Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.)"

Transkriptio

1 Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) TYÖURIEN JATKAMISEN TUKI Kuntoutussäätiö

2 TYÖURIEN JATKAMISEN TUKI Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 47/2014 1

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti: Esa Print Oy Lahti 2014 ISSN ISBN (pdf) Kannen kuva: Pixmac 2

4 Esipuhe Työurien jatkaminen on keskeinen tavoite yhteiskuntapolitiikassa. Työkyvyttömyys on merkittävä työuraa lyhentävä tekijä ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on viime vuosina tehty työtä sekä uudistamalla lainsäädäntöä että kehittämällä työterveysyhteistyötä ja työhyvinvointia työpaikoissa. Työhyvinvoinnin edistämisen keinot ovat monenlaiset. Työpaikat ovat keskeisessä roolissa kun ne suunnittelevat lakinormeihin, mutta ennen kaikkea niiden omiin päätöksiin perustuvia käytäntöjään. Tutkimuksissa on todettu, että työpaikoilla on tärkeä rooli työkyvyn tukijana ja työyhteisön ominaisuuksilla ja oikeudenmukaisella esimiestyöllä voidaan ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Kuntoutussäätiön Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukemisen toimintaohjelman hallinnoiman Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) -hanketta on toteutettu vuosina Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön Terveenä ja osaavana työssä -kehittämisohjelmaa, jota rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella. JAMIT-hankkeen tavoitteena on ollut edistää työhyvinvointia ja tukea työkykyä. Kehittämistyössä paneuduttiin työpaikkojen käytäntöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä osatyökykyisen tukemiseen työelämässä. Alueellisesti kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyöllä tuotettiin työkyvyn tukipalveluja hankkeen asiakkaille ja työluotsipalvelua osatyökykyisille. Kuntoutussäätiö on toteuttanut hanketta yhteistyössä Avire Oy:n, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen ja Härmän kuntoutuskeskuksen kanssa. Työpaikka- ja työterveyshuoltoyhteistyötä toteutettiin Uudellamaalla kolmen sekä Etelä-Pohjanmaalla kahden eri työterveysyksikön kanssa. Hankkeessa on muodostettu kuvaa siitä, miten osatyökykyisen työuran jatkaminen on mahdollista ja millaista tukea hän tarvitsee. Hankkeessa on myös kehitetty työterveyshuollon uuden asiantuntijan roolia ja selvitetty tässä työssä vaadittavaa osaamista. Osatyökykyisten tukeminen on ollut valtakunnallisestikin keskeinen teema. Hanke teki yhteistyötä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa ja kehitti täydennyskoulutusmallia eri tahojen asiantuntijoille. Koulutuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja työurien jatkamiseen. Nyt käsillä oleva Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjan julkaisu on JAMIT-hankkeen loppuraportti. Lämpimät kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille toimijoille sekä hanketta tukeneille tahoille. Erityiskiitokset hankkeen projektipäällikkönä toimineelle ja myös tämä loppuraportin toimittaneelle Pirkko Mäkelä-Pusalle. Paljon kiitoksia myös raportin muille hanketyössä keskeisesti mukana olleille Marja Heikkilälle, Raija Tiaiselle, Sirpa Tujuselle, Sirpa Mertalalle, Pauliina Juntuselle ja Tampereen yliopiston kumppaneille Riitta-Liisa Larjovuorelle, Marja-Liisa Mankalle ja Kirsi Heikkilä-Tammelle sekä hankkeen sihteereille. Erja Poutiainen tutkimusjohtaja Kuntoutussäätiö 3

5 4

6 Osa I Työurien jatkamisen tuki Pirkko Mäkelä-Pusa Esipuhe Sisällysluettelo Johdanto 9 Lähteet 10 1 Kehittämistyön tavoite ja lähtökohdat 11 Pirkko Mäkelä-Pusa 2 Kehittämistyön eteneminen ja hankemuutokset 13 Pirkko Mäkelä-Pusa 2.1 Kehittämistyön etenemisen kuvaus JAMIT-hankkeen sisältöön vaikuttaneet hankemuutokset 14 3 Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ja muiden toimijoiden verkostoitumien 17 Pirkko Mäkelä-Pusa 3.1 Konkreettista yhteistyötä Johtopäätöksiä työterveyshuollon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyöstä 21 4 Osatyökykyisen työntekijän tukeminen työelämässä - Työluotsikokeilu JAMIT-hankkeessa 23 Sirpa Mertala ja Pirkko Mäkelä-Pusa 4.1 Työluotsien laaja työskentelykonteksti Työluotsityön tavoitteet ja tehtävä Työkyvyn jatkamisen tuki asiakkaille Muita kokemuksia työluotsitoiminnasta Voimavaroista ratkaisuihin Ratkaisukeskeisen työskentelyn periaatteet Ratkaisukeskeinen asiakkaan ohjaus työluotsityössä Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 39 Lähteet 42 5 Osatyökykyisen voimavarojen tukeminen psykologisen pääoman kehittäminen 44 Riitta-Liisa Larjovuori, Marja-Liisa Manka ja Kirsi Heikkilä-Tammi 5.1 Psykologista pääomaa valmennuksen avulla Valmennuksen kohderyhmä Valmennusprosessin kuvaus Valmennuksen vaikutukset Pohdintaa ja jatkokehittämisajatuksia 51 Lähteet 52 6 Työuran jatkaminen työpaikan kannattavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta 54 Riitta-Liisa Larjovuori 6.1 Selvityksen tavoitteet ja toteuttaminen Mistä työuran jatkamisen taloudelliset vaikutukset muodostuvat? Johtopäätöksiä 58 Lähteet 62 5

