Kauppakamarin ja HERA:n esiselvitys HERIEC-palvelun käynnistämismahdollisuuksista Helsinki Region Immigrant Employment Council
|
|
- Emma Amanda Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauppakamarin ja HERA:n esiselvitys HERIEC-palvelun käynnistämismahdllisuuksista Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari
2 2 TIIVISTELMÄ Kauppakamarin ja HERA:n (Helsinki Educatin and Research Area) tavitteena n etsiä ratkaisuja, jilla yritykset ja työnantajat pystyvät nykyistä paremmin löytämään ja työllistämään kulutettuja kansainvälisiä saajia. Tehkkaita tunnistettuja keinja vat mentrinti, täsmärekrytintipalvelut, sumen kielen ppimisen integrinti työelämään, infrmaatin jalstaminen ja jakaminen työnantajille ja sekä työnantajien valmentaminen mnikulttuurisuuden hyödyntämiseen. Tässä esiselvityksessä tutkitaan mahdllisuuksia perustaa metrplialueelle yrityksiin ja työnantajiin keskittyvä julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöhön perustuva palvelu (työnimi HERIEC), jnka kautta edistetään kulutettujen ulkmaalaistaustaisten saajien työllistymistä avimille työmarkkinille kulutustaan vastaaviin tehtäviin. Esiselvityksen keskeisiä tietlähteitä vat krkeakulujen ja kauppakamarin mien kkemusten lisäksi sidsryhmien haastattelut, hankkeen työryhmät ja ihmiset (prjektiryhmä, yritysviisaat ja jedit) sekä kansainvälisistä esimerkeistä erityisesti Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil (TRIEC) ja Internatinal Huse Cpenhagen (IHC). Lisäksi esiselvityksessä tehtiin kirjallisuus- ja lähdeaineistkatsaus työperäiseen maahanmuuttn ja ulkmaalaistaustaisten työllistymiseen liittyvistä hankkeista, plitiikkalinjauksista, strategiapapereista ja tutkimuksista. Esiselvityksen jhtpäätöksinä vidaan tdeta, että metrplialueella ja kk Sumessa työperäisen maahanmuutn ja j täällä levien kulutettujen ulkmaalaistaustaisten työllistymiseen liittyviin haasteisiin ja tavitteisiin ei helpsti vida nykyisillä palveluprsesseilla vastata. Lähes kaikki sidsryhmät näkevät, että julkisen sektrin pikkihallinnllista yhteistyötä tulee parantaa sekä saada lisää ja nykyistä järjestelmällisemmin tieta yritysten ja työnantajien tarpeista sekä tiivistää julkisen sektrin, yksityisen palveluntarjnnan ja klmannen sektrin yhteistyötä. Yhtä vahvaa n näkemys, että haasteet ja ratkaisuvalikima vat hyvin tunnistettuja, mutta metrplialueelta puuttuu neutraali, vakinaiselta phjalta timiva, julkisen, yksityisen ja klmannen sektrin yhdistävä, timeenpaneva tah, jnka kautta saadaan lemassa levat palvelut ja resurssit tehkkaaseen käyttöön ja kehitykseen. Siksi tarvitaan uusia timintatapja ja yhteistyöverkstja, jtka keskittyvät työperäisen maahanmuutn ja ulkmaalaisten npeutetun työllistymisen kysymyksiin. Esiselvitys ehdttaa erityisesti yrityksiin ja työnantajiin painttuvan HERIEC-palvelun perustamista ja siihen tähtäävää kehityshanketta. HERIEC-kehityshankkeessa tehtävinä lisivat 1) yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja svittaminen sidsryhmien käyttöön, 2) viranmaisten pikkihallinnllisen yhteistyön fasilitinti, 3) yksityisen sektrin palveluntarjnnan kumppanuudet ja yhteistyö, 4) tulsten ja timien mnistaminen ja levittäminen sveltuvin sin kansalliselle taslle ja 5) phjan luminen HERIEC-palvelun vakinaistamiselle. Timintja lisivat mm. Helsinki Regin Welcme Weeks -tapahtumakknaisuuden krdininti ja kehittäminen, mentrinti- ja työharjitteluhjelmien knseptinti ja käynnistys, työelämälähtöisen kielikulutuksen edistäminen, PR ja mielipidevaikuttaminen ja rekrytinti- ja matchingpalveluiden kehittäminen.
3 3 Sisältö TIIVISTELMÄ Jhdant Tilasttieta maahanmuutsta Ulkmaalaistaustaisten työllistyminen Esiselvityksen tavitteet Pliittisia linjauksia ja tietlähteitä Strategisia ja pliittisia linjanvetja Valtineuvstn periaatepäätös valtin ktuttamishjelmasta vusille Maahanmuuttajien työllistymisen aiespimus Metrplialueen ja valtin kasvuspimus Uusimaa-hjelma Hyviä käytänteitä, tietlähteitä ja innittajia TalentMatch Virka-Infn asiakaspalvelun kkemuksia ONE Baltic Sea Regin kielimuurin yli -hanke HERA Mentring Prgramme Expat-hanke Kansainvälisiä esimerkkejä ja kkemuksia Kanada: Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil Tanska: Internatinal Huse Cpenhagen Nrja: Service Centre fr Freign Wrkers ja Internatinal Netwrk f Nrway (INN) HERIEC-palvelumallin phjustusta Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen evästyksiä Linjaukset esiselvityksen tisen vaiheen valmisteluun Taustavalmistelua aktiivisten sidsryhmien kanssa Helsingin kaupunki Uudenmaan liitt Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan TE-timist SEFE ja TEK Ehdtus HERIEC-palveluknseptin jalstamiseksi... 18
4 4 4.1 Tarve n tiedstettu Ehdtus HERIEC-kehittämishankkeeksi HERIEC-kehityshankkeen fkusinti ja khderyhmät HERIEC-kehityshankkeen tehtävät HERIEC-kehityshankkeen henkilöresurssit HERIEC-kehittämishankkeen sijituspaikka Riskit LIITTEET (s ) Liite 1. HERIEC-vaikuttamissuunnitelma Liite 2. General plan fr stakehlders interviews and hearings Liite 3. Talent Retentin Summit / Ohjelma/ Prgramme Liite 4. Esiselvityksen työryhmät ja ihmiset: prjektitiimi, prjektiryhmä, yritysviisaat ja jedit Liite 5: Reprt summary n highly skilled immigratin (Nrway, Denmark, Sweden, Kanada) Liite 6. HERIEC-palvelun beta-versi, jta käytettiin hyväksi ajatuksen esittelemisessä eri sidsryhmille ja haastattelujen yhtenä apuvälineenä.
5 Osuus kk väestöstä, % 5 1 Jhdant Taluden kasvun kannalta Sumen ja metrplialueen keskeisiä nnistumisen edellytyksiä vat työviman riittävyys ja maahanmuutt. Metrplialueella työpaikkjen määrän n arviitu kasvavan nin työpaikalla vuteen 2030 mennessä, jllin seudulla lisi yli työpaikkaa. Työviman turvaaminen n haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön pistuminen eläkkeelle n suurempaa kuin uusien ikälukkien siirtyminen työvimaksi. Siten maahanmuuttajien merkitys krstuu humattavasti. 1.1 Tilasttieta maahanmuutsta Tilastkeskuksen arvin mukaan Sumessa asuu vunna 2020 ulkmaalaisia nin , jista yli pulet sijittuu metrplialueelle. Määrä kasvaa nin henkilöllä vusittain. Ennusteen mukaan Helsingissä, Espssa ja Vantaalla vieraskielisten suus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prsenttiin asukasmäärästä. Myös kehyskunnissa vieraskielisten suus tulee kasvamaan (Metrpli meille kaikille -raprtti ). 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Helsinki Esp Vantaa Kehysalue 0, Kuvit 1 ja 2. Helsingin seudun työikäisen väestön ennuste vieraskielisyyden mukaan (lähde: Helsingin kaupungin tietkeskus 2013) Helsingin seutu Vieraskieliset Kantaväestö
6 6 Tärkeä ja kasvava ryhmä saamisen ja työviman tarjnnan näkökulmasta vat sumalaisissa ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa piskelevat tutkint-piskelijat, jita vusittain valmistuu nin Määrän dtetaan lisääntyvän, sillä petus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan Sumessa piskelee vunna 2015 nin ulkmaalaista tutkint-piskelijaa ja tutkijakuluissa ulkmaalaisten suus n 20 %. 1.2 Ulkmaalaistaustaisten työllistyminen Vunna 2011 kaikista työhankijista li ulkmaalaisia 8 %, pääkaupunkiseudulla vastaava luku n nin viidennes. Nyrkkisääntö n että ulkmaalaistaustaisten työttömyys n nin klminkertainen kantaväestöön verrattuna. Krkeakulutuksen saaneita ulkmaisia työnhakijita n kk maassa 7 240, jista Uudellamaalla nin (kuvi 3). Kuvi 3: Ulkmaiset työnhakijat ikäryhmittäin ja kulutustasn mukaan. Vunna 2009 peräti kaksi klmassaa ulkmaisista krkeakulupiskelijista jäi valmistumisensa jälkeen Sumeen. Pulet ulkmaalaisista piskelijista li vuden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Sumeen, vastaava luku sumalaisten piskelijiden khdalla li 86 % (CIMO 2013). Luvuista hulimatta tdellisuus n hunmpi, sillä ulkmaalaisten ensimmäisen työpaikan bruttpalkka n pulella vähemmän kuin eura ja seuraavassakin työpaikassa näin n vielä klmassalla valmistuneista (VALOA-selvityksiä 2012). Tässä tapauksessa sekä yhteiskunnan tekemä kulutusinvestinti että yksilön hankkima saaminen ei le läheskään parhaassa mahdllisessa käytössä sumalaisissa yrityksissä ja työelämässä.
