Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.)"

Transkriptio

1 Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) TYÖURIEN JATKAMISEN TUKI Kuntoutussäätiö

2 TYÖURIEN JATKAMISEN TUKI Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 47/2014 1

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti: Esa Print Oy Lahti 2014 ISSN ISBN (pdf) Kannen kuva: Pixmac 2

4 Esipuhe Työurien jatkaminen on keskeinen tavoite yhteiskuntapolitiikassa. Työkyvyttömyys on merkittävä työuraa lyhentävä tekijä ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on viime vuosina tehty työtä sekä uudistamalla lainsäädäntöä että kehittämällä työterveysyhteistyötä ja työhyvinvointia työpaikoissa. Työhyvinvoinnin edistämisen keinot ovat monenlaiset. Työpaikat ovat keskeisessä roolissa kun ne suunnittelevat lakinormeihin, mutta ennen kaikkea niiden omiin päätöksiin perustuvia käytäntöjään. Tutkimuksissa on todettu, että työpaikoilla on tärkeä rooli työkyvyn tukijana ja työyhteisön ominaisuuksilla ja oikeudenmukaisella esimiestyöllä voidaan ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Kuntoutussäätiön Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukemisen toimintaohjelman hallinnoiman Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) -hanketta on toteutettu vuosina Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön Terveenä ja osaavana työssä -kehittämisohjelmaa, jota rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella. JAMIT-hankkeen tavoitteena on ollut edistää työhyvinvointia ja tukea työkykyä. Kehittämistyössä paneuduttiin työpaikkojen käytäntöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä osatyökykyisen tukemiseen työelämässä. Alueellisesti kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyöllä tuotettiin työkyvyn tukipalveluja hankkeen asiakkaille ja työluotsipalvelua osatyökykyisille. Kuntoutussäätiö on toteuttanut hanketta yhteistyössä Avire Oy:n, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen ja Härmän kuntoutuskeskuksen kanssa. Työpaikka- ja työterveyshuoltoyhteistyötä toteutettiin Uudellamaalla kolmen sekä Etelä-Pohjanmaalla kahden eri työterveysyksikön kanssa. Hankkeessa on muodostettu kuvaa siitä, miten osatyökykyisen työuran jatkaminen on mahdollista ja millaista tukea hän tarvitsee. Hankkeessa on myös kehitetty työterveyshuollon uuden asiantuntijan roolia ja selvitetty tässä työssä vaadittavaa osaamista. Osatyökykyisten tukeminen on ollut valtakunnallisestikin keskeinen teema. Hanke teki yhteistyötä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa ja kehitti täydennyskoulutusmallia eri tahojen asiantuntijoille. Koulutuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja työurien jatkamiseen. Nyt käsillä oleva Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjan julkaisu on JAMIT-hankkeen loppuraportti. Lämpimät kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille toimijoille sekä hanketta tukeneille tahoille. Erityiskiitokset hankkeen projektipäällikkönä toimineelle ja myös tämä loppuraportin toimittaneelle Pirkko Mäkelä-Pusalle. Paljon kiitoksia myös raportin muille hanketyössä keskeisesti mukana olleille Marja Heikkilälle, Raija Tiaiselle, Sirpa Tujuselle, Sirpa Mertalalle, Pauliina Juntuselle ja Tampereen yliopiston kumppaneille Riitta-Liisa Larjovuorelle, Marja-Liisa Mankalle ja Kirsi Heikkilä-Tammelle sekä hankkeen sihteereille. Erja Poutiainen tutkimusjohtaja Kuntoutussäätiö 3

5 4

6 Osa I Työurien jatkamisen tuki Pirkko Mäkelä-Pusa Esipuhe Sisällysluettelo Johdanto 9 Lähteet 10 1 Kehittämistyön tavoite ja lähtökohdat 11 Pirkko Mäkelä-Pusa 2 Kehittämistyön eteneminen ja hankemuutokset 13 Pirkko Mäkelä-Pusa 2.1 Kehittämistyön etenemisen kuvaus JAMIT-hankkeen sisältöön vaikuttaneet hankemuutokset 14 3 Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ja muiden toimijoiden verkostoitumien 17 Pirkko Mäkelä-Pusa 3.1 Konkreettista yhteistyötä Johtopäätöksiä työterveyshuollon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyöstä 21 4 Osatyökykyisen työntekijän tukeminen työelämässä - Työluotsikokeilu JAMIT-hankkeessa 23 Sirpa Mertala ja Pirkko Mäkelä-Pusa 4.1 Työluotsien laaja työskentelykonteksti Työluotsityön tavoitteet ja tehtävä Työkyvyn jatkamisen tuki asiakkaille Muita kokemuksia työluotsitoiminnasta Voimavaroista ratkaisuihin Ratkaisukeskeisen työskentelyn periaatteet Ratkaisukeskeinen asiakkaan ohjaus työluotsityössä Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 39 Lähteet 42 5 Osatyökykyisen voimavarojen tukeminen psykologisen pääoman kehittäminen 44 Riitta-Liisa Larjovuori, Marja-Liisa Manka ja Kirsi Heikkilä-Tammi 5.1 Psykologista pääomaa valmennuksen avulla Valmennuksen kohderyhmä Valmennusprosessin kuvaus Valmennuksen vaikutukset Pohdintaa ja jatkokehittämisajatuksia 51 Lähteet 52 6 Työuran jatkaminen työpaikan kannattavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta 54 Riitta-Liisa Larjovuori 6.1 Selvityksen tavoitteet ja toteuttaminen Mistä työuran jatkamisen taloudelliset vaikutukset muodostuvat? Johtopäätöksiä 58 Lähteet 62 5