7 7 Työpaikat työkyvyn tukijoiksi Työpaikan käytäntöjen kehittäminen 63 Pirkko Mäkelä-Pusa ja Pauliina Juntunen Keskeisiä havaintoja kehittämistyöstä 64 Lähteet Sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä kehittämällä parempia työpaikkoja myös osatyökykyisille 66 Riitta-Liisa Larjovuori Työpaikan sosiaalinen pääoma vaikuttaa työn laatuun ja tuottavuuteen JAMIT-hankkeessa kehitettiin työpaikkojen sosiaalista pääomaa Lähtökohtana voimavarakeskeinen ja arvostava kehittäminen Käytännön kehittämistyön toteuttaminen työpaikoilla Kehittämisen vaikuttavuuden arviointia ja pohdintaa 72 Lähteet 73 8 Hankkeen tiedotus ja koulutustoiminta 74 Pirkko Mäkelä-Pusa ja Pauliina Juntunen 8.1 JAMIT-hankkeen kuntoutus- ja koulutusinterventiot sekä tiedotustilaisuudet Työkoordinaattorien koulutus 74 9 JAMIT-hankkeen kehittämistyön johtopäätökset 77 Pirkko Mäkelä-Pusa Osa II Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) -hankkeen ulkoinen arviointi Jarmo Nieminen ja Kati Tuokkola 1 Arvioinnin kohde 87 2 Arviointitehtävät ja arvioinnin toteutus 88 3 JAMIT-hankken tarve ja tavoitteet 90 4 JAMIT-hankkeen organisaatio ja toteutus 92 5 JAMIT-hankkeen tulokset Yhteistyö työterveyshuoltojen ja kuntoutuspalvelujen tuottajien kesken Osatyökykyisyys ja työkyvyn tuki Työluotsikokeilu Jamit-hankkeessa Muut osatyökykyisen tukemisen toimenpiteet Työpaikat työkyvyn tukijoiksi Tiedottaminen Loppuarvion yhteenveto ja johtopäätökset 110 Lähteet 113 6

8 Osa I Työurien jatkamisen tuki Pirkko Mäkelä-Pusa (toim.) 7

9 8

10 Johdanto Työurien jatkamisen tuki -hanke, myöhemmin JAMIT-hanke, on sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tuella vuosina toteutettu kehittämishanke. Hanke toteutettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveenä ja osaavana työssä -kehittämisohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli edistää työhyvinvointia ja työkyvyn tuen käytäntöjä, osatyökykyisen työssä jatkamista sekä työterveyshuoltojen verkottumista kuntoutuspalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa työkyvyn tuen käytäntöjen kehittämiseksi. Työurien jatkaminen on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen edellytys. Väestön ikääntyminen edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Julkisen talouden kestävyysvajeen tehokkaimpia korjauskeinoja on työurien pidentäminen. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi pienentää kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. Kestävyysvaje on nyt noin viisi (5) prosenttia BKT:sta. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura pienentäisi siten vajaat 5 miljardia verojen korottamisen tai julkisten menojen leikkaamisen tarvetta (Valtioneuvosto 2012) Kataisen hallitusohjelman mukaisesti työuria halutaan pidentää alusta, keskeltä ja lopusta (Valtioneuvosto 2011). JAMIT- hankkeessa paneuduttiin työelämässä olevien työntekijöiden tukemiseen, työpaikkojen käytäntöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä työterveyshuollon toimien monipuolisuuden kehittämiseen eli toimiin työuran keskellä. JAMIT-hanketta edeltäneen Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen (PUNK-hanke vuosina ) johtopäätöksissä todettiin, että erityisesti pientyöpaikat tarvitsevat työterveyshuoltojen asiantuntemusta, jotta työkykyä voidaan tukea. JAMIT-hankkeessa kehittämistyön kohteena olivat työpaikkojen käytännöt. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä työpaikan työterveyshuollon kanssa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 mukaan kaikilla työikäisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Strategiassa todetaan, että henkilöiden, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti. Vaikka työkyky heikkenee, säilyy kuitenkin yleensä osa työkyvystä. Oikeilla toimilla osittaista 9

11 työkykyä voidaan vahvistaa ja osatyökykyisen selviytymistä työelämässä merkittävästi tukea. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) JAMIT-hankkeessa tavoitteena oli käytännön kokemusten avulla selvittää, millaista osaamista työterveyshuoltoihin tarvitaan lisää, jotta osatyökykyisiä asiakkaita voitaisiin entistä paremmin ohjata ja tukea jatkamaan työelämässä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset -raportissa (Työurasopimuksen linjaukset 2012) tuodaan esiin työterveyshuollon palveluiden saatavuuden parantamisen tavoite. Lisäksi työterveyshuoltopalvelujen laatu vaihtelee paikkakunnittain. JAMIT-hankkeessa oli tavoitteena kehittää pienten työterveyshuoltoyksiköiden palvelujen monipuolisuutta ja laajuutta siten, että alueellisesti tehdään tiivistä yhteistyötä lähialueen kuntoutustoimijan kanssa. Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriö (2011) Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. STM:n julkaisuja 2011:5. [Viitattu ]. Työurasopimuksen linjaukset (2012). Viitattu ]. Valtioneuvosto (2011) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. [Viitattu ]. Valtioneuvosto (2012) Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä ja lisäbudjetista. [Viitattu ]. 10

12 1 Kehittämistyön tavoitteet ja lähtökohdat Pirkko Mäkelä-Pusa Työurien jatkamisen tuki -hankkeen (JAMIT) kehittämistyön perustana ovat olleet Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen (PUNK) kokemukset siitä, että työkyvyn tuen palvelu tarjotaan työpaikoille hyvin eritavoin erikokoisissa työterveyshuolloissa. JAMIT-kehittämishanke suunniteltiin kahdelle alueelle Uudellemaalle, josta rekrytoitiin mukaan kolme työterveyshuoltoa sekä Etelä-Pohjanmaalle, josta rekrytoitiin kaksi työterveyshuoltoa. Hanketyössä kehittämiskumppaneina aloittivat Avire-Kuntoutus Oy Uudellamaalla ja Härmän kuntokeskus Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena oli pienten ja keskisuurten työpaikkojen sekä kuntasektorin henkilöstön työurien jatkamisen tukeminen. Hankesuunnitelman mukaiset sisällölliset tavoitteet: Työpaikkojen käytäntöjen ja työkulttuurin kehittäminen tukemaan työkyvyn tukitoimia sekä aiheesta tiedottaminen ja kouluttaminen. Työpaikkojen psykologisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tukemiseksi. Kuntoutumisen ja työssä jatkamisen tukeminen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut tai työuraansa aloittavien tarvitseman lisätuen tarjoaminen. Kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden toiminnan kehittäminen verkostoitumisen ja uuden asiantuntijanäkökulman avulla (työelämäasiantuntija sekä tuen ja valmennuksen ammattilainen) siten, että myös kuntoutukselliset keinot tulevat käyttöön. 11

13 Hankesuunnitelman mukaiset kehittämistyön osatavoitteet: 1. Kehittäminen ja sopiminen, miten työpaikat saadaan tukemaan työuria. Työpaikkojen käytäntöjä kehitetään selvillä olemisen, varautumisen ja osallistumisen periaatteiden toteutumiseksi. Työssä sovellettavia joustoja kehitetään työpaikan johdon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikan työhyvinvointitoimintaa edistetään metalli- ja hoiva-alan työpaikoilla ottamalla käyttöön ennaltaehkäisevän työn ja varhaiskuntoutuksen keinot sekä osatyökykyisen työssä jatkamisen tukikeinot. Työpaikkojen inhimillistä pääomaa lisätään psykologisen ja sosiaalisen pääoman valmennuksilla. 2. Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja kuntoutuspalvelun tuottajan yhteistyönä. Tavoitteena on kehittää työterveyshuoltojen verkottumista alueellisesti ja samalla tarkastella työterveyshuoltoon suunnitellun uuden asiantuntijan työluotsin roolin muodostumista ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Tavoitteena on saada pienten työterveyshuoltoyksiköiden käyttöön osaamista ja resursseja, jotta he pystyisivät tarjoamaan laadukkaita palveluita työkyvyn tukemisessa. Lähtökohtana yhteistyönsuunnittelussa oli työterveyshuoltojen tarve. 3. Osatyökykyisen tukeminen työelämässä. Hankkeen tavoitteena on kehittää osatyökykyisen työhön osallistumisen tukemisen käytäntöjä sekä ratkaisukeskeistä ohjaamisen ja tukemisen mallia, jolloin edelleen tarkastellaan eri toimijoiden kenttää (esim. työpaikka, kuntoutuspalveluntuottaja ja TE-toimisto) ja toimijoiden yhteistyötä asiakkaan näkökulmasta. Hankkeessa tuotetaan kehittämisesityksiä osatyökykyisen työelämässä jatkamisen tukemiseksi ja kartoitetaan olemassa oleva normipohja. Hankkeessa tuotetaan myös laskentamalli, jonka avulla työnantaja pystyy seuraamaan kustannuksia ja toteamaan tukemisesta saatavia hyötyjä. Nuoren tarvitseman tuen tarvetta ja sitä, miten nuoren tuen tarve tunnistetaan ja kartoitetaan hankkeen aikana. 4. Tiedottaminen ja kouluttaminen hankkeen aihepiiriin kuuluvista teemoista. Hanke kouluttaa sekä hankkeen työpaikkoja että hankkeessa mukana olevia työterveyshuoltoja kehittämisteemoista. Hanke tiedottaa ja kouluttaa myös yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä. 12

14 2 Kehittämistyön eteneminen ja hankemuutokset Pirkko Mäkelä-Pusa 2.1 Kehittämistyön etenemisen kuvaus Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun päätöksen jälkeen ennen hanketyön varsinaista käynnistymistä täsmennettiin hankkeen tavoitteet ministeriön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tällöin päätettiin, että yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille suunnataan tiedotusta, mutta ei niinkään koulutusta. Osatyökykyisten tukemiseen liittyvä kehittämistyö täsmentyi työterveyshuollon uuden asiantuntijan tehtävän ja toimenkuvan kehittämiseksi ja kokeilemiseksi sekä tehtävän vaatiman osaamisen selvittämiseksi. JAMIT-hankkeessa asiantuntija nimettiin työluotsiksi. Hanke käynnistyi kevään 2012 aikana projektiorganisaation rakentamisella ja kumppaneiden ja rekrytoitujen työterveyshuoltojen perehdyttämisellä yhteisiin tavoitteisiin. Työpaikkayhteistyö käynnistyi loppukeväästä 2012 ja jatkui suunnitellusti alkuvuoteen Kehittämistyöhön saatiin rekrytoitua tavoitteen mukaisesti 10 työpaikkaa. Kehittämistyön havaintoja hyödyntäen tuotettiin opas Työhyvinvointia työpaikoille, jossa kuvataan, miten työpaikan työhyvinvoinnin tilasta ollaan selvillä, miten varaudutaan riskitekijöihin ja miten mahdollistetaan työntekijän osallistuminen työhön alentuneella työkyvyllä (selvillä olemisen, varautumisen ja osallistumisen periaatteet). Kehittämistyön kulusta ja havainnosta on tuotettu oma raportti Pientyöpaikat työkyvyn tukijoiksi (Kuntoutussäätiön työselosteita 44/2012). Yksi hankkeen tavoitteista oli työssä jatkamisen keinojen selvittäminen osatyökykyisten osalta. Tarkoituksena oli käytännön kokemusten avulla selvittää, millainen työterveyshuollon uuden asiantuntijan, työluotsin, toimenkuvan tulisi olla. Kehittämistyötä tehtiin tiiviisti työterveyshuoltojen kanssa. Asiakastyö käynnistyi työterveyshuoltojen tiloissa asiakasvastaanottona. Projektityöntekijä käynnisti toiminnan eri työterveyshuolloissa luomalla kunkin työterveyshuollon kanssa käytännöt, miten asiakas ohjautuu luotsattavaksi. Käynnistämisen rinnalla hän perehdytti uuden henkilön kuhunkin toimipisteeseen jatkamaan työluotsin tehtävää. Kokeilutoiminta keväällä 2012 ja jatkui huhtikuulle 2014 asti. Hankkeessa suunni- 13

15 teltiin alkuvuodesta 2014 alkavaksi koulutus työluotseille ja työkykykoordinaattoreille yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman (OSKU) kanssa. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2014 ja se jatkuu marraskuulle 2014 asti. Hankkeessa kehitettiin myös Voimavarat käyttöön -valmennusmallia, jolla voidaan lisätä toiveikkuutta, optimistisuutta, sitkeyttä ja itseluottamusta eli psykologista pääomaa. Myös sosiaalisen pääoman kehittäminen oli yksi hankkeen kehittämisen alueista. Osatyökykyinen työntekijä työryhmässä voi herättää monenlaisia ennak koluuloja. Työyhteisöjen toiminta ja asenteet ovat keskeisiä työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Työpaikalla tapahtuvat muutokset, jotka aiheutuvat uusista työjärjestelyistä, vaativat yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Hankkeessa tuotettiin opas Yhteisöllisyydellä menestykseen tukemaan tätä kehittämistyötä (Manka, Larjovuori, 2013). Kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyö käynnistyi käynnistyi syksyllä 2012 määrittelemällä yhteiset tavoitteet yhteissuunnittelussa. Yhteistyön käynnistyminen oli varsin hidasta ja ensimmäiselle vuodelle varattua budjettia jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Vuonna 2013 yhteistyötä edelleen hidasti toisen kuntoutustoimijan konkurssi ja noin kuukauden katkos ennen kuin uusi toimija aloitti hankkeessa. Tosin uuden toimijan henkilöstö oli osittain samaa kuin aikaisemmin. Yhteistyö lisääntyi hankkeen aikana, mutta vakiintui vain pieneltä osalta. 2.2 JAMIT-hankkeen sisältöön vaikuttaneet hankemuutokset Helmikuussa 2013 tehdyssä hankemuutoksessa siirrettiin edellisenä vuonna toteutumatonta budjettia tuleville vuosille. Lokakuussa 2013 tehtiin muutos, jossa tehtäviä ja budjettia suunniteltiin uudelleen siten, että kuntoutustoimijoiden budjettiosuutta vähennettiin ja sitä siirrettiin työluotsikoulutuksen toteuttamiseen sekä hankkeen tiedottamiseen ja juurruttamiseen. Hankkeseen tuli uusi osatoteuttaja Avire Oy Avire-Kuntoutus Oy lopetti toimintansa Kuntoutustoimijana hankkeessa jatkoi alkaen Avire Oy. Yhteistyöstä ja sen sisällöstä sovittiin yhteisessä suunnittelupalaverissa Avire Oy:n ja Uudenmaan työterveyshuoltojen kanssa. Konkurssin aiheuttamista muista toimista neuvoteltiin hankkeen STM:n valvojan, ohjelmakoordinaattorin ja asiantuntijan kanssa. 14

16 Osatoteuttajien budjetit tarkistettiin jäljellä olevalle hankekaudelle Vuoden 2012 toteutumaton budjetin osa siirrettiin vuoden 2013 ja 2014 budjetteihin. Lisäksi kuntoutustoimijoiden osalta tarkistettiin budjetit. Työluotsi-koulutus suunniteltiin ja sitä pilotoitiin Hankkeessa suunniteltiin kehittämistyössä saadun kokemuksen ja asiantuntijaneuvottelujen pohjalta täydennyskoulutus työluotsitehtävään tai muuhun vastaavaan ohjaustehtävään. Koulutusta suunniteltaessa tehtiin yhteistyötä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman (OSKU) kanssa. Täydennyskoulutus käsittää mm. valmennusta ratkaisukeskeiseen työotteeseen, työpaikan ja esimiehen konsultointiin sekä kuntoutustietämyksen lisääntymiseen. Tuotettiin opas työpaikoille Hankkeessa tuotettiin Työhyvinvointia työpaikoille- opas pientyöpaikoille työpaikkojen velvoitteista työsuojelun, työturvallisuuden ja työterveysyhteistyön toteuttamiseksi. Opasta jaettiin hankkeen yhteistyökumppaneiden kautta ja siitä tehtiin pdf-versio nettisivuille. Koulutus hankkeen työterveyshuolloille psykologisen pääoman kehittämiseen Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos koulutti työterveyshuoltoja käyttämään hankkeessa tuotettavaa psykologisen pääoman kehittämisen koulutuspakettia ja järjestämään valmennusta sen pohjalta. Valtakunnallisia koulutuksia lisää touko-syyskuussa 2014 Valtakunnallisia koulutuksia road show osatyökykyisen tukemisesta, kuntoutukseen ohjaamisesta ja työyhteisöjen merkityksestä lisättiin kaksi eli niitä järjestettiin kevään ja alkusyksyn 2014 aikana yhteensä seitsemän eri puolilla maata. ( Helsinki, Turku, Jyväskylä, Seinäjoki ja Lahti ) Hankeaikaa jatkettiin asti Hankeajan jatkaminen oli tarpeen hankkeen hitaan käynnistymisen ja kehittämistyön katkeamisen vuoksi. Kentällä tapahtunut kehittämistyö saatiin päätökseen mennessä. Hankkeen koulutukset, tuloksista viestiminen ja tuotteistaminen sekä raportointi jatkuivat lokakuulle Hankkeen päätösseminaari järjestetään

17 Helmikuussa 2014 hankemuutoksessa sovittiin yhteistyöstä Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa vuoden 2014 loppuun sekä lisärahoitusta työluotsikoulutuksen toteuttamiseen ja osatyökykyisten tukemisen käytäntöjen selvittämiseen. Lisäksi Hankkeessa tuotettuja oppaita päätettiin kääntää englanninkielisiksi, jotta niitä voitaisiin levittää EU-maissa. Tämä koskee seuraavia oppaita: Työhyvinvointia työpaikoille - opas terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen sekä Yhteisöllisyydellä menestykseen opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Työhyvinvointia työpaikoille opas käännettiin myös ruotsin kielelle. Työkykykoordinaattori-/työluotsikoulutukseen osallistuu JAMIT-hankkeen 15 osallistujan lisäksi Osatyökykyiset työssä -ohjelman pilottiorganisaatioista yhteensä 18 osallistujaa eli yhteensä 33 osallistujaa. 16

18 3 Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ja muiden toimijoiden verkostoituminen Pirkko Mäkelä-Pusa 3.1 Konkreettista yhteistyötä Työterveyshuollon ja kuntoutuspalveluntuottajan yhteistyön kehittämisessä keskityttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraaviin asioihin: Selvitettiin, miten kuntoutuspalveluyhteistyössä saadaan pienelle työterveyshuollolle käyttöön toimintaresursseja ja millaista ns. työterveyskuntoutus voisi olla. Kehitettiin työterveyshuollon koordinoimana yhteistyössä tukea osa-työkykyisen työhön paluuseen, työjärjestelyihin ja työssä jatkamiseen. Kehittämisen pohjalta esitetään kehittämisehdotuksia työluotsin roolista ja tarvittavasta osaamisesta. Pienten kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden toimintaresurssien parantamiseksi suunniteltiin yhteistyötä kuntoutuspalvelun tuottajan kanssa kahden vuoden koeajaksi. Monissa pienissä työterveyshuolloissa on pula pätevästä henkilöstöstä ja erityisosaamisesta suhteessa tarpeeseen, joten kokeilulla tavoiteltiin vaikutusta työterveyshuollon palveluiden sisältöön ja laatuun. Pienten työterveyshuoltojen mahdollisuus tarjota monipuolisia palveluita yksin on rajallinen. Työterveyshuoltokohtaisesti suunniteltiin yhteistyötä alueen kuntoutuspalvelun tuottajan kanssa kuntoutukseen ohjaamisen, varhaiskuntoutuksen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi hankkeen työpaikoilla kaksivuotisessa kokeilussa. Hankkeessa kerättiin kokemuksia, mitä työkyvyn tuki kuntoutuksen keinoin eli niin sanottu työterveyskuntoutus voisi sisällöltään olla. Työluotsin ohjausta osatyökykyisen asiakkaan ohjaamisessa kuntoutukseen sekä työkykyä tukeviin palveluihin ja mahdollisesti työhön paluun/työssä jatkamisen tukeminen. Työluotsi voi olla työterveyshuollon palkkaama henkilö, mutta 17

19 se voi olla myös ostopalveluna muulta toimijalta esim. kuntoutuspalvelun tuottajalta hankittu. Tässä hankkeessa haettiin kokemuksia työluotsin tehtäväkentästä. Kuntoutustoimijoiden asiantuntijoita perehdytettiin hankkeen kokemusten pohjalta tähän tehtävään. Kevään 2012 aikana työterveyshuoltojen rekrytoinnin jälkeen hankkeessa järjestettiin alueen kuntoutustoimijan ja työterveyshuollon yhteinen suunnittelupalaveri, jossa suunniteltiin, mitä lisäresurssia tai lisäosaamista työterveyshuolto tarvitsee, jotta se voisi tarjota laadukkaita työterveyshuoltopalveluja asiakastyöpaikoilleen. Yhteistyön käytännön toimivuuden varmistamiseksi nimettiin hankkeen yhteyshenkilöt kuhunkin työterveyshuoltoon. Tässä suunnittelutilaisuudessa sovittiin vuoden päähän palautetilaisuus, jossa arvioidaan toteutunutta yhteistyötä ja tarvittaessa tarkennetaan tai uudistetaan yhteistyön sisältöä. Yhteistyön sisältöä suunniteltaessa kukin toimija painotti omassa suunnitelmassaan heille tärkeitä asioita, vaikka runko koostui 1) työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja siihen liittyvästä osaamisesta ja 2) palveluista ja interventioista. Suunnittelupalavereissa esiin nousseita asioita olivat kuntoutustarveselvittelyt sekä erilaisiin palveluihin ohjaamiseen liittyvä osaaminen, esimerkkinä kuntoutuksen palvelut. Lisäksi esiin nousivat erilaiset lyhytinterventiot, joiden toteuttajana kuntoutusasiantuntijat voisivat toimia. Hankkeessa suositeltiin Oman hyvinvoinnin lähteillä -varhaiskuntoutuksen (OHL-kurssi) käyttöönottoa ja hanke kouluttikin tämän mallin käyttöön työterveyshuoltojen ja kuntoutustoimijoiden henkilöstöä. Hankkeen aikana Oman hyvinvoinnin lähteillä -malli muotoutui yhdessä työterveyshuollossa Oman työhyvinvoinnin lähteillä -malliksi, jossa työn vaikutuksella henkilön hyvinvointiin oli keskeisempi rooli, ja toisessa esimiesten oman hyvinvoinnin lähteille -malliksi, jossa paneuduttiin esimiestyön erityiskysymyksiin. Yhteistyölle hahmoteltiin niin sanottu Silta-malli (kuva 1). 18

20 Kuva 1. Yhteistyömalli (Silta) hankkeen alussa. Syksyn 2012 aikana käynnistyi OHL-interventioita. Lisäksi kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen henkilöstöä koulutettiin ratkaisukeskeisen työotteen käyttämiseen. Työluotsityön pilotoinnin jälkeen kevään 2013 aikana työluotsipalvelut siirtyivät vähitellen kuntoutustoimijoiden henkilöstön toteuttamaksi hankkeen osatyökykyisyys- projektikoordinaattorin perehdytettyä uudet henkilöt työluotsin tehtäviin. Kevään 2013 aikana yhteistyö Härmän kuntokeskuksen osalta oli vuoden alkupuolella vähäistä. Tämä johtui Härmän ja Vöyrin kuntoutuskeskuksen yhdistymisestä vuoden vaihteessa. Härmän kuntokeskus nimesi kaksi työluotsia tekemään yhteistyötä TK-Työterveys Kaksineuvoisen kanssa. Seinäjoen työterveyden kanssa yhteistyö käynnistyi alkuvuodesta Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen työluotsin kanssa. Täydentäviä työkykykonsultaatioita tehtiin hankkeessa viisi Kuninkaantien työterveyshuollon aloitteesta. Hankkeessa mukana olleet työterveyshuollot olivat oppineet käyttämään erikoissairaanhoidon palveluja ja tarvetta työkykykonsultaatioihin ei ollut. 19

21 Työterveyshuoltoja koulutettiin kuntoutukseen ohjaamisessa. Kuninkaantien työterveyshuolto hyödynsi Avire Oy:n kuntoutuskoordinaattorin palveluja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Etelä-Pohjanmaalla työterveyshuoltoihin nimettiin kuntoutusyhdyshenkilöt, joiden kautta Härmän kuntokeskus tiedotti työterveyshuoltoja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Etelä-Pohjanmaalla pidettiin arviointityöpaja kumppanuusyhteistyöstä Tällöin tehtiin suunnitelma hankkeen loppukauden ajaksi, jolloin sovittiin työterveyshuolloissa nimettäväksi kuntoutusyhteyshenkilöt, kuntaesimiesten OHL -kurssin järjestämisestä sekä pienyrityksille suunnatuista koulutuksista. Työterveyshuoltojen ja Avire-Kuntoutus Oy:n toteutuneesta yhteistyöstä pidettiin arviointityöpaja ja samassa yhteydessä suunniteltiin tulevaa toimintaa. Toiminta toteutui muuten samoin kuin aikaisemminkin, mutta työluotsitoiminta siirtyi Kuntoutussäätiön toteuttamaksi toiminnaksi. Uutena toimintamuotona päätettiin kokeilla kivun hallintaan suunniteltu lyhytinterventio, joka osoittautui hyödylliseksi. Hankkeen palautetilaisuudessa toukokuussa 2013 Uudellamaalla esitettiin, että työterveyshuollossa on asiakkaita, joiden työhön paluuta voisi tukea se, että he tulisivat paremmin toimeen kipuoireittensa kanssa. Hankkeessa suunniteltiin kurssimuotoinen interventio Kehoa kunnioittaen, työkykyä rakentaen kipu huomioiden. Kurssin oli suunnattu työterveyshuollon valitsemille asiakkaille, joilla kipu rajoitti työhön paluuta ja täysipainoista elämää (kivun voimakkuus 4-6/10 VAS kipujanalla). Kipukurssin kuvaus Kurssille osallistui 7 henkilöä, kuusi naista ja yksi mies. Kaikilla oli kipuja: neljällä selän seudulla, yhdellä olkapään, yhdellä jalkaterien ja yhdellä vatsan alueella. Kaikilla oireita oli ollut jo pitkään useampia vuosia. Kokoontumiskertoja oli kuusi seuranta mukaan lukien. Ensimmäinen kokoontuminen kesti 1½ päivää. Kaksi kertaa kokoontumiset järjestettiini klo ja kolmella viimeisellä kerralla klo Suurelta osin kurssilla tehtiin kehotietoisuusharjoituksia, jossa menetelmänä oli BBAT (Basic Body Awareness terapia, Jacques Dropsyn kehittämä, Gertrud Roxendalin fysioterapiaan tuoma). BBAT on kokonaisvaltainen psykofyysinen fysioterapiamenetelmä, jonka avulla pyritään saamaan ihmisen terveyttä edistävät voimavarat käyttöön. BBAT kietoo yhteen tasapainon, vapaan hengityksen ja tietoisen läsnäolon liikeharjoittelun avulla. BBAT:ssä tehdään yksinkertaisia arkeen soveltuvia liikeharjoituksia makuulla, istuen, seisten ja kävellen. Myös äänenkäyttö- ja pariharjoituksia tehdään. Liikkeitä on helppo 20

22 jatkaa omassa arjessa, työssä, kotona tai vapaa-ajan tilanteissa. Vuorovaikutus sekä keskustelut liittyen asiakkaiden havaintoihin, kokemuksiin, oivalluksiin ja oppimiseen ovat keskeisellä sijalla. BBAT on havaittu vaikuttavaksi menetelmäksi muun muassa kipukuntoutuksessa. Kuva 2. Hankkeen aikana Silta -yhteistyömalli kehittyi vuorovaikutusmalliksi. 3.2 Johtopäätöksiä työterveyshuollon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyöstä Kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen yhteistyölle löytyi yhteisessä keskustelussa yhteisiä tavoitteita, mutta käytännössä yhteistyö käynnistyi hitaasti. Muutokselle ei nähty niin suurta tarvetta. Molempien toimijoiden toimintakäytännöt olivat muotoutuneet ja vakiintuneet hyvin omanlaisikseen. Työterveyshuoltojen hyvin pitkälti normitetut tehtävät ja toisaalta kuntoutustoimijoiden kilpailutuksen myötä muotoutuneet toimintakäytännöt eivät kohdanneet. 21

23 Hanke antoi työterveyshuolloille mahdollisuuden esittää toiveita oman toimintansa uudistamiseksi, mutta hankkeen edetessä ilmeni, että niillä ollut valmiuksia lähteä kuvattua rohkeammin mukaan tähän uudistumismahdollisuuteen. Tähän on voinut osaltaan vaikuttaa myös se, että kuntoutukset on perinteisesti toteutettu Kelan standardien mukaisesti, jolloin työterveyshuollon rooli on ollut yhdessä työpaikan kanssa ohjata kuntoutukseen asiakkaita, jotka Kela on viimekädessä hyväksynyt. Kuntoutusten osalta oli totuttu toimimaan niin Kelan ehdoilla, että uudenlaiseen mahdollisuuteen ei osattu/uskallettu tarttua. Hankkeessa pyrittiin rakentamaan tilaisuuksia uudenlaisen toiminnan kehittämiselle, mutta ehkä hanke ei myöskään riittävästi pystynyt tukemaan näiden tahojen yhteistyön rakentamista. Käytännössä yhteistyön käynnistymistä hidasti Härmän kuntokeskuksen ja Vöyrin kuntoutuslaitoksen yhdistyminen vuoden vaihteessa. Henkilökunta oli ki inni muutoksen läpiviennissä niin, että uusien hanketehtävien käynnistämiseen ei riittänyt aikaa ja resursseja. Sekä Härmän kuntokeskuksen että Avire Oy:n henkilökuntaa koulutettiin ratkaisukeskeisen työotteen käyttöönottoon ja OHL-varhaiskuntoutusmallin ohjaamiseen vuoden 2012 aikana. Vuoden 2012 lopussa Avire-Kuntoutus Oy toiminnassa oli työluotsityö saatu käynnistettyä. Kehittämistyöhön tuli kuukauden katkos, kun Avire-Kuntoutuksen toiminta loppui, mutta toiminta jatkui Avire Oy:n toimesta ja osittain samojen yhteyshenkilöiden kanssa. Toimiessaan yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa kumpikin kuntoutustoimija esitteli aktiivisesti omia tuotteitaan. Osittain voi jopa todeta, että liiankin aktiivisesti, sillä tällöin ei syntynyt luontaisesti tilaisuutta keskustella työterveyshuoltojen yhteistyötarpeista. Hanketyön kannalta keskeinen seikka, josta tulee oppia jatkoa ajatellen, on se, että hankeasioiden hoito viivästyi, kun kummankin kuntoutustoimijan osalta yhteydet hoidettiin yhden, erittäin kiireisen henkilön kautta. 22

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite

Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite Party-hankkeen väliseminaari 22.11.2016 Salo Polkuja työelämään (TEMPO) 2015-2018 Työkykykoordinaattorikoulutus Pirkko Mäkelä-Pusa 22.11.2016 Salo Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite Tukea työkykyä ja

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot