1 ja PF2 määritettävät vedenlaatuparametrit. Parametri ph Frekvenssi määritettävä

6 ",. mm, ee 99 nn. Tclnknnin n1n 5 Riitta Heliä sähkönj ohtavuus kerran sulfaatti vuodessa kromi fluoridi lämpötila määritettävä ennen toiminnan aloittamista ja 5 kemiallinen hapenkulutus vuoden päästä hyödyntämisen aloittamisesta mangaani kloridi kovuus hiilidioksidi rauta happi sameus alkaliniteetti nitriittityppi mtraattityppi haju fekaaliset koliformiset bakteerit Taulukko 4. Talousvesikaivosta tilalla Heinikallio määritettävät vedenlaatuparametrit. Parametri Frekvenssi ph määritettävä ennen toiminnan aloittamista ja sähkönjohtavuus siitä eteenpäin joka toinen vuosi 6 vuoden sulfaatti ajan (2010, 2013, 2015, 2017) kromi fluoridi lämpötila kemiallinen hapenkulutus (CODMn) mangaani kloridi kovuus hiilidioksidi rauta happi sameus alkaliniteetti nitriittityppi nitraattityp i haju fekaaliset koliformiset bakteerit Virtasen metsäautotien pohjavesitarkkailu Virtasen metsäautotien pohjavesitarkkailuputkesta otetaan yksi näyte ennen laastijakeen sijoittamista tienpohjiin ja vuosittain sen jälkeen. Näytteestä analysoidaan ph, sulfaatti sekä kromi- ja fluoridipitoisuus.

7 R1 Helsinki Riitta Heliö Tarkkailtavat pintavedet LMV-Kiinteistöjen ympäristöluvassa on todettu pintavesien tarkkailun osalta, että teollisuuskentän kaakkoispuolelle valuvien pintavesien laatua on tarkkailtava ojasta, jonne hulevedet johdetaan. Vesinäyte on otettava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alettua kerran vuodessa syksyllä. ELYn kanssa on kuitenkin sovittu, että pintavesinäyte voidaan ottaa keväällä samalla kun pohjavesinäytekierros tehdään. Näytteistä on määritettävä ph, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kromi ja fluoridi. Muita pintavesiä ei Ojakkalan Vetonit-tehtaalla tarkkailla. 3. Tarkkailutulokset 3.1 Pohjaveden pinnan korkeudet Poiketen viime vuosien tasaisista pinnankorkeuksista, keväällä 2016 maalis-huhtikuussa on havaittavissa pohjaveden tason lasku tarkkailupisteessä Kaivo 1 ja pienempi lasku tarkkailupisteessä HP2. Molemmat ovat tarkkailualueen luoteis-pohjoisosassa. Vastaavasti tarkkailupisteessä HP3, veden pinta on samaan aikaan noussut. Yksi selitys äkkinäiselle veden pinnan muutokselle näissä putkissa voi olla pohjavedenottamo, joka on nostanut veden pintaa lähempänä ottamoa ja vastaavasti etäisissä osissa laskenut sitä. Toisaalta pitkässä aikajuoksussa nyt mitatut tasot voivat mennä myös normaalin vaihtelun puitteisiin. Kaavioalue Pohjaveden pinnankorkeudet KN.`O S VUTK! 9 KASVO 5 1RÄMCI HF2 Kuva 1. Pohjaveden pinnan korkeudet mittausjaksolla tammikuu/2009 -joulukuu/2016