7 7 Työpaikat työkyvyn tukijoiksi Työpaikan käytäntöjen kehittäminen 63 Pirkko Mäkelä-Pusa ja Pauliina Juntunen Keskeisiä havaintoja kehittämistyöstä 64 Lähteet Sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä kehittämällä parempia työpaikkoja myös osatyökykyisille 66 Riitta-Liisa Larjovuori Työpaikan sosiaalinen pääoma vaikuttaa työn laatuun ja tuottavuuteen JAMIT-hankkeessa kehitettiin työpaikkojen sosiaalista pääomaa Lähtökohtana voimavarakeskeinen ja arvostava kehittäminen Käytännön kehittämistyön toteuttaminen työpaikoilla Kehittämisen vaikuttavuuden arviointia ja pohdintaa 72 Lähteet 73 8 Hankkeen tiedotus ja koulutustoiminta 74 Pirkko Mäkelä-Pusa ja Pauliina Juntunen 8.1 JAMIT-hankkeen kuntoutus- ja koulutusinterventiot sekä tiedotustilaisuudet Työkoordinaattorien koulutus 74 9 JAMIT-hankkeen kehittämistyön johtopäätökset 77 Pirkko Mäkelä-Pusa Osa II Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) -hankkeen ulkoinen arviointi Jarmo Nieminen ja Kati Tuokkola 1 Arvioinnin kohde 87 2 Arviointitehtävät ja arvioinnin toteutus 88 3 JAMIT-hankken tarve ja tavoitteet 90 4 JAMIT-hankkeen organisaatio ja toteutus 92 5 JAMIT-hankkeen tulokset Yhteistyö työterveyshuoltojen ja kuntoutuspalvelujen tuottajien kesken Osatyökykyisyys ja työkyvyn tuki Työluotsikokeilu Jamit-hankkeessa Muut osatyökykyisen tukemisen toimenpiteet Työpaikat työkyvyn tukijoiksi Tiedottaminen Loppuarvion yhteenveto ja johtopäätökset 110 Lähteet 113 6

8 Osa I Työurien jatkamisen tuki Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) 7

9 8

10 Johdanto Työurien jatkamisen tuki -hanke, myöhemmin JAMIT-hanke, on sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tuella vuosina toteutettu kehittämishanke. Hanke toteutettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveenä ja osaavana työssä -kehittämisohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli edistää työhyvinvointia ja työkyvyn tuen käytäntöjä, osatyökykyisen työssä jatkamista sekä työterveyshuoltojen verkottumista kuntoutuspalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa työkyvyn tuen käytäntöjen kehittämiseksi. Työurien jatkaminen on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen edellytys. Väestön ikääntyminen edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Julkisen talouden kestävyysvajeen tehokkaimpia korjauskeinoja on työurien pidentäminen. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi pienentää kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. Kestävyysvaje on nyt noin viisi (5) prosenttia BKT:sta. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura pienentäisi siten vajaat 5 miljardia verojen korottamisen tai julkisten menojen leikkaamisen tarvetta (Valtioneuvosto 2012) Kataisen hallitusohjelman mukaisesti työuria halutaan pidentää alusta, keskeltä ja lopusta (Valtioneuvosto 2011). JAMIT- hankkeessa paneuduttiin työelämässä olevien työntekijöiden tukemiseen, työpaikkojen käytäntöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä työterveyshuollon toimien monipuolisuuden kehittämiseen eli toimiin työuran keskellä. JAMIT-hanketta edeltäneen Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen (PUNK-hanke vuosina ) johtopäätöksissä todettiin, että erityisesti pientyöpaikat tarvitsevat työterveyshuoltojen asiantuntemusta, jotta työkykyä voidaan tukea. JAMIT-hankkeessa kehittämistyön kohteena olivat työpaikkojen käytännöt. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä työpaikan työterveyshuollon kanssa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 mukaan kaikilla työikäisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Strategiassa todetaan, että henkilöiden, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti. Vaikka työkyky heikkenee, säilyy kuitenkin yleensä osa työkyvystä. Oikeilla toimilla osittaista 9