7 7 1.3 Esiselvityksen tavitteet Helsinki Educatin and Research Area (HERA 1 ) ja Helsingin seudun kauppakamarin 2 (yhteistyöspimus ) tavitteena n löytää palveluja ja keinja, jilla yritykset ja työnantajat pystyvät nykyistä paremmin löytämään ja työllistämään kulutettuja kansainvälisiä saajia. Esiselvityksen taustataht ymmärtävät sen, että mnet työllistyvyyteen liittyvät palvelut ja timet eivät rajitu kskemaan vain yhtä yksittäistä ryhmää. Oletuksena kuitenkin n, että keskittymällä erilaisten maahanmuuttajaryhmien tarpeisiin räätälöidysti tässä tapauksessa kulutetut kv-saajat vidaan työllistymisen tehstamiseen tähtääviä palveluja kehittää ja tulksia mitata nykyisiä palvelukäytäntöjä paremmin. Esiselvitystyön esimerkkinä n Kanadassa Trntssa tteutettu palvelumalli (Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil), jssa eri taht kkava päivänvarj-rganisaati edistää krkeasti kulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä ja työelämään integritumista, kehittää ja krdini yritys- ja työnantajapalveluja sekä sallistuu työperäistä maahanmuutta kskevaan plitiikkakeskusteluun. Esiselvityksessä palvelusta käytetään työnimeä Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil (HERIEC). Kansainvälisten saajien työllistymisastetta parantavia keinja n löydetty ja kehitetty esimerkiksi HERAkrkeakulujen VALOA-hankkeessa ja susituksia timiksi esitetty kauppakamarin julkaisemissa teeseissä (2011). Tehkkaita timia ja palveluita vat työnantajille suunnatut mentrintihjelmat, työnantajille ja kansainvälisille saajille räätälöidyt täsmärekrytintipalvelut, sumen kielen ppimisen integrinti työelämään ja petustarjnnan kehittäminen työpaikille, infrmaatin jalstaminen ja jakaminen työnantajille lemassa levista palveluista ja siihen liittyvä palveluhjaus sekä työnantajien valmentaminen ja auttaminen mnikulttuurisuuden hyödyntämisessä. Tässä esiselvityksessä testataan edellä mainittujen keinjen vaikuttavuutta ja tivttavuutta keskeisillä palveluntuttajaryhmillä sekä käyttäjillä, työnantajilla ja ulkmaalaisilla saajilla. Keskeisenä edellytyksenä työllistymistä ja yritysten sallistumista edistäville timille n tarve löytää nykyistä parempia tapja tehdä seudullista, pikkihallinnllista ja mnenkeskistä julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöstä. Elinkeinelämän näkökulmasta metrplialue hyötyisi neutraalista, yhden luukun yhteistyöfrumista, jnka kautta visivat khdata ja tehdä justavaa yhteistyötä paikallis-, alue- ja valtitasn viranmaiset, kulutuksen järjestäjät, krkeakulut, yksityissektrin palveluntuttajat ja erilaiset taht, jtka tuttavat palveluja työnantajille ja kulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseksi. HERIEC-palvelun khderyhmiksi määriteltiin työnantajat ja yritykset, jilla n tarve rekrytida krkeasti kulutettuja ulkmaalaisia (highly skilled immigrants wh have a pst-secndary degree r similar). Tavitteena n khderyhmän työllistyminen avimille työmarkkinille saamista vastaaviin tehtäviin, ja että työnantajat löytävät, rekrytivat ja integrivat uusia työntekijöitä nykyistä helpmmin. Oletuksena li, että Trntn mallin phjalta n mahdllista rakentaa sumalaiseen timintaympäristöön sveltuva palvelumalli. 1 HERA n laajennetun metrplialueen ylipistjen (7) ja ammattikrkeakulujen (8) knsrti, jka n perustettu kehittämään krkeakulujen kansainvälistä timintaa ja kansainvälisille piskelijille ja henkilökunnalle suunnattuja palveluja. HERA knsrtin timinta jatkuu vuden 2013 lppuun. 2 Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta nin palveluja, kauppaa ja tellisuutta edustavaa yritystä. Aluerganisaati kstuu Espn ja Vantaan timistista sekä Keski-Uudenmaan, Luteis-Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan kauppakamariyksiköistä. Kauppakamarin tehtävänä n Helsingin seudun kasvun turvaaminen sekä alueen kuntien, julkisen sektrin ja elinkeinelämän yhteistyön kehittäminen.
8 8 Esiselvityksen tavitteena li selvittää: 1) Onk HERIEC päivänvarj-rganisaatin/-palvelun perustamiselle edellytyksiä? Sidsryhmähaastattelujen, yritysviisaiden, prjektiryhmän ja pidetyn Talent Retentin Summitin tulsten ja kansainvälisten vertailujen perusteella HERA ja kauppakamari päätyivät jhtpäätökseen, että n lemassa tarve, tahttila ja edellytyksiä HERIEC-palvelun perustamiselle metrplialueella. 2) Mitkä vat mahdllisen palvelumallin tteuttamisvaihtehdt? Esiselvityksen tisessa vaiheessa keskityttiin täsmentämään HERIEC-palvelun mahdllisia timintja, selvittämään alueen keskeisten julkisten timijiden valmiuksia jatkkehittelyyn sekä kartittamaan mahdllisia yksityisen sektrin palvelun tuttajien mahdllisuuksia lla mukana HERIEC-palvelussa. 2 Pliittisia linjauksia ja tietlähteitä Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen keskeiset tiednhankintakanavat livat työryhmät (prjektiryhmä, yritysviisaat, prjektitiimi), syventyminen j tehtyihin selvityksiin, susituksiin ja plitiikkahankkeisiin, jilla ratkaistaan ulkmaalaistaustaisten tekijöiden työllistymiseen liittyviä haasteita ja perehtyminen Trntn Regin Immigrant Emplyment Cuncilin timintaan. Näiden tausta-aineistjen ja lähteiden phjalta prjektitiimi kehitti HERIEC-palvelusta beta-versin (liite 5), jta käytettiin hyväksi ajatuksen esittelemisessä eri sidsryhmille ja haastattelujen yhtenä apuvälineenä. 2.1 Strategisia ja pliittisia linjanvetja Valtineuvstn periaatepäätös valtin ktuttamishjelmasta vusille Ohjelman (TEM-julkaisuja 32/2012) yksi painpiste n maahanmuuttajien työllistyminen. Työllistymistä edistetään muun muassa työhallinnn palveluita ja ktuttamiskulutusta, sumen ja rutsin kielen petusta kehittämällä. Ohjelmassa tdetaan, että sen tteuttaminen edellyttää vahvaa ja krdinitua alueja paikallistaslle suunnattua pikkihallinnllista ktuttamisen infrmaati-hjausta. Ohjauksen järjestämiseksi ludaan eri viranmaisten, lemassa leviin rakenteisiin ja verkstyhteistyöhön perustava saamiskeskusmalli (TEM asettaa pikkihallinnllisen kehittämishankkeen). Periaatepäätös sisältää 63 timenpidettä, jista HERIEC-esiselvityksen tavitteita tukevat erityisesti timenpiteet 51 (maahanmuuttajien saamisen tehkas tunnistaminen ja tunnustaminen; yhteishankintakulutuksen hyödyntäminen), 52 (rekrytinti ja asenneilmast; mnimutisuus työpaikilla), 53 (alkuvaiheen hjaus vs. reitti työelämään), 54 (Metrpliplitiikkahjelman aiespimus), 58 (työssä levien, piskelijiden kielikulutus) ja (krkeakulujen kv-piskelijiden kielikulutus, työelämään integrivat harjittelukäytännöt, saamisen tunnustaminen) Maahanmuuttajien työllistymisen aiespimus Hallitushjelmaan perustuva valtin (TEM, OKM), pääkaupunkiseudun kaupunkien, pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen, sekä Helsingin seudun kauppakamarin välinen spimus maahanmuuttajien ktutumisen ja työllistymisen tehstamiseksi vusiksi n jatka vusien vastaavalle menettelylle. Erityisenä tavitteena n kehittää palveluja, jilla maahanmuuttajat pääsevät npeasti