8 oi Riitta Heliö Pohjaveden laatu Pohjaveden laatunäytteet kerättiin huhti-kesäkuussa Pohjaveden laadun tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 5. Pohjaveden öljyvahingon tarkkailuputkista otetuissa vesinäytteissä öljy-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan eli 0,05 mg/l. Käyttövesikaivon pohjaveden laatu vuonna 2016 on pysynyt hyvin samanlaisena kuin aiempinakin vuosina. Sähkönjohtavuus oli 18,5 ms/m. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää, joten se on hyvä likaantuneisuuden yleisindikaattori. Talousveden sähkönjohtavuuden tavoitearvo on 250 ms/m (STM 461/2000). Kloridipitoisuus oli 5,2 mg/1 ja sulfaattipitoisuus 11 mg/1. Molemmat jäivät kirkkaasti alle tavoitearvojen (sulfaatti 250 mg/1 ja kloridi 100 mg/1). Veden ph oli 7,7, mikä on lievästi emäksistä. Veden kovuus oli 0,77 eli vesi on laadultaan pehmeää. Betonielementtien läjitysalueen tarkkailuputkissa HPB1, HBP2 ja HPB4 veden ph oli lievästi emäksisellä tasolla (8,4, 7,5 ja 7,7). Sähkönjohtavuus oli samaa luokkaa kuin käyttövesikaivonkin tuloksissa. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 6,7-17 mg/1 jääden selkeästi alle STM 461/2000 tavoitearvojen (250 mg/1). Kloridipitoisuudet olivat kaikissa betoninläjitysalueen putkissa matalammat kuin tehtaan käyttövesikaivossa. Mangaanipitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Myös rautapitoisuus jäi ensimmäistä kertaa tarkkailun aikana alle määritysrajan. Pohjaveden sameus vaihteli välillä FNU. Vuonna 2016 Betonielementtien läjitysalueen tarkkailuputkista ei määritetty arseenia, booria, kadmiumia, kromia ja molybdeeniä. Laatumetallin ensimmäiset näytteet (9/2010) otettiin ennen kentän rakentamista ja siitä seuraavat näytteet kerran vuodessa aina keväisin. Vuoden 2016 tuloksissa sähkönjohtavuus on ollut vertailuputkessa PF1 hieman matalampi (15,5 ms/m) tarkkailuputkeen PF2 verrattuna (22 ms/m). Silti sähkönjohtavuudet ovat olleet samaa tasoa kuin muissakin pohjavesialueen tarkkailuputkissa. Fluoridipitoisuuden raja-arvo on 1,5 mg/1 (STM 401/2001). Tarkkailuputkesta PF2 mitattu fluoridin pitoisuus on ollut 0,064 mg/1 vertailuputkessa PF1 0,14 mg/1. Sulfaattipitoisuus oli vertailuputkessa PF1 hieman varsinaista näyteputkea korkeampi, mutta kummassakin sulfaattipitoisuus vastaa alueen muissa tarkkailuputkissa havaittuja tasoja. Kromipitoisuus on alle määritysrajan. Mikko Kirveskallion porakaivosta ei otettu näytteitä v Seuraava Kirveskallion näytekierros on keväällä Virtasen putkesta otettiin näytteet huhtikuussa ph-arvo oli noussut aiemmista mittauksista ja oli nyt 7,5. Sähkönjohtavuus oli 8,9 ms/m eli suhteellisen matala. sulfaattipitoisuus oli 6,9 mg/1, fluoridi 0,089 mg/1 ja kromi 0,70 µg/1 -kaikki selkeästi alle talousveden (STM 401/2001) laatuvaatimusten. 3.3 Pintaveden laatu Pintaveden laatua tarkkaillaan ainoastaan Laatumetallin alueella (tarkkailutulokset liitteessä 5). Tarkkailupiste sijaitsee kentän eteläpuolella olevan avo-ojan alkupäässä (Kuva 2). Kenttä

9 Riitta Heliö kallistuu eteläsuuntaan, joten kaikki pintavedet kentältä valuvat luontaisesti kohti avo-ojaa. Avo-ojaan purkautuvat kentän hulevesijärjestelmän vedet, samoin kuin Vihdin kunnan huleveden keräilyjärjestelmän vedet. Oja on alueella ainoa paikka, johon vettä kertyy ja josta pintavesinäytteenotto on mahdollista. Kuva 2. Pintaveden tarkkailupisteen sijainti varastokentän eteläreunan avo-ojassa. Ensimmäinen pintavesinäyte otettiin syyskuussa 2010 ennen kentän rakentamista. Viimeisin näyte on otettu huhtikuussa Pintaveden ph oli 11,9 eli melko emäksistä. Sähkönjohtavuus oli 7,0 ms/m. Fluoridipitoisuus oli 0,13 mg/1, kromipitoisuus 0,0011 mg/1 ja sulfaattipitoisuus 6,0 mg/1. 4. Ehdotukset tarkkailun muuttamiseksi Oljyvahingon tarkkailuputkista HP2, HP3 ja HP4 ei oteta enää jatkossa näytteitä. Betoninläjitysalueen pohjavesitarkkailua on toteutettu nyt 10 vuoden ajan siitä kun alue kunnostettiin. Koko tarkkailujakson aikana STM (401/2001) pienten talousveden yksiköiden kemialliset laatuvaatimukset eivät ole tulosten osalta ylittyneet. Kemiallisten laatusuositusten osalta ainoat ylitykset ovat olleet asennusvuoden aikana ylittynyt mangaanin laatusuositus sekä rautapitoisuuden laatusuositus, joka on lähes säännönmukaisesti ylittynyt sekä tarkkailuettä vertailuputkissa koko tarkkailun ajan. Myös sameus on ollut kaikissa tarkkailu- ja vertailuputkissa yli 1 FNU koko tarkkailun ajan. Kymmenen vuoden aikana kerättyjen vedenlaatutulosten perusteella ehdotamme tarkkailun lopettamista betoninläjitysalueen tarkkailuputkista HBP1 ja HBP2. Vertailuputki HBP4 jää edelleen kuivatuotetehtaan ja maa-ainesoton vedenlaadun tarkkailuputkeksi.

10 oi 7n I-Iccinkf Pi ihain Telekooio Riitta Heliö Ukinvahan, Haitin ja Liitännäisalueen maa-aineslupaprosessi on edelleen kesken. Vuoden 2017 tarkkailu toteutetaan maa-ainesoton osalta kuten 2016 eli pinnankorkeutta seurataan putkista Kaivo 1, Putki 3, Putki 4, Kaivo 5 (Räik) ja HP2. Varsinaisia laatunäytteitä ei maaainesoton tarkkailuun ole kuulunut. Luvan myöntämisen jälkeen, toivottavasti vuoden 2018 keväästä alkaen, esitämme pohjavesitarkkailun toteuttamista seuraavasti. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan 5 havaintopisteestä 4 krt/a kuitenkin osa putkista vaihtamalla; Kaivo 1, Putki 3, HBP4, Rambollin pohjavesiputki Liitännäisalueella ja HP2. Pohjaveden laatua ehdotetaan tarkkailtavaksi kerran vuodessa käyttövesikaivosta, putkesta HPB4 ja uudesta Rambollin asentamasta putkesta. Lopulliset määräykset maa-ainesoton tarkkailusta tullaan antamaan maa-aineslupapäätöksessä ja määräykset huomioidaan pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa. LMV-kiinteistöjen pohjavesitarkkailu toteutetaan jatkossakin kuten vuonna 2016; sekä pohjaettä pintavesinäytteet otetaan kevään tarkkailukierroksella. Vuoden 2017 kierroksella otetaan näytteitä Mikko Kirveskallion porakaivosta. LIITTEET Liite 1 Lautojan pohjavesialuekartta ja -kortti Liite 2 Putkikortit HBP1, HPB2, HPB4, HP6, HP7, PF1, PF2 ja VHP1 Liite 3 Pohjaveden tarkkailuputkien sijainnit Liite 4 Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailutulokset 2016 Liite 5 Pohjaveden ja pintavesien laadun tarkkailutulokset 2016 Liite 6 ELY-keskuksen lausunto Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportin, riskinarviointiraportin ja pohjavesitarkkailutulosten tarkastaminen, Vihti