11 työkykyä voidaan vahvistaa ja osatyökykyisen selviytymistä työelämässä merkittävästi tukea. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) JAMIT-hankkeessa tavoitteena oli käytännön kokemusten avulla selvittää, millaista osaamista työterveyshuoltoihin tarvitaan lisää, jotta osatyökykyisiä asiakkaita voitaisiin entistä paremmin ohjata ja tukea jatkamaan työelämässä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset -raportissa (Työurasopimuksen linjaukset 2012) tuodaan esiin työterveyshuollon palveluiden saatavuuden parantamisen tavoite. Lisäksi työterveyshuoltopalvelujen laatu vaihtelee paikkakunnittain. JAMIT-hankkeessa oli tavoitteena kehittää pienten työterveyshuoltoyksiköiden palvelujen monipuolisuutta ja laajuutta siten, että alueellisesti tehdään tiivistä yhteistyötä lähialueen kuntoutustoimijan kanssa. Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriö (2011) Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. STM:n julkaisuja 2011:5. [Viitattu ]. Työurasopimuksen linjaukset (2012). Viitattu ]. Valtioneuvosto (2011) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. [Viitattu ]. Valtioneuvosto (2012) Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä ja lisäbudjetista. [Viitattu ]. 10

12 1 Kehittämistyön tavoitteet ja lähtökohdat Pirkko Mäkelä-Pusa Työurien jatkamisen tuki -hankkeen (JAMIT) kehittämistyön perustana ovat olleet Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen (PUNK) kokemukset siitä, että työkyvyn tuen palvelu tarjotaan työpaikoille hyvin eritavoin erikokoisissa työterveyshuolloissa. JAMIT-kehittämishanke suunniteltiin kahdelle alueelle Uudellemaalle, josta rekrytoitiin mukaan kolme työterveyshuoltoa sekä Etelä-Pohjanmaalle, josta rekrytoitiin kaksi työterveyshuoltoa. Hanketyössä kehittämiskumppaneina aloittivat Avire-Kuntoutus Oy Uudellamaalla ja Härmän kuntokeskus Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena oli pienten ja keskisuurten työpaikkojen sekä kuntasektorin henkilöstön työurien jatkamisen tukeminen. Hankesuunnitelman mukaiset sisällölliset tavoitteet: Työpaikkojen käytäntöjen ja työkulttuurin kehittäminen tukemaan työkyvyn tukitoimia sekä aiheesta tiedottaminen ja kouluttaminen. Työpaikkojen psykologisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tukemiseksi. Kuntoutumisen ja työssä jatkamisen tukeminen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut tai työuraansa aloittavien tarvitseman lisätuen tarjoaminen. Kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden toiminnan kehittäminen verkostoitumisen ja uuden asiantuntijanäkökulman avulla (työelämäasiantuntija sekä tuen ja valmennuksen ammattilainen) siten, että myös kuntoutukselliset keinot tulevat käyttöön. 11

13 Hankesuunnitelman mukaiset kehittämistyön osatavoitteet: 1. Kehittäminen ja sopiminen, miten työpaikat saadaan tukemaan työuria. Työpaikkojen käytäntöjä kehitetään selvillä olemisen, varautumisen ja osallistumisen periaatteiden toteutumiseksi. Työssä sovellettavia joustoja kehitetään työpaikan johdon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikan työhyvinvointitoimintaa edistetään metalli- ja hoiva-alan työpaikoilla ottamalla käyttöön ennaltaehkäisevän työn ja varhaiskuntoutuksen keinot sekä osatyökykyisen työssä jatkamisen tukikeinot. Työpaikkojen inhimillistä pääomaa lisätään psykologisen ja sosiaalisen pääoman valmennuksilla. 2. Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja kuntoutuspalvelun tuottajan yhteistyönä. Tavoitteena on kehittää työterveyshuoltojen verkottumista alueellisesti ja samalla tarkastella työterveyshuoltoon suunnitellun uuden asiantuntijan työluotsin roolin muodostumista ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Tavoitteena on saada pienten työterveyshuoltoyksiköiden käyttöön osaamista ja resursseja, jotta he pystyisivät tarjoamaan laadukkaita palveluita työkyvyn tukemisessa. Lähtökohtana yhteistyönsuunnittelussa oli työterveyshuoltojen tarve. 3. Osatyökykyisen tukeminen työelämässä. Hankkeen tavoitteena on kehittää osatyökykyisen työhön osallistumisen tukemisen käytäntöjä sekä ratkaisukeskeistä ohjaamisen ja tukemisen mallia, jolloin edelleen tarkastellaan eri toimijoiden kenttää (esim. työpaikka, kuntoutuspalveluntuottaja ja TE-toimisto) ja toimijoiden yhteistyötä asiakkaan näkökulmasta. Hankkeessa tuotetaan kehittämisesityksiä osatyökykyisen työelämässä jatkamisen tukemiseksi ja kartoitetaan olemassa oleva normipohja. Hankkeessa tuotetaan myös laskentamalli, jonka avulla työnantaja pystyy seuraamaan kustannuksia ja toteamaan tukemisesta saatavia hyötyjä. Nuoren tarvitseman tuen tarvetta ja sitä, miten nuoren tuen tarve tunnistetaan ja kartoitetaan hankkeen aikana. 4. Tiedottaminen ja kouluttaminen hankkeen aihepiiriin kuuluvista teemoista. Hanke kouluttaa sekä hankkeen työpaikkoja että hankkeessa mukana olevia työterveyshuoltoja kehittämisteemoista. Hanke tiedottaa ja kouluttaa myös yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä. 12