9 9 ktutumiskulutukseen, työkkeiluun tai muuhun työvimapliittiseen palveluun, löytävät paikan avimilta työmarkkinilta tai ryhtyvät yrittäjiksi. Spimuksen liitteessä ( ) vudelle 2013 n kirjattu seuraavia timenpidekknaisuuksia: 1) Uudenmaan työ- ja elinkeintimistn ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen, 2) työelämäyhteyksien tehstaminen ja maahanmuuttajayrittäjyyden tukeminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen, Helsingin seudun kauppakamarin sekä seudullisten yrityspalveluiden kanssa sekä 3) ulkmailla suritettujen tutkintjen ja pätevyyksien tunnustamisen ja hankitun saamisen tunnistamisen kehittäminen. Timenpiteissä n mukana myös HERIEC-esiselvitys ja TalentMatch-knseptin levittäminen Metrplialueen ja valtin kasvuspimus Kaupungit ja valti neuvttelevat syksyn 2013 aikana kasvuspimuksesta, jssa svitaan timia ja painpisteitä alueen kehittämiseksi. Spimuslunnksessa n khta (syyskuu 2013) yritys-, krkeakulu- ja julkissektrin yhteistyön vahvistamiseksi ja maahanmuuttajataustaisen työviman asettautumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lueteltuja timenpiteitä vat muun muassa 1) HERIEC Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil - palvelun/verkstn perustaminen, millä edistetään kansainvälisten saajien verkstitumista ja työelämään integritumista työharjittelu- ja mentrintihjelmien krdininnilla, 2) tuetaan kansainvälisten saajien työllistymistä kulutustaan vastaaviin tehtäviin kehittämällä tutkintjen tunnistamista, tunnustamista ja täydentämistä sekä 3) työnantajien tarpeita vastaavaa kielikulutusta ja palvelujen saatavuutta parantamalla. Lisäksi 4) selvitetään mahdllisuudet perustaa pääkaupunkiseudulle Expat Huse, jsta saisi kaiken ulkmaalaistaustaisten henkilöiden asettautumiseen ja työllistämiseen liittyvän neuvnnan ja hjauksen sekä tukea rekrytintiin ja työyhteisöön integrintiin Uusimaa-hjelma Uusimaa-hjelmassa esitetään Uudenmaan strategisen kehittämisen tahttila, tavitteet ja timenpiteet. Valmistelua jhtaa Uudenmaan liitt yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Sillin yhdestä asiakirjasta löytyvät maakunnan visi, tavitteet ja strategia vuteen Uusimaa-hjelma valmistuu vuden 2013 lppuun mennessä. Ohjelmassa n maahanmuutta ja ktuttamista kskevissa timenpide-ehdtuksissa (lunns ) esitetty mm. seuraavia timia: 1) parannetaan edellytyksiä kansainvälisten saajien rekrytintiin ja integritiin yhteiskuntaan, 2) perustetaan metrplialueen hukuttelevuutta ja kilpailukykyä lisäävä seudullisen työperäisen maahanmuutn neuvnta- ja hjauspiste, 3) vahvistetaan maassa j piskelevien ja asuvien maahanmuuttajien yhteyksiä työelämään ja 4) lisätään työelämässä tarvittavan kielikulutuksen tarjntaa alakhtaisesti khdennettuna 2.2 Hyviä käytänteitä, tietlähteitä ja innittajia TalentMatch TalentMatch n nt-fr-prfit -periaatteella timiva rekrytintiknsepti, jssa saatetaan ulkmailta Sumeen piskelun, työn tai perheen takia muuttaneiden henkilöiden saamisprfiilit yhteen yritysten saamistarpeiden kanssa. Osaajat ja yritykset khtaavat tisensa sekä timivassa palvelussa että vähintään kvartaaleittain järjestettävissä rekrytinti ja matchmaking-tapahtumissa. Tapahtumien yhteydessä vapaamutisen verkstitumisen lisäksi yritykset ja saajat vivat pitää lyhyitä hissipuheita sekä etukäteen spia 15 minuutin henkilökhtaisia tapaamisia. Lisäksi TalentMatchin kautta
10 10 tisensa löytäneet yritys ja saaja vivat yhdessä tai erikseen hakea stipendiä, jlla tuetaan vähintään 3 kk kestävää harjittelujaksa krkeintaan eurlla. Palvelu lanseerattiin Otaniemi Marketingin ja Technpliksen timesta vuden 2012 alussa ja tällä hetkellä n saajan sekä 100 yrityksen prfiilit. Kahdeksassa järjestetyssä tapahtumassa n llut yhteensä sallistujaa, mukaan lukien 84 yrityksen edustajat. Tapahtumien yleisarvsana n llut 4/5 ja niiden yhteydessä n järjestetty yhteensä 250 etukäteen svittua yritys-saajatapaamista. Tapahtumien aikana n slmittu yhteensä 479 uutta kntaktia ja svittu 313 jatkkeskustelua. Tähän mennessä n verifiitu yhteensä 17 syntynyttä spimusta (työspimus, FEC-kulutusspimus, alihankintaspimus, työkkeiluspimus) Virka-Infn asiakaspalvelun kkemuksia Prjektiryhmän jäsen Riitta Lampelt teki yhdessä Virka-Infn palveluneuvjien kanssa analyysin ulkmaalaisten asiakkaiden yleisneuvntatarpeista. Seuraavassa n tteita yhteenvedsta. Vunna 2012 Virka-infn palveluneuvjilla li runsaat ulkmaalaistaustaista asiakasta. Asiakasmäärä kasvi vunna 2012 runsaat 30 prsenttia edelliseen vuteen verrattuna. Hyvin kulutettujen asiakkaiden määrä n lisääntynyt asiakkaiden keskuudessa sen jälkeen, kun neuvntatyö siirtyi Itäkeskuksesta Helsingin kaupungintallle. Tulijista suurin sa n työikäisiä, vutiaita. Asiakkaista yli 30 prsenttia li töissä ja yrittäjiä li seitsemän prsenttia. Hyvin kulutettuja asiakkaita tulee mm. Venäjältä ja eri Baltian maista. Viime vunna EU-kansalaisten määrä n kasvanut. Asiakkaiden lähtömaakirj n laaja. Venäjä n yleisin neuvntakieli, sumi, englanti ja arabia tulevat tasaväkisinä perässä. Nuseva neuvntakieli n kiina. Virka-Infssa asiakkaat kysyvät eniten leskeluluvista (ensimmäinen lupa tai jatklupa). EU-kansalaisten lisääntyessä asiakkaat hjataan rekisteröitymään pliisille ja maistraattiin. Tinen kknaisuus n työelämään liittyvät kysymykset, esimerkiksi mitkä asiat kuuluu kirjata työspimukseen. Asiakkaita hjataan paljn työsujelupiiriin. Yrityksen perustamista harkitsevat tulijat hjataan uusyrityskeskukseen. Klmas kknaisuus kysymyksiä n perheeseen liittyvät, perheenjäsenen tarvitsemat leskeluluvat, perheen palvelut (lasten päivähit, kulut ja terveyspalvelut). Kallis asuminen tuttaa mnelle tulijalle myös ngelmia. Kuvi 4. Virka-Infn asiakkaiden kulutustausta.
11 11 Virka-infssa neuvjat myös avaavat viranmaisten päätöksiä tulijalle. Spivan sumenkielen kurssin löytäminen asiakkaalle n helpttunut palvelun myötä. Neuvjien mukaan henkilökhtaisella mentrinnilla n tarvetta. Lisäksi tietiskut sumalaisesta yhteiskunnasta tai rientitumiskurssit visivat lla tarpeellisia hyvin järjestettyinä ikeassa ympäristössä ONE Baltic Sea Regin kielimuurin yli -hanke Kansainvälisten piskelijiden työllistymiseen Sumeen vaikuttaa vahvasti valmiudet puhua ja ppia sumen tai rutsin kieltä pintjen aikana ja työelämässä. Vaikka Sumesta ja kansainvälisistä yrityksistä löytyy työpaikkja, jissa menestyy ulkmaisilla kielillä, vat nämä työmahdllisuudet tistaiseksi harvassa suhteessa työmarkkinille hakeutuvien kansainvälisten talenttien määrään. Kauppakamarin kautta yrityksille suunnattiin kysely, jssa selvitettiin työnantajien näkemyksiä ulkmaalaistaustaisten kielitaidsta ja niihin liittyvistä palvelutarpeista. Selvityksen mukaan asiantuntijatyöhön palkattavilta työnantajista 63 % edellyttää B2-tasista tai parempaa sumen kielen taita rekrytintihetkellä (kuvi 5) ja vuden kuluttua rekrytinnista 73 % dttaa vastaavaa tasa (Kmppa, Lahtinen & Hietanen 4/2013). B2-tas vastaa sujuvaa puhekieltä. N Asiantuntijiden kielitaittas rekrytintivaiheessa/yritysten näkemykset A1 A2 B1 B2 C1 C2 Kuvi 5. Yritysten ja työnantajien dttama kielitaittas asiantuntijarekrytinnissa. 9 Kaikki vastaajat (N = 145) Hankkeen asiantuntijaryhmässä ja työpajissa tutetuissa susituksissa n ehdtuksia pintjen ja tutkintjen kehittämisestä, työantajien tukemisesta sekä yhteistyön ja krdininnin parantamisesta HERA Mentring Prgramme HERA-mentrintihjelman tavitteena li helpttaa kansainvälisten piskelijiden työllistymistä lumalla verkstja ja hjausta, lisätä työnantajien tietisuutta sekä kehittää mentrinnin menetelmiä. Ohjelmaan sallistui 28 piskelijaa ja 28 työnantajaa, jista 27 aktri-mentriparia suritti hjelman. Päinvastin kuin yleensä, yritysmentreita li tarjlla enemmän kuin hjelmaan li mahdllista ttaa. Tulksia: muutama aktri työllistyi hjelman aikana, yksi perusti man yrityksen, yksi sai gradupaikan yrityksestä, mutta kaiken kaikkiaan aktrit saivat arvkasta tukea mm. työpaikkahaastatteluihin, CV:n tekemiseen ja sumalaisen työelämäkulttuurin tuntemukseen. Mentrit raprtivat, että he ppivat ymmärtämään nurten akateemisten työhakuhaasteita sekä yllättyivät kuinka paljn aktreilla li saamista, jlla vi lla käyttöä työpaikilla ja työelämässä. Kysymykseen lisivatk mentrit valmiit lemaan uudelleen käytettävissä, vastaus li 4,7/5. Aktrit antivat hjelmasta arvsanan 4,5/5.
12 12 Tulkset vahvistavat sen, että hyvin hjattu mentrinti n tehkas väline myös sumalaisessa työkulttuurissa krkeakulujen ja työnantajien vurpuhelun lisäämiseen, piskelijiden työelämävalmiuksien parantamiseen ja verkstjen rakentamiseen, jilla vaikutetaan kulutetun työviman sijittumiseen avimille työmarkkinille. Samankaltaisia tulksia n saavutettu mm. WrkPlace Pirkanmaan - hankkeessa ja Kanadassa TRIEC:n Mentring Partnership -hjelmassa Expat-hanke Expat-prjektin tarkituksena n luda innvatiivisia palveluverkstja (asettautumispalvelut ja sujuva lähtö ktimaasta), jtta kansainvälisten saajien, paikallisten asukkaiden sekä julkisten ja yksityisten palveluntarjajien vurvaikutusta vitaisiin parantaa. Uudenmaan liitn hallinnimassa hankkeessa n mukana kymmenen kumppania Sumesta, Rutsista, Latviasta ja Virsta. Hankkeen päätapahtumassa, Talent Available syyskuussa 2013, sai myös HERIEC-valmistelu puheenvurn. Tapahtuman keskusteluissa ja Expat-hankkeen susituksissa tuli esiin, että sekä työnantajalähtöisellä että ne-stp-shp-viranmaispalvelulla (Liaisn Office) n tarvetta ja kannatusta paitsi metrplialueella niin myös muualla Sumessa kuten Tampereella (Talent Tampere) ja Turussa. ( 2.3 Kansainvälisiä esimerkkejä ja kkemuksia Kansainväistä vertailuphjaa laajennettiin Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncilin (TRIEC) lisäksi tutustumalla vastaperustettuun Kööpenhaminan Internatinal Huse Cpenhagen (IHC) -knseptiin ja Nrjan Internatinal Netwrk f Nrway (INN) -palveluun Kanada: Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil TRIEC n kansainvälisesti usein referitu best practice -esimerkki; sumalaisille se tuli laajempaan tietisuuteen VALOA-hankkeen ansista. Kanadassa malli n Trntn lisäksi tettu käyttöön useilla muilla alueilla. TRIEC:n jhtaja Margaret Eatn esiintyi Talent Retentin Summitissa ja knsulti myös HERIECesiselvityksen tekijöitä. Alla kuvausta TRIEC:n timinnasta. TRIEC (Trnt Reginal Immigrant Emplyment Cuncil) n työnantajien, viranmaisten ja klmannen sektrin yhteistyöfrumi, jnka visina n kulutettujen maahanmuuttajien saaminen seudulle ja sijittuminen avimille työmarkkinille. TRIEC n perustettu vunna 2003 pääsin yksityisen Maytreesäätiön rahituksella. Nykyisin TRIEC:n palveluksessa n 23 henkilöä, ja rahitus perustuu pääsin julkisiin varihin. Vutuinen budjetti n nin 2,2 milj. eura. TRIEC:n timinnan painpisteenä vat yritykset ja työnantajat, jiden timintaa TRIEC kehittää tumalla yhteen keskeiset työperäiseen maahanmuuttn ja ktuttamiseen vaikuttavat sidsryhmät (Cuncil), lumalla palveluita ja timintja, jilla yritykset ja työnantajat nnistuvat entistä paremmin löytämään ulkmaiset saajat ja integrimaan heidät saksi työyhteisöä. TRIEC:n päätiminnt n rganisitu 1) mentrinti-hjelmaan, 2) ulkmaisten saajien PIN-verkstn (Prfessinal Immigrant Netwrks) ja 3) ppimisprtaaliin työnantajille (TRIEC Learning Campus). Näiden lisäksi TRIEC situttaa ja pastaa työnantajia mnikulttuurisuuden khtaamiseen ja hyödyntämisen, tarjaa rekrytintikanavan, tekee mielipidevaikuttamista ja PR-työtä sekä tietysti n lunnllinen timinta-alusta viranmaisten pysyvälle ja tistuvalle yhteistyölle (Intergvernmental Relatins Cmmittee).
13 Tanska: Internatinal Huse Cpenhagen IHC n julkis-yksityinen palvelu ja verkst, jka timii fyysisesti samissa tilissa keskellä Kööpenhaminaa. IHC:n tarkituksena n helpttaa kansainvälisten saajien ja yritysten asettautumista Kööpenhaminaan ja Tanskaan sana valtineuvstn hyväksymää ja timeenpanemaa strategiaa. Yli kymmenen eri tahn etupäässä julkisten viranmaisten tuttamia palveluita, mutta yksityistä palveluntarjntaa vat lupa- ja byrkratiiden hitaminen ne-stp-shp -periaatteella, työnhaku, verkstituminen eri mudissa sekä yleinen auttaminen Kööpenhaminaan asettautumisessa. Päävastuulliset taln perustamisessa livat Kööpenhaminan kaupunki ja Kööpenhaminan ylipist. IHC:n timintaa hjaa neuvttelukunta, jssa mukana n perustajat, yksityisen sektrin timijita ja muita khderyhmälle tärkeitä kumppaneita. Talssa timii myös kansainvälisten tutkijiden htelli. Tanskassa n laajasti selvitetty maahanmuuttajien ktutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulkset eivät yllätä, mutta ne n hyvä tässä kerrata: 1) kieli- ja kulttuuritaitjen ppimisella n selvä psitiivinen krrelaati npeaan ktutumiseen, 2) byrkratia- ja lupa-asiiden juheva sujuminen lisää hukuttelevuutta ja vahvistaa maa-brändia (90 % maahanmuuttajista pitää tätä hyvin tärkeänä), 3) maahanmuuttajat, jtka tulevat piskelemaan Tanskaan, asuvat maassa tdennäköisesti pitempään kuin ne, jtka tulevat maahan töihin, 4) Tanskassa maahanmuuttajat dttavat, että he saisivat apua kielipetuksen järjestelyihin työnantajansa kautta, 79 % pitää tärkeänä, että työn yhteydessä visi piskella kieltä. (The Expat Study 2010) Nrja: Service Centre fr Freign Wrkers ja Internatinal Netwrk f Nrway (INN) Oslssa timii ne-stp-shp -periaatteella Service Centre fr Freign Wrkers -palvelukeskus, jssa työsujeluviranmainen, pliisi, vervirast ja maahanmuuttvirast tarjavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus n perustettu vunna Palvelu n suunnattu työntekijöille, jilla n j työpaikka ja työspimus valmiina. Keskus syntyi neljässä kuukaudessa neljän virastn jhtajien yhteisestä spimuksesta. Service Centerin tavitteena n helpttaa ja npeuttaa maahanmuuttn liittyviä asiita kuten rekisteröinti ja henkilötunnus, lupahakemukset, verasiat, perheen yhdistäminen ja työnantajien neuvnta työperäisen maahanmuutn kysymyksissä. ( Service Center n npeuttanut lennaisesti byrkratian hitamista, työluvan vi saada muutamassa päivässä. Työntekijä vi j lähtömaassa täyttää verkssa sähköisen hakemuksen, jllin kaikki tiedt vat pliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän vi jättää ensimmäiselle tiskille kaikki paperinsa, jsta ne hjataan ikealle tahlle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus vidaan antaa työntekijälle j ensimmäisellä käyntikerralla. Palvelukeskuksen timinta n tdettu Nrjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Nrjaan töihin hituu helpsti ja npeasti. (Service Center-lähde: Ne-seudun raprtti 2010, Hamed Shafae). Yksityisen sektrin asettautumispalveluiden tarjntaa ja prsessien ennustettavuutta parantaa Osln seudulla viranmaisten keskinäinen ja läpinäkyvä yhteistyö byrkratia- ja lupakysymyksissä. INN (Internatinal Netwrk f Nrway) tarjaa yhtenä avimilla markkinilla timivana palveluntuttajana knkreettisia asettautumispalveluita yrityksille, jihin rekrytidaan työntekijöitä työperäisen maahanmuutn kautta. Suurin käyttäjäryhmä n suuret yritykset, jissa HR-sastt stavat palvelun helpttamaan asettautumista sana rekrytintiprsessia. Palveluita vat mm. työntekijän ja heidän perheidensä lupaasiiden hit, asunnn hankinta, vastaantt lentkentällä ja lasten kuluasiiden hit. INN timii
14 14 kauppakamarien yhteydessä seitsemällä paikkakunnalla Nrjassa, yksin Osln kauppakamarissa palvelussa työskentelee 7 henkilöä. ( Osln kauppakamari tteutti vuden 2013 aikana työperäistä maahanmuutta käsittelevän vertailututkimuksen 3 (ks. liite 5), jssa khteina livat Kanada, Tanska, Rutsi ja Sumi. Raprtti päätyy arvissaan siihen, että Nrjassa ja Sumessa maahanmuuttplitiikka n pääsin tteutettu turvapaikanhakijiden ja paklaisten kuin kulutettujen maahanmuuttajien maahan hukuttelemisen ehdilla. Rutsissa n Phjismaiden liberaalein maahanmuuttplitiikka. Tanska n Phjismaista aina maa, jssa tteutetaan työperäistä maahanmuuttplitiikkaa mana pliittisena tavitteena. Tästä käytännön esimerkkeinä vat mm. Internatinal Huse Cpenhagen ja Wrk In Denmark -palvelu/prtaali, jka keskittyy kulutettujen maahanmuuttajien saamiseen ja pysymiseen Tanskassa. Sumen plitiikasta raprtissa tdetaan, että Vanhasen/Kivimäen hallituksen alittama praktiivinen työperäistä maahanmuutta edistävä plitiikka n jäänyt vähälle humille Kataisen hallituksessa ja sen hallitushjelmassa. Raprtti päätyy susittamaan Nrjalle Tanskan mallia, jssa erilaisille maahanmuuttajaryhmille ja työnantajille tulisi tarjta enemmän eri maahanmuuttajakhderyhmien mukaan massaräätälöityjä palveluja. Seuraavassa taulukssa (taulukk 1) n ehdtettu timia Nrjalle; nämä ajatukset sveltuvat mnin sin myös Sumeen. Taulukk 1. Raprtin susituksia kulutetun ulkmaalaisen työviman saamiseksi Nrjaan (Kristin Omhlt-Jensen 2013, Osln kauppakamari, INN-palvelu) 1 Tehkasta työperäistä maahanmuutta edistävä plitiikka keskittyy parantamaan yritysten kykyä hukutella, rekrytida ja integrida ulkmaisia saajia työyhteisöön. 2 Kulutetuille ulkmaisille saajille enemmän mia palveluita sekä läpinäkyvät ja ennustettavat työ- ja muiden lupien käsittelyprsessit (hum. Oslssa n ne-stp-shp Service Centre fr Freign Wrkers -palvelu, mutta maanlaajuisesti knsepti ei le vielä käytössä) 3 Pakllinen kieli- ja yhteiskuntakulttuurivalmennus kaikille, jtka haluavat työskennellä ja asua Nrjassa. Kielikurssien tulisi lla maksuttmia. 4 Saada yksityisen ja klmannen sektrin palveluntuttajat ja yhteisöt tuttamaan asettautumista helpttavia ja tukevia palveluita 5 Luda nykyistä paremmat tilastt, jissa työperäinen maahanmuutt n mana tarkastelukknaisuutena. 6 Luda nline-prtaali, jssa keskitetysti tieta työskentelystä Nrjassa, sinne saapumisesta ja siellä elämisestä (vrt. 3 HERIEC-palvelumallin phjustusta HERIEC-palvelun luminen ja siihen liittyvän yhteistyöverkstn timinta edellyttää laajaa ja mnitasista vaikuttamista hallinnn ja plitiikan päätöksentekijöihin ennen kuin valmistelussa n mahdllista edetä timinnan taslle. Esiselvityksessä n myös laadittu vaikuttamissuunnitelma (liite 1), jta vi hyödyntää esiselvitysvaiheen päätymisen jälkeen. Tällöin n lemassa parempi käsitys siitä, mikä HERIEC n, mitä sen tulisi tehdä ja mitkä taht vat sen kehittämiseen situtuneet. 3 Kmpetanseinnvandring Hvrdan gjør vi Nrge til et fretrukket land? Kristin Omhlt-Jensen Osl Handelskammer Raprtin yhteenvet n esiselvityksen lppuraprtin liitteenä. Englanninkielisen yhteenvedn nrjan kielestä n tehnyt tanskalainen Sören Rasmussen, jka n HERIC-prjektiryhmän ja -tiimin jäsen.
15 Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen evästyksiä Sidsryhmähaastattelut (ks. haastatellut taht, liite 2) tteutettiin maalis-tukkuussa. Haastatteluihin ja phdintihin sallistui 13 rganisaatita ja taha, jiden lisäksi prjektitiimi kävi lukuisia taustakeskusteluja eri sidsryhmien kanssa. Lisäksi tukkuussa järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus yksityisen ja julkisen sektrin palveluntarjajille, jtka tuttavat kulutus-, rekrytinti, neuvnta- ja sijittautumispalveluita. Tavitteena li saada yleiskuva julkisen sektrin timijiden tarpeista, tavitteista ja näkemyksistä HERIEC-tyyppisen palvelun tteuttamisesta. Phjana haastatteluissa käytettiin HERIEC 1.0- kuvausta, jssa lunnsteltiin yhdenlaiselle HERIEC-palvelulle visi, missi, tavitteet, tehtävät ja timinnan rganisituminen (liite 6). Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen tulkset ja jhtpäätökset livat testissä Talent Retentin Summitissa Kmmenttipuheenvurissa jedi-, yritys- ja työnantajaesiintyjien lisäksi tukea HERIEC-ajatukselle esittävät mm. Uudenmaan liitn hallituksen puheenjhtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä, varatimitusjhtaja Jrma Nyrhilä (Helsingin seudun kauppakamari), kehitysjhtaja Ossi Tumi (Helsingin ylipist) ja ktuttamisyksikön jhtaja Kristina Stenman (työ- ja elinkeinministeriö). HERA ja kauppakamari päättivät heti Talent Retentin Summitin jälkeen jatkaa esiselvityksen tiseen vaiheeseen. Tekijät, jita sidsryhmät pitivät tärkeimpinä edellytyksinä, livat 1) julkisen sektrin pikkihallinnllisen yhteistyön lisääminen sekä 2) yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja välittäminen palveluntuttajille. Taulukssa 2 n esitetty viisi keskeistä edellytystä, jilla vidaan vaikuttaa ulkmaalaisten saajien sijittumiseen avimille työmarkkinille kulutustaan ja saamistaan vastaaviin tehtäviin. Taulukk 2. Edellytyksiä ja timia, jilla vidaan vaikuttaa ulkmaalaisten saajien työllistymiseen ja yritysten rekrytintiin Merkitys max 100 Julkisen sektrin pikkihallinnllisen yhteistyön lisääminen 90 Yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja jakaminen/jalstaminen 85 palveluita tuttaville sidsryhmille Mielipidevaikuttaminen ja PR-työ 65 Työnantajia aktiviva ja palveluja kehittävä hjelma- ja pilttitiminta 65 Tiedn tuttaminen, analysinti ja jalstaminen Linjaukset esiselvityksen tisen vaiheen valmisteluun Tisen vaiheen keskeinen tehtävä li rakentaa HERIEC-palvelun kehittämiselle ja käynnistämiselle vaihtehtja. Tämän tueksi ja valmistelun suuntaamiseksi kesän aikana HERIEC-ajatusta jalstettiin prjektiryhmässä, prjektitiimissä sekä Helsingin kaupungin elinkeintimessa/maahanmuutt-sastlla, jka n llut esiselvityksen valmistelussa alitteellisesti mukana. Seuraavaan (taulukk 3) n kttu edellytyksiä, jtka hjasivat esiselvityksen tisen vaiheen etenemistä.
16 16 Taulukk 3. Esiselvityksen ja mahdllisen kehityshankkeen valmistelulle määriteltyjä edellytyksiä Valmistelua hjaavia tavitteita Pikkihallinnllisen viranmaisyhteistyön Pikkihallinnllisen yhteistyön lisäämisen tarve n vahvasti dkumentitu työperäiseen maahanmuuttn ja mm. valtin ktuttamishjelmaperiaatepäätöksessä, Valtin saavan työviman työelämään sujuvasti tarkastusvirastn tulksellisuuskertmuksessa, HERIEC:n haastatteluissa ja siirtymiseksi n erittäin tärkeä edellytys, Uudenmaan liitn Expat-hankkeessa. Vaikka HERIEC-palvelua ei jtta HERIEC-palvelu vi timia perustettaisi, tulisi metrplialueelle perustaa yksilöitä, työnantajia ja tehkkaasti ja tulkselliseksi. asettautumispalveluita tuttavia yrityksiä varten työperäistä Viranmaisyhteistyön kumppaniksi ja maahanmuutta yksinkertaistava ja npeuttava ne-stp-shp - täydentäjäksi tarvitaan yksityisen sektrin sekä klmannen sektrin palvelutarjntaa asettautumispalvelu Kööpenhaminan, Osln ja Amsterdamin esimerkkien mukaan. ja saamista. Khderyhmäfkusinti n tehtävä riittävän tiukasti, jtta palvelut vidaan suunnata tehkkaasti. Pääkhderyhmä vat yritykset ja työnantajat sekä kvsaajien työllistyminen. HERIEC-palvelussa hyödynnetään ja ktaan yhden luukun periaatteella mahdllisimman paljn j lemassa levia palveluita ja hyviä käytänteitä. Trntn TRIEC:n nnistumisen menestystekijöitä vat yksityisen ja julkisen sektrin tiiviin vurvaikutuksen lisäksi keskittyminen työnantajien rekrytinti- ja työyhteisöön integrintivalmiuksien parantamiseen. Mnissa maissa kulutetuille maahanmuuttajille n käynnistetty yhä enemmän khdennettuja palveluita, jissa yhtenä mtiivina n maan vetvimaisuuden lisääminen ja työviman hukuttelu. HERIEC-palvelu n kauppakeskuksen inf- ja hjaustiski, jsta a) työnantajat löytävät npeasti ikeiden julkisten ja yksityisten palveluiden äärelle, ja jsta b) työnantajat saavat keskitettyä tieta ja palveluhjausta rekrytinnin ja työllistämisen tueksi. HERIEC-ajatus n surassa yhteydessä Team Finland -verkstn tavitteisiin, jilla edistetään sumalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parannetaan Sumen maakuvaa. HERIEC-palvelulle tulee hakea tistaiseksi vimassa levaa ja vähintään alueellisesti vahvasti vaikuttavaa ratkaisua. HERIEC-palvelun timinnan suurin yhteinen nimittäjä n yhteydet, kanavat ja vurpuhelu yrityksien ja työnantajien kanssa. Edetään knkreettisiin timiin ja palveluihin HERIEC-palvelu tarvitsee neutraalin ja työnantajarajapinnassa timivan sijituspaikan Osaava työvima n yksi tärkeimpiä yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä (Keskuskauppakamarin kilpailukykyselvitys 2013) Teema n llut agendalla j pitkään ja ngelmat/haasteet/ratkaisut vat varsin hyvin kaikkien sidsryhmien tiedssa. Kkemukset vat pettaneet, että väliaikaiset hankkeet eivät jhda pysyviin ratkaisuihin. Tähän jhtpäätökseen päättyy myös työviman maahanmuutn ulkmaalaisia piskelijita kskevien prjektien vusien ulkpulinen arviinti (2013). HERIEC n is viestintä- ja vurvaikutuskanava työnantajien ja palveluntuttajien kesken, se timii neutraalina yritystarpeiden tuntsarvena ja työelämän tarpeiden kerääjänä/jalstajana/esiintujana. HERIEC vi myös kehittää/piltida uusia ratkaisuja tai täyttää työelämän ad hc -tarpeita. Selvityksiä, tutkimuksia ja susituksia n lemassa runsaasti, mutta systemaattisia ja mnenkeskisiä asiakasrajapintaan ulttuvia palveluratkaisuja n vähän. TRIEC:n vetäjä Margaret Eatn krsti välttämättömyyttä ja valmiuksia siirtyä suunnitelmista npeasti knkreettisiin timiin ja palveluihin, js tarve n tunnistettu, sidsryhmät vat situtuneet yhteistyöhön ja palvelun ktipesäkysymys n ratkaistu. Julkistahjen haastatteluissa tuli selväksi, että viranmaiset eivät ke itseään lunnlliseksi ktipesäksi HERIEC-palvelulle, kska a) niiltä puuttuvat laajat yritys- ja työnantajayhteydet ja että b) julkisyhteisön ulkpulinen, mutta neutraaliksi kettu tah visi edistää pikkihallinnllisen yhteistyön kehittymistä.
17 Taustavalmistelua aktiivisten sidsryhmien kanssa El-syyskuussa kauppakamari tapasi vielä Uudenmaan liitn, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan TEtimistn jhdt. Lisäksi kesä-syyskuussa käytiin neuvtteluja ja keskusteluja mm. Helsingin kaupungin sekä SEFE:n (Sumen Eknmiliitt) ja TEK:n (Tekniikan akateemiset) kanssa. Seuraavassa n esitetty jhtpäätöksiä keskusteluista, jilla n llut vaikutusta tämän esiselvityksen lppupäätelmiin Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki hakee malla situtumisellaan SOLID- ja ESR-rahituksia ajalle 1/2014-6/2015 timintihin, jilla tteutetaan Helsingin kaupungin strategiahjelmaa Kknaisuuteen kuuluvat Helsinki Regin Welcme Weeks, Helsingin ylipistn krdiniman One Baltic Regin -hankkeen kielisusituksen timeenpana sekä mentrintiknseptin kehittämistä. Nämä teemat vat myös tärkeä sa HERIEC-esiselvityksessä tdennettuja keinja ja kehitystarpeita. Hakemuksessa ei-rahallisina partnereina vat mukana muun muassa Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin ylipist, Aalt-ylipist, Uudenmaan liitt, Esp ja Vantaa sekä TRIEC (Trnt) ja Internatinal Huse Cpenhagen (IHC). Ennakktietja päätöksestä dtetaan marraskuussa. Js rahituspäätös n haetun mukainen, sen avulla teemassa n 2 asiantuntijaa, jtka vivat käyttää HERIEC-palvelun kehittämiseen nin 1,5 htv. Keskusteluissa phdittiin lisäksi mahdllisuutta rakentaa Helsingin hakeman sin rinnalle tai yhteyteen tinen si, jka ttaisi tehtäväkseen HERIEC-palvelumallin kehittämisen kknaisvaltaisen kehittämisvastuun ja työnantajalähtöisten palvelutiminnan knseptinnin Uudenmaan liitt Uudenmaan liitt näkee seudullisen HERIEC-palvelun perustamiseen tähtäävän hankekknaisuuden järkevänä vaihtehtna. HERIEC-palvelun kehittämishanke visi mahdllisesti lla Uudenmaan liitn taludellisesti tukema, js sen taakse saadaan kehittämiseen riittävästi situtuneita sidsryhmiä ja palvelulle löytyy spiva ktipesä. Myös Uudenmaan liitn Expat-prjektin kkemuksia ja sieltä saatavaa saamista n mahdllisuus hyödyntää HERIEC:n kehittelyssä. Uusimaa-hjelman lunnsversissa n timenpiteenä ehdtukset a) perustaa metrplialueen hukuttelevuutta ja kilpailukykyä parantava työperäisen maahanmuutn neuvnta- ja hjauspiste ja b) vahvistaa j maassa piskelevien asuvien maahanmuuttajien yhteyksiä työelämään. Uudenmaan liitt tivi myös valmistelussa tettavan humin yrittäjyyden seudullisen edistämisen ja YritysHelsinki-palvelun, jnne n keskitetty maahanmuuttajien yritysneuvnta pääkaupunkiseudulla Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus näkee HERIEC-ideassa paljn ptentiaalia. ELY:llä n rajitetut mahdllisuudet rahallisesti tukea kehittämishanketta, mutta lemassa levien kehityshankkeiden/kkeilujen ja mien timintjen kautta n mahdllisuus sallistua. HERIEC:n ydintehtäviä visivat lla työnantajien ja kv-saajien yhteensaattaminen (työkaluna esim. TalentMatch), mentrinnin kehittäminen sekä työnantajien infrmiminen erilaisiin kansainvälisiin rekrytinteihin liittyvistä teemista. Viranmaisten pikkihallinnllisen yhteistyön kehittäminen n tarpeellista, mutta samassa yhteydessä pitää katsa lemassa levat mahdllisuudet ja tulssa levat uudistukset. Näistä erityisesti metrplihallinnn perustaminen (valtineuvstn rakennepliittinen hjelmapäätös , käynnistys 2017) ja asiakaspalvelu-uudistus (Asiakaspalvelu2014 yhdessä palvelut lähelle, VM 14/2013) vat isja hankkeita. Metrplihallint hitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkein ja innvaatiplitiikan, maankäytön, asumisen
18 18 ja liikenteen tteuttamisen sekä segregaatin, työvimaan ja maahanmuuttn liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. ASPA-uudistuksen ehdtuksissa n esitetty, että yhteisessä asiakaspalvelussa tarjttaisiin aina pliisin, työ- ja elinkeintimistjen, verhallinnn, maistraattien, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus), työviman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. ELY-keskus haluaa sallistua esiselvityksen jälkeisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, jissa HERIEC-palvelua suunnitellaan Uudenmaan TE-timist Uudenmaan TE-timist suhtautuu mahdllisen HERIEC-palvelun/-yhteistyöverkstn kautta saavutettaviin hyötyihin psitiivisin dtuksin. HERIEC-palvelun kehittämisen yhteydessä tuli myös käynnistää seudullisen, viranmaisten yhdessä ylläpitämä n-stp-shp -palvelun (erilaiset rekisteröitymiset, lupasiat, henkilötunnukset, ver, Kela, yhteydet työllistymiseen, ktuttamisen alkukartituksen jatktimiin hjaaminen) selvittäminen, kska tällä tavalla vitaisiin npeuttaa kulutettujen maahanmuuttajien asettautumista, parantaa työnantajien ja yritysten saamaa palvelua ja edistää viranmaisten pikkihallinnllista yhteistyötä. Selvitystyössä tulee ttaa humin meneillään levat hallintuudistukset (Asiakaspalvelu2014, VM 14/2013 ja metrplihallinnn perustaminen). Uudenmaan TE-timistn näkökulmasta työllisyys ja työnantajapalveluihin ja avimille työmarkkinille tähtäävät timet sekä ktuttamisen tavitteiden saavuttaminen vat kiinnstavia. Yksi is teema n keint yhdistää työllistyminen ja ammatti- ja kielikulutus tavalla, jka tapahtuu mahdllisimman hyvin integrituna työelämän kysyntään. HERIEC-palvelu visi lla spiva yhteistyöalusta pilteille/ad hchankkeille sekä yritysten ja ulkmaisten saajien yhteensaattamiselle (matching). Samin TE-timistn ja krkeakulujen ulkmaalaisten piskelijiden nivelvaiheen neuvntaan ja työhön pääsemiseen vi lla mahdllisuuksia löytää uusia keinja. Olennaista n löytää tapja käynnistää knkreettisia ja mitattavissa levia yhteistyötimia. Uudenmaan TE-timist haluaa sallistua esiselvityksen jälkeisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, jissa HERIEC-palvelua suunnitellaan SEFE ja TEK SEFE (Sumen Eknmiliitt) ja TEK (Tekniikan akateemiset) vat strategiissaan kiinnittäneet erityistä humita kansainvälistymiseen ja kansainvälisten piskelijiden työllistymismahdllisuuksien parantamiseen. Liitt vat mm. parantaneet englanninkielisiä jäsenpalveluitaan ja myös tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään kansainvälisyysteemassa. Mentrinti yhtenä menetelmä visi lla mahdllinen kehitys- ja yhteistyökhde. Tässä vaiheessa SEFE ja TEK seuraavat kiinnstuneina HERIEC:n etenemistä ja vivat timia kntaktipintina miin jäsenistöihinsä. 4 Ehdtus HERIEC-palveluknseptin jalstamiseksi 4.1 Tarve n tiedstettu HERIEC-palvelun avaintekijöitä vat aktiiviset yhteydet työelämään ja siellä timiviin yrityksiin ja työnantajiin, jtka vivat palvelun kautta löytää itselleen spivia j maassa levia tai tänne työperäisen maahanmuutn kautta saapuvia kansainvälisiä saajia. HERIEC-palvelun avulla vidaan parantaa kulutettujen maahanmuuttajien työllistymisastetta, parantaa työnantajien saavan työviman saatavuutta
19 19 ja löydettävyyttä, selvittää yritysten ja työnantajien tarpeita, kehittää ja piltida työelämälähtöisiä palveluja ja tehstaa j lemassa levien resurssien ja palveluiden vaikuttavuutta. Sumessa laajasti tunnustetaan, että maamme tarvitsee tulevaisuudessa maan rajjen ulkpulelta tulevia saajia, ja että Sumi häviää esimerkiksi phjismaisille naapureilleen hukuttelevana khdemaana puhumattakaan Yhdysvallista, Is-Britanniasta, Hllannista, Saksasta ja Kanadasta. Sumessa n kuitenkin mni asia erittäin hyvin kuten arvstettu kulutus- ja saaminen, vakaa yhteiskuntajärjestelmä, tasaarvinen yhteiskunta ja hyvin timivat peruspalvelut. Lisäksi täällä n paljn kansainvälisestä ja glbaalista liiketiminnasta suraan tai välillisesti liikevaihtnsa hankkiva yrityksiä, jiden menestyksestä Sumen kestävyysvajeen, uusien työpaikkjen ja hyvinvintivaltin rahitus n pitkälti riippuvainen. Päivänselvää kuitenkin n, että mikään yksittäinen palvelu tai hanke ei vi yksin ratkaista työperäisen maahanmuutn ja työllistymisen haasteita tai taata, että työnantajien kansainvälisten saajien rekrytintivlyymit radikaalisti npeasti lisääntyisivät. Yhtä varmaa kuitenkin n, että metrplialueella kuten kk Sumessa n mnia teemaan liittyviä tunnistettuja ngelmia ja ratkaisuehdtuksia, jihin ei vida nykyisillä palveluilla tai palveluprsesseilla kvin helpsti vastata. Siksi tarvitaan uusia timintatapja ja yhteistyöverkstja, jtka keskittyvät työperäisen maahanmuutn ja ulkmaalaisten npeutetun työllistymisen kysymyksiin. Esiselvityksen työryhmäkeskustelujen, haastattelujen, eri hankkeiden ja selvitysten tulsten ja pliittisten linjausten perusteella vidaan sana, että lumalla edellytyksiä pikkihallinnllisen yhteistyöhön, keskittymällä yritys- ja työnantajatarpeisiin, pyrkimällä tistaiseksi periaatteella timivaan HERIEC-knseptiin jssa hyödynnetään mahdllisimman paljn j lemassa levia palveluja ja kehitetään tarpeen mukaan uusia vidaan saavuttaa tulksia, jtka hyödyttävät yrityksiä ja työnantajia, kansainvälisiä saajia, krkeakuluja, viranmaisia, kaupunkeja, yksityisen sektrin palveluntarjajia ja klmannen sektrin timijita. 4.2 Ehdtus HERIEC-kehittämishankkeeksi Alla levassa ehdtuksessa yhdistyvät Helsingin kaupungin malla rahitussuudella hakema Slid- tai ESRprjekti (prjektin nimi n HERIEC Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil; jatkssa siitä käytetään nimeä HERIEC-Helsinki), jka n syntynyt metrplialueen tarpeista, lemassa levien hyvien käytäntöjen kehittämisestä (mm. Helsinki Regin Welcme Weeks) sekä HERIEC-esiselvitysten havaintjen ja tulsten eteenpäinviemisestä ja yhteensvittamisesta. HERIEC-plus lisi pulestaan muiden tahjen rahittama ja resursima kknaisuus. Summattuna HERIEC-Helsinki + HERIEC-plus vat yhdessä HERIEC-kehittämishanke. Helsingin hakemasta prjektista dtetaan ennakktietja marras-julukuun aikana, jten valmistautuminen vuden 2014 alkuun n lyhyt. Kuvissa 6 n kuvattu HERIEC-kehityshanke, sen tehtäviä, resursseja ja vaikuttamiskhteita. Helsingin kaupunki hakee 1,5 vuden hanketta ajalle Hanke sisältää sekä knkreettisia, peratiivisia elementtejä (esim. Helsinki Regin Welcme Weeks, mentrinti- ja työharjitteluhjelmien kehittäminen, PR) sekä strategisia suunnitteluperaatiita kuten viranmaisyritysyhteistyön edellytysten rakentamista.
20 20 Kuvi 6. Ehdtus HERIEC-kehityshankekknaisuudeksi. Kehityshankkeen 1,5 vuden kest n lyhyt, mutta ideaalitapauksessa se vi käynnistyä justavasti, js siinä päästään heti vuden 2014 alussa käytiin ja siinä vidaan justavasti hyödyntää j lemassa verkstja, yhteyksiä, eri prjektien hyviä käytänteitä sekä HERIEC-esiselvityksen tulksia. Js näyttää siltä, että suunnitelmat kk HERIEC-kehityshankkeen (HERIEC-Helsinki + HERIEC-plus) käynnistämiseksi salta eivät le kristallinkirkkaat ja kypsät tteutukseen heti vuden alusta, n järkevää käynnistää HERIEC-Helsinki-suus heti kun rahituspäätös n selvillä ja tuda vaiheittain rinnalle HERIECplus-si esimerkiksi kesällä Tässä yhteydessä vidaan myös ratkaista sijaintipaikkakysymyksen ja eri rganisaatiiden vastuut ja velvitteet HERIEC-kehityshankkeen fkusinti ja khderyhmät HERIEC-kehityshankkeen pääasiallinen khderyhmä n yritykset ja työnantajat. Hanke lu nykyistä parempia edellytyksiä rekrytida ja integrida kulutettuja ulkmaalaistaustaisia ja kansainvälisiä saajia kulutustaan vastaaviin tehtäviin, kehittää/parantaa työperäiseen maahanmuuttn ja työllistymiseen liittyviä viranmaispalveluita sekä selvittää työelämän tarpeita ja välittää niitä eri palveluntuttajaryhmille. HERIEC-kehityshankkeessa kansainvälisiä/ulkmaalaistaustaisia/krkeakulutettuja saajia vivat lla esimerkiksi 1) ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa 1a) piskelevat ja 1b) niistä äskettäin valmistuneet piskelijat, 2) metrplialueella muista kuin piskelusyistä levat 2a) ulkmaisten tutkijiden pulist, 2b) lähetettyjen työntekijöiden pulist, 2c) perhesiteiden takia Sumessa levat, 3) Sumesta töitä hakevat ammattilaiset, jtka eivät asu/leskele maassa (=työperäinen maahanmuutt) ja 4) paluumuuttajat. Ryhmien tarkkaa määrittelyä tärkeämpää n tiedstaa, että HERIEC-kehityshankkeen perusajatus tteutuu, kun yritys/työnantaja löytää itselleen kulutuksen tai kkemuksen kautta hankittua saamista, jssa n mukana kansainvälinen ulttuvuus. Hankkeessa erityishumin saisivat sumalaisissa krkeakuluissa piskelevat ulkmaiset tutkint-piskelijat ja tutkijat.
1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotYritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista
Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotKielimuurin yli. Lokakuu Työnantajille. 1. Saatesanat työnantajille 2 2. Suositukset 3 3. Keskustelua 5
Lkakuu 2013 Työnantajille Kielimuurin yli Susitukset krkeakulutettujen maahanmuuttajien sumen kielen pintjen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi pääkaupunkiseudulla 1. Saatesanat työnantajille
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotKemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio
POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotViranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit
Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotJohdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä
Jhdant laadullistamismduuliin 1. kulutuspäivä Päivän agenda Tervetula, alitussanat Miksi täällä llaan? Miten ensimmäinen päivä menee: Esitesti Sumen maahanmuuttjärjestelmä Sumen työmarkkinat Sumen VTO-markkinat
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotSuomen vetovoimaisin opiskelijakunta
Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotKOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5
KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotKysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille
Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018
Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotKielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa
Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotOdotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma
Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotTilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti
Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotSpectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki
Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat
LisätiedotPalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta
PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset
LisätiedotMonialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille
Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle
LisätiedotKorkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotEuroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle
Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-
LisätiedotHämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.
1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
Lisätiedot2.2.2015. www.ktay.fi
Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
LisätiedotVälkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen
Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät
LisätiedotHankeviestinnän suunnitelma 2012-2014
Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,
LisätiedotYhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015
Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi
LisätiedotPäivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen
Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan
LisätiedotProfiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.
LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu
LisätiedotEtunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?
Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet
LisätiedotYhteenveto Päivä liitossa päivästä
Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n
LisätiedotTutustumme Kokoomukseen
Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotTORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello
TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,
LisätiedotL 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO
HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
Lisätiedot29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N
LisätiedotLeena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri
1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti
Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat
LisätiedotTULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA
TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)
24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija
LisätiedotTervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu
Tervetula Alustat, tilaaja timittaja-vurpuhelu Päivän tavite ja hjelma pidämme kiinni aikataulusta! KEINO pähkinänkuressa & tapahtumat BF:n Julkisten innvatiivisten hankintjen tuki, fkus digitalisaatissa
LisätiedotVerkkokauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysioline
Verkkkauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysiline www.smilehuse.fi www.fysiline.fi www.fysiline.se www.fysiline.ee 15.6.2011 Agenda 1. Verkkkauppa kansainvälisessä myynnissä Verkkkaupan hyödyt
LisätiedotNopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
Lisätiedot