14 2 Kehittämistyön eteneminen ja hankemuutokset Pirkko Mäkelä-Pusa 2.1 Kehittämistyön etenemisen kuvaus Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun päätöksen jälkeen ennen hanketyön varsinaista käynnistymistä täsmennettiin hankkeen tavoitteet ministeriön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tällöin päätettiin, että yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille suunnataan tiedotusta, mutta ei niinkään koulutusta. Osatyökykyisten tukemiseen liittyvä kehittämistyö täsmentyi työterveyshuollon uuden asiantuntijan tehtävän ja toimenkuvan kehittämiseksi ja kokeilemiseksi sekä tehtävän vaatiman osaamisen selvittämiseksi. JAMIT-hankkeessa asiantuntija nimettiin työluotsiksi. Hanke käynnistyi kevään 2012 aikana projektiorganisaation rakentamisella ja kumppaneiden ja rekrytoitujen työterveyshuoltojen perehdyttämisellä yhteisiin tavoitteisiin. Työpaikkayhteistyö käynnistyi loppukeväästä 2012 ja jatkui suunnitellusti alkuvuoteen Kehittämistyöhön saatiin rekrytoitua tavoitteen mukaisesti 10 työpaikkaa. Kehittämistyön havaintoja hyödyntäen tuotettiin opas Työhyvinvointia työpaikoille, jossa kuvataan, miten työpaikan työhyvinvoinnin tilasta ollaan selvillä, miten varaudutaan riskitekijöihin ja miten mahdollistetaan työntekijän osallistuminen työhön alentuneella työkyvyllä (selvillä olemisen, varautumisen ja osallistumisen periaatteet). Kehittämistyön kulusta ja havainnosta on tuotettu oma raportti Pientyöpaikat työkyvyn tukijoiksi (Kuntoutussäätiön työselosteita 44/2012). Yksi hankkeen tavoitteista oli työssä jatkamisen keinojen selvittäminen osatyökykyisten osalta. Tarkoituksena oli käytännön kokemusten avulla selvittää, millainen työterveyshuollon uuden asiantuntijan, työluotsin, toimenkuvan tulisi olla. Kehittämistyötä tehtiin tiiviisti työterveyshuoltojen kanssa. Asiakastyö käynnistyi työterveyshuoltojen tiloissa asiakasvastaanottona. Projektityöntekijä käynnisti toiminnan eri työterveyshuolloissa luomalla kunkin työterveyshuollon kanssa käytännöt, miten asiakas ohjautuu luotsattavaksi. Käynnistämisen rinnalla hän perehdytti uuden henkilön kuhunkin toimipisteeseen jatkamaan työluotsin tehtävää. Kokeilutoiminta keväällä 2012 ja jatkui huhtikuulle 2014 asti. Hankkeessa suunni- 13

15 teltiin alkuvuodesta 2014 alkavaksi koulutus työluotseille ja työkykykoordinaattoreille yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman (OSKU) kanssa. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2014 ja se jatkuu marraskuulle 2014 asti. Hankkeessa kehitettiin myös Voimavarat käyttöön -valmennusmallia, jolla voidaan lisätä toiveikkuutta, optimistisuutta, sitkeyttä ja itseluottamusta eli psykologista pääomaa. Myös sosiaalisen pääoman kehittäminen oli yksi hankkeen kehittämisen alueista. Osatyökykyinen työntekijä työryhmässä voi herättää monenlaisia ennak koluuloja. Työyhteisöjen toiminta ja asenteet ovat keskeisiä työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Työpaikalla tapahtuvat muutokset, jotka aiheutuvat uusista työjärjestelyistä, vaativat yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Hankkeessa tuotettiin opas Yhteisöllisyydellä menestykseen tukemaan tätä kehittämistyötä (Manka, Larjovuori, 2013). Kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyö käynnistyi käynnistyi syksyllä 2012 määrittelemällä yhteiset tavoitteet yhteissuunnittelussa. Yhteistyön käynnistyminen oli varsin hidasta ja ensimmäiselle vuodelle varattua budjettia jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Vuonna 2013 yhteistyötä edelleen hidasti toisen kuntoutustoimijan konkurssi ja noin kuukauden katkos ennen kuin uusi toimija aloitti hankkeessa. Tosin uuden toimijan henkilöstö oli osittain samaa kuin aikaisemmin. Yhteistyö lisääntyi hankkeen aikana, mutta vakiintui vain pieneltä osalta. 2.2 JAMIT-hankkeen sisältöön vaikuttaneet hankemuutokset Helmikuussa 2013 tehdyssä hankemuutoksessa siirrettiin edellisenä vuonna toteutumatonta budjettia tuleville vuosille. Lokakuussa 2013 tehtiin muutos, jossa tehtäviä ja budjettia suunniteltiin uudelleen siten, että kuntoutustoimijoiden budjettiosuutta vähennettiin ja sitä siirrettiin työluotsikoulutuksen toteuttamiseen sekä hankkeen tiedottamiseen ja juurruttamiseen. Hankkeseen tuli uusi osatoteuttaja Avire Oy Avire-Kuntoutus Oy lopetti toimintansa Kuntoutustoimijana hankkeessa jatkoi alkaen Avire Oy. Yhteistyöstä ja sen sisällöstä sovittiin yhteisessä suunnittelupalaverissa Avire Oy:n ja Uudenmaan työterveyshuoltojen kanssa. Konkurssin aiheuttamista muista toimista neuvoteltiin hankkeen STM:n valvojan, ohjelmakoordinaattorin ja asiantuntijan kanssa. 14

16 Osatoteuttajien budjetit tarkistettiin jäljellä olevalle hankekaudelle Vuoden 2012 toteutumaton budjetin osa siirrettiin vuoden 2013 ja 2014 budjetteihin. Lisäksi kuntoutustoimijoiden osalta tarkistettiin budjetit. Työluotsi-koulutus suunniteltiin ja sitä pilotoitiin Hankkeessa suunniteltiin kehittämistyössä saadun kokemuksen ja asiantuntijaneuvottelujen pohjalta täydennyskoulutus työluotsitehtävään tai muuhun vastaavaan ohjaustehtävään. Koulutusta suunniteltaessa tehtiin yhteistyötä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman (OSKU) kanssa. Täydennyskoulutus käsittää mm. valmennusta ratkaisukeskeiseen työotteeseen, työpaikan ja esimiehen konsultointiin sekä kuntoutustietämyksen lisääntymiseen. Tuotettiin opas työpaikoille Hankkeessa tuotettiin Työhyvinvointia työpaikoille- opas pientyöpaikoille työpaikkojen velvoitteista työsuojelun, työturvallisuuden ja työterveysyhteistyön toteuttamiseksi. Opasta jaettiin hankkeen yhteistyökumppaneiden kautta ja siitä tehtiin pdf-versio nettisivuille. Koulutus hankkeen työterveyshuolloille psykologisen pääoman kehittämiseen Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos koulutti työterveyshuoltoja käyttämään hankkeessa tuotettavaa psykologisen pääoman kehittämisen koulutuspakettia ja järjestämään valmennusta sen pohjalta. Valtakunnallisia koulutuksia lisää touko-syyskuussa 2014 Valtakunnallisia koulutuksia road show osatyökykyisen tukemisesta, kuntoutukseen ohjaamisesta ja työyhteisöjen merkityksestä lisättiin kaksi eli niitä järjestettiin kevään ja alkusyksyn 2014 aikana yhteensä seitsemän eri puolilla maata. ( Helsinki, Turku, Jyväskylä, Seinäjoki ja Lahti ) Hankeaikaa jatkettiin asti Hankeajan jatkaminen oli tarpeen hankkeen hitaan käynnistymisen ja kehittämistyön katkeamisen vuoksi. Kentällä tapahtunut kehittämistyö saatiin päätökseen mennessä. Hankkeen koulutukset, tuloksista viestiminen ja tuotteistaminen sekä raportointi jatkuivat lokakuulle Hankkeen päätösseminaari järjestetään

17 Helmikuussa 2014 hankemuutoksessa sovittiin yhteistyöstä Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa vuoden 2014 loppuun sekä lisärahoitusta työluotsikoulutuksen toteuttamiseen ja osatyökykyisten tukemisen käytäntöjen selvittämiseen. Lisäksi Hankkeessa tuotettuja oppaita päätettiin kääntää englanninkielisiksi, jotta niitä voitaisiin levittää EU-maissa. Tämä koskee seuraavia oppaita: Työhyvinvointia työpaikoille - opas terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen sekä Yhteisöllisyydellä menestykseen opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Työhyvinvointia työpaikoille opas käännettiin myös ruotsin kielelle. Työkykykoordinaattori-/työluotsikoulutukseen osallistuu JAMIT-hankkeen 15 osallistujan lisäksi Osatyökykyiset työssä -ohjelman pilottiorganisaatioista yhteensä 18 osallistujaa eli yhteensä 33 osallistujaa. 16

18 3 Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ja muiden toimijoiden verkostoituminen Pirkko Mäkelä-Pusa 3.1 Konkreettista yhteistyötä Työterveyshuollon ja kuntoutuspalveluntuottajan yhteistyön kehittämisessä keskityttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraaviin asioihin: Selvitettiin, miten kuntoutuspalveluyhteistyössä saadaan pienelle työterveyshuollolle käyttöön toimintaresursseja ja millaista ns. työterveyskuntoutus voisi olla. Kehitettiin työterveyshuollon koordinoimana yhteistyössä tukea osa-työkykyisen työhön paluuseen, työjärjestelyihin ja työssä jatkamiseen. Kehittämisen pohjalta esitetään kehittämisehdotuksia työluotsin roolista ja tarvittavasta osaamisesta. Pienten kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden toimintaresurssien parantamiseksi suunniteltiin yhteistyötä kuntoutuspalvelun tuottajan kanssa kahden vuoden koeajaksi. Monissa pienissä työterveyshuolloissa on pula pätevästä henkilöstöstä ja erityisosaamisesta suhteessa tarpeeseen, joten kokeilulla tavoiteltiin vaikutusta työterveyshuollon palveluiden sisältöön ja laatuun. Pienten työterveyshuoltojen mahdollisuus tarjota monipuolisia palveluita yksin on rajallinen. Työterveyshuoltokohtaisesti suunniteltiin yhteistyötä alueen kuntoutuspalvelun tuottajan kanssa kuntoutukseen ohjaamisen, varhaiskuntoutuksen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi hankkeen työpaikoilla kaksivuotisessa kokeilussa. Hankkeessa kerättiin kokemuksia, mitä työkyvyn tuki kuntoutuksen keinoin eli niin sanottu työterveyskuntoutus voisi sisällöltään olla. Työluotsin ohjausta osatyökykyisen asiakkaan ohjaamisessa kuntoutukseen sekä työkykyä tukeviin palveluihin ja mahdollisesti työhön paluun/työssä jatkamisen tukeminen. Työluotsi voi olla työterveyshuollon palkkaama henkilö, mutta 17

19 se voi olla myös ostopalveluna muulta toimijalta esim. kuntoutuspalvelun tuottajalta hankittu. Tässä hankkeessa haettiin kokemuksia työluotsin tehtäväkentästä. Kuntoutustoimijoiden asiantuntijoita perehdytettiin hankkeen kokemusten pohjalta tähän tehtävään. Kevään 2012 aikana työterveyshuoltojen rekrytoinnin jälkeen hankkeessa järjestettiin alueen kuntoutustoimijan ja työterveyshuollon yhteinen suunnittelupalaveri, jossa suunniteltiin, mitä lisäresurssia tai lisäosaamista työterveyshuolto tarvitsee, jotta se voisi tarjota laadukkaita työterveyshuoltopalveluja asiakastyöpaikoilleen. Yhteistyön käytännön toimivuuden varmistamiseksi nimettiin hankkeen yhteyshenkilöt kuhunkin työterveyshuoltoon. Tässä suunnittelutilaisuudessa sovittiin vuoden päähän palautetilaisuus, jossa arvioidaan toteutunutta yhteistyötä ja tarvittaessa tarkennetaan tai uudistetaan yhteistyön sisältöä. Yhteistyön sisältöä suunniteltaessa kukin toimija painotti omassa suunnitelmassaan heille tärkeitä asioita, vaikka runko koostui 1) työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja siihen liittyvästä osaamisesta ja 2) palveluista ja interventioista. Suunnittelupalavereissa esiin nousseita asioita olivat kuntoutustarveselvittelyt sekä erilaisiin palveluihin ohjaamiseen liittyvä osaaminen, esimerkkinä kuntoutuksen palvelut. Lisäksi esiin nousivat erilaiset lyhytinterventiot, joiden toteuttajana kuntoutusasiantuntijat voisivat toimia. Hankkeessa suositeltiin Oman hyvinvoinnin lähteillä -varhaiskuntoutuksen (OHL-kurssi) käyttöönottoa ja hanke kouluttikin tämän mallin käyttöön työterveyshuoltojen ja kuntoutustoimijoiden henkilöstöä. Hankkeen aikana Oman hyvinvoinnin lähteillä -malli muotoutui yhdessä työterveyshuollossa Oman työhyvinvoinnin lähteillä -malliksi, jossa työn vaikutuksella henkilön hyvinvointiin oli keskeisempi rooli, ja toisessa esimiesten oman hyvinvoinnin lähteille -malliksi, jossa paneuduttiin esimiestyön erityiskysymyksiin. Yhteistyölle hahmoteltiin niin sanottu Silta-malli (kuva 1). 18

20 Kuva 1. Yhteistyömalli (Silta) hankkeen alussa. Syksyn 2012 aikana käynnistyi OHL-interventioita. Lisäksi kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen henkilöstöä koulutettiin ratkaisukeskeisen työotteen käyttämiseen. Työluotsityön pilotoinnin jälkeen kevään 2013 aikana työluotsipalvelut siirtyivät vähitellen kuntoutustoimijoiden henkilöstön toteuttamaksi hankkeen osatyökykyisyys- projektikoordinaattorin perehdytettyä uudet henkilöt työluotsin tehtäviin. Kevään 2013 aikana yhteistyö Härmän kuntokeskuksen osalta oli vuoden alkupuolella vähäistä. Tämä johtui Härmän ja Vöyrin kuntoutuskeskuksen yhdistymisestä vuoden vaihteessa. Härmän kuntokeskus nimesi kaksi työluotsia tekemään yhteistyötä TK-Työterveys Kaksineuvoisen kanssa. Seinäjoen työterveyden kanssa yhteistyö käynnistyi alkuvuodesta Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen työluotsin kanssa. Täydentäviä työkykykonsultaatioita tehtiin hankkeessa viisi Kuninkaantien työterveyshuollon aloitteesta. Hankkeessa mukana olleet työterveyshuollot olivat oppineet käyttämään erikoissairaanhoidon palveluja ja tarvetta työkykykonsultaatioihin ei ollut. 19

21 Työterveyshuoltoja koulutettiin kuntoutukseen ohjaamisessa. Kuninkaantien työterveyshuolto hyödynsi Avire Oy:n kuntoutuskoordinaattorin palveluja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Etelä-Pohjanmaalla työterveyshuoltoihin nimettiin kuntoutusyhdyshenkilöt, joiden kautta Härmän kuntokeskus tiedotti työterveyshuoltoja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Etelä-Pohjanmaalla pidettiin arviointityöpaja kumppanuusyhteistyöstä Tällöin tehtiin suunnitelma hankkeen loppukauden ajaksi, jolloin sovittiin työterveyshuolloissa nimettäväksi kuntoutusyhteyshenkilöt, kuntaesimiesten OHL -kurssin järjestämisestä sekä pienyrityksille suunnatuista koulutuksista. Työterveyshuoltojen ja Avire-Kuntoutus Oy:n toteutuneesta yhteistyöstä pidettiin arviointityöpaja ja samassa yhteydessä suunniteltiin tulevaa toimintaa. Toiminta toteutui muuten samoin kuin aikaisemminkin, mutta työluotsitoiminta siirtyi Kuntoutussäätiön toteuttamaksi toiminnaksi. Uutena toimintamuotona päätettiin kokeilla kivun hallintaan suunniteltu lyhytinterventio, joka osoittautui hyödylliseksi. Hankkeen palautetilaisuudessa toukokuussa 2013 Uudellamaalla esitettiin, että työterveyshuollossa on asiakkaita, joiden työhön paluuta voisi tukea se, että he tulisivat paremmin toimeen kipuoireittensa kanssa. Hankkeessa suunniteltiin kurssimuotoinen interventio Kehoa kunnioittaen, työkykyä rakentaen kipu huomioiden. Kurssin oli suunnattu työterveyshuollon valitsemille asiakkaille, joilla kipu rajoitti työhön paluuta ja täysipainoista elämää (kivun voimakkuus 4-6/10 VAS kipujanalla). Kipukurssin kuvaus Kurssille osallistui 7 henkilöä, kuusi naista ja yksi mies. Kaikilla oli kipuja: neljällä selän seudulla, yhdellä olkapään, yhdellä jalkaterien ja yhdellä vatsan alueella. Kaikilla oireita oli ollut jo pitkään useampia vuosia. Kokoontumiskertoja oli kuusi seuranta mukaan lukien. Ensimmäinen kokoontuminen kesti 1½ päivää. Kaksi kertaa kokoontumiset järjestettiini klo ja kolmella viimeisellä kerralla klo Suurelta osin kurssilla tehtiin kehotietoisuusharjoituksia, jossa menetelmänä oli BBAT (Basic Body Awareness terapia, Jacques Dropsyn kehittämä, Gertrud Roxendalin fysioterapiaan tuoma). BBAT on kokonaisvaltainen psykofyysinen fysioterapiamenetelmä, jonka avulla pyritään saamaan ihmisen terveyttä edistävät voimavarat käyttöön. BBAT kietoo yhteen tasapainon, vapaan hengityksen ja tietoisen läsnäolon liikeharjoittelun avulla. BBAT:ssä tehdään yksinkertaisia arkeen soveltuvia liikeharjoituksia makuulla, istuen, seisten ja kävellen. Myös äänenkäyttö- ja pariharjoituksia tehdään. Liikkeitä on helppo 20

22 jatkaa omassa arjessa, työssä, kotona tai vapaa-ajan tilanteissa. Vuorovaikutus sekä keskustelut liittyen asiakkaiden havaintoihin, kokemuksiin, oivalluksiin ja oppimiseen ovat keskeisellä sijalla. BBAT on havaittu vaikuttavaksi menetelmäksi muun muassa kipukuntoutuksessa. Kuva 2. Hankkeen aikana Silta -yhteistyömalli kehittyi vuorovaikutusmalliksi. 3.2 Johtopäätöksiä työterveyshuollon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyöstä Kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyölle löytyi yhteisessä keskustelussa yhteisiä tavoitteita, mutta käytännössä yhteistyö käynnistyi hitaasti. Muutokselle ei nähty niin suurta tarvetta. Molempien toimijoiden toimintakäytännöt olivat muotoutuneet ja vakiintuneet hyvin omanlaisikseen. Työterveyshuoltojen hyvin pitkälti normitetut tehtävät ja toisaalta kuntoutustoimijoiden kilpailutuksen myötä muotoutuneet toimintakäytännöt eivät kohdanneet. 21

23 Hanke antoi työterveyshuolloille mahdollisuuden esittää toiveita oman toimintansa uudistamiseksi, mutta hankkeen edetessä ilmeni, että niillä ollut valmiuksia lähteä kuvattua rohkeammin mukaan tähän uudistumismahdollisuuteen. Tähän on voinut osaltaan vaikuttaa myös se, että kuntoutukset on perinteisesti toteutettu Kelan standardien mukaisesti, jolloin työterveyshuollon rooli on ollut yhdessä työpaikan kanssa ohjata kuntoutukseen asiakkaita, jotka Kela on viimekädessä hyväksynyt. Kuntoutusten osalta oli totuttu toimimaan niin Kelan ehdoilla, että uudenlaiseen mahdollisuuteen ei osattu/uskallettu tarttua. Hankkeessa pyrittiin rakentamaan tilaisuuksia uudenlaisen toiminnan kehittämiselle, mutta ehkä hanke ei myöskään riittävästi pystynyt tukemaan näiden tahojen yhteistyön rakentamista. Käytännössä yhteistyön käynnistymistä hidasti Härmän kuntokeskuksen ja Vöyrin kuntoutuslaitoksen yhdistyminen vuoden vaihteessa. Henkilökunta oli ki inni muutoksen läpiviennissä niin, että uusien hanketehtävien käynnistämiseen ei riittänyt aikaa ja resursseja. Sekä Härmän kuntokeskuksen että Avire Oy:n henkilökuntaa koulutettiin ratkaisukeskeisen työotteen käyttöönottoon ja OHL-varhaiskuntoutusmallin ohjaamiseen vuoden 2012 aikana. Vuoden 2012 lopussa Avire-Kuntoutus Oy toiminnassa oli työluotsityö saatu käynnistettyä. Kehittämistyöhön tuli kuukauden katkos, kun Avire-Kuntoutuksen toiminta loppui, mutta toiminta jatkui Avire Oy:n toimesta ja osittain samojen yhteyshenkilöiden kanssa. Toimiessaan yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa kumpikin kuntoutustoimija esitteli aktiivisesti omia tuotteitaan. Osittain voi jopa todeta, että liiankin aktiivisesti, sillä tällöin ei syntynyt luontaisesti tilaisuutta keskustella työterveyshuoltojen yhteistyötarpeista. Hanketyön kannalta keskeinen seikka, josta tulee oppia jatkoa ajatellen, on se, että hankeasioiden hoito viivästyi, kun kummankin kuntoutustoimijan osalta yhteydet hoidettiin yhden, erittäin kiireisen henkilön kautta. 22

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari Oman hyvinvoinnin lähteilll hteillä varhaiskuntoutus 26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari FL Pirkko Mäkelä-Pusa, johtava projektipäällikkö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hanke Kuntoutusalan

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot